Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kimmo Tiilikainen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo osanneensa odottaa, että oman kannatuksensa kanssa kipuileva keskusta järjestää hallituksen puoliväliriihen yhteydessä teatraalisen kriisin. Halla-aho kuitenkin toteaa, että keskustan uhkailu hallituksesta lähtemisellä on jo menettänyt parhaan teränsä, koska temppu on toistettu niin usein.

Jussi Halla-aho arvioi, että keskusta ei tosiasiassa ole lähdössä hallituksesta sille mieluisan maakuntauudistuksen ollessa juuri työn alla.
&#8211; Tosin keskustan kannattaisi pohtia, kuinka paljon sille on iloa maakuntahimmelistä, jos se menettää vaaleissa otteensa maaseudusta, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja toteaa, että keskustassa eletään kuitenkin jo lopun ajan tunnelmissa.
&#8211; Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään. Eduskunnasta pudonneen Kimmo Tiilikaisen nimittäminen Geologisen tutkimuskeskuksen johtoon kymppitonnin kuukausipalkalla on tästä pieni, mutta kuvaava esimerkki. Suomi onkin läpeensä korruptoitunut hyväveliverkostojen maa, eikä tätä enää edes hävetä. Tällaisen suhmuroinnin lopettaminen on riittävä syy äänestää kepu katsomoon valtuustoista ja eduskunnasta.
Tavoitteen nostaminen ei vielä ratkaise mitään
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalla hallituksella on puoliväliriihessä parhaillaan ratkaistavana kaksi suurta, toisiinsa linkittyvää kysymystä: julkinen talous ja työllisyys.
&#8211; Miten kävi? Julkisia menoja kasvatetaan sekä ensi vuonna että tietysti vaalivuonna 2023. Menojen karsiminen jätetään tuleville hallituksille. Mistään sellaisista työllisyystoimista ei pystytty päättämään, joilla olisi myönteinen vaikutus julkiseen talouteen. Toimenpiteenä esitetään muun muassa sitä, että työvoimapalvelut siirretään kunnille, vaikka tähänastiset kokeilut selkeästi osoittavat, että sillä ei ole vaikutusta työllisyyteen, Halla-aho ihmettelee.
&#8211; Hallitukselle on muodostunut sellainen tapa, että kun mitään todellisia ratkaisuja ei pystytä hallituksen sisäisten näkemyserojen vuoksi tekemään, nostetaan tavoitteita. Tavoitteen asettelu on tärkeää, mutta tavoite ei ole toimenpide eikä ratkaisu. Etenkään, kun tavoitteen saavuttaminen on lykätty ei edes seuraavan vaan sitä seuraavan hallituksen toteutettavaksi. Ehkä demarit tivaavat vuonna 2030 oppositiosta silloiselta hallitukselta, miksi työllisyystavoitetta ei ole toteutettu, vaikka Marinin hallitus päätti siitä jo 2021.
Leikkaukset tehtävä vähemmän tärkeisiin kohteisiin
Perussuomalaiset ei pelkästään esitä kritiikkiä punavihreälle hallitukselle, vaan myös rakentavia vaihtoehtoja. Halla-aho korostaa, että kaikkien ongelmien ratkaisu lähtee aina niiden tunnistamisesta.
Halla-aho muistuttaa aluksi holtittoman tuhlaamisen vaaroista.
&#8211; Ensinnäkin: julkista taloutta ei saada koskaan tasapainoon, jos menoja ei saada kuriin. Korona ei selitä julkisen talouden epätasapainoa. Suomi eli velaksi jo ennen koronaa. Vuonna 2019 julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa toiseksi suurin kaikista EU-maista. Vain Ranska on meidän edellämme. Koko EU:ssa on kolme maata, joissa julkisten menojen osuus bkt:sta on yli puolet: Ranska, Suomi ja Belgia.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisen linjan mukaan koko julkiselle sektorille on asetettava prosentuaalinen leikkaustavoite.
&#8211; Julkiset menot on pystyttävä panemaan tärkeysjärjestykseen, ja vähemmän tärkeistä kohteista on leikattava. Tarvitaan sekä juustohöylää että tiettyjen menokohteiden alasajoa. Sosiaaliturvamenojen kasvu voidaan pysäyttää lopettamalla sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto kokonaan, kuten perussuomalaiset ovat vaatineet.
&#8211; Kotouttamisen ympärille rakentunut, valtion ja kuntien rahoituksella pyörivä järjestökenttä on aivan tarpeeton. Kehitysapu pitää ajaa alas, kunnes talous on ylijäämäinen. Lyhyesti sanottuna: valtion ja kuntien pitää huolehtia suomalaisten perusasioista eikä leikkiä globaalia sosiaalitoimistoa, Halla-aho painottaa.
Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa
Samalla perussuomalaiset katsoo, että on kaikin tavoin edistettävä sitä, että ihmisillä on töitä ja varsinkin, että he tulevat toimeen omalla palkallaan. Halla-aho painottaa, että nimellinen työllisyysaste ei ole yhtä tärkeä kuin se, että meillä on riittävästi oikeaa, tuottavaa työtä.
&#8211; Vain tuottavalla työllä voidaan rahoittaa myös yhteiskunnan julkiset toiminnot. Työntekemisestä on tehtävä kannattavampaa leikkaamalla palkan sivukuluja ja alentamalla sekä keskituloisten palkkaverotusta että asumisen ja liikkumisen hintaa. Kun yritysten kilpailukyky paranee, ihmisillä on töitä, ja kun heillä on töitä, he eivät tarvitse tulonsiirtoja.
&#8211; Kun menot vähenevät, vähenee myös tarve verottaa. Tällaiseen positiiviseen kierteeseen pitää pyrkiä. Verotuksella voidaan tasata hyvinvointia, mutta sillä ei voi luoda hyvinvointia, Halla-aho sanoo.
Oman väestön koulutukseen ja työkykyyn satsattava
Perussuomalaisten puheenjohtaja linjaa, että valtion ja kuntien pitää näyttää esimerkkiä suomalaisen työn ja yrittämisen suosimisessa.
&#8211; Kuten perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa todetaan, perunoita ei pidä ostaa Puolasta eikä katukiviä Kiinasta. Työntekijöitä ei pidä tuoda ulkomailta, Halla-aho sanoo.
Hän jatkaa, että työllisyyskeskustelu nykyään juuttuu helposti työttömyysturvan tai paikallisen sopimisen kaltaisiin kysymyksiin.
&#8211; Niillä on valtava symbolinen ja poliittinen merkitys, mutta loppujen lopuksi ne ovat lillukanvarsia. Esimerkit maailmalta osoittavat, että kansakunta voi menestyä sekä tiukasti säädellyillä että hyvin liberaaleilla työmarkkinajärjestelmillä. Tai olla menestymättä. Menestyminen ei ole kiinni tällaisista yksityiskohdista.
Halla-ahon mukaan avainasemassa on se, ovatko yritykset kilpailukykyisiä ja onko ihmisillä töitä ja ostovoimaa.
&#8211; Kilpailukyvyn vahingoittaminen korkealla veroasteella tai punavihreällä hörhöilyllä ja työmarkkinoiden sotkeminen ulkomaisella halpatyövoimalla nakertavat menestymisen eväitä. Oman väestön koulutukseen ja osaamiseen sekä työkykyyn satsaaminen on paras tulevaisuusinvestointi.

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Suomessa rehottava rakenteellinen korruptio ilmenee sinänsä laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Korruptio ruokkii talouskriisejä ja heikentää julkista taloutta. Se vääristää instituutioiden perustehtävää, heikentää hyvää hallintoa ja on uhka demokratialle. 


Tietoa pimitetään, kavereita palkataan ja totuus kielletään. Korruptiolle riskialttiita alueita ovat erityisesti julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu, poliittinen rahoitus ja päätöksenteko, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö ja urheilu.
&#8211; Rakenteellinen korruptio kostautuu erityisesti taloudellisesti huonoina aikoina kuten nyt. Vaadimme vallan ja aseman väärinkäytölle nollatoleranssia, toteaa Kanta-Hämeen Perusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Lulu Ranne.
Marinin hallitus lisännyt kaverinimityksiä
Median paljastukset Valtiontalouden tarkastusviraston skandaalista sekä Marinin hallituksen poliittiset virkanimitykset osoittavat, että rakenteellinen korruptio Suomessa voi paksusti.
&#8211; Hyllytetty pääjohtaja Tytti Yli-Viikari (kuvassa), joka on ollut myös vihreiden kuntavaaliehdokas, on johtanut viraston kriisiin. Virasto on hänen käskystään laistanut lakisääteisistä tarkastustehtävistään ja toiminut tarkastettavien konsulttina. Onneksi poliisikin tutkii tapausta, Kanta-Hämeen Perusnaiset toteaa tiedotteessaan.
Sanna Marinin hallituksen aikana myös poliittiset kaverinimitykset ovat korostuneet. Viimeisin kaverinimitys nähtiin, kun ministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti Kimmo Tiilikaisen Geologian tutkimuskeskuksen johtoon. Myös hallituksen sisäministeri ja työministeri ovat poimineet omaa puoluetta lähellä olevat ehdokkaat kansliapäällikköjen virkoihin, vaikka he eivät ole olleet hakijoista pätevimpiä.
&#8211; Maan korkeimmissa viroissa poliittiset kytkyt määräävät virantäyttöä vahvasti. Meillä on edelleen myös kaupunkeja, joissa väri ratkaisee, kun johtopaikoista päätetään.
Valvontamekanismit ja korruptio kuriin
Perusnaiset vaativatkin Suomen valvontamekanismeja kuntoon ja korruptiota kuriin.
&#8211; Veronmaksajilla on oikeus seurata nykyistä avoimemmin päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttöä. Virkaan hakijoiden ansiovertailu on aina tehtävä avoimien nimitysperusteiden pohjalta.
&#8211; Kunnissa vallitsee villaisella painamisen kulttuuri. Sen sijaan mm. yhtiöittämisen mahdollistamaan päätöksenteon piilottamiseen ja kaikenlaiseen korruptioon tulee puuttua kovalla kädellä, Ranne huomauttaa.
Lisäksi lainsäädäntöä tulee muuttaa Kanta-Hämeen Perusnaisten mielestä esimerkiksi niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön.
&#8211; Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa kuntakonserneissa jo nyt esimerkiksi yhtiöjärjestysmääräyksin.
&#8211; Näilläkin keinoilla lisättäisiin painetta hoitaa hommat pilkulleen, ja julkiset organisaatiot pysyisivät korruption ja taloudenpidon osalta paremmin kaidalla tiellä.

Hyvä veli -verkostot ja poliittiset palkkiovirat heikentävät taloutta ja demokratiaa

Suomen Tuulivoimayhdistys julkaisi nimilistan eduskuntavaaliehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet kanavoimaan lisää rahaa tuulivoimalle seuraavalla vaalikaudella. Listan perusteella tuulivoimaa haluavat tukea erityisesti vihreiden, vasemmistoliiton, sdp:n ja keskustan eduskuntavaaliehdokkaat.

Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) on julkaissut verkkosivullaan vaalipiireittäin <a href="https://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/sty-n-vaaliteesit-2019/lista-ehdokkaista">listan</a> eduskuntavaaliehdokkaista, jotka STY:n mukaan ”sitoutuvat turvaamaan puhtaamman tulevaisuuden tukemalla kotimaista uusiutuvan energian tuotantoa ja tuulivoimaa.” Mitä ilmeisimmin kysymys olisi lisätuesta nykyisten tukimiljardien lisäksi.
Ympäristöministeri Tiilikainen mukana
STY kehottaa äänestäjää keräämään listalta ”vaalitärpit vaalipiireittäin”. Suomen Uutisten nopean katsauksen perusteella listalle on päätynyt 34 vihreiden eduskuntavaaliehdokasta, 24 vasemmistoliiton ehdokasta, 17 sdp:n ehdokasta sekä neljä kokoomuksen ehdokasta.
Tuulivoiman tukemiseen on sitoutunut myös 15 keskustan ehdokasta, heidän joukossaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Listalla on myös 17 SDP:n ehdokasta, heidän joukossaan ex-ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Tuulivoiman merkitys vähäinen
Perussuomalaiset ei kannata tuulivoiman tukemista muiden sähköntuotantomuotojen edelle, ja perussuomalaiset onkin esittänyt tuulivoimatukien leikkauksia. Tuulivoiman tukeminen on kallista, mutta sillä saatava osuus Suomen energiatuotannosta on vähäinen. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin alle 7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Toukokuussa 2018 eduskunta äänesti uudesta uusiutuvan energian tuotantotuesta ja tuulivoiman kompensaatioalueista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti, että esitys hylätään, mutta hallituksen esitys voitti äänestyksen.
Infraäänimittauksia ympäri Suomea
Suomen ympäristöterveys (SYTe ry) aloittaa tuulivoimaloiden infraäänimittaukset koko Suomessa. Mittauksilla on tarkoitus selvittää, kuinka kaukana tuulivoimaloista niiden säännöllinen painepulssi eli infraääni on havaittavissa.
&#8211; Väestön terveydessä on Suomessa tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, joiden taustalla saattaa olla voimaloista tuleva infraääni. Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että infraääni mm. häiritsee ihmisten unta. Tämä voi vaikuttaa mm. väsyneisyyden ja mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen. Tuulivoimaloiden tuottamia infraäänitasoja ja esiintymistä on tarkoitus mitata ympäri Suomen Rovaniemen korkeudelta Etelä-Suomeen asti, SYTe kertoo tiedotteessaan.
Perussuomalaiset on jo pitkään kritisoinut tuulivoiman aiheuttamia terveyshaittoja sekä niin sanotun takuuhinnan aiheuttamia kuluja.
&nbsp;
&nbsp;

Jos et halua maksaa lisää tuulivoimatukea, niin älä ainakaan äänestä näitä ehdokkaita eduskuntavaaleissa

Euroopan komission ehdotus siitä, että EU pyrkisi niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, on mahdoton toteuttaa nykyisellä päästöjen taakanjaolla. Nurinkurisen taakanjaon myötä EU:n kokonaispäästöt vain lisääntyvät.

&#8211; EU:n ilmastopolitiikan skitsofreenisuus kiteytyy siihen, että niissä maissa, joissa investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia (esim. Puola, Romania ja Bulgaria) pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin Suomessa, jossa investoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa.
&#8211; EU:n tavoite sähköntuotannon kaksinkertaistamiseen luopumalla kokonaan fossiilisista polttoaineista on mahdollista toteuttaa, mikäli Saksa, Puola, Romania ja muutama muu kivihiileen erityisen vahvasti luottava maa sitoutuvat konkreettiseen aikatauluun kivihiilituotantonsa alasajosta.
Poikkeusluvat lopetettava
Halla-aho sanoo, että ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) on ensi viikon Katowicen kokouksessa mitattava, ovatko maat, jotka tuottavat yli 35 prosenttia sähköstään kivihiilellä, valmiita sitoutumaan kivihiilestä luopumiseen tietyssä aikataulussa.
&#8211; Ensimmäiseksi on lopetettava poikkeusluvat, kuten Puolan oikeus antaa julkista tukea hiilivoimaloilleen. Mikäli ministeri Tiilikainen ei saa kotiin tuotavaksi näitä sitoumuksia, on Suomen peruttava oma kivihiilestä luopumisensa, Halla-aho painottaa.
&#8211; Ministeri Tiilikaisen on myös vaadittava neuvottelujen aloittamista päästötaakanjaon uusimisesta. Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa.
Nykyisellä taakanjaolla päästöt vain lisääntyvät
Halla-ahon mielestä taakan uusjaolla voidaan Suomen päästötavoitteet ainakin puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa.
&#8211; Nykyisellä päästöjen taakanjaolla EU:n päästöt vain lisääntyvät, vaikka Suomessa sammutettaisiin kaikki valot ja ajettaisiin energia- ja teollisuustuotanto alas. On aika tunnustaa tosiasiat ja lopettaa itsensä pettäminen.

Puheenjohtaja Halla-aho: EU:n ilmastopolitiikka on itsepetosta

Viime joulukuussa tehty EU:n hiilinieluja koskeva LULUCF-päätös on ilmastopaneelin professoreiden mukaan ymmärretty Suomessa väärin. Asiasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10197219">kertoo</a> Yle. Väärintulkinnalla saattaa professoreiden mukaan olla vaikutuksia siihen, voidaanko Suomessa investoida sellutehtaisiin suunnitellulla tavalla. 

Uudet sellutehtaat käyttäisivät huomattavan määrän puuta Jos metsiä kaadetaan liikaa, EU voi vaatia lisäpäästövähennyksiä kompensoimaan metsistä tulevia päästöjä. Tämä tarkoittaisi merkittäviä taloudellisia lisäkustannuksia, jotka lankeaisivat veronmaksajien niskaan.
– Kuviteltiin, että tästä ei tule Suomelle seuraamuksia, mutta seuraamuksia kyllä tulee; päästöjä on vähennettävä toisaalla, toteaa ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen Ylelle.
– Veronmaksajat joutuvat aika selkeästi maksajiksi, kommentoi puolestaan Suomen ympäristökeskuksen professori ja ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä.
– Jos kaikki sellu- ja muut puunkäyttöinvestoinnit toteutuisivat, ylittäisimme suurimman mahdollisen kestävän hakkuusuunnitelman. Tämän seurauksena maankäyttösektori muodostuisi päästölähteeksi, Seppälä täydentää.
Tällaisessa tilanteessa päästövähennyksiä pitäisi etsiä muualta. Kohteita voivat olla esimerkiksi asuminen, liikenne, ruoka, maatalous ja pellonraivauksen vähentäminen.
Veronmaksajille aiheutuva päästövähennystaakka olisi raskas.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.217663">kommentoi</a> vielä joulukuussa LULUCF-päätöstä Maseudun Tulevaisuudelle: &#8221;Tuli väljyyttä ja vaihtoehtoja. Suomen ei tarvitse tarpeetta rajoittaa metsien käyttöä. Päätös antaa varmuutta, että puun käyttöön voidaan investoida.&#8221;

Professorit Ylellä: Suomessa ymmärretty LULUCF-päätös väärin – jos EU tulkitsee sittenkin metsät päästölähteeksi, veronmaksaja joutuu maksumieheksi

Perussuomalainen kansanedustaja Jani Mäkelä pitää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ilmastopoliittisista toimista suomalaiselle omakotiasujalle aiheutuvaa laskua kohtuuttomana. 

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/putkonen-paukauttaisi-tiilikaiselle-matkustuskiellon-syyna-suomeen-rahdatut-huippukalliit-eu-ilmastotuliaiset/">kertoi aiemmin</a>, miten työmies Matti Putkonen laittaisi ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) totaaliseen matkustuskieltoon. Putkosta ei miellytä se, että aina kun ministeri Tiilikainen käy EU:n ympäristöministereiden kokouksessa, hän tuo matkaltaan uuden ilmastopoliittisen tuliaisen, joka tulee suomalaisille &#8221;sikamaisen kalliiksi&#8221;.
Viimeisin hallituksen ilmastoaivoitus on ottaa kotiemme lämmitys EU:n päästökaupan piiriin. Putkosen mukaan tämä tulee rokottamaan erityisesti eläkeläisiä ja nuoria perheitä, jotka asuttavat ns. rintamiestaloja.
<h4>Mäkelä: me maksamme muiden laskut</h4>
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä on Putkosen kanssa samaa mieltä ympäristöministeri Tiilikaisen toimien haitallisuudesta kehäkolmosen ulkopuolella asuvan tavallisen suomalaisen näkökulmasta.
– Taas työnnetään maailmoja syleilevän ilmastopolitiikan hintalappu tavallisen suomalaisen omakotitalossa asuvan kouraan, lappeenrantalaiskansanedustaja sanoo.
– Päästökaupasta hyötyvät itäisen Euroopan maat &#8211; taas kerran me maksamme muiden laskut. Eläkeläiset, nuoret ja työssäkäyvät maksavat, Mäkelä jatkaa.
Tämä ei ole Mäkelän mukaan ensimmäinen Suomelle haitallinen asia, jota Tiilikainen on esittänyt. Mäkelän mielestä koko Pariisin sopimus tavoitteineen on Suomelle kohtuuton ja vahingollinen.
– Ympäristöasiansa hyvin hoitanutta maatamme rankaistaan jatkuvasti lisää, samaan aikaan enemmän saastuttavat voivat saastuttaa kaikessa rauhassa.
<h4>Keskusta toimii maakuntien asukkaita vastaan</h4>
Mäkelä on huolissaan siitä, että keskusta toimii jostain syystä maakuntien asukkaita vastaan.
– Jätevesiasetus toi monelle ison laskun jätevesiremontista jo vuosia sitten – rahat niistä käärivät jopa keskustan johtopoliitikkojen omistamat firmat, Mäkelä sanoo.
Jätevesiasetus ei vieläkään ole täysin voimassa, joten Mäkelä pelkää, että reilun vuoden kuluessa useat omakotiasujat saavat odottamattoman laskun sen johdosta.
Kansanedustaja Jani Mäkelän mielestä asumista tulisi suorastaan halpuuttaa. Hän kertoo, että perussuomalaisten esityksen mukaan muun muassa lämmityspolttoaineiden veronkorotus tulisi perua ja jakeluyhtiöiden sähkön siirtohinnoista ottamille voitolle tulisi asettaa uusi, entistä tiukempi katto.
– Asuminen on perustarve, johon kaikilla on oltava varaa, Mäkelä kiteyttää.

Jani Mäkelä: Suomalainen omakotiasuja maksaa maailmoja syleilevän ilmastopolitiikan kustannukset

Pörssisähkö maksaa tänään Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa, ja varsinkin aamun tunnit olivat järkyttävän kalliita: 200-250 euroa megawattitunnilta, <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sahkon-hintaraippa-iski-suomeen-tanaan-sahkon-hinnannousu-on-pahimmillaan-241-eiliseen-verrattuna/b5c9d783-c946-3a24-8fe8-040fbb02beb7">Talouselämä</a> kertoo. Osasyynä on tuulivoiman tukien aikaansaama markkinavääristymä.

Kun Suomen aamupäivän kuuden tunnin keskihinta on yli 210 euroa megawattitunnilta, Ruotsin keskeisillä hinta-alueilla hinta on 58 euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin välinen ero on siis 262 prosenttia Suomen tappioksi.
Talouselämän mukaan hurjalle hintaerolle on muutama selitys liian vähäisen Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin lisäksi.
Ensinnäkin sähkön kulutus Suomessa on tänään ennätyskorkealla. Aamulla kulutus oli reippaasti yli 14 000 megawattituntia usean tunnin ajan.
Toisekseen Suomen oma tuulivoima on alamaissa ja tuuli tarjoaa aamulla vain murto-osan tuulisähköä siitä kapasiteetista, mitä olisi laskennallisesti tarjolla.
Kolmanneksi pakkaset hyydyttävät myös vesivoiman tuotantoa, koska tuotanto hidastuu virtausten laskiessa ja vesistöjen jäätyessä.
Tänään on siis juuri sellainen päivä, millaisista tuulivoimatukien kriitikot ovat puhuneet: tyyni pakkaspäivä, jolloin kaikki kapasiteetti olisi tarpeen, mutta myllyt eivät pyöri.
Uusiutuvien energiamuotojen tukien seurauksena on, että tuuli- ja aurinkosähkö yhdessä päästökaupan kanssa tekevät muista sähkön tuotantomuodoista kannattamattomia, koska ne eivät pärjää kilpailussa tuetuille tuotantomuodoille. Kylminä, tyyninä talvipäivinä tuotantokapasiteetti loppuu kesken, kun tukien vääristämillä markkinoilla ei kannata investoida voimaloihin, jotka tuottavat sähköä aina kun tarvitaan.
<h4>Taas uusi tuulivoimalle räätälöity tukipaketti</h4>
Toinen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tiilikaisen-satojen-miljoonien-eurojen-uusiutuvan-energian-tukipaketti-ei-olekaan-teknologianeutraali-eihan-tassa-ole-mitaan-jarkea-koska-tuki-on-raataloity-nyt-tuulivoimalle/d5935c2c-7dc7-3851-9025-f05ec294e9cf">Talouselämän juttu</a> tänään käsitteli juuri tätä ongelmaa. Talouselämän mukaan keskustalaisen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ajama satojen miljoonien eurojen uusiutuvan energian tukipaketti ei olekaan teknologianeutraali. Hallituksen eduskunnalle marraskuussa antamalla uudella lailla on tarkoitus luoda tarjouskilpailuun perustuva, uusiutuvaa sähköntuotantoa edistävä tuki, jonka pitäisi olla &#8221;teknologianeutraali&#8221;.
Kriitikoiden mukaan laki on kuitenkin räätälöity tuulivoiman tukemiseen.
Lakiesityksen perusteluissa sanotaan, että sen soveltamisalaan kuuluisivat sähkön tuotannossa merkitykselliset uusiutuvat energialähteet, &#8221;lukuun ottamatta vesivoimaa&#8221;.
Rajauksesta joutuisi Talouselämän mukaan kärsimään taloudellisesti Kemijoki Oy, joka haluaa rakentaa 44 megawatin vesivoimalan Kemijoen Sierilänniemeen. Voimala tuottaisi vuodessa 155 gigawattituntia sähköä.
Voimayhtiö on valmistellut Sierilän rakentamista jo kymmenisen vuotta, ja hankkeen vesi-, ympäristö- ja muut luvat ovat kunnossa. Lopullinen investointipäätös on kuitenkin viipynyt, koska sähkön hinta on niin alhainen, ettei laitoksen kannattavuudesta ole varmuutta, Talouselämä kertoo.
Yksi syy sähkön alhaiselle markkinahinnalle on Talouselämän mukaan juuri tuulivoimalle aiemman syöttötariffijärjestelmän mukaan maksettava 83,5 euron takuuhinta megawattitunnilta, kun sähkön markkinahinta on ollut viime vuosina 30-35 euroa megawattitunnilta. Järjestelmä maksaa valtiolle eli veronmaksajille kolme miljardia euroa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkö on tänään ennätyskallista – tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään

Perussuomalaiset esitti torstain kyselytunnilla, että kaikille suomalaisille kodittomille taattaisiin asuintila välittömästi &#8221;Katto kaikille&#8221;–ohjelman kautta. Asian esittänyt kansanedustaja Mika Niikko kertoi asiasta tentatessaan asuntopolitiikasta vastaavaa ministeri Kimmo Tiilikaista. 

Katto kaikille -ohjelman avulla tulisi Niikon mukaan taata jokaiselle asunnottomalle inhimillinen asuintila välittömästi.
&#8211; Kunnat eivät ole pystyneet ratkaisemaan asunnottomuuden ongelmaa tähänkään mennessä. Voitteko nyt luvata, että jokaiselle suomalaiselle kodittomalle järjestetään katto pään päälle juhlavuoden kunniaksi? Niikko kysyi.
Niikko huomautti ministerille, että turvapaikanhakijoille majoitus löytyi välittömästi, ja että jo yli 100 vastaanottokeskusta on jäänyt tyhjäksi.
&#8211; Kun vuonna 2015 rajan yli saapui kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, löytyi katto ja puhtaat lakanat kaikille. Välittömästi, Niikko sanoi.
&#8211; Löytyykö vastaavaa inhimillisyyttä myös suomalaisille asunnottomille ja vähävaraisille, hän kysyi.
Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi, että asunto ensin on tärkeä periaate. Hän kertoi, että hallitus selvittää asunnottomille niin sanottua välivuokrausmenettelyä, jossa säätiö vuokraisi markkinoilta asunnottomille asuntoja.
<h4>Seitsemän tuhatta ihmistä odottaa kotia</h4>
&#8211; Köyhät odottavat hallitukselta todellisia tekoja, eivät juhlapuheita. Asunnottomien määrä ei ole juurikaan laskenut tällä vuosituhannella. Yhä seitsemän tuhatta ihmistä odottaa kotia, kansanedustaja Niikko huomautti.
Useat järjestöt esittivät viikko sitten huolen siitä, miten asunnottomille käy sote-uudistuksessa. Perussuomalaiset yhtyivät kysymyksessään järjestöjen huoleen. Niikko kysyi ministeriltä myös sitä, miten asunnottomien palveluille ja itsemääräämisoikeudelle käy sote-uudistuksen myötä.
Asuntopolitiikasta vastaava ministeri Tiilikainen myönsi, että työtä riittää ja tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Hän korosti, että ennaltaehkäisy on tärkeää ja sanoi, että tehostettu asunto- ja talousneuvonta on asunnottoman etu, kuten sote-palveluiden integrointikin.
Tiistaina vietettiin asunnottomien yötä sekä YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää.

Suomalaisille kodittomille katto pään päälle – perussuomalaiset ehdottaa ”Katto kaikille”–ohjelmaa

Suomi ei vielä sitoudu 39 prosentin päästövähennystavoitteeseen, vaikka Pariisin ilmastosopimus ratifioitaisiin nopeutetussa aikataulussa. Näin sanoo ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) matkustaa huomenna perjantaina Brysseliin ympäristöasioista vastaavien ministerien tapaamiseen, jossa EU:n on tarkoitus edistää Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia.

&#8211; Vaikka Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettaisiin nopeastikin, ei tämä vielä sido Suomea kansallisella tasolla hyväksymään EU:n tavoitteita tai esityksiä, kuten 39 prosentin päästövähennystä Suomelle. Neuvottelut ovat vasta alkamassa, Honkatukia sanoo.
Vuonna 2014 EU sitoutui alentamaan päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Maittain tätä pakettia ei ole jaettu.
Honkatukian mukaan Pariisin sopimus toimii toisin kuin Kioton sopimus.
&#8211; Kioto II kohteli Suomea huonosti, mutta Pariisin sopimus jättää sopijamaille itselleen päätettäväksi, kuinka paljon ne haluavat rajoittaa päästöjään itse. Jälkeenpäin sitten seurataan, kuinka maat onnistuvat tavoitteidensa ajamisessa, hän täsmentää.
Honkatukian mukaan valvontaa, velvoittavuutta ja painetta voi tulla EU:n yhteisestä ilmastopolitiikasta, mutta ei suoraan Pariisin sopimuksesta.
&#8211; EU:n ja Suomen tasolla neuvottelut ovat vasta alkamassa. Suomen metsien kohtalo – ja kysymys siitä, ovatko ne hiilinieluja vai päästölähteitä &#8211; ei koske Pariisin sopimusta lainkaan, Honkatukia sanoo. Eli tulevien EU-tason neuvotteluiden asia sekin.
Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksen kansallista ratifiointia koskevan hallituksen esityksen valmistelu on jo pitkällä.
Ministeri Tiilikainen <a href="http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Ministeri_Tiilikainen_EUn_ratifioitava_P(40435)">totesi tiedotteessaan</a> 22.9, että hallituksen tavoitteena on toimittaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle ennen marraskuista Marrakechin ilmastokokousta.
<h4>PS: 39 prosentin vähennys ei käy</h4>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho linjasi elokuun lopulla, ettei 39 prosentin päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennystavoite käy päinsä. Komission esitys oli hallitusohjelman vastainen. Perussuomalaiset katsoi, ettei komission esitystä voida toteuttaa markkinaehtoisesti ilman että maan teollisuuden kilpailukyky vaarantuu.
PS katsoi myös, että ylikorkean tavoite kiihdyttäisi hiilivuotoa &#8211; eli suomalaisen teollisuuden ulosliputusta muihin maihin, mahdollisesti EU:n ulkopuolelle.
Asiasta on käyty ankaraa kädenvääntöä. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen <a href="https://stage.sudev.fi/putkoselta-rajut-moitteet-ministeri-tiilikaiselle-sinisilmaisyys-maksatetaan-suomalaisilla-duunareilla/">vaati syyskuun alussa</a>, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.
Perussuomalaiset piti kohtuuttomana, että siinä missä Suomen vähennystavoite oli 39 %, huomattavasti enemmän saastuttavien maiden tavoitteet olisivat minimaaliset: Puola 7 %, Romania 2 % ja Bulgaria 0 %.
&#8211; Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, Putkonen totesi aiemmin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittikin, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja, jotta EU:n kokonaistavoite saataisiin toteutettua.

Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi ei vielä tarkoita 39 prosentin päästövähennyksiin sitoutumista

Viime vuosien kuuma peruna, niin sanottu &#8221;paskalaki&#8221; puhutti eduskuntaa jälleen keskiviikkona. Tällä kerralla puhuttiin lähetekeskustelussa hallituksen tuoreesta esityksestä, joka ratkaisi aiempien hallitusten luomat ongelmat.

Avainasemassa tässä olivat perussuomalaiset, myös hallituksen käsittelyssä.
Esityksen esitteli ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Hän ei kuitenkaan maininnut, että ympäristöministeriön alkuperäinen esitys oli vielä vuosi sitten niin tiukka, että se olisi rajoittanut vahvasti vanhojen mummonmökkien korjauksia.
Asiaan vaikutti ratkaisevasti rakennusalan asiantuntija, kansanedustaja Martti Mölsä (ps.).
Alun perin esityksen teksti oli tiukempi: jo julkisivujen rakentaminen tai lämpöeristysremontti olisi pakottanut myös viemärijärjestelmien uusimista tiukimpien säännösten mukaisesti. Se olisi rajoittanut merkittävästi mahdollisuuksia korjata ja parantaa vanhaa taloa, vaikka muutos ei liittyisi vesien käsittelyyn, Mölsä totesi <a href="https://stage.sudev.fi/jatevesiasetus-lievenee-perussuomalaisten-ansiosta-parannuksia-viime-hetkella/">Suomen Uutisissa</a> keväällä.
<h4>Viemäröinti pakollista vain rannoilla ja pohjavesialueilla</h4>
Nyt laki vapauttaa ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt viemärinrakennuksen määräajasta muualla paitsi rannoilla ja pohjavesialueilla.
&#8211; Nyt laki sallii jopa asunnon laajentumisen. Minä ajoin muutokset läpi, Mölsä iloitsi.
Mölsä iloitsi lakiesityksen tulosta eduskuntaan ennen keskustelua.
&#8211; Koetetaan pitää kiinni siitä, mitä neuvotteluista on sovittu. Tärkeä pykälä on se, joka määrittelee, milloin viemäriverkostoa tulee peruskorjata. Ennen vuotta 2004 rakennettuihin taloihin ei tarvitse tehdä mitään, jos ei merkittäviä muutoksia tehdä, Mölsä sanoi.
&#8211; Vesistöissä on 100 metriä raja tietenkin. Pitäähän ympäristöäkin suojella, 30.10.2019 on raja niissä rakennuksissa. Muissa vasta sitten, jos viemärijärjestelmän tehdään muutoksia tai uudisrakennukseen verrattavia rakennustoimenpiteitä. Se on hyvä jos se näin menee – ja sehän on neuvoteltu, Mölsä uskoi.
Vastaavat muutokset kuin rannoilla täytyy tehdä myös pohjavesialueilla.
Laki päättää vuosia kestäneen kädenväännön. Ja vielä viime metreilläkin piti kamppailla.
&#8211; Oli tärkeää, että saatiin pois kohdat, joissa liian pienet muutokset olisivat laukaisseet viemäreiden uusimisen, kuten pienet julkisivujen muutokset, Mölsä totesi.
Lakia moitittiin lähinnä vain vihreiden suunnalta.

Kansalaisia raivostuttanut paskalaki saatiin lopultakin aisoihin

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vaatii, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on joko ryhdistäydyttävä tai siirryttävä ilmastosopimusneuvotteluista syrjään.

&#8211; Suomea EU:n ilmastosopimuksen soveltamisneuvotteluissa edustavan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen on ryhdistäydyttävä ja sisäistettävä hallitusohjelma tai neuvottelija on vaihdettava, Matti Putkonen toteaa tiedotteessaan.
Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen toteuttamiseen. Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia.
Komission esitystä ei Putkosen mukaan voida toteuttaa markkinaehtoisesti.
&#8211; Esitys vaarantaisi teollisuutemme kilpailukyvyn sekä kiihdyttäisi EU:ssa edelleen suomalaisen teollisuuden ulosliputusta. Eli suomeksi hiilivuoto kiihtyisi EU:n sisällä. Suomalaiset työntekijät joutuisivat kilometritehtaalle ja maksaisivat tästä elämysseikkailusta sekä lisäveroa että korkeampaa bensa- ja sähkön hintaa, korosti työmies Matti Putkonen.
&#8211; Kahden edellisen hallituksen lepsuuden johdosta suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on uhrattu EU:n ilmastopolittikan alttarille jo 30 % suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden. Tässä on yksi keskeinen syy, miksi nyt jouduttiin kilpailukykyämme parantamaan sisäisellä devalvaatiolla, palkkoja alentavalla, kiky-sopimuksella. Tämä tie on nyt käyty loppuun. Suomen on puolustettava teollisuutemme kilpailukykyä EU:n ilmastoneuvottelupöydissä eikä oltava tahdottomana marionettina.
Puola <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473213871027">ilmoitti eilen</a> olevansa valmis ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen vain, jos maa saa luvan rakentaa lisää hiilivoimaloita.
&#8211; Tällaiselle irvokkaalle näytelmälle on tehtävä loppu. Muutoin EU ilmastopolitiikan taloudellinen mielettömyys jatkuu ja pahenee. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. Tätä jo vuosia jatkunutta mielettömyyttä ovat suomalaiset demari ja vihervasemmisto sekä valitettavasti Kokoomus ja Kepukin tukeneet, Putkonen moittii.
Ministeri Tiilikaisen on Putkosen mukaan syytä ottaa neuvotteluohjeekseen Perussuomalaisten eduskuntaryhmän esitys siitä, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ryhtyisi rahoittamaan Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja. Eli ilmastoprojekteja sinne mistä helpoimmin saataisiin EU:n kokonaistavoite toteutettua.
&#8211; Suomi ei antaisi rahaa, vaan esim. suomalaiset alan metalli- ja teknologiayritykset menisivät tekemään tarvittavat uudistukset, joita sekä EU että ko. maat rahoittaisivat. Näin saataisiin työtä suomalaisille duunareille, vaati työmies Putkonen.

Putkoselta rajut moitteet ministeri Tiilikaiselle: Sinisilmäisyys ilmastoasioissa maksatetaan suomalaisilla duunareilla

Hallitus vastasi tiistaina opposition välikysymykseen maatalouden tilasta. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi poikkeuksellisesti opposition olevan oikealla asialla. Kristillisdemokraattien välikysymykseen osallistui koko oppositio SDP:tä lukuun ottamatta.

&#8211; Välikysymyksestä käy ilmi, että oppositio jakaa saman tilannekuvan. Nyt on aika etsiä yhdessä ratkaisuja. Tarvitsemme uusia markkinoita sekä tukitoimia niin EU:ssa kuin kotimaassa, Tiilikainen aloitti.
&#8211; Maatalousyrittäjien ahdinko on ymmärretty laajasti. SDP:tä lukuun ottamatta oppositio on valinnut kaikkein järeimmän välineensä maatalousyrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Voinko siis maatalousministerinä luottaa siihen, että oppositio äänestää hallituksen rintamassa esimerkiksi näiden nyt esittelemieni maataloudelle suunnattujen tukitoimien puolesta, Tiilikainen kysyi.
Missä SDP:n huoli?
&#8211; Olen helpottunut siitä, että myös oppositio SDP:tä lukuun ottamatta suhtautuu vakavasti maatalouden vaikeaan tilanteeseen. Puhdas ruoka ja vesi eivät ole itsestäänselvyyksiä, Tiilikainen korosti ja sanoi ottavansa auliisti vastaan rakentavia esityksiä oppositiosta.
&#8211; Sellaisia eivät ole valitettavat yksittäiset puukoniskut viljelijöiden selkään lehtien palstoilla tai tässä salissa, Tiilikainen totesi.

Hallitus etsii maatalouden ongelmiin ratkaisuja yhdessä opposition kanssa

Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan täydellisesti ja sen toimintakyky on halvaantunut täysin. Tähän voi tiivistää perussuomalaisten ja keskustan <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-ja-keskustan-valikysymys-hallituksen-talouspolitiikasta-ja-suomen-talouden-kehityksesta/" target="_blank">yhteisen välikysymyksen</a> sanoman.
&#8211; Hallitus on itse asettanut itselleen tavoitteita, jolloin pääministerinä toimi Jyrki Katainen (kok.). Työllisyysasteen nosto, työttömyyden alentaminen, valtion velkaantumisen taittaminen ja luottoluokitusten säilyttäminen. Yhtään näistä ei ole kyetty säilyttämään, perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström perusteli yhteistä välikysymystä.
<blockquote>&#8221;Kun Katainen lähti, hallituksen olisi pitänyt erota.&#8221;</blockquote>
Välikysymyksen tekijät eivät sievistele tavoitteitaan: he pyrkivät kaatamaan hallituksen.
&#8211; Perussuomalaiset ovat valmiit vaaleihin vaikka huomenna. Olemme tietoisia tulevalle hallitukselle tulevasta raskaasta taakasta &#8211; mutta jokainen päivä vie Suomea syvemmälle suohon, Lindström sanoi.
Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen painotti myös isänmaan etua: keskusta haluaa keskittyä Suomen suunnan kääntöön ja kasvun luomiseen, kun kokoomus on ilmoittanut jo suuntautuvansa vaaleja kohti.
Ulkoinen luottamus hallitukseen on mennyt
Lindström perustelee välikysymystä myös sillä, että hallituksen ulkoinen luottamus on mennyt.
&#8211; Kun Standard&amp;Poors otti yhden A:n pois, se on merkki siitä, että ulkoinen luottamus hallituksen kykyyn nostaa maa suosta rakoilee. Kilpailukykymme ei ole vahvassa eurossa vahvalla pohjalla. Olemme todella suurissa ongelmissa.
Hallitus on toimintakyvytön, eikä se pysty nostamaan meitä tästä suosta, Lindström moittii. Standard&amp;Poorsin esimerkki huolettaa sikäli, että muut luokittajat voivat seurata sen esimerkkiä ja se haittaisi jo tavallisten ihmisten elämää nostamalla korkoja merkittävästi.
Kataisen olisi pitänyt järjestää uudet vaalit
&#8211; Olemme isänmaan asialla. Kun Katainen lähti, hallituksen olisi pitänyt erota. Nyt se on toimintakyvytön rampa ankka, joka yrittää kompastella maalilin saakka &#8211; ja kun se ei yksin siihen pysty, pyytää se oppositiota tukemaan. Me emme keskustan kanssa sitä halua, vaan Isänmaan etu on mahdollisimman pikaiset vaalit, joiden jälkeen saamme toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy tarttumaan toimeen ja tekemään päätöksiä, Lindström sanoi.
<div id="attachment_17796" style="width: 178px" class="wp-caption alignright"><a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17796" class="size-medium wp-image-17796" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929-168x300.jpg" alt="Jari Lindström ja Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa" width="168" height="300" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929-168x300.jpg 168w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929-56x100.jpg 56w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929-21x38.jpg 21w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2014/10/20141017_122929.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 168px) 100vw, 168px" /></a>Jari Lindström ja Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa</div>
Tiilikainen ei pidä luottoluokituksen laskua yllätyksenä. Hallituksen pitäisi olla vastuullinen toimija, joka tekee päätöksiä.
&#8211; Nyt aika menee keskinäiseen nokitteluun milloin mistäkin asiasta, Tiilikainen muistutti.
Luottoluokituksen laskua perusteltiin hallituksen kyvyttömyydellä tehdä päätöksiä ja synkillä tulevaisuuden näkymillä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) sanoi, ettei tämä johdu Suomen talouspolitiikasta ja pääministeri Alexander Stubb oli sanonut, ettei tämä hallitus enää mitään päätä, kunhan toimeenpanee.
&#8211; Mutta pääministeri päätti kuitenkin tilata selvityksen. Tässä täytyy huomata, että luottoluokittaja ei moittinut Suomea selvitysten puutteesta, vaan päätösten puutteesta, Tiilikainen kiteytti.
Tiilikaisen mukaan hallituksella ei olisi varaa takellella rakenneuudistuksissaan. Eläkepäätöksistä hän kehuu työmarkkinajärjestöjä, sote-väännön edistyminen huolettaa.
Soten on jatkuttava
Lindström toivoo, ettei sote-vääntö hyydy huolestuttavista uutisista huolimatta.
&#8211; Siinä on ollut ideologista vääntöä koko ajan, yksityistäminen on kivenä kengässä. Toivon, ettei tämä älyttömän tärkeä hanke siihen kompastuisi, koska se on kestävyysvajeen kannalta olennaisen tärkeä asia saada maaliin. Eikä työ ole valmis vielä esityksen tuloon &#8211; silloinhan työ vasta alkaa ja kestää vuosia, Lindström sanoi.
&#8211; Laaja parlamentaarinen sitoutuminen osoittaa vastuullisuutta, jota vaikeassa asiassa pitää löytyä. Meidän mielestä myös pääministeripuolueen pitäisi osoittaa vastuullisuutta tässä kysymyksessä, Tiilikainen kehotti.

Perussuomalaisten ja keskustan välikysymys: Hallitus on epäonnistunut ja toimintakyvytön

Perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jari Lindström ja Kimmo Tiilikainen ovat sopineet välikysymystekstistä.
Molemmat suosittelevat omille eduskuntaryhmilleen, että välikysymys jätetään yhdessä. Ryhmäpuheenjohtajat Lindström ja Tiilikainen neuvottelivat asiasta juuri ennen torstai-iltapäivän ryhmäkokouksia. Välikysymys koskee hallituksen talouspolitiikkaa ja Suomen talouden kehitystä.

Talousvälikysymyksen sisällöstä sovittiin

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kutsuu Suomenmaan blogissaan puheenjohtaja Timo Soinia ja perussuomalaisia yhteistyöhön tiistaisessa Suomenmaan blogissaan. Työmies Matti Putkosen mielestä kädenojennus ei ole aito.
&#8211; Hän ojensi kättä, mutta puri sitä samalla, Putkonen toteaa.
Tiilikaisen tiistaisen blogin mukaan keskusta haluaa tiivistää opposition yhteistyötä ja selvittää, missä asioissa voidaan löytää yhteisiä näkemyksiä.
&#8211; Vaalikausi on puolessa välissä ja politiikassa ollaan vedenjakajalla. Maan asiat ovat sekaisin. Työttömyys pahenee ja talous ei kasva. Terveyspalvelut ovat vaakalaudalla. Ja meillä on hallitus, jossa enemmistö ei tiedä mistä se päättää. Kova oikeistopolitiikka jatkuu ja hallituksen vasemmistopuolueet hyväksyvät sen, Tiilikainen perustelee.
Hänen mukaansa vasemmistosta ei ole kokoomuksen ylivallan vastavoimaksi. Vaihtoehto löytyy poliittisesta keskustasta, johon hän ilmeisesti lukee myös perussuomalaiset.
Matti Putkonen toteaa, ettei Tiilikaisen kädenojennus ole aito. Tiilikainen asetti yhteistyön ehdoksi lukuisia ehtoja: perussuomalaisten pitäisi mm. sanoutua irti puolueeseen hänen mukaansa pesiytyneistä rasistisista ilmiöistä. Hän vaati myös perussuomalaisia miettimään, että EU ei ole ongelmien pääsyy, vaan Suomen hallitus.
&#8211; Keskusta on huolissaan omasta menestyksestään: tipahtavatko he kokonaan perussuomalaisten kelkasta. He haluavat hypätä meidän vankkureihin, mutta ottaa samalla omat deodorantit mukaan ja määritellä yhteistyön ehdot. Tämä ei meille käy, Putkonen toteaa.
&#8211; Olemme valmiita yhteisiin talkoisiin, joissa politiikan sisällöt käännetään toisin päin: kotipiha järjestetään ja maailman parantaminen lopetetaan. Mutta sen pitää olla asiapohjaista yhteistyötä, joka tapahtuu ilman ehtoja, Putkonen korostaa.
Soini tuohtui rasismisyytöksistä
Mikä on pahimmin pielessä? Hallitus on karsinut tärkeimpiä suomalaisen yhteiskunnan perustoja, kuten poliisia, puolustusvoimia ja terveydenhuoltoa samalla, kun maailmanparannukseen lisätään yli 300 miljoonaa euroa päästökaupan kautta.
&#8211; Hallitus asettaa etusijalle ilmastopolitiikan, kehitysyhteistyön ja euron pelastamisen, missä tosiasiassa pelastetaan pankkeja, Putkonen moittii.
Puheenjohtaja Timo Soini  tuohtui Tiilikaisen esittämän ehdotuksen tyylilajista. Soini kysyi, ketä Tiilikainen tarkoittaa, kun puhuu perussuomalaisiin pesiytyneistä rasistisista ryhmistä.
&#8211; Vihjailupolitiikka ei kuulu politiikkaan. Tämä on epäilyksen varjon ja pressun heittämistä ylle, ja siitä en tykkää, Soini sanoi Iltalehdelle.
Perussuomalaiset ja keskusta hioivat yhteistyötään jo maaliskuussa jättäessään hallitukselle välikysymyksen kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta.

Kimmo Tiilikainen

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Hyvä veli -verkostot ja poliittiset palkkiovirat heikentävät taloutta ja demokratiaa

Jos et halua maksaa lisää tuulivoimatukea, niin älä ainakaan äänestä näitä ehdokkaita eduskuntavaaleissa

Puheenjohtaja Halla-aho: EU:n ilmastopolitiikka on itsepetosta

Professorit Ylellä: Suomessa ymmärretty LULUCF-päätös väärin – jos EU tulkitsee sittenkin metsät päästölähteeksi, veronmaksaja joutuu maksumieheksi

Jani Mäkelä: Suomalainen omakotiasuja maksaa maailmoja syleilevän ilmastopolitiikan kustannukset

Sähkö on tänään ennätyskallista – tuulivoimalat eivät tuota juuri mitään

Suomalaisille kodittomille katto pään päälle – perussuomalaiset ehdottaa ”Katto kaikille”–ohjelmaa

Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointi ei vielä tarkoita 39 prosentin päästövähennyksiin sitoutumista

Kansalaisia raivostuttanut paskalaki saatiin lopultakin aisoihin

Putkoselta rajut moitteet ministeri Tiilikaiselle: Sinisilmäisyys ilmastoasioissa maksatetaan suomalaisilla duunareilla

Hallitus etsii maatalouden ongelmiin ratkaisuja yhdessä opposition kanssa

Perussuomalaisten ja keskustan välikysymys: Hallitus on epäonnistunut ja toimintakyvytön

Talousvälikysymyksen sisällöstä sovittiin

Tiilikaisen kädenojennus ei ollut aito

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025