Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Kirsi Varhila

Sisäministeri Maria Ohisalo sanoo, että poliisin henkilöstö pitäisi asettaa etusijalle rokotusjärjestystä määriteltäessä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan poliiseilla ei ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin.

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki asianomaiselle ministerille 22.3. kirjallisen kysymyksen operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisien rokottamisesta. Reijonen kysyi, kuinka aiotaan turvata, että Suomessa poliisi voi tehdä työtään koronaturvallisesti.
Sisäministeri Maria Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen 13.4. Vastauksessaan ministeri Ohisalo toteaa, että poliisin toimintaympäristö on muuttunut. Poliisit kohtaavat työssään jatkuvasti koronapositiivisia asiakkaita ja poliiseja uhkaillaan tartuttamisella, heitä kohti syljetään ja yskitään.
&#8211; Poliisille kuuluvien yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien, kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä lisääntyneiden terveydenhuollon virka-apu tehtävien, hoitamiseksi tulisi poliisin henkilöstö asettaa etusijalle yhdessä riskiryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa rokotusjärjestystä määriteltäessä, Ohisalo vastasi.
”Vaikuttaa sangen erikoiselta”
Poliisihallitus teki sisäministeriölle esityksen, jonka mukaan pahimmilla epidemia-alueilla työskentelevälle henkilöstölle annettaisiin rokotukset nopeutetulla aikataululla.
Kirjallisen kysymyksen vastauksessaan sisäministeri Ohisalo puolsi poliisihallituksen esitystä ja ilmoitti esittävänsä sen sosiaali- ja terveysministeriölle.
&#8211; Ihmettelen kuitenkin, miksi esimerkiksi itäsuomalaiset poliisit jätettäisiin eriarvoiseen asemaan, Reijonen sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ilmoitti 18.4, ettei poliiseilla ole oikeutta nopeutettuihin rokotuksiin.
&#8211; Tämä vaikuttaa sangen erikoiselta. Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa? Reijonen ihmettelee.

Ristiriitaista viestiä poliisien rokotuksista – ”Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa?”

Hallitus antoi torstaina eduskunnan käsiteltäväksi esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Esityksen mukaisesti liikkumista voitaisiin väliaikaisesti rajoittaa viruksen pahimmilla leviämisalueilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kummastelee, miksei hallitus ole määritellyt selkeitä mittareita sen arvioimiseksi, milloin liikkumisrajoituksia todella tarvitaan.

Jussi Halla-ahon mukaan kynnys ihmisten liikkumisen rajoittamiseen pitää olla erittäin korkealla.
&#8211; Näin myös siitä syystä että muuten saattaa syntyä kiusaus käyttää sitä keinoa helpommin, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-talkissa.
Halla-aho ihmettelee, miksi hallitus ja asiasta vastaavat ministerit eivät ole määritelleet selkeitä kriteerejä tilanteelle, jossa liikkumisrajoituksiin on siirryttävä.
&#8211; Vastaavasti kaivataan mittareita, joilla voidaan arvioida, milloin liikkumisrajoituksia ei tarvitse enää pitää käytössä, Halla-aho sanoi.
Syytä ottaa opiksi menneistä virheistä
A-Talkissa vieraina olivat myös STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr).
Ohisalo perusteli liikkumisrajoituksia yleisesti terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisella.
&#8211; Terveydenhuollossa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, koska koronapotilaat täyttävät nyt laajemmin tehohoito-osastoja ja sairaalapaikkoja. Lakiesitykseen on kirjattu kriteerejä, joilla arviointeja tehdään. Eduskuntakäsittelyssä esitystä on mahdollista muokata vielä paremmaksi, Ohisalo sanoi.
Halla-ahon mukaan hallituksen olisi syytä ottaa menneistä virheistä opiksi.
&#8211; Pandemiatilanne voi nopeasti muuttua huonommaksi, vaikka se saataisiinkin nyt hallintaan. Tässä on nyt vuoden ajan puhuttu rajaturvallisuudesta nimenomaan tartuntojen näkökulmasta. Hallitus on jatkuvasti sysännyt vastuuta aveille ja eduskunnalle. Viime syksynä hallitus toi kelvottomasti valmistellun esityksen rajaturvallisuudesta, joka esitys tyrmättiin lähtökuoppiin. Jouduimme odottamaan puoli vuotta, että saimme paremman esityksen, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja myös huomautti sisäministerille, että tällä hetkellä Suomen rajojen yli virusta saapuu edelleen maahan, koska hallitus ei ole saanut aikaiseksi ratkaisuja ennakkotestien vaatimiseksi tulijoilta maahan pääsemisen edellytyksenä.
&#8211; Monella on nyt se mielikuva, että rajojen auki pitäminen on jostain syystä tärkeämpää kuin kansalaisten oikeus liikkua maan sisällä, Halla-aho sanoi.
Rajoituksia vain sinne, missä ongelma on
Ohisalo totesi, että liikkumisrajoitusten voimaantulo riippuu eduskunnan aikatauluista. Ohisalo ei osannut sanoa, saadaanko rajoitukset käyttöön jo pääsiäiseksi. Halla-aho muistutti, että koska hallitus toimii eduskuntaenemmistöllä, vastuuta ei voi sysätä muiden harteille.
&#8211; Kyllähän tämä valmistuu siinä ajassa kuin se halutaan saada valmiiksi.
Halla-aho sanoi, että jos liikkumisrajoituksiin todella mennään, on tärkeää kohdistaa rajoitukset sinne, missä ongelmakin on.
&#8211; Kaupassakäynti tuskin on merkittävä tartuntojen lähde, eikä sekään liene ongelma, että ihmiset tapaavat toisiaan ulkoilmassa, vaan nimenomaan suurten joukkojen kokoontumiset julkisissa tiloissa tai yksityistilaisuuksissa. Näihin voidaan puuttua muutenkin kuin säätämällä yleisiä liikkumisrajoituksia, joista on suurta haittaa ihmisille ja joita todennäköisesti tottelevat ne, jotka muutenkin tottelevat suosituksia.
&#8211; Toisaalta taas ne, jotka vähät välittävät suosituksista luultavasti jatkavat vanhaa elämänmenoa siitäkin huolimatta, että tietynlainen ulkona liikkuminen kiellettäisiin lailla, perussuomalaisten puheenjohtaja huomautti.
Ehtiikö poliisi valvoa tilannetta?
Hallituksen linja on tolkuttoman epäselvä, mitä tulee kasvomaskeihin. Tällä hetkellä ollaan vaihteeksi tilanteessa, jossa hallitus koronatoimien osana esittää uutena keinona myös maskipakkoa.
Halla-aho huomautti, että perussuomalaiset esitti maskisuosituksen antamista jo vuosi sitten, koska vastaava suositus oli annettu useissa muissakin maissa.
&#8211; Tämän jälkeen hallitus teetti selvityksen, jossa todistettiin, ettei maskeista ole hyötyä vaan päinvastoin todennäköisesti haittaa. THL kaiketi yritti myös antaa maskisuositusta, mikä estettiin poliittisella ohjauksella. Nyt kuitenkin puhutaan jo maskipakon asettamisesta. Kyllä moni ihmettelee, miksi maskeja nyt pakotetaan käyttämään, jopa sakon uhalla, kun viime vuonna hallitus ja asiantuntijat esittivät, että maskeista on haittaa.
Halla-aho myös epäili, riittävätkö Suomen poliisin rajalliset resurssit valvoa uusia rajoituksia, jos ne tulevat voimaan.
&#8211; Tiedetään, että väkilukuun suhteutettuna Suomessa on kenties pienimmät poliisivoimat koko EU-alueella. Tässä on nyt huoli siitä, jäävätkö poliisin normaalit tehtävät hoitamatta, koska realiteetit tulevat vastaan.

Hallituksen epäselvä linja jatkuu – nyt esitetään maskipakkoa, vielä vuosi sitten ministeriössä teetettiin selvitys, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä – Halla-aho: ”Kyllä moni ihmettelee”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään tarkennuksia hallituksen koronakaranteenilinjauksiin ja ohjeistuksiin.
 
Koronatartuntojen määrä on kesän suvantovaiheen jälkeen lähtenyt nousuun. Erityisesti ulkomailta palaavien joukossa tartuntojen määrä on ollut suuri. Esimerkiksi eräällä Turkuun Pohjois-Makedoniasta saapuneella lennolla oli peräti 26 todettua tartuntaa 157 matkustajan joukosta.
Karanteenisuosituksen ohittava matkailija tartuttaa julkisessa liikenteessä, ravintoloissa ja yleisötapahtumissa.
Kuntien vastuu kasvamassa 
Koska matkustus- ja karanteenisuositusten vapaaehtoisuus ei ole toiminut, päätettiin sosiaali- ja terveysministeriössä testata kaikki riskimaista matkanneet ja asettaa 14 päivän karanteeniin. Päätöstä perusteltiin tartuntalain nimissä, mutta sen toteutus herättää paljon kysymysmerkkejä.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan karanteenipäätöksen tekee aina kunnan tartuntataudeista vastaava virkalääkäri. Valvonnan tekisi kunta, sairaanhoitopiiri tai aluehallintovirasto.
&#8211; Kuntien vastuu kasvaisi siis entisestään ja eri alueilla voitaisiin tehdä erilaisia päätöksiä. Esimerkiksi maskisuosituksissa Turussa otettiin oma suositus käyttöön, vaikka valtakunnallista suositusta ei ole annettu, samoin Itä-Suomen yliopistossa. Jos eri kunnissa ja maakunnissa tulee voimaan erilaisia suosituksia, olisi hyvä, jos niistä voitaisiin tiedottaa mahdollisimman tarkasti. Monelle voi olla jopa epäselvää, että missä sairaanhoitopiirissä itse asuu, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Tiedottamista selkeämmäksi
Linjaus on herättänyt myös kysymysmerkkejä lääkäreiden keskuudessa. Kun karanteenin voi määrätä vain tartuntatautilääkäri, herää kysymys resurssien ja henkilökunnan riittävyydestä. Väkimäärältään pienemmissä maakunnissa tartuntatautilääkäreiden määrä voidaan laskea yhden käden sormilla.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, että mikä on toimivaltainen viranomainen karanteenimääräyksistä päätettäessä ja miten varmistetaan karanteenin valvonnasta ja määräämisestä vastuussa olevan henkilökunnan riittävyys.
&#8211; Kansalaisten osalta olisi hyvä, että tärkeistä suosituksista ja rajoituksista tiedotettaisiin oikea-aikaisesti ja oikea tieto välittyisi ajankohtaisesti.
Wihonen tiedusteleekin, että aikooko hallitus antaa hallitus valtakunnallista suositusta vai jääkö tiedottaminen ja koronan valvonta täysin kuntien, sairaanhoitopiirien tai aluehallintavirastojen vastuulle ja miten hallitus aikoo jatkossa toimia, jotta kansalaisille saataisiin väitettyä mahdollisimman selvää viestiä suosituksista ja rajoituksista, niin valtakunnallisesti, kuin alueellisesti.

Wihonen: Kuka valvoo karanteenia ja millä resursseilla?

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa Covid-19-epidemian vastaisessa toiminnassa.

Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Mari Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.
&#8211; Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.
Hallitus korjannut virkamiestensä ulostuloja
Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.
&#8211; Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.
Epidemian hoidossa oltava erittäin tarkka
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi Covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.
&#8211; On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Hallitus ryhtyy selvittämään kansalaisten kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla. &#8211; Vihdoinkin, sanoo aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
 
Ylen haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan maskien käytön hyödyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. STM kuitenkin käynnistää selvityksen maskien käytöstä, joka valmistunee kesäkuun loppupuolella.
&#8211; Tartuntojen määrän kasvu todennäköisesti kiihtyy, kun rajoituksia puretaan. Yhdessä muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kanssa kasvomaski on tehokas tapa ehkäistä viruksen leviäminen. Turvavälejä on mahdotonta noudattaa useilla julkisilla paikoilla, julkisessa liikenteessä tai vaikkapa ruokakaupoissa, sanoo Minna Reijonen.
Maski estää tartuttamista
Reijonen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään kasvomaskeja. Toisessa kysymyksessään Reijonen kysyi, voisiko valtio kustantaa kansalaisille suojamaskin estääkseen tartuntojen leviämisen.
&#8211; Maski estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.
&#8211; Jos maskien käyttö olisi pakollista, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Varhilan mukaan julkinen valta maksaisi maskit ja jos maskien käytöstä annettaisiin vahva suositus, myös silloin julkisen vallan täytyisi osallistua kustannuksiin, Reijonen huomauttaa.
Suojaamista lisätty useissa maissa
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus teki jo 8.4. tiedotteen, jossa sanotaan, että kasvonaamioiden käyttöä yhteisössä voitaisiin harkita, etenkin kun käy kiireisissä, suljetuissa tiloissa, kuten ruokakaupoissa, ostoskeskuksissa tai käytettäessä julkista liikennettä.
Useissa maissa toimittiin jo huhtikuun alussa. EU maista Liettua, Itävalta, Tšekki ja Slovakia suosittelivat kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla liikkuessa. Espanjan hallitus määräsi maskit pakollisiksi julkisessa liikenteessä ja Belgiassa maski on pakollinen yli 12-vuotiailla julkisissa kulkuvälineissä. Hallituksen mukaan kasvomaskien käyttö on edellytys talouden uudelleenkäynnistämiselle.
Britanniassa kolme lentokenttää on määrännyt matkustajat peittämään kasvonsa. Lufthansa ja useat amerikkalaiset lentoyhtiöt vaativat matkustajia käyttämään kasvosuojia.
Terveysalan ammattilaiset suosittelevat
Yhdysvaltain tautiviraston päällikkö Nancy Knight suosittelee mitä tahansa suojaa kasvoille, koska kukaan oireeton ei tiedä, onko taudin levittäjä vai ei. Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa on jo voimassa maskipakko ja ulkona liikkuessa on pakko käyttää kasvojen edessä jonkinlaista suojaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, joka johtaa HUSin epidemiologista yksikköä ja suunnittelee, ohjaa sekä koordinoi tartuntatautien torjuntaa 24 kunnan alueella, suosittelee kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa. Maskien käyttöä on suositellut myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Hallitus tekemässä selvitystä kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla – muualla toimittu jo kuukausi sitten

Koronaviruksen tukahduttaminen tuntuu sujuvan hyvin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa ja Australiassa, vaikka Suomessa ei hallituksen ja THL:n mukaan moista voi yrittääkään. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on oudoksunut hallituksen linjausta alusta saakka.

Kansanedustaja Mari Rantanen kertoo ihmetelleensä Suomen linjaa virusepidemian vastaisessa taistelussa aina siitä lähtien, kun pääministeri Sanna Marin aivan epidemian alkuvaiheessa sanoi, ettei viruksen tukahduttaminen onnistu, vaikka Suomessa tuossa vaiheessa oli tartuntoja vasta muutama sata.
&#8211; Olisiko siinä käynyt niin, että muutamat keskeiset asiantuntijat halusivat lähteä tavoittelemaan niin kutsuttua laumaimmuniteettisuojaa, mitä nykyään ei saa ääneen sanoakaan? Rantanen pohtii.
Virhearvioita tehtiin
Koronaviruksen kanssa tehtiin alkuvaiheessa useita virhearvioita. Ensin ajateltiin, ettei tauti leviäisi Kiinan ulkopuolelle, ja sitten kun niin tapahtui, kuviteltiin yleisesti taudin olevan vaarallinen vain vanhusväestölle, vaikka jo tuolloin tiedettiin Italiassa ja Espanjassa tehohoitoon joutuneen myös varsin nuorta väkeä.
&#8211; Jos poliittinen paine ei olisi pakottanut päättäjiä toimimaan toisin, olisi Suomessakin hyvin saatettu lähteä Ruotsin tielle. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi vieläkin täysin mahdollista, mutta se edellyttäisi valtavan paljon enemmän seurantaa, testaamista ja ihmisten pysymistä kotona muutaman viikon, Rantanen sanoo.
Toimet tavoitteen mukaan
Joidenkin arvostelijoiden mukaan lockdown eli yhteiskunnan totaalinen eristäminen ei voi onnistua kuin Kiinan kaltaisissa totalitaristisissa valtioissa. Siitä huolimatta esimerkiksi Kreikassa on otettu käyttöön lockdown ulkonaliikkumiskiellon kera, vaikka Kreikka ei olekaan mikään diktatuuri.
Kreikassa koronavirus on nyt hiipumassa.
&#8211; Kaikki riippuu siitä, mikä on tavoite. Jos tavoitellaan sitä, että tauti liikkuu väestön läpi hidastetusti niin, että tehohoitopaikat riittävät, ovat toimetkin sen mukaisia. Koronaviruksen tukahduttaminen olisi edelleen mahdollista Suomessakin, jos taudista haluttaisiin päästä eroon. Se kuitenkin edellyttäisi, että rajoituksia pitäisi vielä joksikin aikaa kiristää ja tiedottaa kansalaisille, että vielä ei ole aika tavata ihmisiä, Rantanen kertoo.
Ruotsi pelaa uhkapeliä
Kansainvälisessä tiedemaailmassa pidetään melko yksimielisesti Ruotsin laumaimmuniteettisuojaa tavoittelevaa strategiaa melkoisena uhkapelinä, kun tautia eikä sen toimintamekanismeja ei tunneta. Kun ei tiedetä, saako taudin sairastamalla siihen immuniteettia, pelataan Ruotsissa melkoista uhkapeliä ihmishengillä.
&#8211; Varsinkin THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tuntuu liputtavan Ruotsin mallin puolesta, kun häntä on ruotsalaismedioihin aiheesta paljon haastateltu. Samasta asiasta on puhunut myös STM:n Kirsi Varhila.
&#8211; Toivonkin lämpimästi, että hallituksessa jatkossa kuultaisiin laajasti muitakin virologian ja epidemiologian asiantuntijoita, Rantanen sanoo.
Korona voitaisiin tukahduttaa Suomessakin
Jotkut kriitikot ovat olleet sitä mieltä, ettei Uutta-Seelantia ja Suomea voi verrata, koska Suomi ei ole saari. Rantanen on asiasta eri mieltä eikä näe mitään syytä siihen, miksei koronaviruksen tukahduttaminen voisi onnistua täälläkin.
Virus tulisi tehokkailla toimilla tukahduttaa ja pysäyttää ulkomailta tulevat tartuntaketjut sen jälkeen, kun rajat taas on avattu.
&#8211; Kyllä ihmiset ymmärtävät, kun heille selittää riittävän hyvin, miksi on tärkeää välttää liikkumista ja pitää etäisyyttä. Koronavirus voitaisiin tukahduttaa yhtä hyvin Suomessa kuin missä tahansa muuallakin. Jos taudin etenemistä halutaan vain hidastaa, niin silloin tehdään sen mukaisia toimenpiteitä. Jos viruksen haluaa tukahduttaa, on toimenpiteiden oltava sellaisia, että viruksen tarttumiskyvystä kertova R0-luku saadaan tippumaan reilusti alle yhteen, sanoo Rantanen.
Tartuntojen määrä saatava laskuun
Rantanen pitää karmeana sellaista ajattelutapaa, että rajoituksia pitäisi alkaa sen takia purkaa, ettei tauti ole levinnyt väestöön riittävän nopeasti. Suomen kaltaisessa teknisesti kehittyneessä yhteiskunnassa tulisi jatkossakin pitää kiinni siitä, että tauti tarttuu ihmisiin mahdollisimman vähän.
&#8211; Toki ymmärrän sen, ettei yhteiskuntaa voi loputtomasti pitää kiinni, mutta Suomessa yhteiskunta on kuitenkin ollut kiinni melko rajallisesti. Kun rajoituksia sitten lähdetään purkamaan, pitää tartuntojen olla ensin selkeästi laskusuunnassa. Testaamisen on oltava todella laajaa ja suojavarusteita on oltava niin paljon, että niitä kyetään käyttämään jokaisen potilaan ja asiakkaan kohdalla, myös oireettomien.
&#8211; Erityisesti asia on kriittinen kotihoidossa ja hoivapalveluissa, jos riskiryhmiä todella halutaan suojella, Rantanen kertoo.
Jokaisella on oma vastuunsa
Rantanen uskoo, että myös koronatartuntoja jäljittävä kännykkäsovellus voisi olla hyvä lisäsuoja viruksen vastaisessa taistelussa. Erilaisia mobiilisovelluksia maailmalla jo on, mutta jostain käsittämättömästä syystä joka maan pitää tehdä itse omansa.
Rantanen olisi valmis harkitsemaan sitäkin, että jokaisella pitäisi olla käytössä suojamaskit julkisilla paikoilla asioidessa. Suojamaskeista ei koronataistelussa ole hyötyä, jos vain yksi kymmenestä niitä käyttää. Iso puute on sekin, että THL ja STM eivät ole julkaisseet dataa, johon arvionsa ja ennusteensa perustavat.
&#8211; Totta kai yhteiskunnalla ja valtiovallalla on iso rooli koronataistelussa, mutta meillä jokaisella on myös oma vastuumme. Se tarkoittaa turvallisten asioimistapojen noudattamista, sitä ettei mennä kauppaan sairaana, yskitään hihaan eikä tavata ystäviä muuten kuin virtuaalisesti, Rantanen korostaa.
Malttia tiedottamiseen
Koronavirustartunnat ovat Suomessa edelleen kasvussa, joten tauti ei vielä ole täällä hiipumaan päin. Rantanen toivoo, että tämä otettaisiin huomioon myös asioista tiedotettaessa. Kun liian aikaisin aletaan puhua rajoitusten purkamisesta, se äkkiä kääntyy ihmisten mielissä niin, että nyt on taas turvallista liikkua.
&#8211; Korona ei lähde tästä maasta millään poliittisella päätöksellä. On löydettävä tasapaino sen suhteen, miten viruksesta pääsee eroon samalla hallitusti yhteiskuntaa avaten, Rantanen sanoo.

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen kertoo käyneensä sydäntäsärkevän keskustelun vaikeavammaisen lapsen äidin kanssa, jonka mukaan lapsen kuntoutushakemus oli Kelassa evätty kokonaan, koska lapsi ei edisty.

Kela kehotti päätöksessään äitiä hakemaan vaikeavammaiselle lapselleen kuntoutusta kunnalta.
&#8211; Kunnalta, jossa rahat ovat niin ikään loppu. Kunnilta, jotka eivät pääsääntöisesti myönnä kuntoutusta vaikeavammaisille. Tämä äiti ei ole ainoa, jonka perheessä käydään samaa tilannetta läpi. Näyttää siltä, että Kelan linja on muuttunut vaikeavammaisten kuntoutusten myöntämisessä. Niitä evätään kokonaan järjestelmällisesti, Mari Rantanen kirjoittaa blogissaan.
Kuntoutus voi jäädä saamatta
Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui vuonna 2016 vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja samalla kuntoutuksen myöntämisperiaatteita uudistettiin.
&#8211; Enää hoidollinen peruste, joita ovat esimerkiksi kipujen vähentyminen, nykyisen toimintakyvyn säilyttäminen ja nivelkontraktuurien ennaltaehkäiseminen, ei ole kriteeri myöntää kuntoutusta &#8211; vaikkapa fysioterapiaa &#8211; vaikeavammaisille.
&#8211; Vaikeavammaiset ovat uhassa jäädä ilman kuntoutusta, sillä nämä henkilöt harvoin edistyvät siten, että he saavuttavat merkittäviä edistysaskelia, Rantanen toteaa.
Vammaiset nähdään taakkoina
Vaikeavammaiset ovat Rantasen mukaan tämän päivän Suomessa melko vaikeassa asemassa.
&#8211; Hoitoa ja kuntoutusta rajataan vammaisuuden perusteella. Toivoisin kovasti, että Suomessa ei hyväksyttäisi nykyisen kaltaista maan tapaa arvottaa vammaiset siten, että heidät nähdään vain kustannuksina ja taakkoina.
&#8211; Sivistyneen yhteiskunnan yksi merkki on siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Näkisin myös mielelläni hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijoiden nousevan puolustamaan kivuttomuuden ja elämänlaadun merkitystä vaikeavammaisten elämässä ja kyseenalaistamaan Kelan nykylinjaukset, Rantanen hoputtaa.
Ketä hoidetaan, ketä ei
Sosiaali- ja terveysministeriön tuore kansliapäällikkö Kirsi Varhila on useissa haastatteluissa kehottanut tekemään enemmän ratkaisuja hoitojen priorisoimiseksi.
&#8211; Siis päättämään siitä, ketä hoidetaan ja ketä ei hoideta. Lienee helppoa heittää priorisointivaatimusta ministeriön uumenista. Vaikuttaakin pahasti siltä, että ”Varhilan lista” on jo käytössä sekä sairaaloissa että Kelassa, Rantanen pelkää.
&#8211; Kun raha on tiukassa, asiat ovat vastakkain ja silloin on tehtävä valintoja mihin rahaa käytetään. Sen valinnan tekevät poliitikot, sydämen sivistyksensä puitteissa. Mutta lienee selvää, että suomalaisten heikommassa asemassa olevien asiat tulee olla etusijalla, kun rajattuja resursseja jaetaan.

Kirsi Varhila

Ristiriitaista viestiä poliisien rokotuksista – ”Eikö hallituksen sisällä vasen käsi tiedä, mitä oikea puuhaa?”

Hallituksen epäselvä linja jatkuu – nyt esitetään maskipakkoa, vielä vuosi sitten ministeriössä teetettiin selvitys, jonka mukaan maskeista ei ole hyötyä – Halla-aho: ”Kyllä moni ihmettelee”

Wihonen: Kuka valvoo karanteenia ja millä resursseilla?

Vastaus edustaja Rantasen kanteluun – oikeuskansleri tutkii Suomen laumasuojastrategiaa

Hallitus tekemässä selvitystä kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla – muualla toimittu jo kuukausi sitten

Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?

Rantanen: Suomalaisten heikommassa asemassa olevien asiat tulee olla etusijalla, kun rajattuja resursseja jaetaan

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025