Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kokkola

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää kesäkokoustaan Kokkolassa. Suomen Uutiset julkaisee puheenjohtaja Riikka Purran linjapuheen kokonaisuudessaan.
 
Hallitus on valmistellut tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastaavia papereita on julkaistu vuosien varrella useita, mutta tätä todennäköisesti monet tulevat lukemaankin, jopa suurennuslasin kanssa. Asiakirjassa esitellään hallitusohjelmaan kirjattuja asioita ja periaatteita, hieman perusteellisemmin ja tarkemmin, ja esitellään suunniteltuja toimenpiteitä. Tiedonannossa julistetaan mielestäni myös täysin itsestään selviä asioita. Ei niitä välttämättä tarvitsisi julistaa, mutta ei niiden julistamisesta mitään haittaakaan ole. Tällaista politiikka yhä enemmän on. Jos vain yksin saisin päättää, vähentäisin ylipäätänsä politiikan julistamista ja keskittyisin konkretiaan ja ennen kaikkea logiikkaan.
Sen sijaan tiedonanto ei ole hallitusneuvotteluiden kakkoskierros eikä asiakirjassa voida muuttaa eikä uudelleen tulkita hallitusohjelman kirjauksia, ei ainuttakaan. Ei edes niitä, joita goodwill-auktoriteetit paheksuvat ja jopa rasistisiksi väittävät. Hallitusohjelmassa ei ole rasismia, kuten ei ole hallituksessakaan. Mutta ympärillä on kyllä tahoja, jotka ovat valmiita näin väittämään – sillähän näyttää saavan puoli maata lähes hysteeriseen tilaan.
Tiedonanto tehdään kahdesta syystä. Ensinnä siksi, että joillakin tahoilla on epäselvyyttä hallituksen linjasta ja siitä, missä hallitus seisoo. Tiedonannolla teroitetaan asiaa. Mikäli lukija haluaa ymmärtää lukemansa, hallituksen suhtautumisesta syrjimättömyyteen, yhdenvertaisuuteen tai rasismiin ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä tuon paperin lukemisen jälkeen. Valitettavasti tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteutumisen taakse en itse paljon uskoa pane, mutta se ei johdu lainkaan kansalaisten lukutaidosta vaan nykypolitiikan luonteesta.
Toinen syy tiedonannolle on varmasti raadollisempi: se, että hallitus pysyy kasassa.
Kun tiedonanto on hallituksen sisällä hyväksytty, se on hyväksytty, ja sen on riitettävä. Siihen on loputtava vanhojen tonkimisten perässä säntäily, siihen on loputtava julkinen epäily ja vähättely, siihen on loputtava epävarmuus hallituksen sisällä.
Hallituksen ulkopuolella se ei tietenkään lopu. Jatkuva hallituksen hakkaaminen erityisesti perussuomalaisten kautta ja takia ei tule loppumaan. Siitä osansa saavat kaikki koalition jäsenet. Siihen ei auta tiedonannot, selonteot, budjettilisäykset eikä minkäänlainen akrobatia muiden puhaltaman pillin vihellyksen tahdissa.
Hallituksen ulkopuolelta tulevaan hakkaamiseen ja uusien ongelmien keksimiseen ja niiden vyöryttämiseen emme voi vaikuttaa. Eikä pidä yrittääkään. Koska mikään ei kuitenkaan auta, ei energiaa kannata siihen tuhlata. Tuo energia nimittäin on aina pois jostakin muusta, oleellisemmasta.
Perussuomalaiset on ollut aina tässä tilanteessa, tavalla tai toisella. Emme ole saaneet toiminnastamme, olemuksestamme, tavoitteistamme koskaan kiitosta tai niille erityistä tai edes neutraalia hyväksyntää mistään muualta kuin yhä kasvavasta äänestäjien osasta. Se, että meitä isketään pääkirjoituksissa ja kolumneissa ja politiikkapaneeleissa on meille täysin normaali asiaintila. Kyllä, tänä kesänä se on noussut uusiin korkeuksiin hallitukseen osallistumisen myötä, mutta kuitenkin kyseessä on normaali asiaintila.
Kaikilla hallituskumppaneilla ei ole tällaisesta samanlaista kokemusta ja ymmärrystä. Kaikilla ei myöskään ole samanlaista kykyä kestää ulkopuolelta tulevaa hyökkäystä ja horjuttamista. Hallituksen kaikki osapuolet saavat osansa paitsi ehkä omista syistään myös perussuomalaisten syistä. Tietenkin olisin toivonut, että kaikki olisivat ymmärtäneet tämän jo ennen hallitusneuvotteluihin lähtemistä ja käsitelleet sitä etukäteen eikä kantapään ja vaikeimman kautta hallituksen muodostamisen jälkeen, mutta näin nyt kuitenkin on.
Perussuomalaiset ei myöskään lopeta olemasta sitä, mitä olemme, emmekä muuta mielipiteitämme ja tavoitteitamme. Meille on kuitenkin verrattoman selvää, mitä hallituksessa oleminen vaatii ja miltä osin se on erilaista kuin oppositiossa toimiminen. Valmiutemme hallitusyhteistyöhön on ollut koko ajan oikein hyvää. Sitä epäiltiin, perussuomalaisten kykyä tehdä hallitusyhteistyötä; mutta siinä ei ollut minkäänlaista ongelmaa. Olemme toimineet juuri kuten pitää. Siksikin kesän karuselli on tyrmistyttänyt monia.
Me olemme hallituksessa hyvin erilaisia puolueita. Meistä ei tule samanlaisia. Meistä ei tule myöskään sydänystäviä. Ainoa, mitä meiltä odotetaan ja mitä meidän on itseltämme vaadittava, on hallitusohjelman toteuttaminen. Se on asiakirja, periaatteet, tavoitteet, toimet, joista me olemme keskenämme samaa mieltä; joihin olemme sitoutuneet. Ja se riittää.
Toisin sanoen ainoa, mikä on tässä ristitulessa oleellista, on se, että hallitus on yhtenäinen, hallitus pysyy samassa rivissä, koalition osapuolet tukevat kaikkia ministereitä. Hallitusohjelman kirjauksia ei kyseenalaisteta tai pyritä muuttamaan. Niitä ei tulkita uudelleen. Tämä on täysin välttämätöntä.
Sillä muuten hallitus ei pysy pystyssä, aivan riippumatta luottamusäänestysten tuloksista. Jos löysässä hirressä oleminen jatkuu tai emme voi olla saliin mennessämme varmoja luottamuksesta, ei hallitus tosiasiallisesti ole pystyssä.
Perussuomalaiset ei tällaisessa tilanteessa voisi luottaa siihen, että erityisesti meidän haluamamme toimet etenevät sovitusti, mikäli tämä määrittämätön tila jatkuu.
Vastustajamme ovat hallituksen ulkopuolella. Karkuun emme juoksemalla pääse, joten parempi vain rakentaa kestävyyttä ja sietokykyä ja olla säntäilemättä. Jos siis haluamme voittaa eli pysyä pystyssä ja rakentaa parempaa ja kestävämpää Suomea. Se on ”tään puolustussovan ratekia”, kuten Tuntemattoman sotilaan Rokka toteaa neuvottuaan ensin sotamies Sihvosta, että vihollista ei kannata lähteä juoksemaan karkuun, koska ”kyl hää tulloo peräs. Mut jos sie pysyt paikollais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö?”
Ja tämä muuten ei ollut kirjaimellinen vertaus. Palaan näihin sotavertauksiin puheessani myöhemmin.
Mikäli kesän tapahtumat olisi hallituksen taholta sivuutettu normaalilla huomiolla, todeten esimerkiksi, että nämä ovat todella vanhoja asioita, rumia ja harkitsemattomia sanoja, mutta eivät liity mitenkään hallituksen toimintaan ja nyt eteenpäin, niin emme olisi tässä tilanteessa. Maito on jo maahan kaatunut, mutta uudelleen harkinta on mahdollista ja välttämätöntä.
Ja tämäkin on vielä pakko sanoa: Jos somen soturit ja media löytäisivät hallituksen kokoomuslaisten tai RKP:n ministerien käyttäneen takavuosina kyseenalaista kieltä maahanmuuttajista, vasemmistolaisista, työttömistä tai suomenkielisistä, niin me emme säntäisi sellaisen perään. Rumasti sanottu, ottakaahan opiksi, ja nyt eteenpäin. Niin me sanoisimme. Koska on elettävä tässä hetkessä ja suunnattava tulevaisuuteen. Olen varma, että kaikki ovat tehneet tai sanoneet asioita, joista joutuisi nykypäivän standardein tähän limboon. Ja ihan oikeasti, meillä on aika paljon suurempia ongelmia kuin tällaiset rumat tai väärät sanavalinnat.
Se intensiteetti, jolla ylipäätänsä keskitytään vääriin sanoihin ja pelätään vauhkomaisesti kenenkään loukkaamista, vaikka olisi oikeita ja massiivisiakin ongelmia, kertoo kyllä paljon nykyajasta.
Yhtenä päivänä pyydetään anteeksi albinismia sairastavilta, toisena pitäisi pahoitella varhaiskasvattajilta, kolmantena hawaijipaitaa tai eläinvertauksia, neljäntenä jotakin sanaa. Pitäisikö meidän pohtia, miksi kaikki ovat alkaneet loukkaantua ja pahoittaa mielensä kuin keskenään uhriasemasta kilpaillen? Tällaisilla eväilläkö kansallisia, kansainvälisiä ja jopa globaaleja ongelmia voidaan edes yrittää ratkaista? Kun kaikki vuorotellen rynnivät pitkin seinää loukkaantuneina ja turvattomina ja hauraina, jahtaavat sanoja ja ilmauksia, vääriä twitterin ja facebookin tykkäyksiä ja kiellettyjä vitsejä.
Tämä on täysin järjetöntä. Se on hullua. Tiedän kyllä, että tästä sanastakin pitäisi päästä eroon, koska sekin loukkaa joitakin. Ajattelin kuitenkin sitäkin vielä käyttää.
Kypsä, järkevä, kehittynyt, demokraattinen yhteiskunta ei toimi näin. Yhdysvalloissa tilanne on riistäytynyt käsistä, mutta miksi meidän Suomessakin pitää ajautua samaan?
Kannustan jokaista tekemään osansa ja olemaan osallistumatta näihin joukkohysterioihin, missään roolissa, sen paremmin jahtaajana kuin jahdattavanakaan.
Hyvät kuulijat, vaikka hallitus ei ole vielä tehnyt muuta kuin ollut näissä kohulimbossa, on se monen mielestä kuitenkin jo epäonnistunut. Media ei kai edelleenkään – muutamaa talouslehteä lukuun ottamatta – ole löytänyt yhtään hyvää linjausta hallitusohjelmasta. Sen sijaan kaikki talouden ja turvallisuuden vahvistamiseen pyrkivät toimet ovat enemmän tai vähemmän huonoja. 244 sivua surkeutta ja surua siitä, että vasemmisto ei ole enää vallassa.
Koska talouden kokonaiskuvaan ja krooniseen yli varojemme elämiseen, puhumattakaan maahanmuuton ongelmiin, ei muutenkaan ole liiaksi mustetta tuhlattu, hallituksen tavoittelema ryhtiliike näillä sektoreilla on jäänyt pimentoon.
On siis meidän itsemme tehtävä, omia viestintäkanaviamme käyttäen, kertoa päivästä toiseen, miksi hallitusohjelma on hyvä, miksi linjaukset ovat tarpeen, mitä kaikkea hyvää ja välttämätöntä ne Suomeen ja suomalaisille tuovat. Vetoapua ei ole ulkopuolelta tulossa; kaikki on tehtävä itse. Perussuomalaisen viestinnän pitää olla entistä voimakkaampaa ja kovaäänistä.
Ylihuomenna alkavat valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut, ja ensi maanantaina julkaistaan ministeriön ehdotus talousarvioksi ja kehyspäätökseksi. Varsinainen hallituksen budjettiriihi on noin kuukauden kuluttua.
Taloudellisen tilanteen lähtökohdat neuvotteluille ovat vaativat. Julkisen talouden suuntaa on muutettava.
Suomi ja muut maat kärsivät yhä korkeasta inflaatiosta, ja talouskasvu on kituliasta. Vaihtotase on miinuksella ja viennissä yskitään. Rakentamisessa on kysynnän laskua, teollisuuden tilauskirjat tyhjenevät. Valtionvelan korkokulut ovat monta miljardia vuodessa. Ei ollutkaan ilmaista rahaa, kuten viime kaudella hallituspuolueiden taloustieteellä väitettiin.
Julkisen talouden ja valtiontalouden tasapainotus olisi pitänyt aloittaa aikaa sitten, mutta ainakin se aloitetaan nyt. Säästöjä tehdään heti. Vastuullinen taloudenhoito on ollut liian kauan kadoksissa, ja niinpä meillä on entistä työläämpi tehtävä. Emme aio jatkaa edellisten hallitusten vastuuttomalla talouslinjalla ylivelkaantumalla tulevien sukupolvien kustannuksella.
Teemme talouden suuren ryhtiliikkeen. Säästöjen rinnalla tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja myös fiksumpaa talouskasvua tuottavaa veropolitiikkaa. Erityisen tärkeää on, että pieni- ja keskituloisen palkansaajan asemasta huolehditaan ja että arjen elinkustannukset pysyvät kohtuullisina. Suomalaisen veronmaksajan etu on vastuullinen talouspolitiikka, ja jokaisen suomalaisen etu on kestävä julkinen talous.
Opposition sosialidemokraatit aloittivat toimenpiteiden vastustamisen siirtymällä sotaretoriikkaan. Hallitus kuulemma julistaa sodan ja asettaa ihmisiä riviin – siis ilmeisesti kuin teloitettavaksi. Puheenparrella tavoitellaan sisällissodan ja kansakuntamme historian voimakkaimman kahtiajaon muistoa ja tunnelmaa. Myös AY-liike kertoi viime viikolla aloittaneensa järjestöllisen toimintavalmiutensa nostamisen. Samat henkilöt, jotka väittävät olevansa huolissaan polarisaatiosta ja vastakkainasettelusta, lisäävät sitä aina, kun mahdollista. Miksi he eivät itse ole huolehtineet julkisen talouden kestävyydestä ja uudistusten tekemisestä ajallaan?
Ennen vaaleja puheenjohtaja Sanna Marin ei kyennyt esittämään yhtä ainutta oikeaa keinoa, jolla valtiontaloutta saataisiin korjattua. Välillä hän kyllä väitti SDP:n olevan huolissaan talouden tilanteesta, mutta tästä ei seurannut mitään. Aina enemmän hän oli huolissaan perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Ainoat konkreettiset säästötoimenpiteet, joita SDP kykeni sanoittamaan, olivat tilakustannukset ja matkakulut. Tuon velkarallin jälkeen.
Toki SDP myös ehdotti työssäkäyvän ihmisen kurittamista lisäveroin – siis tilanteessa, jossa veroaste huitelee korkeuksissa, ja arjen kustannukset leikkaavat ison osan. Tilakustannukset, matkakulut ja lisää veroja. Siinä entisen valtionhoitajapuolueen lääke yli varojensa eläneen, kroonisista alijäämistä kärsivän Suomen pelastamiseksi.
Tällainen puolue, joka ei nähnyt silloin eikä näe nyt mitään erityisen oleellista syytä korjata talouden suuntaa, etsiä säästöjä ja tavoitella velkasuhteen taittamista, arvostelee hallitusta sotatermein niin leikkauksista kuin niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla tavoitellaan Suomeen lisää työpaikkoja ja lisää oikeaa työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua. Siinä onkin vissi ero: Me tavoittelemme työtä ja työpaikkoja, vasemmisto-oppositio tavoittelee tuensaajia ja verorahoitteisia oikeuksia.
Hyvät perussuomalaiset, olemme hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuosiin kesäkokouksemme aikana. Emme suunnittele oppositiopolitiikan teräviä kärkiä vaan keskustelemme hallituspolitiikasta. Emme rakenna vain eduskuntaryhmän yhtenäisyyttä vaan eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän yhtenäisyyttä ja keskinäistä yhteistyötä. Olemme huomattavasti paljon suurempia kuin koskaan ennen, ympärillämme on erityisavustajia, valtiosihteereitä, uusia asiantuntijoita ja muita toimijoita. Tämä kaikki vaatii paljon suurempaa huolenpitoa ja koordinaatiota kuin ennen ja kaikilta kokonaisuuden selkeää hahmottamista, työnjakoa ja hallituksessa olemisen periaatteiden ymmärtämistä.
Ei epäilystäkään, ettemmekö siihenkin pystyisi, samoin aattein ja toimin kuin muutenkin. Pidetään isänmaa sydämessä ja muistetaan joka aamu, miksi me olemme täällä ja miksi perussuomalaisia on äänestetty. Kiitosia ja toivotan oikein hyvää kesäkokousta kaikille!
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Kokkolassa – lue puheenjohtaja Riikka Purran puhe

Perussuomalaiset kansanedustajan viettävät kesäkokoustaan Kokkolassa.

Suomen Uutiset lähettää suoraa livekuvaa kokouspaikalta. Lähetys alkaa kello 14 kaupunginjohtaja Stina Mattilan tervehdyksellä. Tämän jälkeen kuullaan eduskuntaryhmyri Jani Mäkelän sekä puheenjohtaja Riikka Purran puheet.
Tämän jälkeen on vuorossa tiedotustilaisuus, jossa PS-johto vastaa paikalla olevien toimittajien kysymyksiin.
Suora lähetys alkaa kello 14.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous 2023 - Riikka Purra ja Jani Mäkelä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/gdO6BR7G4X4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Riikka Purra ja Jani Mäkelä puhuvat eduskuntaryhmän kesäkokouksessa – suora lähetys 14 alkaen

&#8221;Perussuomalaisen puolueen viheliäisin tehtävä on puoluesihteerin tehtävä&#8221;, kertoo Ossi Sandvik hymy huulillaan. Tehtävää pitkään hoitanut Sandvik tietää mistä puhuu. Hän kertoo videolla rosoisen kansanliikkeen vaatimattomista alkuajoista sekä vuodesta 2010, jolloin liike räjähti kaikkien tietoisuuteen.

PS:n ensimmäinen puoluekokous järjestettiin Kokkolassa 25.-26.11.1995, tasan 25 vuotta sitten.
Suomen Uutiset julkaisee Sandvikin videon osana merkkipäivän viettoa.
<iframe loading="lazy" title="Juhlajulkaisu: 25-vuotias PS on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iuSWo-G8OjM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 4 min 7 sek. 
<h4>Kokkolasta se lähti</h4>
Perussuomalainen -lehden ensimmäinen, 1995 julkaistu numero kertoi Kokkolan perustavasta puoluekokouksesta:
&#8221;Kokkola, kaupunki Pohjanlahden rannikolla, oli ensimmäisen kaksipäiväisen puoluekokouksemme tyyssijana. Osallistujia oli runsas kolmesataa, joista 240 oli hoitanut itsensä perustajajäsenenä äänioikeutetuksi kokousosaanottajaksi. [..] Aino ja Anette Närlundin, Minna Pekkarisen, Anette Svartsin ja Roy Rabbin vetämällä yhteislaululla alkoi ensimmäinen puoluekokouksemme. Toki edellisen kuuden kuukauden aikana oli tehty erilaisia valmisteluja: Oli perustettu Perussuomalaiset- Sannfinlandrna -yhdistys, rekisteröity se, kerätty parissa kuukaudessa koko maasta yli 6.000 puolueeksi rekisteröimistä kannattavia kortteja, merkitty puoluerekisteriin, päätetty puoluekokouksesta ja hoidettu kokousjärjestelyt sekä valmisteltu sille käsittelyyn tulevat asiakirjat&#8230; Kaikki tämä puolueväen perussuomalaisen talkooväen turvin, ilman ainuttakaan palkallista toimihenkilöä tai kenttätyöntekijää.&#8221;
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/11/CE5R7963.jpg"><img decoding="async" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2015/11/CE5R7963.jpg" /></a>
Ensimmäinen koskaan julkaistu Perussuomalainen-lehti kertoi kattavasti perustavasta kokouksesta. Kokkolaan oli kerääntynyt 240 kokousosaanottajaa.

Juhlajulkaisu: 25-vuotias perussuomalaiset on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti

Perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Olli Immonen pitää Finnairin tänään tiedottamaa päätöstä lopettaa lennot Kajaaniin suurena virheenä. Finnair ilmoitti lopettavansa maaliskuun 2021 jälkeen lennot Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan maakuntakentille.

Finnair ilmoitti aikaisemmin joutuvansa karsimaan liikennettään koronapandemian aiheuttaman kysynnän laskun vuoksi. Nyt yhtiön tiedottajan mukaan reitit ovat olleet pitkään kannattamattomia.
&#8211; Finnairin päätös on suuri virhe. Lentoyhteyksien merkitys maakuntien talouksille on elintärkeä. Finnair ei saa korona-ajan varjolla lopettaa kyseisiä lentoja. Lentoyhteyksiä tarvitsevat Kainuussa matkailuala, biotalous, monimetalliteollisuus ja muu elinkeinoelämä, Olli Immonen sanoo.
&#8211; Finnair saa korona-aikana merkittävää tukea valtiolta, joten on oikein odottaa yhtiöltä yhteiskuntavastuuta.
Yritykset riippuvaisia lentoliikenteestä
Immosen mukaan Kainuun suunnalla tietyille isoille työnantajille, kuten Škodalle, Transtechille, Kainuun prikaatille ja Terrafamelle lentoliikenne on aivan välttämätöntä. Arvioiden mukaan 30 prosenttia Kainuun yrityksistä on täysin riippuvaisia lentoliikenteestä.
&#8211; Erityisesti Kainuu on hyvin hankalassa tilanteessa, kun junaliikennekään ei nykyisin turvaa Kainuun saavutettavuutta riittävällä tavalla.
&#8211; Liikenne- ja viestintäministeriön on puututtava asiaan ja varmistettava lentoliikenteen jatkuvuus. Tämä on keskeistä alueen työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta. Finnairin on myös julkisena valtionyhtiönä kannettava laajempaa yhteiskuntavastuuta, Immonen sanoo.

Immonen: Finnairin lentojen lopettaminen Kajaaniin on virhe – yhtiöltä odotetaan yhteiskuntavastuuta

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on jättänyt asianomaiselle ministerille kirjallisen kysymyksen tapauksesta, jossa Kokkolan ruotsinkielisen lukion oppilaille oli näytetty homoeroottinen Call Me by Your Name -elokuva.

Seksuaalisuus on yksityinen asia
Osa oppilaista oli pitänyt elokuvassa näytetyn seksuaalisuuden määrää liiallisena.
&#8211; Ihmettelen, mitä tarkoitusta varten homoeroottisia tai eroottisia elokuvia ylipäätään katsellaan oppilaitoksissa. Seksuaalisuus on hyvin intiimi ja yksityinen asia, johon nuorten tulisi tutustua rauhassa ja itsenäisesti, Ronkainen perustelee.
Omat vakaumukset pois opetuksesta
Tapauksesta uutisoitiin aluksi, että koulun rehtori Cecilia Hägglund-Nygård olisi asettanut 10 euron sakon niille oppilaille, jotka eivät osallistuneet elokuvanäytökseen.
Myöhemmin koulu on tarkentanut, että raha oli tarkoitus periä niiltä, jotka olivat näytökseen ilmoittautuneet mutta eivät saapuneet.
Näytöksestä poisjääneille annettiin korvaavana tehtävänä esseen kirjoittaminen suvaitsevaisuudesta.
&#8211; Kuulostaa siltä, että tapauksessa on painostamisen merkkejä. Ketään ei pitäisi pakkosyöttää omien arvojen tai vakaumusten vastaiselle toiminnalle edes opetusmielessä, Ronkainen sanoo.
Miksi nostetaan jatkuvasti jalustalle?
Ronkainen ihmettelee myös vähemmistöseksuaalisuuden ylikorostettua asemaa yhteiskunnassa.
&#8211; Minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään homoseksuaalisuutta vastaan, mutta miksi sitä nykyään nostetaan jalustalle niin kiivaasti? Kouluissa, mediassa ja viihteessä homoasiaa tuputetaan kansalle jatkuvasti.
&#8211; Minä koen, että aitoa tasa-arvoa on se, että ketään tai mitään ihmisryhmää tai seksuaalista suuntausta ei erikseen tuoda esiin, sanoo Ronkainen.

Pakkosyöttikö rehtori omia arvojaan kokkolalaislukion oppilaille? – Ronkainen: Homoeroottiset elokuvat eivät kuulu kouluihin

Kokkolassa on syntynyt kohu kaupungin lukiolaisille näytetystä elokuvasta. Rainan oli tarkoitus johdatella nuoria suvaitsevaisuuteen, mutta tuloksena oli jotakin ihan muuta. ”Huonoin elokuva, jonka koskaan olen nähnyt”, ”vaikutti pornoelokuvalta”, ”liikaa seksiä koululaiselle”, ”pedofilian rajamailla”, ”kummallinen ja epämiellyttävä”, nuoret kommentoivat Svenska Ylellä. Lukiolaisten oli katsottava opetuksellinen elokuva &#8211; poisjäänti tarkoitti 10 euron sakkomaksua. Sakolta välttyi kirjoitettamalla koulussa esseen suvaitsevaisuudesta.

Call me by our name -elokuva <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Call_Me_by_Your_Name">käsittelee</a> 17-vuotiaan Elion ja 24-vuotiaan Oliverin homoeroottista suhdetta.
Elokuvan nähneet kokkolaiset oppilaat ovat 16-18 vuotiaita. Elokuva herätti se herätti paljon kummastusta ja närää nuorissa. Toki positiivisiakin lausuntoja kuultiin kuten ”ehkä elokuva oli liiankin aito”. Mielipiteiden kirjo oli laaja. Mutta edistikö lopputulos suvaitsevaisuutta?
<h4>Elokuva oli osa pakollista opetusta</h4>
Oppilaat saivat koulustaan sähköpostin ennen elokuvissa käyntiä ja siinä kerrottiin, että heidän on oltava mukana tässä opetuksellisessa tilaisuudessa. Muuten kyseessä on luvaton poissaolo. Oppilaiden pitäisi myös maksaa 10 euron sakko, jos he jäävät pois esityksestä.
&#8211; Lähetimme viestin estääksemme lintsaamista. Kaupunki on satsannut rahaa voidakseen esittää elokuvan, eikä opetuksesta voi olla pois ilman lupaa, sanoo Kokkolan ruotsinkielisen lukion rehtori Cecilia Hägglund-Nygård <a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2019/01/17/karleby-visade-film-for-gymnasieelever-mangden-sexscener-vackte-reaktioner">Svenska YLE:n uutisissa</a>.
Elokuvaesityksen taustalla on Kokkolan kaupungin tasa-arvotyöryhmä. Ryhmän ajatus oli suunnata elokuvanautinto juuri lukiolaisille. Cecilia Hägglund-Nygård painottaa, että elokuvan oli tarkoitus lisätä suvaitsevaisuutta erilaisia ihmisiä sekä seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
<h4>Rankempaakin on nähty</h4>
&#8211; Toki elokuvassa oli kahden miehen välisiä eroottisia kohtauksia mutta mikään pornoelokuva se ei ole, Hägglund-Nygård toteaa.
&#8211; Eivätkä elokuvan katsojat olleet mitään pikkulapsia, he ovat ehkä nähneet rankempaakin vapaa-ajallaan, rehtori perustelee.
Kymmenkunta Kokkolan ruotsinkielisen lukion oppilasta jäi pois elokuvan esityksestä vedoten maailmankatsomuksellisiin sekä uskonnollisiin syihin. Oppilaat, jotka eivät elokuviin halunneet, saivat sen sijaan kirjoittaa esseen suvaitsevaisuudesta. Heitä ei sakotettu lintsauksesta.
&#8211; Tasa-arvo on mielestäni kaksisuuntaista eli me kristityt voimme kieltäytyä sellaisesta, joka sotii arvojamme vastaan. Aivan samoin kuin he, jotka eivät tule mukaan kirkkoon, perustelee eräs esseen valinneista lukiolaisista.

Kokkolan koululaisille suvaitsevaisuusoppia vähintäänkin erikoisella tavalla, poisjäänti tarkoitti sakkomaksua – rehtori: ”Ovat nähneet rankempaakin”

Kokkolan Vanhalla Tullipakkahuoneella vieraillut presidenttiehdokas Laura Huhtasaari muistutti puheessaan Snellmanin ja Paasikiven ajattelun keskeisistä periaatteista ja siitä, kuinka kansan tahdon mukaisen politiikan ja itsenäisyyden kunnioittaminen elää edelleen perussuomalaisissa. 

&nbsp;
&#8211; Meidän on pidettävä huolta siitä, että päätöksenteko säilyy Suomessa. Suomalaisten on ajettava suomalaisten etua, koska ei sitä kukaan muukaan aja, Huhtasaari puhutteli paikalla olevaa yleisöä.
<div id="fb-root"></div>
<script>(function(d, s, id) {
 var js, fjs = d.getElementsByTagName(s)[0];
 if (d.getElementById(id)) return;
 js = d.createElement(s); js.id = id;
 js.src = 'https://connect.facebook.net/en_GB/sdk.js#xfbml=1&version=v2.11&appId=17732951405';
 fjs.parentNode.insertBefore(js, fjs);
}(document, 'script', 'facebook-jssdk'));</script>
<div class="fb-video" data-href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10155052077218342/" data-width="460" data-show-text="false">
<blockquote class="fb-xfbml-parse-ignore" cite="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/videos/10155052077218342/">&nbsp;
Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari Kokkolassa 11.11.2017
Posted by <a href="https://www.facebook.com/perussuomalaiset/">Perussuomalaiset</a></blockquote>
</div>
Videotallenne Kokkolasta 11.11.2017. Laura Huhtasaaren osuus alkaa kohdasta 14:30. 
&#8211; Kattoteemani presidentinvaaleissa on globalismi vastaan kansallisvaltio. Me emme usko siihen, että globalistinen päätöksentekojärjestelmä – tuolla jossain – ajaisi Suomen etua. Me emme usko siihen, että ulkoistamalla päätöksenteon meidän omat asiamme menisivät eteenpäin. Emmekä me usko siihen, että voisimme antaa kohtalomme muiden käsiin.
Huhtasaari muistutti sanoista, jotka kansallisfilosofi Snellman aikanaan lausui: Meidän tulee pitää huolta sivistyksestä, taloudesta ja kansan tahdosta.
&#8211; Snellman myös ajoi omaa rahaa. Hän ei saanut enää yliopistovirkaa, koska venäläiset eivät pitäneet hänen ajatuksistaan, mutta hänen ideansa elävät yhä, ja perussuomalaiset kunnioittavat niitä.
&#8211; Paasikivellä oli tavoitteena täyden suvereniteetin palauttaminen. Perussuomalaiset jatkavat tällä tiellä.
Huhtasaari nosti puheessaan esiin myös puolueveteraani Toivo Mäkelän (ps.) elämäntyön ja puhutteli tätä lämpimin sanoin.
&#8211; Toivo Mäkelä tuli keskustelemaan kanssani. Hän kertoi työskennelleensä 40 vuotta valtuustossa perussuomalaisen aatteen voimin. Hän sanoi, että usko ei horju.

Kokkola

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Kokkolassa – lue puheenjohtaja Riikka Purran puhe

Riikka Purra ja Jani Mäkelä puhuvat eduskuntaryhmän kesäkokouksessa – suora lähetys 14 alkaen

Juhlajulkaisu: 25-vuotias perussuomalaiset on rosoinen kansanliike, ollut alusta asti

Immonen: Finnairin lentojen lopettaminen Kajaaniin on virhe – yhtiöltä odotetaan yhteiskuntavastuuta

Pakkosyöttikö rehtori omia arvojaan kokkolalaislukion oppilaille? – Ronkainen: Homoeroottiset elokuvat eivät kuulu kouluihin

Kokkolan koululaisille suvaitsevaisuusoppia vähintäänkin erikoisella tavalla, poisjäänti tarkoitti sakkomaksua – rehtori: ”Ovat nähneet rankempaakin”

Laura Huhtasaari muistutti Snellmanin perinnöstä – ”Meidän tulee pitää huolta sivistyksestä, taloudesta ja kansan tahdosta”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025