Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kolmikanta

Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tänään lakkoaallosta ja Suomen vaikeasta taloustilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä kiteytti opposition annin ”masentavaksi”. &#8211; Kepu tarjosi tyhjän paperin keväällä, SDP tarjoaa tyhjän paperin nyt. Vain vihreillä on vaihtoehto leikata eläkeläisiltä ja nostaa polttoaineen hintaa. Eivätkö nämä parempaan pysty?
 
Uusi suullisten kyselytuntien kausi starttasi torstaina eduskunnassa. Pääpuheenaiheena oli totta kai maan velkainen julkinen talous ja kaikki mikä siihen liittyy.
Oppositio pyöritti kyselytunnilla tuttua levyä, kuten perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä viestipalvelu X:ssä kiteytti.
&#8211; Kyselytunti on varsin masentavaa oppositiolta. Kepu tarjosi tyhjän paperin keväällä, SDP tarjoaa tyhjän paperin nyt. Vain vihreillä on vaihtoehto leikata eläkeläisiltä ja nostaa polttoaineen hintaa. Eivätkö nämä parempaan pysty?
Ay-liike vaarantaa huoltovarmuuden
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tarttui kysymyksessään maata riivaavaan lakkoaaltoon ja kysyi työministeri Arto Satoselta, miksi ay-liike ei neuvottele ja ehdota omia ratkaisuja, joilla Suomen talous pelastetaan.
&#8211; Mistä johtuu tämä vastuuton ulkoparlamentaarinen painostus, jolla ay-liikkeen johto on päättänyt painostaa hallitusta?
Bergbomin mukaan ay-liike on käynnistänyt valtavat toimet vastustaakseen demokraattisesti valitun eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen päätöksiä.
&#8211; Valitettavasti laskun maksajiksi tästä poliittisesti värittyneestä ay-liikkeen performanssista joutuvat rehelliset suomalaiset yritykset ja kansalaiset, totesi Bergbom.
&#8211; Kun sitten ay-johtajat huomasivat, ettei kansanvalta noin vain sorru painostuksen alla, on heidän uusin innovaationsa pyrkiä tyhjentämään ruokakauppojen hyllyt ja vaarantamaan vielä sähköntuotantokin maassamme &#8211; siis huoltovarmuutemme.
Bergbomin mukaan kaikki tämä on häpeällistä ay-liikkeen johdolta.
Neuvotteluihin on vielä aikaa
Työministeri Arto Satonen (kok.) korosti vastauksessaan, että hallitus haluaa neuvotella ja että aikaa on.
&#8211; Täytyy sanoa tästä neuvotteluhalukkuudesta, että STTK ja Akava ovat osoittaneet halua neuvotella Suomen vientivetoisesta mallista, toivon että myös SAK osoittaisi sitä. Siinä me löytäisimme paremman ratkaisun, kun ratkaisu tehtäisiin sovittelemalla.
&#8211; Aikaa on. Kolmikantainen työryhmä on aloittanut tänään työnsä, joka lähtee hallituksen kirjauksen pohjalta. Työ kestää toukokuun loppuun saakka ja siihen asti on mahdollista löytää tie ratkaisuun, Satonen sanoi ja jatkoi:
&#8211; Vetoan sen puolesta, että SAK miettii vielä asiaa uudelleen, koska Suomen taloudellinen tilanne on niin vakava, että tällä vastakkainasettelun kärjistämisellä me emme saa aikaiseksi ratkaisua. Kyllä tämä pitää ratkaista yhteinen polku löytämällä.

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Työmarkkinoilla kuohuu tällä hetkellä, vaikka hallitus toimillaan nimenomaan lisää työtä ja keventää työntekijän verotusta. Poliittinen lakko vaikeutti tänään monen työmatkaa ja vei ruuan monen lapsen pöydästä koulussa.

Kuten perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kysymyksessään työministeri Arto Satoselle sanoi:
&#8211; Tuollainen uhittelu ei edusta eikä edistä mitään. Keskeinen syy lakkoja koskevien lakien tarkastelulle on huoli erityisesti laittomien lakkojen haitasta kilpailukyvyllemme suhteessa muihin Pohjoismaihin.
&#8211; Suomessa lakkoihin menetettyjen työpäivien määrä on aivan eri lukemissa verrattuna kilpailijamaihin. Se ei varmasti ole kansallinen etumme eikä kilpailukyvyn parantaja.
Kallis poliittinen lakko
Mäkelä kysyikin työministeri Satoselta, mitä suuruusluokkaa on lakkojen &#8211; laillisten sekä laittomien &#8211; suhteellinen hintalappu Suomen kansantaloudelle verrattuna keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihimme, kuten vaikkapa Ruotsiin.
Satonen ei kantanut taskussaan tilastoja kaikista lakkopäivistä, mutta tämän poliittisen lakkopäivän hinta on laskettu.
&#8211; Tämän päivän lakon osalta arviot liikkuvat 100-130 miljoonan euron luokassa. Kun vertaillaan suhteessa Ruotsiin, niin erot ovat mittavat. Täytyy muistaa, että Ruotsissa ei laittomia lakkoja ole käytännössä lainkaan. Ja kun lakoista on puhe, niin siihen lakko-oikeuden ytimeen ei hallitus ole millään tavalla puuttumassa.
Työrauhalaki on melkein 80 vuotta vanha
Kun oppositio muistutti entisistä hyvistä yhteistyön ajoista hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, muistutti työministeri työrauhalain olevan peräisin vuodelta 1946, jolloin ei tiedetty 2020-luvun työelämästä yhtään mitään.
Hän kuitenkin kertoi jokaisen hallituksen työelämää koskevan uudistuksen tulleen valmistelluksi kolmikantaisessa työryhmässä, jossa sekä työntekijä- että työnantajajärjestöillä on edustus.
Se, että valmistelupöydistä käveltiin pois, on kunkin järjestön oma asia.
&nbsp;

Kyselytunnin satoa: Tämän poliittisen lakkopäivän hinta on jopa 130 miljoonaa euroa

Helsingin Sanomien lähteiden mukaan työntekijäjärjestö SAK ja sen jäsenjärjestöt suunnittelevat laajoja lakkoja hallituksen toimia vastaan alkuvuodeksi. Lähteiden mukaan lakkojen yksi tavoite on saada perussuomalaisten kannatus roimaan laskuun.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuvailee tietoja myrkyllisiksi.
&#8211; Jos todella on niin, että SAK suunnittelee yleislakkoa pohjimmaisena syynä perussuomalaisten kannatuksen vahingoittaminen, se nakertaa vakavasti uskottavuutta koko kolmikantaiselta työmarkkinajärjestelmältä.
&#8211; Onko SAK jäsenjärjestöineen todella aikeissa vahingoittaa talousahdingossa olevaa Suomea vain, koska vaalitulos ei miellytä? Lakkojen maksajaksi päätyisivät suomalaiset yritykset sekä lopulta työntekijät. Se on peli, jossa kaikki häviävät.
Perussuomalaisten kannatus kasvanut
HS:n lähteiden mukaan jäsenliitoissa suhtaudutaan nyrpeästi siihen, että perussuomalaisten kannatus liiton jäsenten keskuudessa on kasvanut.
&#8211; On törkeää, että SAK aikoo käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen. Siinä saattaa monelle tulla mieleen, ettei liittoon kuuluminen tai sen määräysten totteleminen ole mikään pakko. Puoluepolitikoinnin sijaan SAK voisi keskittyä yhteisten asioiden hoitoon, Mäkelä toteaa.

Mäkelä: SAK käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen

Pitkän työuran muun muassa ay-liikkeessä, viime vuosikymmeninä perussuomalaisissa tehnyt työmies Matti Putkonen isännöi tänään viimeistä tuumaustuntia ennen siirtymistään eläkkeelle.

Tuumaustunnilla Matti Putkonen totesi kantavansa murhetta ay-liikkeen nykytilasta.
&#8211; Ikuisena ay-äijänä olen todella murheellinen, kun ay-liikkeen naamiot putosivat ja alta paljastuivat demaripoliitikon kasvot. Marinin hallituksen aikana ay-liike mukisematta hyväksyi yksipuoliset heikennykset kuten eläkeputken tukkimisen ja aktiivimalli kakkosen.
Putkonen korostaa, että uuden hallitusohjelman kirjaukset ovat huomattavasti inhimillisemmät. Samalla ay-liike on kuitenkin muuttanut tavoitteitaan.
&#8211; Ay-liikkeen kärkitavoitteena on nyt yrittää mollata perussuomalaisia. Se väittää, että olisimme myyneet maahanmuuttokirjauksilla vaaliohjelman muut tavoitteet. Tämä ei pidä paikkaansa. Vaaliohjelmassamme lupasimme säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden ja korostaa ay-liikkeen roolia. Nämäkin lupauksemme toteutimme kovan väännön ansiosta. Neuvottelut katkesivat jopa kaksi kertaa, mutta me emme taipuneet.
&#8211; Kokoomuksen tavoitteena oli ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto. Perussuomalaiset tappelivat viimeiseen tuntiin saakka. Jäsenmaksun verovähennysoikeus säilyi. Tästä ei ole ollut julkisuudessa kiitosmainintoja varsinkaan ay-liikkeen puolelta.
Teollisuusliitto levitti valheita
Ay-liike on nyt aloittanut pistelakkojen sarjan. Putkonen sanoo, ettei pidä sitä järkevänä, koska kolmikantaneuvottelut eivät ole vielä edes kunnolla alkaneet.
-Viestit, joilla kiihotettaan työntekijöitä lakkoiluun ovat pääsääntöisesti valheellisia ja asenteellisia. Hallituksen toimin ei kenenkään sairausajan palkka heikkene. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy elleivät liitot toisin sovi.
-Irtisanominen ei tule helpottumaan. Se voidaan kolmikantaisesti varmistaa lain perusteluosaa neuvoteltaessa. Edellytys on kuitenkin se, että liitot tulevat neuvottelemaan. Näin tärkeää asiaa ei pidä liittojen jättää hallituksen ja työantajien päätettäväksi. Neuvotteluista pois jääminen olisi jäsenten pettämistä, Putkonen sanoo.
Hän harmittelee myös oman liittonsa retoriikkaa.
&#8211; Valitettavasti oma liittoni Teollisuusliittokin syyllistyy valheiden levittämiseen. Se väittää että hallitusohjelman paikallinen sopiminen mahdollistaa sen, että kaikkia sitova paikallinen sopiminen menee jopa ohi luottamusmiehen. Tämä on yksi törkeimmistä valheista. Hallitusohjelmassa sovittiin Teollisuusliiton sopimuksen mukaisesti paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin. Liiton sopimuksen mukaisesti niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä niin esimerkiksi henkilöstö valitsee neuvottelijat keskuudestaan. Heillä on samat oikeudet ja irtisanomissuojat kuin liittojen luottamusmiehillä. Sen lisäksi sovittiin, että heille annetaan tarvittava koulutus.
Media laiminlöi faktojen tarkistuksen
Putkonen paheksuu myös median toimintaa.
&#8211; Ikävintä on, että tiedotusvälineet ovat levittäneet ilman faktatarkistuksia demareiden ja ay-liikkeen valheellisia ja asenteellisia väittämiä. Tämän takia laitan tämän viikon aikana toimituksiin asioita selventävän muistion.
&#8211; Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kolmikantaisesti hyödyntäen sekä elinkeinoelämän että palkansaajien järjestöjen osaamista. Onnistuakseen kolmikantaneuvottelut perustuvat luottamukseen ja tahtoon hakea yhteistä nimittäjää.
Neuvottelut ovat Putkosen mukaan menossa pahasti kiville.
&#8211; Ay-liike syyttää työministeriä sanelusta ja haluttomuudesta aidosti neuvotella. Työnantajat vain seuraavat katseella ja kuvittelevat, että voivat ulkoistaa oman edunvalvontansa hallitukselle. Näin tästä ei tule mitään.
Suomi on sopimalla nostettu ahdingosta
Putkonen sanoo, että on tullut aika hakea uusi alku kohentamalla keskinäistä luottamusta.
&#8211; Kaikilta osapuolilta tarvitaan luovuutta ja juostavuutta. Työnantajien on tultava joustavalla sopimushakuisuudella mukaan. Ay- liikkeen on lopetettava hokemasta ”ei”, ”ei käy”. On aika tuoda muutosesitykset pöytään perusteluineen. Mikäli ay-liike jättäytyy pois neuvotteluista, on se pettämässä jäsenistönsä pahan kerran.
&#8211; Työministeri Satosen on otettava enemmän osapuolten välillä luotsin roolia. Satosen on haettava aktiivisesti ja maltilla eri reittejä, joilla päästään yhteisesti satamaan. Joskus kannattaa ottaa yksi askel taaksepäin, jos tällä tavoin pääsee kaksi askelta eteenpäin.
Putkonen muistuttaa, että Suomi on sopimisen mallimaa.
&#8211; Sopimalla on maamme nostettu ylös syvästäkin ahdingosta. On todella häpeällistä, jos nyt sopimisen malli rikotaan poliittisilla asenteilla ja jääräpäisellä väkisin puskemisella.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.9.2023" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/CvMODbX2uxs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Putkonen: Ay-liikkeen naamiot putosivat – alta paljastui demaripoliitikon kasvot

Mitä tulee hallitusohjelman kirjauksiin, kenenkään ei tarvitse tulla sairaana töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, valtiovarainministeri Riikka Purra oikoo SAK:n propagandaa työntekijän aseman heikentämisestä.
 
Valtiovarainministeri Riikka Purran mielestä on hyvä, jos työntekijöiden suurin etujärjestö SAK jakaa huolen julkisen talouden tasapainosta.
&#8211; Valitettavasti sen toimijoilla, kuten koko kesän ja syksyn muillakin ay-puolen johtajilla, on selvästi joko tahallista tai tahatonta väärinymmärrystä hallitusohjelmamme kirjauksista. Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, ovat viime kuukaudet riisuneet viimeisetkin naamiot. Liittojen kova oppositiopolitiikka on antanut varsinaiselle demarijohtoiselle eduskunnan poliittiselle oppositiolle tilaa keskittyä muihin asioihin.
&#8211; Mitä tulee hallitusohjelman kirjauksiin, kenenkään ei tarvitse tulla sairaana töihin, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Käytännössä nykyinen järjestelmä säilyy, ja esimerkiksi hoitajalla on ensimmäinen sairausajan päivä palkallinen. Hallitusohjelman kirjauksella mahdollistetaan toisinsopiminen sille 10 prosentille, joka ei asiaa voi sopia tällä hetkellä. Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia. Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta. Täytyy muistaa, että sairausloma-ajan palkasta on jo nykyisellään mahdollista sopia lähes kaikilla aloilla toisin, Purra muistuttaa ja painottaa, ettei ole sairaussakkoa eikä potkulakeja tai nujertamista.
Miksi liiton oma esitys ei kelpaa?
Hallitusohjelman mukaiset uudistukset on tehty Suomen oleellisissa vertailumaissa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Taloudellisesti niillä meneekin huomattavasti Suomea paremmin.
&#8211; Paikallisen sopiminen toteutuu teollisuusliiton sopimuksen mukaisesti laajentamalla paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Liiton sopimuksen mukaisesti niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä, henkilöstö valitsee neuvottelijan keskuudestaan, ja tällä on samat oikeudet ja irtisanomissuojat kuin liittojen luottamusmiehillä. Sen lisäksi sovittiin, että heille annetaan tarvittava koulutus. Miksi tämä liiton oma esitys ei kelpaa?
&#8211; Yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan, ja valtakunnallisten liittojen rooli yrityskohtaisten työehtosopimusten osapuolena korostuu. Hallitusohjelmalla estetään se, että kuka tahansa voisi tehdä yrityskohtaisia sopimuksia, Purra sanoo.
Vääristely ja uhkailu saisi loppua
Purran mielestä olisi hyvin tärkeää, että kolmikantaiset neuvottelut käydään aitoina ja yhteisiä nimittäjiä etsien.
&#8211; Hallitus on tähän valmis, mutta vastaavaa halukkuutta en ole nähnyt työntekijäliittojen suunnalta. Olen havainnut vääristelyä, uhkailua ja poliittiselle oppositiolle kuuluvan toiminnan edistämistä. Pääministerin Kesärannassa järjestämässä tapaamisessa toivottavasti löytyy luottamukselle enemmän pohjaa, jotta tilanteesta päästään rakentavasti eteenpäin.
&#8211; Julkisen talouden säästötarpeet ovat selviä, ja hallituksella on täysi mandaatti toteuttaa ne. Terveelle uralle käännettävä julkinen talous on kaikkien etu, mutta ihan ehdottomasti se on erityisesti pienituloisen ja huono-osaisen etu.
SAK puhuu SDP:n suulla
Purra toteaa, ettei 2020-luvun työntekijä syty poliittisesta liittojen vastakkainasettelusta. Useimmat ymmärtävät, että työntekijän intressit, taloudellisen tilanteen vaikutus, mukaan lukien palkansaajan verotaakka ja ostovoima sekä pk-yrittäjien intressit, kulkevat voimakkaasti samaan suuntaan, eivätkä ole toisilleen vastakkaisia, kuten räikeä propaganda liian usein väittää.
&#8211; Hallitusta ja perussuomalaisia voi toki vapaasti uhkailla ja sättiä, mutta olisi hyvä, että kritiikki kohdistuisi tosiasioihin. Hallitus on demokraattisten vaalien tulos. Liittojen demari- ja vasemmistojohto sen sijaan ei ole saanut vaaleissa yhtään ääntä.
&#8211; SAK:n julistuksen poliittinen osio oli lähes sanasta sanaan samansisältöinen kuin SDP:n kommentit budjetista. Olisi erinomaista, mikäli poliittisten puolueiden jatkeena toimimista ei puettaisi työntekijöiden edun ajamiseen kaapuun, Purra sivaltaa.
Totuus paljastuu lopulta
Purra sanoo, ettei hän missään nimessä haluaisi, että SAK marssittaa jäsenensä lakkoihin ja mielenilmaisuihin väärillä hallitusohjelman tulkinnoilla ja puhtaasti puoluepoliittisin vaatein.
&#8211; Totuus paljastuu kuitenkin lopulta ja se voi olla pettymys jäsenille sekä aikamoinen tahra myös SAK:n uskottavuudelle. Suomi kaipaa muunlaista otetta.
&#8211; Nyt tarvitaan yhteistyötä ja sopimista. Isänmaan ongelmat ovat mittavia, ja mikäli oikeasti löytyy halukkuutta niiden korjaamiseen, kaikkien pitää olla valmiita kestäviin ja vastuullisiin päätöksiin.

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”

&#8211; Ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin, sanoo työmies Matti Putkonen.

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen moitti perjantain tuumaustunnilla ankarasti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta kohutun irtisanomislain valmistelussa.
&#8211; On syytä palauttaa mieliin, että kolmikanta rakennettiin yksissä tuumin estämään ranskalaistyyppisen radikaalin ja suoran toiminnan syndikalismin rantautuminen Suomeen. Hyökkäykset syndikalismin torpannutta kolmikantaista sopimista ja yleissitovuutta vastaan ovat kovempia kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun, Putkonen jyrisee.
&#8211; Hyökkäyksen kärkijoukkoa komentavat pääministeri Sipilä ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. Kaksikon on syytä käydä syventävä lähihistorian oppitunti pikaisesti, jotta he oivaltaisivat minkälaista sutta he huutavat. Syndikalistit vastustavat proletariaatin myöntymistä sopimuksiin porvariston kanssa, koska eivät usko sopimiseen tienä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Nämä syndikalisteja Suomeen haikailevat eivät tunne kolmikannan ja yleissitovuuden historiaa.
Pentikäinen saneli uuden lain sisällön hallitukselle
Putkonen toteaa, että kolmikannassa maan hallitus pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen. Vastavuoroisesti työmarkkinaosapuolet pääsivät mukaan jäsenistöään koskevien lakien valmisteluun.
&#8211; Kolmikannassa poliitikot ja työmarkkinapäättäjät yhteistuumin sitoutuvat toimiin yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Sipilän hallitus päästettiin kiky-sopimuksessa vaikuttamaan palkanmääräytymispöytään, mutta Sipilän hallitus ei noudattanut vastavuoroisuusperiaatetta.
&#8211; Vastavuoroisuuden asemesta Sipilän hallitus antoi porttikiellon perinteisille työmarkkinaosapuolille. Tilalle otettiin Suomen Yrittäjät, joka saneli puhtaasti omista itsekkäistä lähtökohdistaan uuden lain sisällön hallitukselle. Miksi piti ensin laittaa maa sekaisin, ennen kuin hallitus oli valmis lunastamaan vastavuoroisuusperiaatteen? Putkonen ihmettelee.
Toivottavasti meni perille, että Suomea rakennetaan sopimalla
Putkonen toivoo, että kaikki poliittiset toimijat ovat vihdoin ymmärtäneet, että Suomea on rakennettu ja rakennetaan sopimalla eikä syndikalismilla.
&#8211; Toivottavasti todelliset syndikalismin kauppamiehet Sipilä ja Pentikäinen lopettavat markkinointinsa ja ymmärtävät kapseloida tuotteensa ja viedä se Olkiluodon loppusijoitusonkaloon.
&#8211; Ensimmäinen yleissitova työehtosopimus syntyi vuonna 1900 kirjapainoalalle. Yleissitova sopimus syntyi yritysten vaatimuksista. Helsinkiläiset kirjapainoyritykset vaativat sopimusta, jolla pyrittiin estämään palkkojen ja työehtojen polkumyynnillä tapahtunut hintakilpailu maaseudun kirjapainojen toimesta. Ensimmäinen yleissitova sopimus oli myös tasa-arvosopimus. Sopimuksessa edellytettiin, että naispuoliselle kirjanpainaltajalle on maksettava sama palkka kuin miespuoliselle, Putkonen kertaa.
Yleissitovuus varmistaa työrauhan
Putkonen korostaa, että ainoastaan yleissitovuus varmistaa yhdenvertaisen kilpailuaseman kaikille suomalaisille yrityksille, ennen kaikkea myös järjestäytymättömille.
&#8211; Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että yritys ei voi hakea palkkojen tai työehtojen polkumyynnillä kilpailuetua. Yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden murtamiseksi pyrkivät tosiasiassa palkkojen ja työehtojen polkumyyntiin. Siksi pyrkimykset halpa- ja orjatyömarkkinoiden synnyttämiseen, käyttämällä yleissitovuutta keppihevosena, ovat edesvastuuttomia. Yleissitovuuden ydin on, että se ei rajoita työvoiman vapaata liikkuvuutta, mutta estää halpa- ja orjatyövoiman tuonnin.
Perussuomalaiset ja ay-liikkeestä erityisesti Rakennusliitto ovat vastustaneet saatavuusharkinnan poistamista sekä varoittaneet vakavasti kaksien työmarkkinoiden syntymisestä Suomeen.
&#8211; Olemme yhdessä korostaneet sitä, että saatavuusharkinnan poistaminen tulee kalliiksi myös veronmaksajille. Kuitenkin kokoomus, keskusta vasemmistoliitto, demarit ja vihreät ovat väittäneet, että talouskasvun vauhdittamiseksi saatavuusharkinta on poistettava, Putkonen ihmettelee,

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

Sampo Terho (ps.) totesi tänään HSTV:n <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1473387185686">Studio Kulmapöydässä</a>, ettei perussuomalaiset tule hyväksymään hallituksen esitystä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta. Terho totesi myös, että työttömien kepittäminen saa nyt riittää.

Porrastuksella tarkoitetaan sitä, että porrastaminen niin, että tuki pienenee työttömyyden pitkittyessä.
&#8211; Me emme sitä tue, se on yksiselitteinen asia. Mutta jos kolmikantainen työryhmä porrastamista esittää, niin tilanne voi olla toinen, Terho täsmensi.
Katso HSTV:n haastattelu <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1473387185686">täältä</a> &gt;

Sampo Terho HS:lle: perussuomalaiset ei hyväksy työttömyysturvan porrastusta

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei haudannut paikallista sopimista. Päinvastoin: hallitus asetti tiistaina kolmikantaisen työryhmän suunnittelemaan paikallista sopimista.

Tarkoitus on pelastaa työpaikkoja ja luoda uusia. Päämäärä on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Työryhmää johtaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen.
Selvitystä tehdään selvitysmies Harri Hietalan selvityksen pohjalta. Määräaika on maaliskuun lopussa, jonka jälkeen raportti menisi lausunnoille. Hallituksen esitys tulisi eduskuntaan toukokuun alkupuolella ja lait tulisivat voimaan jo syyskuussa 2016.
Lindströmillä kokemusta Voikkaan tehtaalta
Paikallisesta sopimisesta kertoi oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), jolla on aiheesta omaa kokemusta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla.
Paikallisen sopimisen tarkoitus on joustavoittaa työpaikkojen elämää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tiukan paikan tullen tarkoitus on, että työpaikan johto ja työntekijät voivat todeta yhdessä, että kriisi on niin paha, että työpaikat ovat vaarassa. Tällöin voitaisiin heikentää työehtoja tilapäisesti niin, että luotaisiin yritykselle silta pahimman kuilun yli niin, että työpaikat voisivat säilyä.
&#8211; Tämä on ollut mahdollista ennenkin, mutta sitä käytettiin vain vähän, Lindström kertoi.
Henkilöstön asema aiotaan turvata sopimisessa.
&#8211; Hallituksen mielestä kyse on samalla henkilöstön aseman vahvistamisesta. Työntekijöiden päätösvallan vahvistaminen yrityksen päätöksenteossa kulkee käsi kädessä. Järkevästi oikein toteutettuna sekä yritys että henkilökunta pärjäävät paremmin, Lindström suositteli.
Luottamusta täytyy rakentaa
Lindström korosti, että luottamus on koko idean perusta. Luottamus on hidas rakentaa, mutta voi menettää hetkessä, mutta oikeilla toimenpiteillä ja pitämällä sopimuksista kiinni tavoitteen voi saavuttaa.
Hän kertoi, että hallitus on käynyt paikallisesta sopimisesta neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä hengessä siitä huolimatta, että yhteiskuntasopimus kaatui äskettäin. Hän uskoo, että paikallinen sopiminen voidaan saada neuvotteluissa eteenpäin.
&#8211; Järjestäytymättömät yritykset on perusteltua ottaa samojen sopimismahdollisuuksien piiriin kuin mitä järjestäytyneillä yrityksillä on. Tässä yhteydessä pitää huolehtia, että tasapuolisuus yrityksen ja henkilöstön välillä on toteutettu riittävillä paikallisen sopimisen säännöillä. Työaikojen joustavoittamisesta on järkevintä sopia ottaen huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet eri tilanteissa, Lindström kertoi.
Paikallisuus ei pakko, yleissitovuus säilyy
Paikallista sopimista aiotaan lisätä myös palkkauksessa.
&#8211; Tämä tapahtuu turvallisesti silloin, kun vaihtoehtona sopimisessa on perälauta. Tällöin kenenkään ei tarvitsisi sopia paikallisesti, jos siihen ei olisi halua tai kykyä. Paikallinen sopiminen päivittää ja joustavoittaa myös yleissitovuutta siten, että yleissitovuusjärjestelmä vahvistuu. Täysin joustamaton järjestelmä voisi kaatua omaan mahdottomuuteensa, Lindström totesi.
&#8211; Sopiminen on sopimista, ei sanelua. Työehtosopimusten ja lakien on turvattava se, että tasapuolisuus sopimuksissa toteutuu. Tätä tukee myös sopimusten irtisanomismahdollisuus sekä riittää selkeät säännöt riitojen ratkaisemiseksi, Lindström jatkoi.
Työryhmä laatii muutoksia lakeihin
Työryhmään tulee edustus valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- ja oikeusministeriöstä, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Kuntatyönantajista, Valtion työmarkkinalaitoksesta, SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Asiantuntijajäsenenä toimii Kirkon työmarkkinalaitos.
Työryhmä valmistelee muutokset työsopimus-, työaika-, vuosiloma- ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle työnantajalle mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.
Työaikalakiin tehdään muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset. Työryhmä valmistelee myös säännökset mahdollisuuksista sopima paikallisesti myös silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä työajoista ja palkoista.
Kriisilauseke selvitetään
Samalla selvitetään myös mahdollisen kriisilausekkeen tarpeellisuus.
&#8211; Länsi-Euroopassa on yleinen järjestely, että jos yritys tulee tilanteeseen, jossa työpaikkojen menetys on vaarana, työntekijät ja yritys voivat yhdessä todeta, että nyt voidaan ottaa käyttöön kriisilausekkeen määräykset, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa. Hän korosti samalla myös kilpailukyvyn ja joustavuuden merkitystä. Suomella on kehittyneistä talouksista yksi jäykimmistä työmarkkinoita.
&#8211; Kriisilauseke on sellaista tilannetta varten, jossa yhdessä todetaan, että olemme pulassa. Minulla on siitä kokemusta. On parempi reagoida ajoissa, kun vielä voidaan. Jos tällä järjestelyllä voidaan pelastaa työpaikkoja, on se hyvä, Lindström korosti.
Suurin haaste liittyy juuri palkoista sopimiseen tiukoissa tilanteissa.
&#8211; TES-tie vai lakitie? Siinä on kulminaatiopiste. Jos siitä päästään yli niin uskoisin, että kaikesta muustakin sovitaan. Tässä asiassa mennään aikalailla ytimeen &#8211; tämä on minun tulkintani, Lindström arvioi.
Jotta sopiminen helpottuisi, täytyy osapuolten ymmärtää yhteistä kieltä.
&#8211; Tärkeää on henkilöstön osaaminen: että ymmärretään samalla tavalla. Työntekijöitä pitää kouluttaa, että he ymmärtävät talousluvut, Lindström totesi.
Hallituksen väkevin työtä tuova hanke
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) , joka kuului samaan kilpailukyvyn alaministerityöryhmään korosti, että työelämän on muuttunut.
&#8211; Pelkästään työpaikkojen kannalta joustojen aikaansaaminen on tärkeä asia. Suomi on yksi jäykimmistä työmarkkinoista. Tämä on tiedostettu ongelma. Tämä on hallituksen ohjelmassa keskeisin kilpailukykyä ja työllisyyttä parantava toimi. Kun tavoitteena on saada a110 000 työpaikkaa, tämä on tärkeää saada eteenpäin. Kun laajempaa ratkaisua ei saatu valitettavasti aikaan, hallitus vie tätä eteenpäin omana hankkeenaan, mutta kuitenkin laajapohjaisesti. Se on minusta oikea tie, Orpo totesi.
Ay-liikkeen kanssa etsitään sopua
Kaikki ministerit puhuivat hyvin sovinnollisesti ay-liikkeen suuntaan ja vakuuttivat, että paikallinen sopiminen on eri asia kuin yhteiskuntasopimus, eikä tässä asiassa ole kaatunut mitään – päinvastoin neuvotteluja on käyty koko ajan myönteisessä hengessä. Näin sanoi myös Lindström.
&#8211; Hallitus on sanonut koko ajan, että tämä on oma prosessinsa. Me emme halua kytkeä näitä kahta asiaa toisiinsa, vaikka työmarkkinajärjestöillä siihen onkin ollut intoa ja halua. Me katsomme, että tämä on oma prosessinsa, joka lähtee menemään tätä latua, jota me lähdemme viemään, Lindström viitoitti.
Tunnelma on rakentava
Onko tunnelma kuitenkin muuttunut? Äskettäinhän SAK sanoutui jo irti nollalinjasta, jota se itse tarjosi alun perin. Viiden prosentin kulusäästöistähän ei keskusliitto suostunut puhumaankaan.
&#8211; Meidän kesken, kun olemme neuvotelleet, on ollut hyvin rakentava tunnelma. Minä en näe tässä minkään muuttuneen, ehkä jännitteet ovat enemmänkin julkisuudessa, Lindström otaksui.
Ovi on yhä auki isommallekin sopimukselle
Rehn vastasi samoihin kysymyksiin, että hän ei halua antaa kovia lausuntoja, jotka voisivat vaikuttaa neuvotteluihin, vaikka SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoikin, että tarjous happani. Rehn ei usko, että mitään olisi romahtanut. Hallitus vie tätä hanketta eteenpäin omana hankkeenaan ja pitää tätä pönkkänä sille, että ovi pysyisi auki vielä isommallekin yhteiskuntasopimukselle. Ovi on siis yhä auki.
&#8211; Nämä neuvottelut voivat osaltaan vahvistaa luottamusta, Rehn arvioi neuvotteluiden merkitystä.

Kolmikanta selvittää paikallista sopimista

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vetoaa kolumnissaan työntekijäjärjestöihin, jotta neuvotteluyhteys hallituksen kanssa säilyisi.

Metallityöväen liiton legendaarinen puheenjohtaja Sulo Penttilä opetti jo 70-luvulla meitä nuoria fundamentalisteja, lakkoherkkiä pääluottamusmiehiä: ”Ay-liike on ensisijaisesti sopimusjärjestö, toiseksi sopimusjärjestö ja kolmanneksi sopimusjärjestö ja vasta sitten taistelujärjestö”. Eli suomeksi: älkää koskaan kieltäytykö neuvotteluista, mikäli aiotte saada jotakin hyvää omillenne.
Olennainen viesti on unohtunut SAK:ssa. STTK ja Akava olisivat halunneet nousta neuvottelupöytään sopimaan toimista, joilla teollisuutemme kilpailukykyä olisi yhdessä sopien saatu kohennettua ja julkista taloutta tasapainotettua.
SAK:n perustelut kieltäytyä neuvotteluista eivät kestä merivettä. Erityisesti kun työntekijä – ja työantajajärjestöillä sekä hallituksella oli yhteinen kuva maamme taloustilasta, konkurssissa ollaan. Puheenjohtaja Lyly perusteli haluttomuuttaan nousta neuvottelupöytään sillä, että neuvottelujen lopputulos olisi jo päätetty. Miten niin? Oliko oikeasti niin, että puheenjohtaja Lyly ei uskaltanut tulla neuvottelupöytään puolustamaan jäsentensä työehtoja katastrofaalisessa talous- ja työllisyystilanteessa.
Nyt jos koskaan SAK:n jäsenten edut olisi voitu hoitaa sopien.
Romuttuuko sopimusjärjestelmä?
Hallitus olisi halunnut sopia työmarkkinaosapuolten kanssa kilpailukykyä ja taloutta korjaavista toimista. Kun neuvottelukumppania ei löytynyt, niin toimet jouduttiin tekemään yksipuolisesti. Valitettavasti! SAK:n neuvotteluhaluttomuus pakotti hallituksen tekemään nopeat korjaustoimet lainsäädännön kautta. Hallitus pakotettiin SAK:n toimesta ottamaan käyttöön keinot, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty: pakottava lainsäädäntö työelämän asioihin.
Miksi jouduttiin näin järeisiin toimiin? Suuryrityksistä 70 % suunnittelee siirtävänsä tuotantonsa pois Suomesta seuraavan viiden vuoden aikana. Siksi tarvittiin nopeita päätöksiä, jotta luottamus palautuu ja yritykset pitävät tuotantonsa Suomessa. Ainoastaan vientiteollisuus voi turvata hyvinvointimme. Jos SAK olisi suostunut aloittamaan yhteiskuntasopimusneuvottelut, niin silloin olisi voitu kustannuskilpailukyvyn korjaukset tehdä toimialoittain räätälöiden. Nyt ne tehdään tasapäisesti kaikkia koskien.
Sopimisen merkitys kasvoi
Työmarkkinaosapuolet ovat tervetulleita tiiviiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön hallituksen kanssa. Ovet ovat takuulla auki jatkotoimia varten. Työpaikat Suomessa turvataan sopien, ei sotien.
Konkreettisia toimia työllisyyden eteen tullaan jatkamaan hyvässä yhteistyössä. Kokoonnumme puoluetoimistossa jatkossakin AKT:n luottamusmiesten ja toimitsijoiden kanssa. Yritämme yhdessä löytää toimenpiteitä, joilla voimme suitsia kabotaasikuljetuksia suomalaisten kuljettajien ja yrittäjien leivässä pitämiseksi sekä sitä, miten voidaan estää satamien keskinäinen pudotuspeli. Rakennusalan harmaan talouden torjunta, yksittäisten yritysten kilpailumahdollisuuksien parantaminen &#8211; kaikilla näillä pienillä toimilla yritetään osaltaan varmistaa työtä suomalaisille duunareille.
Vuoden päästä on tulosten mittaamisen aika. Kun työllisyys on kohentunut ja talouskasvu käynnistynyt, niin silloin nämä kovat ja vanhoja raja-aitoja rikkoneet toimet asettuvat aivan uuteen valoon.
Ei niin huonoa, jos ei jotain hyvääkin. Tässä voi piillä mahdollisuus uudenlaiselle ja toimivalle kolmikannalle, vain neuvottelupöydän kautta sopimalla voi vaikuttaa. Kannattaa ottaa oppia toisen Metallityöväen legendaarisen puheenjohtajan Per-Erik Lundhin viisaasta neuvosta; ”Sopimalla saadaan aina aikaiseksi parempi ja toimivampi tulos jäsenistön kannalta kuin antamalla päätösvalta asiassa lainlaatijoille.”

Kolmikanta

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Kyselytunnin satoa: Tämän poliittisen lakkopäivän hinta on jopa 130 miljoonaa euroa

Mäkelä: SAK käyttää omia jäseniään välikappaleena hyväpalkkaisten ay-pomojen sekä vasemmistopuolueiden vallan pönkittämiseen

Putkonen: Ay-liikkeen naamiot putosivat – alta paljastui demaripoliitikon kasvot

Valtiovarainministeri Riikka Purra vastaa SAK:n syytöksiin: Kenenkään sairausajan palkkaan ei tule automaattisesti leikkauksia – ”Tällainen väite on yksinkertaisesti valetta”

Putkonen kritisoi hallitusta kolmikannan sivuuttamisesta: ”Miksi piti laittaa koko maa sekaisin?”

Sampo Terho HS:lle: perussuomalaiset ei hyväksy työttömyysturvan porrastusta

Kolmikanta selvittää paikallista sopimista

Putkonen: Kolmikanta on kuollut – eläköön kolmikanta!

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025