Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Komissaari

Sebastian Tynkkynen EU:ssa Suomen asialla: ”Rajalakimme on Europan tiukin ja toivon sen käyvän malliksi muillekin valtioille”

MTV marssitti Kuumat nimet -vaalikeskustelussaan lauteille tentattavaksi nykyisiä ja tulevia meppejä sekä mahdollisen tulevan komissaarinkin. Aiheet sekä luutuneet asenteet olivat tuttuja ja niillä mentiin. Mutta nyt oli kyseessä tosi ja paikka Brysselin koneessa.

Puoluejohtajien (osittainen) vaihtuminen muuten politiikan sakeissa liemissä keitettyihin korkean profiilin ehdokkaisiin toi uutta väriä debattiin. Nyt olivat vastakkain he, jotka tosissaan taistelevat paikasta Brysselin auringossa.
Tulijat yliedustettuina seksuaalirikoksissa
Keskustelu polkaistiin käyntiin vaalien polttavimmalla teemalla eli maahanmuutolla. Aluksi osallistujilta tiedusteltiin sitä, mikseivät miljoonat Venäjän hyökkäyssotaa pakenevat herätä samanlaista kriisikuohua kuin vaikkapa Pohjois-Afrikasta tai Lähi-idästä Eurooppaan pyrkivät ja jo saapuneet.
&#8211; Jos katsomme ukrainalaisia, miten he toimivat täällä yhteiskunnassa, niin erittäin mallikkaasti. Ei ole ollut ongelmia, <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-kuumat-nimet-kohtaavat-tanaan-mtv-n-eurovaalitentissa-uskallan-vaittaa-etta-siella-istuu-jo-suomen-tulevia-meppeja/8952044#gs.afufpe">analysoi</a> Sebastian Tynkkynen.
&#8211; Jos katsomme Pohjois-Afrikasta tai Lähi-idästä tulleita ihmisiä: seksuaalirikoksissa aivan järkyttävät yliedustukset.
Tynkkynen mainitsi lisäksi terroristi-iskut ja muut, ”jotka on islamismin myötä tulleet Eurooppaan ja jotka on myös Suomessa koettu”. Taustalta kuului poliitikkokumppaneiden ylimielistä naureskelua, mutta Tynkkynen säilytti malttinsa mallikkaasti:
&#8211; Jos tullaan pyytämään apua, niin sitten lyödään auttavaa kättä. Ei ole ihme, minkä takia kansa on saanut jo tarpeekseen, Tynkkynen summasi.
Eurooppaan on kova tunku
&#8211; Jos yllytetään ihmisiä epäilemään, että jostain päin maailmaa tulevat ihmiset lähtökohtaisesti olisivat väärin motiivein liikkeellä, niin sekin on sellaista, joka voi lietsoa väkivaltaan, koki vihreiden Ville Niinistö.
&#8211; Ja meillä äärioikeistolainen terrorismi on itse asiassa hyvin vakava uhka ja sen Sebastian Tynkkynen sivuutti täysin.
Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan Euroopassa on noudatettava paikallisia lakeja ja jokaisella valtiolla on oikeus valvoa, keitä maahan on tulossa. On yhdistettävä ”turvallisuus ja samalla myös ihmisoikeudet”, sillä aidosti avun tarpeessa olevaa on autettava.
&#8211; Eurooppaan pyrkii paljon ihmisiä turvapaikanhakijana, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan, vahvaksi komissaariehdokkaaksi leimattu Virkkunen mainitsi.
Pelottelua äärioikeiston noususta
Mainostauon jälkeen nostettiin toinen kissa pöydälle. Maahanmuuton lisäksi eurovaalien keskeisin teema on mörkö. Mörköooppera edustaa pimeyden voimia ja tarkoittaa tässä yhteydessä ääri- tai nykyisen laitaoikeiston mahdollista nousua ja jopa ”vallankumousta” europarlamentissa.
&#8211; Tällaisia puheenvuoroja mitä täällä tänäänkin on kuultu, tulee Euroopassa lisää. Ihmisvastuu kielletään ja ulkoistetaan omat vastuumme ja lopuksi päädytään siihen, että Ukraina tuki lopetetaan, maalaili sosialidemokraattien Eero Heinäluoma.
&#8211; Pidän tätä liiallisena pelotteluna, että äärioikeisto olisi jollain tavalla nousemassa valtaan, koska näistä puolueista, jotka nyt ovat täällä ja edustettuna Europan parlamentissa, kukaan ei tee yhteistyötä äärioikeistopuolueen kanssa, muistutti Virkkunen.
Vankkumaton tuki Ukrainalle
Tuki Ukrainan urhealle taistelulle Venäjän aggressiota vastaan on olennainen demokraattisen ja kansanvaltaisen Euroopan tulevaisuudelle. Erityisen oleellinen se on ennustamattoman diktatuurin rajanaapureille. Ehdokkailta kysyttiinkin, pitäisikö täällä olla valmis lähettämään sotilaita Ukrainaan.
&#8211; Totta kai pitää olla valmis tähän, jos tarve sitä vaatii. Nyt on kohtalonkysymys, voittaako Venäjän tämän sodan, Tynkkynen painotti.
&#8211; Tässä hetkessä se kriittinen kysymys on, miten me suhtaudumme tähän Ukrainan tukemiseen oikeasti.
Tynkkynen otti esille muun muassa varojen kohdentamisen uudelleen EU:n sisällä Ukrainan auttamiseksi.

Sebastian Tynkkynen maahanmuuton keskeisestä ongelmasta: Jos tullaan pyytämään apua, niin sitten lyödään auttavaa kättä

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kertoi perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa erikoisia esimerkkejä poliittisesta ohjauksesta EU-parlamentin ENVI-ympäristövaliokunnassa.

ENVI on käsitellyt suurimman osan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan valmiuspaketista, joka julkaistiin pääosin viime kesänä yli kymmenen komission säädösesityksen muodossa.
Hakkarainen kertoo, että valiokunnassa on tehty useita raportteja, joiden päätöksissä on menty ilmastokunnianhimossa vielä komission esityksiäkin pidemmälle.
&#8211; Pakkoa ja byrokratiaa on siis lisätty ja julistettu vihreän siirtymän ihmettä. Raportit eivät juuri noteeraa kansallista toimivaltaa ja budjettivaltaa, saati sitten tavallisten kansalaisten maksukykyä. Pähkähullu ajatus on, että muu maailma seuraa EU:n esimerkkiä ja heikentää vastaavasti kilpailukykyä.
Komission johtajaa vedätetään
Hakkarainen kertoo, että Euroopan komission varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans on valiokunnan ykkösasiantuntija.
&#8211; Timmermans on ollut komissiossa pitkään. Kun komission johtajaksi tuli uutena Ursula von der Leyen, Timmerman ryhtyi heti vedättämään komission uutta johtajaa niin paljon kuin vain pystyy.
Hakkaraisen mukaan von der Leyen toimii komissiossa juuri niin kuin Timmermans sanoo.
&#8211; ENVI-valiokuntamme tekemiset ovat pitkälti Timmermansin peukalon alla. Kaikki äänestävät Timmermansin ohjeiden mukaan. Senhän tietää, miten siinä käy.
Suomalaiset osaavat hoitaa metsänsä
Hakkarainen sanoo ojentaneensa innokasta komissaaria, ettei tämän tarvitse jakaa suomalaisille neuvoja metsänhoidossa ja metsän käytössä. Hakkarainen myös kuittasi takaisin komissaarille kysymyksellä:
&#8211; Kysyin, olemmeko me suomalaiset koskaan neuvoneet hollantilaisia tulppaanin kasvatuksessa. Me emme osaa sitä. Te osaatte kuitenkin mielestänne neuvoa suomalaisille, kuinka metsiä tulisi hoitaa ja käyttää.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Euroopan parlamentin lakiasiainkomitea torppasi kaksi komissaariehdokasta viime viikolla. Romanian ja Unkarin komissaariehdokkaat eivät kelpaa.

Euroopan parlamentti ei ole aiemmin torpannut komissaariehdokkaita. Uusi tilanne voi ratketa kahdella tavalla. Joko komitean pää kääntyy tai Budapest ja Bukarest joutuvat ehdottamaan uudet ehdokkaat. Romania ja Unkari seisovat vankasti <a href="https://www.politico.eu/article/bucharest-and-budapest-double-down-on-their-commissioner-candidates/">valintojensa takana</a>.
MEP-johtaja odottaa komitean vastausta
Europarlamentin puhemies David Sassoli on tiedustellut lakikomitealta sitä, miten asiaan haetaan ratkaisua. Vastausta odotetaan maanantain aikana.
Romanialainen Rovana Plumb on ehdolla liikennekomissaariksi. Hän ei ole ilmoittanut <a href="https://www.politico.eu/article/commission-nominees-try-to-dispel-conflict-of-interest-concerns/">kahta lainaa</a> vaalirahoitusilmoituksessaan. Komitea epäilee epäselvien lainojen muodostavan Plumbille eturistiriitoja. Kahden lainan yhteenlaskettu suuruus on noin miljoona euroa.
Unkarilainen László Trócsányi on ehdolla EU:n naapuruussuhteiden komissaariksi. Hän on perustanut asianajoyhtiön ja toiminut Unkarin oikeusministerinä. Komitea arvelee töiden vaikuttaneen ministerin toimintaan.

Europarlamentin komitea torppasi kaksi komissaariehdokasta

Sdp julkisti eilen illalla ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.

Samaan aikaan sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.
&#8211; Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.
Valehteliko Urpilainen sopimuksen sisällöstä?
Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.
&#8211; Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä, Antikainen pohtii.
Kävelevä katastrofi ei vakuuta
Antikainen kysyy, miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa.
&#8211; Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa sdp:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä, Antikainen ihmettelee.
Kyvykkyyttä ei saa ohittaa sukupuolen vuoksi
Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.
&#8211; Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi.
&#8211; Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan, Antikainen moittii.
Valikoiva tasa-arvoajattelu sopii vihervasemmistolle
Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.
&#8211; Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa, Antikainen kiteyttää.

Antikainen: Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä?

Uuden hallituksen aloittaessa selviää myös, kuka on Suomen seuraava EU-komissaari. Ylen eurovaalitentissä torstai-iltana puoluejohtajilta kyseltiin näkemyksiä valinnasta. Vasemmistopuolueille komissaarin sukupuoli näyttäisi olevan tärkeä kriteeri.

Tähän mennessä Suomen komissaari on aina ollut mies, joten Yle tiedusteli puoluejohtajilta, pitäisikö seuraavaksi komissaariksi valita nimenomaan nainen.
Perinteisesti komissaari on nimitetty pääministeripuolueesta, ja vahvana komissaariehdokkaana on siksi pidetty ex-ministeri Jutta Urpilaista.
Sopivin valittava tehtävään
Kristillisdemokraattien Sari Essayah, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho eivät kannattaneet ajatusta, että komissaarin täytyisi olla nainen.
&#8211; Ei mihinkään tehtävään pidä valita ihmisiä sukupuolen perusteella. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, pitäisikö Ruotsin valita ensimmäinen miespuolinen komissaari, Halla-aho sanoi.
Essayah myötäili Halla-ahoa ja kommentoi, ettei komissaariksi valita sukupuolen perusteella vaan siitä riippumatta. Myös Orpo totesi, ettei sukupuoli voi määrätä valintaa.
&#8211; Kun komissiota kootaan, valitaan sopivin henkilö tehtävään, Orpo sanoi.
Vihervasemmisto taas eri mieltä
Vasemmiston Li Andersson, sdp:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto pitivät tärkeänä, että sukupuoli huomioidaan valinnassa.
&#8211; On tärkeää, että Suomi näyttää esimerkkiä, ja että naiset pääsevät EU:ssa korkeisiin tehtäviin, Haavisto perusteli.
Halla-aho harmitteli, ettei komissaarinimitykseen ole olemassa selkeää mekanismia.
&#8211; Voitaisiin ajatella, että Suomen komissaari olisi eniten ääniä saanut meppi, Halla-aho ehdotti.

Halla-aho Suomen komissaarivalinnasta: ”Mihinkään tehtävään ei pidä valita ihmisiä sukupuolen perusteella”

Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho arvioi Jyrki Kataisen (kok.) komissaarin salkun kovin köykäiseksi. Sitä kun ei tullut lopulta lainkaan.
&#8211; Aiemmin luvattu raskas salkku muuttui kokonaan salkuttomaksi komissaarin viraksi, jollaisia ehdotetaan myös Viron, Bulgarian, Slovenian ja Latvian komissaareille. Onpa se vaikuttava joukko, Terho arvioi hymyillen.
Hän arvioi myös, että varapuheenjohtajat ovat hollantilaisen Frans Timmermansin jälkeen vain muodollisia, eli kyseessä on täysin merkityksetön arvonimi. Kataisen toimenkuvaa ei vielä tunneta, koska se on uusi.
Taipuvatko komissaarit salkuttoman ohjaukseen?
&#8211; Keskeisin kysymys kuuluu, miten salkulliset komissaarit taipuvat Kataisen &#8221;ohjaukseen&#8221;. Onko Kataisesta määräämään esimerkiksi Ranskan talouskomissaaria Perre Moskovicia? Tuskin. Vai onko salkuttomien komissaarien tarkoitus vain seurata varsinaisten komissaarien toimintaa ja tiedottaa siitä Jean-Claude Junckeria, Terho aprikoi.
&#8211; Jos Kataisella olisi oikeaa vaikutusvaltaa, on seuraavaksi kysyttävä, onko hän pätevä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn ohjaustehtävään? Näytöt Suomesta ovat karmeat, Terho sivaltaa.
Salkkujako ei vielä selvä
Terhon mukaan salkkujako ei ole läheskään selvä: parlamentin pitää vielä hyväksyä komission kokoonpano. On myös mahdollista, ettei komissio kelpaa parlamentille sellaisenaan. Esimerkiksi Kataisen suhteen on epäselvää, miten parlamentti häneen suhtautuu, koska sen enempää vasemmisto kuin federalismia vastustava oikeisto ei erityisesti luota häneen.
Terhon mielestä Kataisen ei olisi missään nimessä kannattanut vaihtaa pääministerin paikkaa tähän pestiin, mutta hän itse ilmeisesti suunnitteli siirtoa jo vuonna 2011, kun seuraavan komissaarin paikka varattiin kokoomukselle. Katainen kiisti aikeensa vielä heinäkuussa 2013, kun Suomen Kuvalehti uutisoi pääministerin urahaaveista aivan oikein. Katainen sanoi tuolloin olevan &#8221;tietoista valehtelua&#8221;, jos joku väittää hänen olevan aikeissa jättää tehtävänsä, Terho muistuttaa.
Komissaarihaaveiden vaikutus Suomeen?
&#8211; Tuhannen euron kysymys on, miten unelmat komissaaripestistä vaikuttivat Kataisen ratkaisuihin pääministerinä. Entä kannattiko Suomen olla mallioppilas läpi eurokriisin ja bailouttien, jotta Katainen sai lopulta salkuttoman komissaarin paikan, Terho kysyy.

Komissaari

Sebastian Tynkkynen EU:ssa Suomen asialla: ”Rajalakimme on Europan tiukin ja toivon sen käyvän malliksi muillekin valtioille”

Sebastian Tynkkynen maahanmuuton keskeisestä ongelmasta: Jos tullaan pyytämään apua, niin sitten lyödään auttavaa kättä

Hollantilainen EU-komissaari alkoi opastaa Hakkaraista metsien käytöstä – kuittasi takaisin: ”Neuvommeko me suomalaiset teitä tulppaanin kasvatuksessa?”

Europarlamentin komitea torppasi kaksi komissaariehdokasta

Antikainen: Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä?

Halla-aho Suomen komissaarivalinnasta: ”Mihinkään tehtävään ei pidä valita ihmisiä sukupuolen perusteella”

Salkuton Katainen on Viron, Bulgarian, Slovenian ja Latvian komissaarien ”vaikuttavassa joukossa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025