Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kongo

Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 500 kiintiöpakolaista. Kiintiö on pienin miesmuistiin. Uutena ryhmänä Suomeen otetaan venezuelalaisia. Sosialistien hallitsema Venezuela on ollut kaaoksessa jo vuosia. 
Vuonna 2024 Suomi ottaa vastaan 500 kiintiöpakolaista. Eduskunta päätti pakolaiskiintiöstä valtion talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Pakolaiskiintiö on pienin miesmuistiin.
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia 1970-luvulta alkaen. Tällä vuosituhannella kiintiöpakolaisten määrä on <a href="https://migri.fi/kiintiopakolaiset">yleensä</a> ollut 750 henkilöä vuodessa. Marinin hallituksen kaudella määrä oli kuitenkin selvästi suurempi: vuonna 2021 1 050, vuonna 2022 1 500 ja vuonna 2023 1 050.
Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten määrästä, kansalaisuudesta sekä ikä- ja sukupuolijakaumasta löytyy tarkempia tietoja Maahanmuuttoviraston <a href="https://migri.fi/kiintiopakolaistilastot">tilastoista</a>.
Naiset ja lapset etusijalla
Suomi on päättänyt vastaanottaa vuonna 2024 pääosin samoja kansallisuuksia kuin aiempinakin vuosina, eli syyrialaisia, afganistanilaisia ja kongolaisia. Lisäksi Suomi ottaa Libyasta Ruandaan siirrettyjä pakolaisia, jotka UNHCR on arvioinut hyvin haavoittuvassa asemassa oleviksi.
&#8211; Suomi valitsee [Ruandasta] ensisijaisesti sudanilaisia, eritrealaisia ja etiopialaisia naisia ja lapsia. Lisäksi voidaan valita myös heidän perheitään, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Mirka Eirola Suomen Uutisille.
Uutena ryhmänä venezuelalaiset
Uutena ryhmänä Suomeen otetaan venezuelalaisia. Suomi on toinen maa Euroopassa, joka on ottanut vastaan Venezuelan pakolaisia.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Mirka Eirola kertoo, että venezuelalaiset tulevat Perusta. Kyseessä ovat henkilöt, joiden YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on katsonut olevan kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoituksen tarpeessa.
Sosialistien hallitsema Venezuela on ollut kaaoksessa jo pitkään. Yli kolme miljoonaa ihmistä on muuttanut maasta vuodesta 2015 alkaen.

Tämän vuoden pakolaiskiintiö on pienin miesmuistiin – osa kiintiöstä suunnattu sosialistihallintoa pakeneville venezuelalaisille

Ankara pula asunnoista ja osaavasta työvoimasta raastaa menestyviä kuntia Ruotsissa. Siksi kunnat pyristelevät eroon ihmisistä, joiden saamat tuet ovat suuremmat kuin anti yhteiskunnalle. Syrjäytymisvaarassa olevaa väkeä dumpataan sinne, missä on edullisia asuntoja mutta valitettavan vähän mitään muuta tekemistä. Segregaatio sen kun etenee.

Sandvikenissä koettiin melkoinen yllätys, kun kuntaan pyytämättä ja yllättäen ilmestyi 182 uutta asukasta lyhyen ajan sisällä. Kongosta lähtöisin oleville kiintiöpakolaisille oli osoitettu ovea Tukholman alueen kunnista, kun pääkaupunkiseudun kahden vuoden lakisääteinen elatusvelvollisuus oli loppunut.
Tukholman kunnat etsivät kongolaisille uudet edulliset asunnot &#8211; tässä tapauksessa Sandvikenin vuokrataloista &#8211; ja toivottivat hyvää matkaa. Ihmiset eivät voineet vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen, vaikka haluja olisi ollut.
&#8211; Aiempi asuinpaikkamme osoitti meidät Sandvikeniin ja maksoi ensimmäisen vuokran, <a href="https://www.dn.se/sverige/mer-an-varannan-kommun-drabbad-av-social-dumpning/">kertoo</a> näkövammainen Elemide Dunia Dagens Nyheterissä.
&#8211; Meillä ei ollut valinnan mahdollisuutta, vaikka itse emme tätä tahtoneet.
Kunnat pallottelevat vähäosaisia
<a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/huolestuttava-ilmio-suomessa-sosiaalista-dumppausta/8dc565e0-edab-3a80-ba6e-63ff84d08c53">Sosiaalinen dumppaus</a> (social dumpning) on yhteiskunnallinen ongelma, jossa tuensaajia ohjataan kunnasta toiseen heidän omaa tahtoaan kuulematta. Dagens Nyheterin tekemä selvitys paljastaa, että jopa kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista Ruotsin kunnista on ollut tekemisissä ilmiön kanssa.
Kunnat <a href="https://www.hemhyra.se/nyheter/var-tredje-kommun-mottagare-for-social-dumpning-mia-fick-enkel-biljett-till-kackerlacks-hus/">joutuvat</a> ottamaan vastaan muuttajia, joita ne eivät välttämättä haluaisi, mutta joista asuntopulasta kärsivät muuttopaineen alla olevat menestyvät asutuskeskukset haluavat eroon.
Vähäväkisissä kunnissa <a href="https://www.nyaludvikatidning.se/2023-11-09/fagersta-pekar-ut-ludvika-for-social-dumpning">suivaannuttaa</a> juuri se, että ne joutuvat pakon edessä kantamaan vastuun ja kustannukset ihmisistä, jotka joutuvat lähtemään paremmin voivilta paikkakunnilta.
Tämä siitäkin huolimatta, että valtio osallistuu uusien asukkaiden kustannuksiin. Toki vastaanottavien kuntien mielestä liian vähän.
Syynä huutava asunto- ja osaajapula
Suurkaupungeissa ja aluekeskuksissa tarvitaan osaavaa työvoimaa ja asunnoista on huutava pula. Siksi menestyvillä paikkakunnilla on <a href="https://www.dn.se/nyheter/sverige/kramfors-kommun-varnar-for-social-dumpning-av-nyanlanda/">painetta</a> päästä eroon ”taloudellisesti syrjäytyneistä” sekä itse hankittua asuntoa vailla olevista henkilöistä.
Hiipuvilla paikkakunnilla on asuntoja, muttei välttämättä työtä tai aktiviteetteja. Ja ongelma on valmis.
&#8211; Kun valtio osoittaa ihmisiä kuntiin, joissa ei riitä asuntoja, niin lopputulos on tämä. Ja kun valtio ei kanna vastuutaan, kunnat joutuvat sitten toisiaan vastaan, sanoo Tukholman alueella sijaitsevan Solnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Rådén.
Hänen mielestään vika on Ruotsin lainsäädännössä, joka ei ota huomioon realiteetteja eli asunto- ja osaajapulaa.
Ongelmat kasautuvat
Sosiaalista dumppausta on käsitelty virkatasolla ja tultu tulokseen, jonka mukaan se lisää kuntien välistä epätasa-arvoa ja lisää segregaatiota. Kotoutuminen heikentyy ja jo syrjäytyneille koituu aina vain lisää hankaluuksia.
”Joskus muutto johtaa siihen, että työllistyneestä henkilöstä tuleekin tukiriippuvainen”, todetaan hallitukselle annetussa raportissa.
Aiemmin tehdyistä <a href="https://www.statskontoret.se/publicerat/publikationer/publikationer-2020/aktiv-medverkan-till-bosattning-i-annan-kommun--en-kartlaggning/?publication=true#_Toc55805556">selvityksistä</a> käy ilmi, ettei ihmisten siirtäminen uusiin ympyröihin ole tuonut muutosta heidän tilanteeseensa.

Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys <a href="https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2022_wpp_key-messages.pdf">johtuu</a> ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.
Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.
Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.
Väki pyrkii paremman elämän äärelle
Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.
Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää <a href="https://stage.sudev.fi/laiton-maahanmuutto-repii-italiaa-tuhat-valimerelta-saapunutta-paasi-maihin-perusongelma-ratkaisematta/">yhteistä linjaa</a> edes EU:n sisällä.
<a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Painetta</a> ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin <a href="https://www.afrobarometer.org/wp-content/uploads/migrated/files/publications/Publications%20conjointes/partenaires/afrobarometer-moibrahim-updata-ing-the-narrative-about-african-migration.pdf">mukaan</a> runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Jyväskylässä on asetettu jopa 700 ihmistä koronakaranteeniin. Virukselle altistumisten ketju alkoi uskonnollisesta tilaisuudesta. Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan epidemian leviämistä pahensi kongolaisten kiintiöpakolaisten välinpitämättömyys karanteenimääräyksiä kohtaan. 
Jyväskylän kaupunki <a href="https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-10-10_jyvaskylassa-ilmenneiden-yli-30-koronatartunnan-aiheuttamien-karanteenimaaraysten">tiedotti</a> lauantaina, että Jyväskylässä on todettu kymmenien koronatartuntojen rypäs. Sunnuntaina tartuntojen määräksi oli siihen mennessä <a href="https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-10-11_jyvaskylassa-karanteeniin-asetettavien-maara-jopa-700-karanteeneja-useille">varmistunut</a> 41 tartuntaa. Altistumisten takia lääkärit päättivät määrätä jopa 700 ihmistä koronakaranteeniin.
Tiedot tarkentuivat pikkuhiljaa
Myöhemmin viranomaisten julkistamat tiedot tarkentuivat sen verran, että yli sadan altistumisen kerrottiin tapahtuneen 27.9. järjestetystä hengellisessä yksityistilaisuudessa. Jyväskylän vastaava lääkäri Johanna Tuukkanen <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/252773f0-ed21-42b5-8e34-9f44641a11b8">kommentoi</a> aluksi Iltalehdelle, että seurakunnan nimeä ei tulla kertomaan julkisuuteen.
Maanantaina kuitenkin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ksml-jyvaskylan-koronalinkopaikka-oli-uuden-uskonnollisen-yhteison-hengellinen-tilaisuus/7952956">uutisoitiin</a>, että koronatartuntojen ja noin 700 karanteenin taustalla on uusi uskonnollinen yhteisö nimeltä Association du Ministére de Jésus-Christ pour la Délivrance des Nations. Kyseessä on helluntalais-karismaattinen afrikkalaistaustainen yhdyskunta. Kyseistä seurakuntaa johtava pastori Dunia Buloba kertoi <a href="https://www.ksml.fi/paikalliset/3132997">Keskisuomalaiselle</a>, että syyskuun 27. päivänä pidettyyn tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, joilla ilmeisesti oli aiemmin saatu koronatartunta.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan kyse on kongolaisista, jotka ovat tulleet kiintiöpakolaisina Jyväskylään. Osa kongolaisista on melko äskettäin tulleita, mutta osa on asunut Suomessa jo pitempään. Yhteisön ranskankielinen nimi selittyy sillä, että Kongon virallinen kieli on ranska.
Karanteeniohjeita ei noudatettu
Altistumisten leviäminen hyvin suureen joukkoon jyväskyläläisiä selittyy sillä, että aiemmin koronatartunnan vuoksi karanteeniin määrätyt kongolaiset eivät ole noudattaneet koronaohjeita, vaan ovat karanteenista huolimatta vieneet lapsensa päiväkoteihin ja kouluihin normaalisti.
Keväällä koronaviruksen ensimmäisen aallon aikana pääkaupunkiseudulla todettiin, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä oli selvä yliedustus koronatartunnoissa, kuten Suomen Uutisetkin huhtikuussa <a href="https://stage.sudev.fi/somalinkielisilla-yliedustus-koronavirustartunnoissa-myos-helsingissa/">kertoi</a>. Tuolloin asia esitettiin mediassa siten, että muun muassa somalien keskuudessa laajalti levinneet tartunnat johtuivat siitä, että heille ei oltu toimitettu koronaohjeita heidän omalla kielellään.
Tällä kertaa korona-altistumisten leviäminen ei johtunut tiedon puutteesta. Suomen Uutisten tietojen mukaan kongolaisten kanssa käytiin karanteeniohjeet huolellisesti läpi tulkin kanssa. Toimintatapojen piti olla selvät. Siitä huolimatta kongolaiset olivat vieneet lapsensa päiväkotiin ja kouluihin altistaen lukuisia muita.
Tartuntatautipäiväraha juoksee
Koska kyseessä on tartuntatautilain mukainen, lääkärin määräämä karanteeni, karanteeniin asetettu henkilö on oikeutettu <a href="https://www.kela.fi/tartuntatauti">Kelan maksamaan</a> täysimääräiseen korvaukseen ansionmenetyksestä, mikäli hänen työntekonsa estyy karanteenin takia. Jyväskylän 700 karanteenitapaukseen liittyvien tartuntatautipäivärahojen yhteissummaa on tässä vaiheessa vaikea vielä arvioida.
Suomen Uutiset ei maanantaina tavoittanut ketään Jyväskylän kaupungin viranhaltijoista kommentoimaan asiaa useista soitoista huolimatta.

Korona ryöpsähti Jyväskylässä – Kongosta saapuneet pakolaiset eivät noudattaneet karanteenimääräyksiä

Korona vaikuttaa Afrikassa olevan enemmänkin hyvinvoivan väestönosan tauti ja siihen on kuollut useampia poliittisen eliitin jäseniä. Mantereen koronakriisi etenee tilastojen valossa maltillisesti ja ensimmäinen valtio on jo ehtinyt ilmoittaa pandemian päättyneeksi.

Ugandan pitkäaikainen presidentti Yoweri Museveni on puolestaan <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/uganda-coronavirus-hub/">ilmoittanut</a>, etteivät WHO:n edustajat ole ”jumalia”, ja että järjestön pitäisi ymmärtää paikallisia olosuhteita. Uganda onkin karkottanut koronaan sairastuneita maasta vedoten vanhaan afrikkalaiseen perinteeseen, jonka mukaan isäntä päättää, miten vieraitaan kohtelee.
Tansanian hallitus on lopettanut koronavirustilastojen julkaisemisen ja Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut huolensa asiasta. Tansanian korkein terveysviranomainen Elisha Osati <a href="https://www.bbc.com/news/world-africa-52966016">kertoi</a> BBC:lle sairaaloiden toimivan normaalisti ja koronapotilaiden oireiden olevan yleensä lieviä.
<h4>Korona eliitin riesana</h4>
Burundi<a href="https://www.aa.com.tr/en/africa/burundi-declares-who-representative-persona-non-grata/1840111"> julisti</a> toukokuussa WHO:n edustajat epätoivotuiksi henkilöiksi ja käski näiden poistua maasta, koska he valtion edustajien mukaan häiritsivät tulevia presidentinvaaleja. Presidentti Pierre Nkurunziza <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/jun/09/burundi-president-dies-illness-suspected-coronavirus-pierre-nkurunziz">kuoli</a>, mitä ilmeisimmin Covid-19-tautiin 8. kesäkuuta. Presidentin vaimo oli varmistamattomien lähteiden mukaan lennätetty jo aiemmin Keniaan saamaan hoitoa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Afrikan poliittisesta eliitistä koronaan ovat aiemmin kuolleet ainakin Kongon entinen presidentti Joachim Yhombi-Opango sekä Somalian entinen pääministeri Nur Hassan Hussein.
<h4>Tautitilanne vaihtelee valtioittain</h4>
Erityisen paha tautitilanne on Etelä-Afrikassa, jossa koronaan sairastuneita on jo lähes 110 000 ja kuolleita yli 2 100. Afrikan ensimmäinen koronarokotetteen <a href="https://www.africanews.com/2020/06/23/south-africa-coronavirus-daily-updates-on-covid-19/">testi</a> on käynnissä ja siihen osallistuu 2 000 ihmistä. Itse rokote on kehitetty Oxfordin yliopistossa.
Covid-19-tautiin sairastuneita on <a href="https://www.bbc.co.uk/news/resources/idt-4a11d568-2716-41cf-a15e-7d15079548bc">tilastoitu</a> koko Afrikan alueella tähän mennessä 325 000 tapausta ja tautia on tavattu jokaisessa maanosan valtiossa. Tautiin on kuollut 8 600 ihmistä. Luvut perustuvat Johns Hopkins -yliopiston keräämään aineistoon. Afrikan mantereella on runsaat 1,2 miljardia asukasta, joten ilmoitettujen lukujen valossa pandemia etenee alueella verkkaisesti, ainakin toistaiseksi.
Juttua päivitetty 24.6.2020 klo 11.52.

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Koronan torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja valtio valmistautuu jo ottamaan lisää velkaa. Poikkeuksellinen tilanne ei näy millään tavalla ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä: useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut rahat vastaavat arvioiden mukaan jopa 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja julkisen talouden tulevaisuudennäkymät ovat heikot: Useiden arvioiden mukaan kriisi voi olla jopa pahempi kuin 1990-luvun lama.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä poikkeuksellista tilaa ei voi havaita, sillä useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Tässä jutussa esitetyt rahoituspäätökset on tehty helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että koronakriisin vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa rajalliset resurssit ennen kaikkea <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-avokatinen-kehitysapu-ei-sovi-koronakriisiin/">oman kansan hyvinvointiin</a> ja suomalaisen työn pelastamiseen. Ryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Halonen häärää luottamustoimissa
Ulkoministeriö tukee presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisia tehtäviä 50 000 eurolla. Rahoituspäätöstä perustellaan sillä, että Halosella on useita kehityspoliittisia luottamustehtäviä. Halonen on mm. YK:n pääsihteerin Every Woman Every Child -liikkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsen. Halonen myös toimii aktiivisesti Sustainable Development Solutions -verkostossa ja on monen kansainvälisen kestävän kehityksen parissa työskentelevän järjestön hallintoelimen jäsen.
YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahtaa kolme miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitus käyttää kehitysapuhankkeisiin Kongossa, jossa ulkoministeriön mukaan on yli 15,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.
UNHCR toimittaa pakkomuuttaneille hätäaputarvikkeita ja pyrkii parantamaan pakolaisten huomioimista kansallisessa politiikassa. Ulkoministeriö myös huomauttaa, että jatkuva alirahoitus vaikeuttaa järjestön keskittymistä pitkäaikaisiin kehitystoimiin.
Kestävän kehityksen edistämiseen 2,5 miljoonaa
YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tehtävänä kerrotaan olevan ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen YK-järjestelmässä sekä ympäristön tilan puolestapuhujana ja globaalin ympäristöagendan asettajana toimiminen.
UNEP:n työohjelma tavoittelee siirtymistä vähähiiliseen, vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen, joka pohjautuu ekosysteemipalvelujen suojelulle ja kestävälle käytölle, vahvistuneelle ympäristöhallinnolle ja ympäristöriskien vähentämiselle.
Suomen osuus YK:n ympäristöohjelmaan osallistumisesta oli maaliskuussa 2,5 miljoonaa euroa.
Maailmankansalaisuuteen kasvaminen on kallista
Ulkoministeriö rahoittaa sidosryhmäviestintää 60 000 eurolla ja globaalia kasvatusta peräti 100 000 eurolla. Kummankin toiminnan konkreettisesta sisällöstä on hankalaa saada selvyyttä.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatukseen varattu 100 000 euron määräraha käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin.
Ulkoministeriön mukaan pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
YK:n järjestöjen jäsenyys maksaa selvää rahaa
Tiesitkö, että YK:n puitteissa toimii teollisen kehityksen järjestö UNIDO, jonka jäsen Suomikin on? Jäsenyyden myötä tulee vuosittain maksettavaksi sääntömääräinen jäsenmaksu, joka vuonna 2020 on Suomen osalta 476 327 euroa.
UNIDO:n tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen osana kansainvälistä kehitysagendaa. Suomi on ollut UNIDO:n jäsen sen perustamisesta vuonna 1966 lähtien.
Ulkoministeriö rahoittaa myös julkaisutuotantoa 70 000 eurolla.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toteuttavia osastoja viestinnässä.
Somalian maahanmuuttovirasto sai miljoonan etuajassa
Jo aiemmin, viime vuoden puolella, suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan niinkin erikoiseen hankkeeseen kuin Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen.
Ulkoministeriön päätöksellä joulukuussa kohdistettiin miljoona euroa Somalian maahanmuuttovirastolle. Päätöksen toimialaksi on mainittu julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi sekä hallittu, turvallinen ja vastuullinen maahanmuutto.
Hankkeen kuvauksessa mainitaan, että pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena rajavalvonta Somaliassa on kärsinyt, mikä luo hedelmällisen toimintaympäristön valtioiden rajat ylittävälle, järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä laittomalle kaupalle.

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Kehitysmaista katoaa vuosittain poliittisen eliitin pankkitileille moninkertainen rahamäärä saatuun kehitysapuun verrattuna. Esimerkiksi Afrikan valtavan vesivoimapotentiaalin hyödyntämiseen pääomia ei ole riittänyt. Tämä on yksi syy siihen, että mantereella elää yli 600 miljoonaa ihmistä ilman sähköä. Pääomia riittäisi investointeihin, jos poliitikoilla olisi tahtoa valtioidensa kehittämiseen, mutta nyt rahoitusta joudutaan usein hankkimaan Kiinasta. Kiinalla on kuitenkin suuriin investointeihin omat intressinsä. Kestävän kehityksen asiantuntijatehtävissä toimiva Matti Hukari kirjoittaa Afrikan energiantuotannon kiperistä kysymyksistä. 

Saharan eteläpuolisen Afrikan sähköntuotantokapasiteetti on noin 30 gigawattia ja asukkaita 860 miljoonaa. Saman verran sähköntuotantoa löytyy esimerkiksi vajaan 7 miljoonan asukkaan Arizonasta. Barack Obaman presidenttiyden aikana Yhdysvaltain hallinnon ajamat Maailmanpankin ”vihreät” rahoituskriteerit estivät kivihiilivoimaloiden rahoituksen Afrikassa. Se on yksi syy sähköpulaan sekä Kiinan poliittisen vaikutuksen ja investointien rahoituksen kasvuun Afrikassa. Kiinalaiset yritykset rakentavat paraikaa kolmeasataa kivihiilivoimalaa oman maansa ulkopuolelle, niistä osan Afrikan maihin, kuten Egyptiin ja Mosambikiin. Vesivoimakin tekee paluuta ja tällä hetkellä maailman suurimmat vesivoimalat ovat rakenteilla ja suunnitteilla Afrikassa mantereen kahteen suurimpaan jokeen eli Niiliin ja Kongoon.
<h4>Niilin vesivoimalat </h4>
Egyptiin Niilin yläjuoksulle 1960-1970 rakennettu Assuanin pato ja voimala saatiin aikaiseksi brittien suunnittelulla ja neuvostoliittolaisten työllä. Patoaltaan täyttö vei noin kuusi vuotta ja sähköntuotanto alkoi 1976 täysimääräisesti 2,1 gigawatin teholla. Etiopian Siniselle Niilille parhaillaan valmistuva vesivoimala The Grand Ethiopian Renaissance Dam on Afrikan historian suurimpia rakennusprojekteja. Sen 5 miljardin dollarin rahoituksesta on kerätty 20 % kansalaisille myydyillä osakkeilla ja loput 80% veroilla (CNN 21.10.2018). Rakennustyö on myöhässä noin kolme vuotta. Paikallinen valtio-omisteinen METEC ei ole kyennyt seitsemässä vuodessa valmistamaan turbiineja ja nyt ne päätetty tilata kiinalaisilta valmistajilta. Rakennuttajan eli The Ethiopian Electric Power -sähköyhtiön kiinalaiset sopimuskumppanit ovat China Gezhouba Group Co. Ltd ja Voith Hydro Shanghai. Voimalan arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 kuluessa (The East Afrikan Monitor 20.2.2019) ja tehon on määrä olla 6,5 gigawattia eli kolminkertainen Assuaniin verrattuna. Lisäksi kyseisen padon alapuolelle luodaan kastelualueiden avulla yli 500 000 hehtaaria uutta viljelysmaata.
<h4>Kongojoen vesivoimaloiden vaiheet ja tulevaisuus </h4>
Huolimatta maansa runsaista luonnonrikkauksista on Kongon väestö pysynyt köyhyydessä ja ilman sähköä. Vuonna 2018 Kongossa noin 19 % kaupunkilaisista ja vain 1 % maaseudun asukkaista asui sähköverkon piirissä. Kongossa runsaimmin sähköä kuluttava kaivostoiminta on nykyisin pääosin kiinalaisten yritysten hallussa. Kuparin, timanttien, koltaanin ja uraanin lisäksi Kongon kaivostoimintaa on viime vuosina kasvattanut sähköautojen litium-ioniakkuihin tarvittavan koboltin kaivaminen. Yli 70% maailman koboltista kaivetaan Kongosta ja kiinalaiset yhtiöt hallitsevat 90 % maailman koboltin jalostuksesta (The Wall Street Journal 6.8.2019). Sähköautojen yleistymistä rajoittava tekijä on lähivuosina se, kuinka akkujen valmistukseen tarvittavan koboltin kaivostoimintaan riittää sähköä. Siksi Kiinan intressissä on huolehtia myös Kongon sähköntuotannosta.
Sähköntuotanto ei ole Kongossa luonnonvaroista kiinni. Maan halki idästä länteen virtaava ja Atlantiin laskeva Kongojoki on Amazonin jälkeen vesimäärältään maailman toiseksi suurin. Maan pääkaupunki Kinshasan länsipuolella Kongojoki putoaa 96 metriä noin 14 kilometrin matkalla. Kyseisen putouskohdan pieneen sivuhaaraan vuonna 1972 valmistunut Inga ykkönen on teholtaan 351 megawattia. Vuonna 1982 valmistuneen Inga kakkosen teho on 1424 megawattia. Putousalueen päähaaroille suunnitellut voimalat ovatkin sitten suuruudeltaan aivan eri luokkaa.
Vuonna 2001 Kongossa valtaan tulleen presidentti Joseph Kabilan aikana on päästy voimalaprojekteissa hissukseen eteenpäin. Vuonna 2013 Kongo ja Etelä-Afrikka tekivät sopimuksen, jossa Etelä-Afrikka sitoutui ostamaan 2500 megawatin tehon osuuden, jos Inga kolmonen valmistuu.
Vuonna 2018 Kongon hallitus teki voimalan rakennussopimuksen, jolla 18 miljardin dollarin hintaisen projektin saivat espanjalaiset rakennusyhtiöt ACS ja Eurofinsa sekä kiinalaiset Three Gorges ja Sinohydro. Summasta 14 miljardia tarvitaan patoon ja tekniikkaan sekä 4 miljardia siirtolinjoihin. Rahat löytyvät Kiinan valtiolta. Inga kolmosen arvioidaan valmistuvan 2028 ja tuottavan sähköä 4800 GW teholla eli se kolminkertaistaisi Kongon sähköntuotannon. Kolmosvaihekaan ei ole viimeinen Ingan voimaloista. Mahdollisesti 2030-luvulla valmistuvan nelosvoimalan kustannukseksi arvioidaan 50-80 miljardia. Sen teho olisi 44 gigawattia ja sen tuottamaa sähköä siirrettäisiin Nigeriaan ja Egyptiin saakka.
<h4>Kehitysavulla on ostettu voimaloita, mutta harva on valmistunut </h4>
Kansainvälisen pääomapaon asiantuntija ja washingtonilaisen Global Financial Integrity –ajatushautomon perustaja Raymond Baker on selvittänyt, että pääomapaon takia kehitysmaista katosi rikkaisiin maihin pelkästään vuonna 2010 yli 859 miljardia dollaria. Kehitysrahoitukseen verrattuna – jota maksettiin 133,5 miljardia dollaria vuonna 2011 – summa on moninkertainen (Taloussanomat 4.2.2013).
Eräs tyypillinen tapaus paljastui jo vuosikymmenet Suomen kehitysavusta nauttineessa Tansaniassa vuonna 2008. Pääministeri Edward Lowassa ja kolme muuta ministeriä erosivat, kun huomattiin että hallitus oli ostanut Yhdysvaltalaiselta Richmond -yhtiöltä 100 megawatin voimalan 187 miljoonalla dollarilla. Voimalaa ei koskaan toimitettu, mutta rahat oli maksettu. Koko yhtiö toimi kyseisen projektin suhteen vain paperilla ja osa rahoista meni ministerien omille tileille (BBC News 7.2.2008). Tuon ”paperivoimalan” hinta oli viisi kertaa enemmän kuin Suomen kehitysapu Tansanialle vuonna 2010. Vuonna 2014 Tansanian budjetista 29 % tuli kehitysavusta (The Guardian 28.11.2014).
Auttamishalua riittää edelleen, karkeista väärinkäytöksistä huolimatta. Suomen valtion budjetissa vuodelle 2020 kehitysyhteistyömenot ovat yhteensä 1,030 miljardia euroa ja kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Vastaavan suuruisen summan löytyminen tulevan hoitajamitoituksen rahoittamiseen näyttää olevan huomattavasti vaikeampaa. Suomen nykyisen hallituksen ohjelma on kuin Charles Dickensin romaanista Bleak House (suom. Kolea talo). Siinä sivuhenkilö Mrs. Jellyby huolehtii Afrikan pelastamisesta niin paljon, että jättää omat lapsensa heitteille.

Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta

Verenvuototauti Ebola riehuu Kongon demokraattisessa tasavallassa ja on mahdollisesti levinnyt jo naapurimaihin. Tautiin kuolee kaksi kolmasosaa sairastuneista. Maailman terveysjärjestö <a href="https://www.who.int/ebola/en/">WHO</a> on nyt julistanut ebolaepidemian kansainväliseksi terveysuhaksi. WHO on ryhtynyt vastaavaan toimiin vain neljä kertaa aikaisemmin.

<a href="https://stage.sudev.fi/tappava-ebola-leviaa-taas-afrikassa/">Suomen Uutiset</a> on raportoinut ebolan leviämisestä viimeksi heinäkuun alussa. Tuolloin pidettiin mahdollisena, että epidemia on leviämässä Kongon naapurimaihin Etelä-Sudaniin, Ugandaan, Ruandaan ja Burundiin. Ebolan pelko on jo johtanut paniikkiin väestön hakeutuessa pois taudin pahiten riivaamilta alueilta. Samalla riski kulkutaudin leviämisestä kasvaa kaiken aikaa.
<h4 class="p3">Ebolaan ei ole lääkettä</h4>
Ebola tarttuu <a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/verenvuotokuume/ebola">THL</a>:n mukaan suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen henkilön vereen, sylkeen tai virtsaan. Se voi tarttua myös suojaamattomassa seksikontaktissa. Tartunnan voi samaten saada kosketuksessa elävään tai kuolleeseen villieläimeen. Ebola edellyttää sairaanhoidon henkilökunnalta vahvoja varotoimia ja suojautumista. Tautiin ei ole olemassa lääkehoitoa.
Uusin ebolaepidemia alkoi vuosi sitten ja siihen on tähän mennessä kuollut yleisimmän arvion mukaan 1 600 ihmistä. Tartuntojen määrä on edelleen kasvussa. Ebolan vastaista taistelua vaikeuttaa se, että avustushenkilöiden työtä myös sabotoidaan keskisen Afrikan poliittisesti epävakaissa oloissa.

Maailman terveysjärjestö heräsi: Ebola on kansainvälinen terveysuhka

Vakava verenvuotokuume ebola on yltynyt epidemiaksi itäisessä Kongossa. Tauti leviää nopeammin kuin kertaakaan sitten edellisen epidemian vuonna 2014 ja se on vaarassa levitä myös naapurimaihin. Ebolaan on nykyisen epidemian aikana kuollut seitsemän kymmenestä tartunnan saaneesta ihmisestä. 

Taudin pelko ajaa ihmisiä pakoon ja se pahentaa tilannetta entisestään, sillä ebola leviää pakolaisten mukana.
&#8211; Itäisessä Kongossa epidemia riehuu täydellä voimallaan ja monet ovat ottaneet jalat alleen. Ihmiset pakenevat Kongon sisällä ja he pakenevat rajan yli naapurimaihin. Tässä tilanteessa on vaikeaa selvittää, kuka pakenevista on ollut tekemisissä jo sairastuneiden kanssa, kertoo Punaisen Ristin edustaja <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ebolaepidemin-vaxer-i-ostra-kongo">SVT</a>:lle.
Riski taudin leviämisestä Kongon naapurimaihin Etelä-Sudaniin, Ugandaan, Ruandaan ja Burundiin on kasvanut. Udandassa on jo kuollut kolme kongolaista ebolaan sairastunutta. Tappavan taudin pelko aiheuttaa kasvavaa rauhattomuutta paikallisen väestön keskuudessa. Tautiin jo menehtyneiden kokonaismäärästä ei ole vaikeista olosuhteista johtuen tarkkaa tietoa, mutta kyse on todennäköisesti tuhansista ihmisistä.

kongo

Tämän vuoden pakolaiskiintiö on pienin miesmuistiin – osa kiintiöstä suunnattu sosialistihallintoa pakeneville venezuelalaisille

Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Korona ryöpsähti Jyväskylässä – Kongosta saapuneet pakolaiset eivät noudattaneet karanteenimääräyksiä

Koronaa Afrikassa: Burundin valtionpäämies kuoli, WHO:n edustajat karkotettu, koska ”häiritsivät tulevia presidentinvaaleja”

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta

Maailman terveysjärjestö heräsi: Ebola on kansainvälinen terveysuhka

Tappava ebola leviää taas Afrikassa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025