Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

korkein hallinto-oikeus

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.
&#8211; Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys
Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.
&#8211; Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa &#8221;vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua&#8221;. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
&#8211; Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.
Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.
&#8211; Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.
Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?
&nbsp;

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa. Hän kysyy, miten hallitus tulee tehostamaan eläinsuojeluviranomaisten toimintaa ja onko hallituksella tahtoa laajentaa eläinsuojeluviranomaisten toimivaltaa erityisesti eläinten omistusoikeudesta päättämisen suhteen.

&#8211; Kyseessä on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella tärkeä asiakokonaisuus, koska puutteellista valvontaa voidaan pitää jonkinlaisena pullonkaulana eläinten suojelussa, Kike Elomaa arvioi.
Rangaistukset vaatimattomia
Elomaan mielestä eläinten kaltoinkohtelu on erityisen julmaa, koska eläin on ihmisen armoilla ja puolustuskyvytön. Lisäksi rangaistukset ovat vaatimattomia ja kiinnijäämisen todennäköisyys on pieni. Myös eläintenpitokieltojen noudattamisen valvonta on vähäistä.
&#8211; Tällä hetkellä eläintenpitokieltojen valvonta perustuu käytännössä eläinsuojeluviranomaisen tietoon tulleisiin epäilyihin eläintenpitokiellon rikkomisesta ja eläintenpidon valvonta on kokonaisuudessaan valitettavan tehotonta. Yksi keskeinen puute on eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten rajalliset oikeuden puuttua eläinten kaltoinkohteluun. Toimivallan lisääminen on mielestäni erinomainen keino terävöittää valvontaa kustannustehokkaasti, Elomaa sanoo.
Toimivaltaa tehostettava
Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi kaikki tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
&#8211; Tämän eläinsuojelulain kirjauksen pohjalta olisi tärkeää tehostaa eläinsuojelun parissa työskentelevien viranomaisten toimintaa merkittävästi lisäämällä toimivaltaa sekä resursseja, Elomaa vaatii.
Hyvinvointi kompastuu pykäliin
Elomaan mielestä pakkokeinojen käytön tulisi olla tehokasta, jotta eläimiä voitaisiin suojella nykyistä paremmin. Korkein hallinto-oikeus linjasi taannoin, ettei valvontaeläinlääkärillä ole toimivaltaa päättää eläimen omistusoikeuden siirtymisestä. Tapauksessa valvontaeläinlääkäri oli ottanut kiireellisenä toimenpiteenä koiran kotoaan hoitoon löytöeläintaloon.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla valvontaeläinlääkärillä ei ole toimivaltaa siirtää eläimen omistusoikeutta päätöksellään löytöeläintalolle, jonka toiminnasta eläinsuojeluyhdistys vastaa.
&#8211; Tässä on räikeä esimerkki siitä, miten eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen kompastuu pykäliin. On aivan kamalaa, kun eläinparka palautetaan vakavaan laiminlyöntiin syyllistyneelle omistajalle.

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Suomesta on muodostumassa hallituksen siunauksella sääntelystä hyötymään pyrkivien yritysten temmellyskenttä. Sääntelyn lisääminen yleensä antaa entistä enemmän mahdollisuuksia suosikkihankkeille ja sisäiselle korruptiolle, mikä johtaa yhteiskunnallisesti huonoon kierteeseen.

Sääntelyn voimalla ajetaan nyt ylisuuria voittoja tuottavaa tuulivoima- ja vetyteollisuutta Suomeen. Hallitus tukee hankkeita ”vihreän siirtymän” nimissä. Suomen maaperästä ja ilmasta halutaan kaikki irti. Hyödyt menevät isoille yrityksille tai ulkomaille, haitat jäävät Suomeen.
Hallituksen tekemät muutokset sääntelyyn eivät koskaan paranna ihmisten enemmistön asemaa, eikä ilmastopolitiikka ole poikkeus. Voittajia pelissä ovat varakkaimmat suomalaiset ja ilmastonmuutosteollisuuden yritykset omistajineen, häviäjiä kaikki muut, varsinkin tavalliset suomalaiset.
Tuulivoimaa Suomesta Eurooppaan
Suomi suunnitellaan täyteen tuulivoimaloita. Vain perussuomalaiset ja Puolustusvoimat ovat olleet tätä kehitystä vastaan. Nyt tuulivoimatoimijat ovat kohdistaneet Puolustusvoimiin paineita, jotta myös Puolustusvoimien tutkien vuoksi rauhaan jätetyt alueet saataisiin tuulivoimatuotantoon.
Tuulivoimaloita suunnitellaan yli oman tarpeen. Tarkoituksena on myydä niiden tuottama sähkö Eurooppaan, jossa tuulivoimaloita voidaan sitten purkaa niiden aiheuttamien terveys- ja maisemahaittojen vuoksi. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden terveyshaitat on tutkimuksilla todettu ja tuulivoimaloista sairastuminen kuuluu sairauskassan piiriin.
Kun tuulivoimarakentaminen romahti Saksassa vuonna 2019, yli 26 000 tuulivoima-alan ammattilasta jäi siellä työttömäksi. Saksalaiset firmat siirtyivät Suomeen, koska täällä on ”niin helppo saada lupia”.
Saksassa on viime vuosina jouduttu purkamaan 6 000 voimalaa, yksi lapatehdas on suljettu ja alalla menee huonosti. Komponenttipula ja materiaalien hinnannousu hidastavat rakentamista. Voimaloiden valmistus on siirtynyt aina vain enemmän Kiinaan.
Hallitus tekee vastustuksesta kallista
Saksassa kansalaiset vastustavat tuulivoimaloita voimakkaasti ja hallitus yrittää siksi kiirehtiä lakia, jonka avulla tuulivoimaloiden luvitus nopeutuisi ja kansalaisten valitukset voitaisiin jättää huomiotta.
Myös Suomessa hallitus on tehnyt tuulivoimaosayleiskaavoista valittamisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi nykyään valittaa vain, jos sattuu saamaan sinne valitusluvan ja lompakossa on satoja euroa käytettäväksi valitukseen. Luvitusta halutaan nopeuttaa.
Suomen katsotaan olevan niin harvaanasuttu maa, että täällä ympäristölle tai ihmisille aiheutuvista haitoista ei ole väliä.
Ulkomainen kaivostoimija kehui hiljattain keskipohjalaista kuntaa loistavaksi paikaksi kaivokselle, koska ”kunnassa ei ole mitään”.
Vety tarvitsisi miljarditukia
Teollisuus on tehnyt tarvitsemaansa vetyä maakaasusta. Tämä harmaa vety on ollut kustannuksiltaan 1,50 dollaria kilolta. Hiilidioksidista eroon pääsemiseksi on kehitetty vihreä vety, jossa tuotetaan sähköä tuuli- tai aurinkovoimalla ja erotetaan vedestä vetyä. Hinta on 6 dollaria kilolta, siis neljä kertaa enemmän kuin harmaan vedyn.
Jotta vihreän vedyn tuotanto saataisiin käytiin, on esitetty energiajärjestelmämalleja, joiden mukaan vuonna 2050 vihreän vehdyn tuotanto olisi paljon halvempaa. Se olisi edelleen kuitenkin 2,5 kertaa kalliimpaa, joten sen valmistus tarvitsee satoja miljoonia, jopa miljardeja, tukea vuosittain. Tuet maksetaan suomalaisten verorahoista.
Jo nyt työ- ja elinkeinoministeriö on antanut kymmeniä miljoonia tukia ministeriön entisen työntekijän perustamalle yhtiölle. Valtiolta tukea annettiin lisää toistakin kautta.
Turve ei hyödytä isoja yrityksiä
Joitakin vuosia sitten Kaliforniassa ei juuri näkynyt aurinkopaneeleita, vaikka siellä paistaa aurinko 300 päivää vuodessa. Jos pieni yritys toi esiin aurinkoenergian hyödyt, iso yritys osti tai painosti sen pois markkinoilta. Iso halusi edelleen kaupata kuluttajille kaasua, sähköä tai öljyä. Omakotitaloasukkaat joutuivat jatkamaan isojen yritysten pihdeissä, vaikka he olisivat pystyneet auringon avulla tuottamaan itse talonsa tarvitseman sähkön ja lämmön/viilennyksen ja säästäneet vuosittain valtavat summat. Isot firmat eivät ideasta tykänneet.
Suomen olisi mahdollista muuttaa turve uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Se työllistäisi alueen yrittäjiä ja varmistaisi Suomen huoltovarmuuden, mutta isot yritykset ja niiden siipien alla olevat poliittiset toimijat eivät hyötyisi siitä, joten se estetään verotoimilla ja sääntelyillä.
Hallituksen tekemät päätökset satavat yleensä vain isojen yritysten laareihin.
&nbsp;

Vihersiirtymässä suuria suositaan pienten kustannuksella

Lähes joka kuntaan kaupataan nyt tuulivoimaloita ja valtaosaan ”Suomen suurimpia”. Ongelmina kunnissa ovat hankkeiden yksityiskohtien pimittäminen, rakennuslupien salaperäinen kasvattaminen, turvaetäisyydet ja kuntapäättäjien vihamielinen suhtautuminen kriittisesti hankkeisiin suhtautuviin. Monessa kunnassa perussuomalaiset ovat ainoana tuulivoimaa vastaan ja yrittävät toimia järjen äänenä.

Vaikka tuulivoimalat tuovat tuloja kuntaan ja maanomistajille, niin voimaloiden varsinainen tuotto katoaa ulkomaisille omistajille, mutta haitat ja tuleva voimaloiden purku jäävät paikallisille. Ulkomaille myytävien maanvuokrasopimusten myötä ulkomaiset tahot pääsevät hallinnoimaan suomalaisia metsiä, mikä on myös turvallisuusriski.
Tuulivoimarakentamisen myötä sähkön hinta on noussut kaikissa maissa, joihin sitä on rakennettu.
Lestijärvellä painostettiin kuntalaisia
Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä isoin hanke käsittää 69 voimalaa.
&#8211; 200 voimalaa piti olla, mutta Ely-keskus puuttui asiaan. Ne olisivat tulleet liian lähelle asutusta. Pahimmillaan ne olisivat olleet 500 metrin päässä asutuksesta. Hanke on pienentynyt, voimalat ovat sen sijaan kasvaneet, kertoo perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Juha Salminen.
Hän ei ole tuulivoimavastainen, mutta ei pidä siitä, miten tuulivoimaa on ajettu kuntaan.
&#8211; Alusta lähtien tämä on ollut vilpillinen hanke. Kuntalaisia on painostettu ja peloteltu, että pitää olla voimaloiden puolesta.
Voimaloita on tulossa varsinkin kuntapäättäjien ja heidän lähisukulaistensa tai lähipiirinsä maille.
Teho kasvaa
Kunta on myöntänyt rakennusluvat tehokkaammille ja korkeammille voimaloille kuin mitä osayleiskaava sallii.
&#8211; Jokaista voimalaa on korotettu 210 metristä 240 metriin. Voimaloiden piti olla 3,5 megawattisia teholtaan. Nyt myönnetyissä luvissa ei lue mitään tehosta, mutta olemme kuulleet, että tänne tulisi 6,6 MW. Kyllä tällaisiin muutoksiin olisi pitänyt olla kaavamuutos tai uusi kaava, sanoo Salminen.
Kun asiasta valitettiin, kunta ilmoitti, että kyseessä ei ole merkittävä muutos.
&#8211; Ongelma on se, että kaavaa muutettiin kuntalaisilta salassa. Rakennusluvassa ei sanota mitään tehon kasvusta. Kaavasta ei kukaan ole voinut edes valittaa. Tämä on uitettu läpi valtuustosta ja teknisestä lautakunnasta kaavan vastaisena, vaikka hakemuksessa väitetään, että tehdään kaavan mukaisesti, lisää Lestijärveltä Kaj Granlund.
Osa voimaloista on tuulivoimakaava-alueen ulkopuolella. Joku metrin, toiset kymmeniä metrejä.
&#8211; Tekninen lautakunta on myöntänyt luvat. Siinäkin on omat intressit olleet kyseessä, että saadaan omille tai sukulaisten maille. Ely-keskukseen on otettu yhteyttä, turhaan. Riippuu niin, kuka henkilö siellä on vastassa. Ely-keskuksen henkilöistä yksi on julkisesti ilmoittanut olevansa tuulivoimarakentamisen puolesta, kertoo Salminen.
Hinta pudotettiin hetkeksi
Lestijärven hankkeessa on Salmisen mukaan muitakin omituisuuksia. Se lienee normaalia, että konsultti ilmestyy jostain, kerää maanvuokrasopimukset ja myy ne sitten eteenpäin maanomistajien tietämättä.
Outoa on se, että tuulivoimaloiden rakennuslupamaksu oli ennen 8 000 euroa. Se alennettiin hankkeen alla tuhanteen euroon ja nostettiin taas takaisin normaaliin. Tilintarkastajakin puuttui asiaan.
Ihmetellä sopii, miksi kunta luopui puolen miljoonan euron tuloista.
&#8211; Toholampi sai yli 500 000 euroa rakennusluvista, Lestijärvi yli 70 000 euroa, vaikka täällä oli 20 voimalaa enenmmän. Ilmeisesti halusivat hankkeen niin kovasti, että hintoja laskettiin sopivasti, ihmettelee Salminen.
Vastustajia haukuttiin
Kunnan asukaskyselyssä 45 prosenttia kuntalaisista oli voimaloita vastaan, 15 prosenttia kannatti niitä ja loput eivät halunneet ottaa kantaa. Loma-asukkailta ei asiasta kysytty.
Salminen itsekin mietti ensin, että voisi vaikka vuokrata maitaan. Tuulivoimatilaisuuksissa heräsi epäily.
&#8211; Tuntui oudolta, että kantaa ei saanut ottaa eikä esittää kunnon kysymyksiä.
Epäilystä vahvisti se, että kritiikkiä ei saanut esittää kunnassa. Kunnanjohtaja haukkui valtuustossa ja jopa lehdessä kuntalaisia, jotka vastustivat tuulivoimaloita.
&#8211; ”Vanhukset eivät tule hoidettua, jos ei tuulivoimaloita tule”, sellaisin väittein mustamaalattiin tuulivoimakriittisiä ihmisiä.
Vastustajia jäävättiin mielivaltaisesti kokouksissa, eikä kokouspöytäkirjojen virheitä suostuttu korjaamaan.
Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden puute ajoi Salmisen vastustamaan hanketta. Myös Granlund toivoisi rehellistä toimintaa.
&#8211; Haluaisin, että Suomessa toimittaisiin kuten on sovittu ja samat määräykset koskisivat kaikkia. Pahinta on tämä kiertely ja salailu kuntalaisilta. YVA:ssa tehtiin melu-, linnusto-, maisema- ja muut selvitykset. Kukaan ei ole kysynyt, miten 30 metrin nosto vaikuttaa meluun, lintujen muuttoreitteihin tai ilmavoimiin. Isännille koetin korostaa, että maanvuokraussopimuksen myötä he menettävät kaikki oikeutensa omiin maihinsa. Isot yhtiöt heiluttelivat isoa setelitukkoa edessä, kertoo Granlund.
Ylimääräinen muutoksenhaku edessä
Rakennustarkastaja ei vastannut Salmisen kysymykseen sähköaseman koon kasvattamisesta kolminkertaiseksi alun perin suunniteltuun verrattuna. Lestijärveltä Alajärvelle kulkevan sähkönsiirtolinjan rakentaminen käynnistyi, kun rahoittaja löytyi.
&#8211; Linjan alle jääville maille on myönnetty lunastuslupa. Onko koko linjalle edes lupaa tai sähköasemalle rakennuslupaa? kyselee Salminen.
Linja on 58 kilometriä pitkä. Helmikuussa ruvetaan tekemään varsinaisten voimaloiden pohjia. Koska asiassa on paljon epäselvyyksiä, Salminen ja muutamat muut suunnittelevat hakevansa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ylimääräistä muutoksenhakua.
&#8211; Sellaisen voi tehdä, vaikka päätös on jo lainvoimainen ja valitusaika on ohi, jos huomataan jälkeenpäin laiminlyöntejä tai muita. Mukana pitää olla asianajaja. Jos nyt löydettäisiin sellainen asianajaja, joka katsoisi asiakirjat läpi ja veisi asian oikeuteen.
Ylimääräisen muutoksenhaun lestijärveläiset tekisivät kunnan rakennusvalvonnan laiminlyöntien ja kuntapäättäjien luottamusaseman väärinkäyttöjen perusteella. Pienessä kunnassa kuntapäättäjinä ovat samat ihmiset, jotka ovat myös vuokraamassa maitaan. Osayleiskaava jaettiin kolmeen osaan, jotta pystyttiin kiertämään jääviysongelmat. Pahimmillaan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenen maille saattaa tulla jopa toistakymmentä voimalaa ja sähköasema.
Juha Salmisella on kaksi toivetta.
&#8211; Kun päätöksenteko olisi rehellistä, ja olisi joku tolkku voimaloiden määrässä.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari ja avustaja Olli Kotro ovat jättäneet valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston 28.1.2021 tekemästä päätöksestä, jossa esitetään eduskunnalle EU:n elvytysrahaston hyväksymistä.

Valituksessa todetaan, että päätös rikkoo useilta osin sopimusta Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) eikä se ota huomioon eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemiä kriittisiä huomioita asiasta.
Päätös on kumottava
Valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista, täytäntöönpanokieltoa kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, suullista käsittelyä sekä esitetään ennakkoratkaisun pyytämistä Euroopan unionin tuomioistuimelta.
– Elvytysrahastoratkaisu on kymmenien vuosien päähän vaikuttava asia, josta on esitetty monia epäilyjä liittyen sen oikeusperustaan. Asia koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Katson, että tämä yhteiskunnallisesti merkittävä asia on punnittava oikeudessa, Laura Huhtasaari toteaa.
&nbsp;

EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen ovat huolissaan ulkomaalaisasioiden voimakkaasti lisääntyneestä määrästä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2017 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita, eikä mitään olennaista vähenemistä saapuneiden ulkomaalaisasioiden määrässä ole havaittavissa. Pelkästään Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tänä vuonna saapunut 47 prosenttia enemmän turvapaikka-asioita kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2018.
&#8211; Kyllähän jokainen ymmärtää, että tällainen asiamäärien räjähdysmäinen kasvu ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja syö paljon resursseja. Nämä resurssit ovat aina pois joidenkin muiden asioiden käsittelystä. Esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ulkomaalaisasioiden käsittelyyn on jouduttu siirtämään resursseja ainakin maankäyttöä ja rakentamista koskevien asioiden käsittelystä, kertoo Leena Meri.
Suomalaisten oikeusturva retuperällä
Ulkomaalaisasioiden aiheuttama hallintotuomioistuinten ruuhkautuminen johtaa lisäksi käsittelyaikojen pitkittymiseen kaikissa asiaryhmissä, myös muissa asioissa kuin ulkomaalaisasioissa. Hallintolainkäytössä ratkaistavissa asioissa muutoksenhaun nopeus on kuitenkin oikeusturvan keskeinen elementti.
&#8211; Suomalaisten oikeusturvan laiminlyöntiä ei voida jatkaa sillä verukkeella, että keskitytään kohtuuttoman paljon ulkomaalaisasioiden käsittelyyn. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa ulkomaalaisten asiat ovat jo useita vuosia menneet omien kansalaistemme asioiden edelle, painottaa Sebastian Tynkkynen.
Rahaa syydetään surutta ulkomaalaisasioihin
Ulkomaalaisasioiden, etenkin turvapaikka-asioiden, aiheuttamaa tuomioistuinten ruuhkautumista on yritetty paikata hallituksen budjeteissa lisämäärärahoin. Lisämäärärahan toistuvaa kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei kuitenkaan voida pitää kestävänä ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Perussuomalaiset haluaa sen sijaan puuttua niihin juurisyihin, joiden vuoksi hallintotuomioistuimet kuormittuvat ulkomaalaisasioiden johdosta.
&#8211; Tällä hetkellä rahaa syydetään surutta ulkomaalaisasioiden käsittelyyn miettimättä muita keinoja. Ulkomaalaisasioiden määrää hallintotuomioistuimissa tulee vähentää, jotta resursseja saadaan vapautettua omien kansalaistemme valitusasioiden käsittelyyn, toteaa Mari Rantanen.
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet eriävän mielipiteen lakivaliokunnan lausuntoon koskien valtion talousarviota vuodelle 2020. Eriävässä mielipiteessä on painotettu erityisesti yllä esitettyjä näkökohtia.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasioiden tulvaan tuomioistuimissa puututtava – ”Resurssit ovat aina pois muiden asioiden käsittelystä”

Kansanedustaja Mika Raatikainen oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen, kun valiokunta antoi mietintönsä Finavian johdannaiskaupoista helmikuussa 2017. Hän teki ehdotuksen Finavian tapauksen ottamisesta valiokunnan työlistalle. 


Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi liikenneministeri Anne Bernerin ja Finavian johdon toimia koko syksyn 2016 ja alkukevään 2017. Ennen eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvitystä Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki Finaviaan sekä tuloksellisuustarkastuksen että laillisuustarkastuksen.
Tarkastukset paljastivat epäkohtia sekä yhtiön päätöksenteossa, että sen valvonnassa. Mietinnössä todettiin, että liikenne- ja viestintäministeriö puuttui valtionyhtiön operatiiviseen toimintaan kyseenalaisella tavalla.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan liikenneministeriön johdannaiskaupoissa oli tapahtunut selkeitä virheitä ja riskinottoa, jotka eivät kuulu valtionyrityksen periaatteisiin. Liikenneministeri Berner (kesk.) oli tällöin vastuussa omistajaohjauksesta.
Muistion salattuja osia ei annettu
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen pyysi syksyllä 2016 erillisellä tietopyynnöllä käyttöönsä Valtiontalouden tarkastusvirastosta laillisuustarkastukseen liittyvän taustamuistion kokonaisuudessaan, koska osa muistion tiedoista oli salattu.
Hän ei pyynnöstään huolimatta saanut muistion salattuja osia. VTV perusteli tietojen antamatta jättämisen julkisuuslakiin vedoten.
VTV salasi muistiosta kohtia, jotka koskivat mm. Finavian hallituksen päätöksentekoa, hallituksen jäsenten keskusteluja, yhtiön käyttämien asiamiesten kommentteja, valtio-omistajan toimintaa ja Finavian yhteistyö- ja sopimuskumppaneiden nimiä.
Tiedot olisi pitänyt antaa
Muistio on tarkin kuvaus siitä, miten liikenne- ja viestintäministeri Bernerin ministeriö ohjasi Finaviaa tilanteessa, missä selvitettiin yhtiön vuosina 2009–2011 tekemien johdannaiskauppojen purkamisen seurauksena tulleita 34 miljoonan euron tappioita ja sen jälkeistä päätöksentekoa.
Raatikainen oli tietoja pyytäessään sekä kansanedustaja, että Finavian johdannaiskauppoja käsittelevän tarkastusvaliokunnan jäsen.
&#8211; Näissä ominaisuuksissa minulle olisi pitänyt suoda erityisen laaja tiedonsaantioikeus. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvittavat tiedot, ja kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajatoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Kyse on päätöksenteon avoimuudesta ja yhteisistä rahoista, joita Finavia hävisi 34 miljoonaa euroa, Raatikainen muistuttaa.
Ei noudattanut hallinto-oikeuden päätöstä
Raatikainen valitti salauspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka päätti maaliskuussa 2018, että VTV:n muistio on täysin julkinen Finavian hallituksen päätöksentekoa ja hallituksen jäsenten keskusteluja myöten. Hallinto-oikeus katsoi, ettei kyseisten tietojen salassapidolle ollut säädettyä perustetta.
Finavia halusi hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta edelleen salata taustamuistion. Se perusteli salaamistarvetta korkeimpaan hallinto-oikeuteen jättämässään valituslupahakemuksessa ja valituksessa sillä, että hallinto-oikeuden julkiseksi katsoma muistio sisälsi yhtiön ja sen liikekumppanien liikesalaisuuksia.
Hyvillä mielin kohti uusia haasteita
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan muistio ei sisältänyt Finavian tai muiden liikesalaisuuksia.
&#8211; Korkeimman hallinto-oikeuden tiistain 25.6. linjaus siitä, ettei Finavialle annettu omistajaohjaus ole liikesalaisuus ja päätös määrätä Finaviaa koskeva taustamuistio osittain julkiseksi on syytä ottaa huomioon jatkossakin.
&#8211; Nyt se on hieno jäähyväislahja, kun Jussi Halla-aho tulee Brysselistä takaisin eduskuntaan ja itse jätän eduskunnan. Tämä oli hieno otteluvoitto ja osoitus siitä, että sinnikkyys palkitaan. Lähden hyvillä mielin uusiin haasteisiin, Raatikainen iloitsee.

Raatikainen: Sinnikkyys palkittiin – korkein hallinto-oikeus määräsi Finaviaa koskevan taustamuistion osittain julkiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi päätöksensä PS-Nuorten valtionavustuksen maksamisen lopettamisesta ja takaisinperinnästä.

Koko vuodelle oli myönnetty 115 000 euron suuruinen, kahdessa yhtä suuressa erässä maksettava valtionavustus, josta OKM jättää päätöksellään jälkimmäisen erän maksamatta ja perii ensimmäisen erän korkoineen takaisin.
Ei ole ensimmäinen kerta
Päätöstä perustellaan sillä, että PS-Nuorten Twitter-tilillä 
julkaistu kuva saateteksteineen on &#8221;ristiriidassa 
valtionavustuspäätöksessä mainittujen ja nuorisolain 2 §:ssä säädettyjen tavoitteiden ja lähtökohtien kanssa”.
&#8211; Aiomme tietysti puolustaa valtionavustustamme. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudumme taistelemaan pitääksemme nykyisen laajuisen toimintamme edellytyksistä kiinni, kertoo PS-Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
Oikaisuvaatimus tai oikeuteen
Vuonna 2014 korkein hallinto-oikeus katsoi Perussuomalaisten Nuorten tulleen syrjityksi ja palautti järjestön avustukset uuteen käsittelyyn opetusministeriössä.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan opetus- ja 
kulttuuriministeriö hylkäsi PS-Nuorten avustushakemuksen osaksi väärin perustein vuonna 2013 Paavo Arhinmäen ollessa kulttuuri- ja urheiluministerinä.
&#8211; Järjestö tulee laittamaan OKM:lle oikaisuvaatimuksen päätöksestä ja jos oikaisua ei saada, niin ainoa vaihtoehto on viedä asia oikeuteen, toteaa PS-Nuorten pääsihteeri Toni Saarinen.

Perussuomalaiset Nuoret aikoo taistella valtionavustuksestaan

Helsingin Sanomien haastattelussa (4.4.) korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori arvostelee vuonna 2016 tehtyjä ulkomaalaislain tiukennuksia.
Tiukennuksilla lyhennettiin hieman valitusaikoja, rajattiin KHO:n mahdollisuutta ottaa turvapaikka-asiaa käsittelyyn ja muutettiin oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi.

Lain kiristykset ovat minimaalisia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja varatuomari Leena Meri pitää arvostelua kummallisena.
&#8211; Ensinnäkin niin sanotut lain kiristykset ovat minimaalisia. Ne ovat olleet perussuomalaisen linjan mukaisia, kun olimme hallituksessa. Valituskierrettä pitäisi pystyä suitsimaan entistä kovemmin, Meri toteaa.
Meren mukaan on ongelmallista, jos tuomioistuimet alkavat tehdä politiikkaa.
&#8211; Tuomioistuimen riippumattomuus ja luotettavuus kärsivät, jos astutaan vahvasti lainsäätäjän rooliin. Ei lainsäätäjänkään rooli ole puuttua yksittäisten ratkaisuiden sisältöön.
Avustajat epäpäteviä?
Haastattelussa Vihervuori arvostelee voimakkaasti turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien osaamista. Hän puhuu jopa välinpitämättömyydestä.
Meri näkee ratkaisun yksinkertaisena.
&#8211; Se, että oikeusavustajat ovat epäpäteviä, pitää ratkaista niin, että heiltä viedään oikeus avustaa tuomioistuimessa, Meri toteaa.
Meri huomauttaa, että samoja ongelmia esiintyy kaikissa asioissa.
&#8211; Oikeusavustajien vaatimuksien tulee olla samat kaikille. Miksi yhtäkkiä kiinnostutaan vain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien pätevyydestä? Meri kysyy.
Meri huomauttaa, että tuomioistuin voi myös kohtuullistaa avustajan palkkiota jo nyt, jos työ on tehty huonosti.
Seurausta surkeasta turvapaikkapolitiikasta
Kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio ottaa KHO:n presidentin huomiot vakavasti ja on osittain hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että oikeusturva voi heiketä.
Hän kuitenkin huomauttaa, että vallan kolmijaon mukaisesti tuomiovalta ei saa julkisuuden kautta pyrkiä vaikuttamaan politiikkaan.
&#8211; Kritiikin keskellä tulisi muistaa totuus, että ulkomaalaisasioiden oikeusprosesseissa olevat vaikeudet ovat seurausta Suomen surkeasta turvapaikkapolitiikasta, Tavio kuittaa.

korkein hallinto-oikeus

Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Elomaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin

Vihersiirtymässä suuria suositaan pienten kustannuksella

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet: Ulkomaalaisasioiden tulvaan tuomioistuimissa puututtava – ”Resurssit ovat aina pois muiden asioiden käsittelystä”

Raatikainen: Sinnikkyys palkittiin – korkein hallinto-oikeus määräsi Finaviaa koskevan taustamuistion osittain julkiseksi

Perussuomalaiset Nuoret aikoo taistella valtionavustuksestaan

Perussuomalaiset: KHO:n ei pidä lähteä politikointiin – ”Miksi yhtäkkiä kiinnostutaan vain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien pätevyydestä?”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025