Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Korkojen nousu

Suomen talouskasvu on pysähdyksissä, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kysyntää. Talouden odotetaan kuitenkin piristyvän loppuvuonna kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. 

Julkinen talous heikkenee tästä vuodesta lähtien, ja julkisyhteisöjen alijäämä on noin 3 prosenttia vuosina 2024–2026. Velkasuhde kasvaa ennustejaksolla, kertoo valtiovarainministeriön tuore <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165180">talouskatsaus</a>.
Suomen talous supistuu loppuvuonna. Ensi vuonna yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti kääntyvät kuitenkin kasvuun ja BKT kasvaa 1,2 prosenttia. Vuonna 2025 kulutuksen sekä investointien kasvu vahvistuu, ja BKT kasvaa 1,8 prosenttia.
Ei tukea julkisista varoista
Valtiovarainministeriö toteaa, että korkojen nousu vaikeuttaa erityisesti asuinrakentamista. Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun täyttyneitä varastoja puretaan.
&#8211; Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Ennusteessa on riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja maailmantalouteen. Niiden toteutuminen viivästyttäisi talouden elpymistä ja pitkittäisi taantumaa.
Kysyntä piristyy ensi vuonna
Kysynnän odotetaan piristyvän Suomessa ja euroalueella ensi vuonna. Inflaation hidastuminen jatkuu ja palkankorotukset ylittävät hintojen nousun. Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoima kääntyykin kasvuun ja sen myötä myös kotitalouksien kulutus lisääntyy sekä vuosina 2024 että 2025, valtiovarainministeriö kertoo.
Vaikka asuinrakentaminen vähenee, ovat investointinäkymät valoisat. Edullinen energia ja kunnossa oleva hintakilpailukyky lisäävät myös tuotannollisia investointeja.
Rakentamisessa työllisyystilanne heikkenee, mutta yleisesti työllisyys kasvaa jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee 7 prosenttiin.
Alijäämää on supistettava
Julkisen talouden tilanne on edelleen heikko. Velkasuhteen kasvun pysäyttäminen edellyttää erityisesti valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämien supistamista.
Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai vuoden 2024 talousarvioesityksessä. Tämä on hieman yli puolet 6 miljardin suunnitellusta sopeutuskokonaisuudesta.

Hintojen nousu vähentänyt kotitalouksien kulutusta – ostovoima kohentumassa ensi vuonna

Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.

Kun valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot, valtio alkaa velkaantua. Toimitusministeristöksi muuttuneen Sanna Marinin (sd) hallitus jättää perinnöksi seuraajalleen valtavat velat ja tuntuvat leikkaukset. Päättyvällä kaudella hallituksen finanssipolitiikka on ollut sangen avokätistä ja lisävelkaa on otettu kiihtyvällä tahdilla koronakriisin ja Ukrainan sodan varjolla.
Velkaa jo 160 miljardia
Suomen valtionvelka oli tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan vuoden 2022 lopussa jo 160 miljardia euroa. Velan määrä on kasvanut nopeasti. Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus lopetti keväällä 2019, velka oli saman vuoden lopussa 106 miljardia euroa. Valtion budjetin mukaan vuonna 2023 lisää velkaa otetaan 8 miljardia euroa.
Suomen valtion velkaantuminen ei ole yksin Marinin syytä, sillä vuotuinen budjettitalous on ollut alijäämäinen vuoden 2008 finanssikriisin päivistä saakka. Marinin hallitus on kuitenkin kiihdyttänyt velkaantumista tavalla, josta se ansaitsee lisänimen velkahuikkahallitus. Sipilän hallituksen jälkeen lisää velkaa on tähän mennessä kertynyt jopa liki 40 miljardia euroa.
Hallituksen taholta velkaantumista on selitetty koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan. Velkarahalla on kuitenkin rahoitettu runsaasti myös koronaan liittymättömiä menoja.
Nollakorkojen aika on ohi
Viime vuosiin saakka jatkunut nollakorkojen aika päättyi energian kallistumiseen ja inflaatioon, joiden seurauksena markkinakorot nousivat lyhyessä ajassa miinustasolta 2-3 prosentin tasolle.
Korkomenojen nousun loppu ei ole näköpiirissä, koska valtiolla on useita eripituisia lainoja, joista osassa nousevat korot näkyvät vasta viiveellä. Lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja.
Merkkejä korkojen noususta on saatu. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 valtionvelan korkomenoksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.
Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Sakari Puisto ja Veikko Vallin jättivät jo viime vuonna kirjallisen kysymyksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_547+2022.aspx">julkisen talouden velkaantumisesta</a>. Kansanedustajat huomauttivat, että valtio näyttää joutuvan ottamaan huomattavia summia lisää velkaa pelkkään korkojen maksuun
Ekonomisti varoittaa: Seinä nousee pystyyn
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtionvelasta ja korkomenoista tulevan vuosikymmenen taitteeseen saakka.
Laskelma on pysäyttävä: sen mukaan ensi vuosikymmenen alussa korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin. <a href="https://t.co/XmuliDckrr">pic.twitter.com/XmuliDckrr</a>
&mdash; Sami Pakarinen (@SaPakarinen) <a href="https://twitter.com/SaPakarinen/status/1608061436164542464?ref_src=twsrc%5Etfw">December 28, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kirjoittaa.
Hän on varoitellut korkojen noususta aikaisemminkin. Lokakuussa hän huomautti seinän nousevan pystyyn valtionvelan korkokuluissa jo varsin maltillisillakin oletuksilla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja. 1/5 <a href="https://t.co/O3jhfLO2uR">pic.twitter.com/O3jhfLO2uR</a>
&mdash; Sami Pakarinen (@SaPakarinen) <a href="https://twitter.com/SaPakarinen/status/1583709236101423106?ref_src=twsrc%5Etfw">October 22, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jos valtionvelan useiden miljardien korkopomppu hirvittää, on hyvä muistaa, että laskelma koskee vain valtionvelkaa. Myös monet Suomen kunnat ovat raskaasti velkaantuneita. Sisäilmaongelmaiset päiväkodit ja koulut pistävät monen <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/mikkeli-oli-suurista-kaupungeista-velkaisin-jo-neljatta-saastoohjelmaa-valmistellaan/">kunnan talouden tiukalle</a>.
Tuloaukkoa paikattu lisävelalla
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén kuvaa ongelman paisuvan siitä syystä, että valtiolla on eripituisia lainoja ja valtaosa lainoista on kovin lyhyitä juoksuajaltaan.
&#8211; Ongelma tulee äkkiä vastaan, koska korot ovat olleet nousussa jo muutaman vuoden ajan. Vanhan velan erääntyessä joudutaan ottamaa uutta velkaa, joka sitten on entistä kalliimpaa.
Virén huomauttaa, että korkojen nousun tason arvioimisen taustalla on useita muuttujia. Silti pessimistisimmät arviot jopa 7 miljardin korkomenoista voivat hyvinkin konkretisoitua, koska lainakanta, valtion lainojen määrä, nousee koko ajan. Tulevakin hallitus joutuu ottamaan lisää lainaa. Sen sijaan velan määrää suhteessa bkt:een on kuitenkin mahdollista laskea.
Valtion verotulot ja muut tulot ovat viime vuosina jääneet selvästi menoja pienemmiksi. Marinin hallitus on paikannut tuloaukkoa lisävelalla tuoden eduskuntaan toistuvasti alijäämäisiä budjetteja.
&#8211; Ei ole kauhean huono arvio, että nykyisellä kehityksellä seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtiolla on velkaa jo 200 miljardia. Jo pelkästään yhdessä vaalikaudessa, eli Marinin hallituksen aikana valtiolle heitettiin lisää velkaa jo 40 miljardia.
Velka ei ole vasemmistolle ongelma
Virén muistuttaa, että lisävelkaantuminen on valtiontaloudelle tuhoisa kierre. Uusi velka on aina entistä kalliimpaa.
&#8211; Jos sama velkaantumistahti, 10 miljardia lisää vuodessa, jatkuu, Suomen kaltaiselle pienelle maalle se merkitsee automaattisesti sitä, että joudumme maksamaan velasta entistä korkeampaa korkoa. Näin käy, koska emme ole samassa sarjassa kuin ne maat, jotka ovat onnistuneet lyhentämään velkojaan.
Velkaantumisen seuraukset ovat valtioyksikölle täysin samat kuin kotitaloudellekin: mitä enemmän velkaa otetaan, sitä kalliimpaa se on. Jos yksityistalous on korviaan myöten veloissa, seuraavien velkojen markkinaehdot ovat aina entistä huonommat. Velkakierre johtaa siis silmittömään korkojen nousuun.
Vasemmistopoliitikot ja vasemmistoa lähellä olevat ajatuspajat ovat pitkään uskotelleet, että velka ei ole ainakaan Suomelle minkäänlainen ongelma. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo herutteli vielä viime vuonna sosiaalisen median tileillään kirjoittaen: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, Suomen valtion velan korko kun on kiinteää.”
Virén pitää lausuntoa käsittämättömänä.
&#8211; Vasemmalla laidalla näköjään ollaan hullaannuttu ajatukseen, että velkaa voi ottaa ”sikana”, koska raha on aina halpaa. Sehän kuitenkin tarkoittaa sitä, että tulevaisuudelta syödään vaihtoehdot ja pelivara pois. Jos velkaa on otettu tappiin saakka, huonojen aikojen koittaessa uutta velkaa ei saa enää edes todelliseen tarpeeseen.
Maalaisjärjen käyttö on sallittu
Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kaksitoista-talouden-periaatetta/">julkista taloutta tulisi hoitaa</a>.
Talousprofessorin kolmas teesi kuuluu ytimekkäästi: valtio hoitaa omat ja vain omat tehtävänsä. Periaatteella Viren korostaa esimerkiksi sitä, että valtion ei pidä ajautua yhdistysten ja muiden yhteisöjen lypsylehmäksi.
Virén toteaa, että valtion talouden hoitaminen ei ole rakettitiedettä. Hän varoittaa halvaksi sanotun rahan houkutuksista.
&#8211; Maalaisjärki pätee. Jokainen suomalainen ymmärtää, että jos ei ole rahaa, ostoskärryä ei pidä täyttää kukkuroilleen, ei edes karkkihyllyn edessä.
&#8211; Jos kasvavia korkomenoja joudutaan rahoittamaan uudella velalla, jossain vaiheessa tie nousee lopulta pystyyn ja silloin edessä ovat leikkaukset. Siinä tilanteessa ne valitettavasti osuvat kipeimmin etuuksien saajiin, koska niin suuri osa valtion menoista on tulonsiirtoja.

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Energian mielipuolisen kallistumisen, koronnostojen sekä inflaation yhteisvaikutusten hahmottaminen on useimmille hankalaa myös kansankodissa. Kun korotukset liikkuvat sadoissa tai kymmenissä prosenteissa ja kansalaisten tulot junnaavat paikallaan, lopputulos selkenee aikanaan kaikille.

Tukholman <a href="https://boende.stockholm/vatten-avlopp/">kaupunki</a> nostaa vesi- ja jätemaksuja 25 prosenttia. Korotukset johtuvat kaupungin mukaan yleisestä kustannusten noususta sekä tulevaisuuden investointitarpeista. Lähtötaso on alhainen mutta inflaatio saa taas vauhtia.
-Omakotiasujalle tulee lisää maksettavaa kaikkiaan noin 100 kruunua (9,2 euroa) kuussa ja kerrostaloasuntoa kohti hinnannousu on noin 50 kruunua, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/kraftig-hojning-av-priset-pa-vatten/">laskee</a> Tukholman vesi- ja jätehuollon talousjohtaja Karolina Roos.
&#8211; Emme veloita mitään ylimääräistä emmekä tee korotuksia korotusten vuoksi, hän vakuuttaa.
Investointitarve lisää kustannuspainetta
Vesihuolto sekä jäteveden käsittely ovat Ruotsissa kuntien kontolla ja niitä säätelee laki. Palvelut tulee toimittaa omakustannushintaan mutta eri <a href="https://www.nvaa.se/vatten-och-avlopp/avgifter-for-vatten-och-avlopp/brukningsavgift-for-vatten-och-avlopp">kuntien</a> välillä hinnoissa on suuria <a href="https://fastighetstidningen.se/%EF%BF%BCprisskillnaden-pa-vatten-och-avlopp-fortsatt-stor/">eroja</a>. Alan katto-organisaatiosta arvellaan, että hinnankorotukset ovat edessä koko maassa.
&#8211; Sähkö on kallista ja sekin vaikuttaa kunnallisen vesihuollon toimintaan. Ala on myös kovin pääomavaltainen ja investointeihin tarvitaan rahaa. Siksi korkojen nousu tietää sekin laitoksille kustannusten nousua, toteaa Svensk Vatten -järjestön strateginen suunnittelija Erik Karlsson.
Suunniteltuja suuremmillekin korotuksille olisi Karlssonin mukaan tarvetta, sillä putkilinjat ovat monin paikoin vanhoja ja uusiakin pitäisi väestön kasvaessa ja asutuksen levitessä rakentaa kaiken aikaa lisää.

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

Kriisien uhka leijuu yllämme kuin joukko ukkospilviä: korkea inflaatio, työttömyys, korkojen nousu ja lama. Siinäkö Euroopan kohtalo? PS-meppi Laura Huhtasaari puntaroi ”Peruslinjalla”-haastattelussa, mitä meillä oikein on edessämme. 

Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta. Ovelle kolkuttavat pankki-, energia- ja ruokakriisi, – kaikki yhtä aikaa.
– Anarkia on vain kolmen lämpimän ateria päässä, pohdiskelee Laura Huhtasaari.
Katso Peruslinjalla-haastattelu (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Laura Huhtasaari: Anarkia on vain kolmen lämpimän aterian päässä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EU-saFk-WSs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuvattu sunnuntaina 29.5. Youtube, 25 min 25 sek. 
<h4>Laittaako EU meidät pakkoremontoimaan kotimme?</h4>
Vihreä siirtymä on kaikessa kunnianhimossaan tiputtamassa monta pommia suomalaisten niskaan. On puhuttu <a href="https://stage.sudev.fi/puisto-eun-sosiaalinen-ilmastorahasto-on-torjuttava-emme-voi-lahtea-mukaan-eurooppalaisen-sosiaaliturvan-maksamiseen/">sosiaalisesta ilmastorahastosta</a> ja kättä väännetään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/19112021_suv">hiilitullirajamekanismista</a>. EU-valiokunnan mukaan <a href="https://www.mtk.fi/-/metsaenergia">metsäenergia ei olisikaan uusiutuvaa</a> ja tämä tulisi huomioida maankäytön ilmastotavoitteissa.
EU:n suurenmoinen visio on myös <a href="https://stage.sudev.fi/eun-energiatehokkuusdirektiivi-ajaa-suomalaiset-kotitaloudet-taloudelliseen-ahdinkoon-tata-on-eun-niin-sanottu-vihrea-siirtyma/">energiatehokkuusdirektiivi</a>. Se tarkoittaisi, että suomalaisten olisi pakko remontoida jopa arvottomia kiinteistöjä. Moinen älyttömyys tulisi erittäin kalliiksi suomalaisille ja velkaantuneille kunnille. Lue: se ajaisi maamme kiihtyvällä nopeudella kohti katastrofia.
– Rakennusten peruskorjauksiinkaan ei aina saa lainaa, miten tähän sitten, Huhtasaari kysyy ja pitää pakkoremonttiprojektia toistaiseksi varsin epäselvänä ja mielivaltaisena ideana.
<h4>Kokoomus on komission taskussa</h4>
Laura Huhtasaari on nuuhkinut EU-tunnelmia meppinä kolmisen vuotta, vuodesta 2019.
– Me ei enää kumarreta itään, onneksi, mutta me kumarramme länteen. Toki yhteistyötä tulee tehdä, mutta yhteistyö ei ole sanelua, Huhtasaari sanoo ja harmittelee sitä, että Suomen etua lähestytään toistuvasti jonkun muun edun kautta, mutta ei ikiomista lähtökohdista.
Vuosi sitten perussuomalaiset <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53LQkWiuMTo">varoittivat</a> miljardien Eu-elvytyspaketista, ja siinä he olivat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kaukaa viisaita</a>. Suomen oikeistopuolueita kuitenkin määritteli epäyhtenäisyys asiassa. Miksi esimerkiksi Kokoomus ei ottanut vaaria perussuomalaisten varoituksista?
– Kokoomus on komission taskussa, Huhtasaari sanoo ja miettii, johtuuko moinen ideologisesta halusta vahvistaa liittovaltiokehitystä vai jopa painostuksesta.
<h4>Tyynenä hulluuden keskellä</h4>
Koti-Suomeen pian palaava, eduskuntavaaliehdokkaaksi pyrkivä Laura Huhtasaari on kuvannut Euroopan Unionia ”hulluuden katedraaliksi”.
Miten ihmeessä hän on kestänyt sellaisen todellisuuden keskellä, edelleen iloisena ja tyynenä? Huhtasaari korostaa kristinuskon ja Jumala-suhteen merkitystä itselleen.
– Rauhasta käsin tulee tehdä päätöksiä, hän sanoo ja toivottaa kaikkien elämään paitsi rauhaa myös iloa.

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Korkojen nousu

Hintojen nousu vähentänyt kotitalouksien kulutusta – ostovoima kohentumassa ensi vuonna

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Perustarpeet kallistuvat vauhdilla Ruotsissakin – sähköshokin ja bensarallin perään jättikorotus veden hintaan

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: ”Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025