Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

korona-aika

EU-vaaliehdokas, kansanedustaja Arja Juvonen esittää, että Suomen tulisi hakea ja käyttää Euroopan unionin tukia sekä elpymisrahastosta saatuja rahoja vanhusten asumispalvelujen sekä kotien ilmastoinnin ja viilennyksen kuntoon laittamiseen. Helleaaltojen aikaan vanhusten hoivayksiköt, sairaalat ja kodit ovat hengenvaarallisia ja vanhukset läkähtyvät kuumuuteen, Juvonen muistuttaa.

THL on selvittänyt, että kesällä 2018 helleaalto aiheutti lähes 400 ylimääräistä kuolemaa ja riskiryhmässä ovat juuri ikääntyneet, sillä ikääntyessä lämmönsääntelyn kyky heikkenee ja elimistö kuivuu helpommin. Kuumuus pahentaa myös muiden sairauksien oireita.
&#8211; Italiassa korona-ajan elpymisvälineen rahoja on valunut italialaisten kotien remontteihin. Italian hallitus on linjannut, että ”Superbonus 110” -avustuksella mahdollistetaan italialaisten talojen remontit ilmaiseksi. Raha tulee elpymispaketin varoista, ja italialaiset ovatkin anoneet avustusta runsaasti. Rahalla on vaihdettu ikkunoita, parannettu energiatehokkuutta ja asennettu aurinkopaneeleja ja lämmityslaitteita, kertoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Vanhukset tarvitsevat viilennystä
Korona-ajan elpymispaketti lappasi suomalaisten rahoja Eurooppaan, ja tätä perusteltiin rakenteellisten uudistusten edistämisellä, jotta Eurooppa pärjäisi maailmanlaajuisessa kilpailussa. Sen sanottiin olevan vastaus ennakoimattomaan kriisiin ja ehkäisevän yksittäisten maiden velkakriisin laajenemista. Sitä perusteltiin solidaarisuudella, jota ilman Euroopan unionin yhtenäisyys ja olemassaolo tulisi haastetuksi.
&#8211; Suomen maksuosuus elpymisvälineestä on noin 7,2 miljardia euroa, mutta takaisin saamme vain noin 2,6 miljardia euroa. Perussuomalaiset vastustivat EU:n elpymispakettia, jonka käyttötarkoitukset olivat jo silloin epäselviä.
&#8211; Kun italialaiset laittavat suomalaisten antamat rahat omiin remontteihinsa, mekin voimme siis tehdä samoin. Myös EU-tukia on ryhdyttävä hakemaan sairaaloiden ja ikääntyneiden hoivayksikköjen ilmastointien kuntoon laittamiseen. Vanhuksemme tarvitsevat viilennystä kesähelteiden kuumuuteen, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan viime vuosina koetut kansainväliset kriisit ovat opettaneet, että Suomen huoltovarmuuden taso pitää jatkossakin pystyä turvaamaan poikkeusaikoina. &#8211; Kaikki se, mitä voidaan tehdä kotimaassa, on syytä tehdä niin hyvin kuin mahdollista, Tavio sanoo.
Ville Tavion mukaan etenkin maatalouden ylläpidosta ja ruokahuollosta on syytä huolehtia.
&#8211; Itse en tässä maailmantilanteessa lähtisi luottamaan siihen, että edes ruokaa on kaikissa tilanteissa saatavissa ulkomailta.
Tavio korostaa, että tukevasti omilla jaloillaan seisominen on Suomessa erityisen tärkeää, koska liikoja ei voi enää laskea kansainvälisen yhteistyön varaan. Korona-aikana huoltovarmuuden ongelmat korostuivatkin selkeästi.
&#8211; Rokotteiden saatavuus oli vaihtelevaa, koska monet maat edes EU:ssa eivät olleet halukkaita niitä antamaan, kuten eivät maskejakaan. Oma varmuusvarasto on siksi aina parempi pidemmän päälle, Tavio sanoo. Hän edusti tänään perussuomalaisia Huoltovarmuuskeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaarin puoluepaneelissa.
Teollisuutta ja tuotantoa takaisin
Ruokahuollon ja varmuusvarastojen lisäksi myös kotimaisten yritysten kilpailukyky on osa huoltovarmuuden kokonaisuutta.
Vihreän siirtymän vastapainona perussuomalaiset on lanseerannut sinivalkoisen siirtymän, jolla kuvataan paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin.
&#8211; Sinivalkoinen siirtymä merkitsee myös sitä, että yritämme saada yrityksiä ja teollisuutta palaamaan ulkomailta takaisin Suomeen. Oman maan tuotannon suojeleminen samalla lisää kaupankäyntiä, mitä enemmän Suomessa on teollisuutta ja tehtaita. Suomalainen työ ja yrittäjyys -aate samalla siis myös vahvistaa huoltovarmuutta, Tavio sanoo.
Yritysten varastot täyteen
Tavio korostaa, että koko perussuomalainen politiikka palvelee huoltovarmuutta ja samalla kriisinkestävyyttä. Myös kestävyyden tason nostamisen pohtiminen nousee näinä aikoina ajankohtaiseksi.
&#8211; Konkreettisina keinoina yritysten varastotasoa tulisi pyrkiä nostamaan. Esillä onkin ollut varastoverovähennyksen mahdollisuus verotuksessa, joka auttaisi yrityksiä pitämään varastot täynnä. Myös kansalaisten oma varautuminen on tärkeää. Ruotsissa kotitalouksiin on aiemmin jaettu joka kotitalouden varautumiskäsikirja, joka sisälsi jopa ohjeet sotaan varautumisen varalle. Vastaavaa ratkaisua voitaisiin pohtia meilläkin, esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen piirissä.
Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla tuulia
Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkihanke vihreä siirtymä on Tavion mukaan osin ristiriidassa huoltovarmuuden vaatimusten kanssa. Vihreällä siirtymällä pitkälti kuvataan talousajattelua, jossa tuotanto nojaa muuhun kuin fossiilienergiaan.
&#8211; Fossiilista energiaa voi varastoida. Sen sijaan aurinko- ja tuulivoimaa ei voi varata säilöön. Huoltovarmuuden turvaaminen vaatiikin myös esimerkiksi hiilikasoja tai turvevarantoja, Tavio sanoo.
Hän huomauttaa, että Olkiluoto 3:n ongelmat osoittavat, että myös ydinvoiman saatavuus voi katketa hyvinkin nopeasti.
&#8211; Ydinvoimaa ei voi korvata toivomalla lisää tuulen virtauksia, vaan varalla on oltava fossiilista energiaa.
&nbsp;

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt joulun alla joukon kirjallisia kysymyksiä ministerien vastattavaksi. Kysymykset koskevat kriisinhallintaveteraanien maksuttomia julkisia liikuntapalveluja, Ruokaviraston uutta koirarekisteriä ja korona-ajan ylikuolleisuuden selvittämistä.

Eduskunta on siirtynyt joulun istuntotauolle. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti viimeisenä istuntopäivänä pinkan kirjallisia kysymyksiä ministereiden vastattavaksi.
Arvostusta kriisinhallintaveteraaneille
Kirjallisessa kysymyksessä maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille Mäenpää tiedustele, onko hallitus harkinnut valtakunnallista linjausta maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille.
&#8211; Rauhanturvaamisen kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet huomattavasti vaativimmiksi kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on jonkun verran fyysisiä vammoja. Lisäksi heillä esiintyy myös psykosomaattisia oireita, jotka saattavat nousta esiin vasta vuosien jälkeen. Menneinä vuosina <a href="https://yle.fi/a/3-9338569">kahdella prosentilla</a> eli jopa sadoilla palvelleilla on todettu esiintyneen kyseisiä oireita.
&#8211; Kriisinhallintaveteraanien arvostus pitäisi näkyä selvemmin myös käytännössä. Riskialttiisiin tehtäviin hakeneet ja päätyneet suomalaiset ovat olleet valmiita asettamaan yhteisen hyvän oman henkilökohtaisen turvallisuutensa edelle. Tämä kuuluisi huomioida entistä paremmin kriisinhallintaveteraanien saamissa julkisissa palveluissa, Mäenpää linjaa.
Koirarekisteri herättää hämmennystä
Kirjallisessa kysymyksessä Ruokaviraston koirarekisteristä Mäenpää kysyy, uskotaanko koirarekisterin saavuttavan sille asetetut tavoitteet.Onko tällainen ylimääräinen rahastus päällekkäisen rekisterin kautta millään muotoa kohtuullista koiranomistajille?
&#8211; Uusi viranomaisrekisteri on herättänyt koiranomistajissa hämmennystä, arvostelua ja kysymyksiä. Muun muassa Satakunnan Kansan joulukuisen <a href="https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000009260151.html">uutisen</a> mukaan Ruokavirastoon tulvii nyt koiranomistajilta vihaista palautetta ”ovista ja ikkunoista”, Mäenpää huomauttaa.
Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2023 uusi koirarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki Suomen koirat. Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat pakolliseksi. Pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään muun muassa pentutehtailua ja koirien heitteillejättöä. Maksuksi on esitetty kymmenen euroa koiralta, jos rekisteröinnin tekee sähköisesti. Jos rekisteröinnin tekee paperilomakkeella, maksu olisi 19 euroa koiralta. Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, joten uudistus koskee suurta joukkoa suomalaisia.
&#8211; Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja piti joulukuun 2022 alussa julkaistussa Ylen jutussa rekisterin tavoitetta kannatettavana, mutta epäili, että siihen nykyisellä toteutuksella päästäisiin. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että suurimmat <a href="https://yle.fi/a/74-20006860">ongelmat</a> – esimerkiksi pentutehtailun kitkeminen tai laittoman maahantuonnin kitkeminen – eivät tule korjaantumaan tämän toteutuksen avulla, Mäenpää selventää.
Ylikuolleisuus jyrkässä nousussa
Kirjallinen kysymyksessä korona-ajan ylikuolleisuuden riippumattomasta selvittämisestä Mäenpää kysyy, mitkä ovat ministeriön mukaan syyt ylikuolleisuudelle. Onko tilastoissa mahdollisesti havaittavissa yhteyttä koronarokotteisiin?
Suomen Lääkäriliiton julkaisema lääketieteellisen alan järjestö- ja ammattilehti Suomen Lääkärilehti <a href="https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/onko-koronakuolemia-paljon-vai-mihin-taalla-kuollaan/">kertoi</a>, että niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta. Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella.
&#8211; Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3 100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei ole esitetty selitystä. Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan, Mäenpää huomauttaa.
Tämän syiden selvittämistä ovat peräänkuuluttaneet muun muassa kansanterveydenlaitoksen emeritusprofessori Matti Jantunen ja Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Väestöliiton syyskokous vaati, että kuolleisuuden kielteisen kehityksen syyt on selvitettävä riippumattomasti.
&nbsp;

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Pakkolaki tulee vaikuttamaan henkilöstöpulaan sotealalla juuri päinvastoin kuin hallitus luulee. Hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneet siitä, että heiltä ollaan viemässä jopa lakko-oikeus, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Arja Juvonen uskoo monen hoitajan jättävän sotealan, mikäli lakko-oikeuteen kosketaan.
&#8211; Hallituksen vastaus sotealan palkkapyyntöihin on pakkolaki ja koodisana potilasturvallisuus. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaarantuneeseen potilasturvallisuuteen ei ole otettu aikaisemmin kantaa? Juvonen ihmettelee.
&#8211; Sotealalla on arkipäivää se, että työvuoroista puuttuu tekijöitä ja henkilöstö venyy ylitöihin ja tekee pidennettyjä työvuoroja. Sotesektori on selvinnyt tähän saakka vain joustoilla.
Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa?
Juvonen sanoo koronavuosien olleen kriittistä aikaa. Suomessa hoitajille ei maksettu koronalisiä, kuten monessa muussa maassa, eikä hoitajia houkuteltu rahalla.
&#8211; Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa? Kutsumus ei elätä. Sotehenkilöstölle on nyt annettava kiitos tehdystä työstä, Juvonen vaatii.
Palkka näkyy eläkkeessä
Juvonen mukaan hoitajalakko on tuonut näkyväksi vajaamiehityksellä toimivan sotesektorin, joka jatkuu sellaisena myös hoitajalakon jälkeen, mikäli alan toimijoita ei kuulla.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt yrittää ratkaista jo aikaisemmin hoitoalan kipukohtia. Monella alalla työn vastuullisuus vaikuttaa alan palkkoihin. Miksi ihmeessä sote-alaa ei nähdä sellaisena?
&#8211; Palkkaus on myös eläkepolitiikkaa. Tämän päivän pienituloiset soteosaajat ovat tulevaisuuden pienituloisia eläkeläisiä, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnassa Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhlapäivänä tiistaina toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Mäenpää vaatii hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.

&#8211; Käteisen käyttö vähenee, ja Suomi on edelläkävijä sähköisessä maksamisessa. OP-Media kirjoitti jo maaliskuussa 2021, että vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan. Vain 5–8 prosenttia asiakkaista käyttää kaupan kassoilla pääasiassa käteistä, selittää kansanedustaja Juha Mäenpää.
Suomen Pankin lokakuussa 2020 tehdyn kuluttajakyselyn perusteella etenkin yhtä usein korttia ja käteistä käyttävien kuluttajien osuus on pienentynyt, ja nämä kuluttajat ovat siirtyneet käyttämään entistä enemmän maksukortteja.
Syitä muutokseen on useita
Korona-aika on vähentänyt käteisen käyttöä, mutta muutos on tapahtunut monesta syystä koronastakin riippumatta.
&#8211; Ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet kasvavassa määrin verkossa, eikä siellä käteisellä maksaminen ole luonnollisesti mahdollista. Korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet ovat myös aikaisempaa laajemmat. Joukkoliikenteessä maksaminen on taas hoitunut kätevästi kännykkäsovelluksilla, luettelee Mäenpää syitä.
Markkinoille on tullut lisäksi uusia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen, ja niiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt tavan kansalaisten joukossa niiden käydessä yhä useammin maksun tai rahan lähettämisen ja vastaanottamisen välineenä. Tulevaisuudessa maksutapoja saattaa tulla rivikansalaiselle laajemmin käyttöön vieläkin enemmän: on uutisoitu esimerkiksi biometrisiin tunnisteisiin perustuvasta maksutavasta, toisin sanoen vaikkapa kasvojen kuvalla, äänellä tai sormenjäljellä maksamisesta.
Käteisellä on kuitenkin omat vahvuutensa
&#8211; Käteisellä on asiantuntijoidenkin mukaan omat vahvuutensa ja jopa ainutlaatuiset erityispiirteensä. Käteinen on tärkeää esimerkiksi monille ikäihmisille ja sairaille. Käteinen on matalan teknologian väline. Se ei vaadi käyttäjältä pankkitiliä, mobiililaitetta, maksukorttia tai verkkoyhteyttä.
&#8211; Käteisen yksityisyyden suoja on korkea, koska sen käytöstä ei jää jälkiä. Se on myös äärimmäisen intuitiivinen ja helppokäyttöinen maksutapa. Käteinen raha on hyvä varajärjestelmä, ja lisäksi se on viimeinen vaihtoehto, johon voi aina palata, jos muut järjestelmät eivät toimi. Siksi se onkin huoltovarmuuden kannalta keskeinen, huomauttaa Mäenpää.
Käteisen käyttö turvattava kriisiaikojen varalta
Aloitteessa huomautetaan, että käteinen raha on tällä hetkellä ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama maksutapa. Asiantuntijoiden mukaan olisi suuri muutos, jos tavallisilla kansalaisilla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin pitää rahansa talletuspankeissa ja käyttää ainoastaan talletuspankkien tarjoamia maksuvälineitä.
Eräs keskeinen käteisen erityispiirre on se, että käteisellä on ainoana maksutapana laillisen maksuvälineen asema, ja EU:n komissio suositteleekin, että maksuvelvoite pitäisi aina pystyä hoitamaan käteisellä. Lisäksi käteisen piirre on se, että maksu siirtyy heti maksunantajalta maksunsaajalle ja on siten käytettävissä ilman viivettä. Käteismaksuissa ei tarvita katteensiirtoja tai järjestelmiä maksun taustalle, kuten esimerkiksi korttimaksamisessa tai tilisiirroissa.
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistuttaa Mäenpää.
Ruotsissa säädettiin laki käteisen puolesta
Käteisen säilymisen puolesta on tehty toimenpiteitä muualla.
&#8211; Ruotsissa säädettiin vuoden 2021 alusta voimaan laki, joka edellyttää suurimpia pankkeja varmistamaan toistaiseksi käteisen saannin koko maassa konttoreista, automaateista tai kauppojen kassoilta. Lainsäädännöllä on selkeästi pyritty ennakoimaan ja torjumaan lähitulevaisuuden ongelmia, toteaa Mäenpää.
Myös Euroopan unionissa on tehty toimia. Eurojärjestelmän käteisstrategia julkaistiin loppuvuodesta 2020. Käteisstrategian tarkoituksena on varmistaa, että käteistä on saatavilla ja että se hyväksytään jatkossakin kaikkialla, sillä se on kilpailukykyinen ja luotettava maksuväline ja arvon säilyttäjä. Lisäksi Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 vähittäismaksamista koskevan strategian, jossa niin ikään korostetaan käteisen saatavuuden ja käytettävyyden merkitystä sekä käteisen laillisen maksuvälineen asemaa.
Käteisen olemassaolo taattava jatkossakin
Mäenpää muistuttaa, ettei käteiselle ole olemassa kunnollisia korvaavia vaihtoehtoja:
&#8211; Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia. Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.
&nbsp;

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten oppimistuloksista, jotka ovat laskeneet tasaisesti jo vuodesta 2006.

Kansanedustaja Ari Koposen mukaan viime vuosien koulutusuudistukset, kuten inkluusio, itseohjautuva oppiminen, arvosanoista ja luokalle jättämisistä luopuminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen, ovat olleet ideologisia ja aiheuttaneet oppimiselle vain vahinkoa.
Inkluusio ongelmista suurin
Inkluusion ajatuksena on, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Kunnat käyttävät tätä Koposen mukaan herkästi säästötoimena. Näin ollen erityisluokkien määrää on vähennetty huomattavasti, ja samaan aikaan erityislasten vanhemmat ovat kertoneet, ettei lapsen tarvitsema tuki ole siirtynytkään hänen mukanaan tavalliselle luokalle. Järjestely ei Koposen mielestä toimi, jos tuki ei seuraa oppilasta.
&#8211; Luokissa voi olla paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy. Tämä tulee ilmi esimerkiksi viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksista. Vain alle kolmannes 4. ja 5. luokan oppilaista kokee, että luokassa on usein rauhallista, Koponen kertoo.
Etäopetus ei sovi kaikille
Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on saada oppilaat ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Koponen yhtyy itseohjautuvuuden tavoitteelle annettuun laajaan kritiikkiin.
&#8211; Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun.
&#8211; Korona-ajan etäopetusjaksoissa itseohjautuvuus on korostunut vielä aiempaa enemmän. Kotona tukea vaille jääneet oppilaat ovat jääneet pahasti oppimisessa jälkeen, ja seuraukset ovat valitettavan kauaskantoiset, päättää Koponen.
&nbsp;

korona-aika

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Tavio: Vihreä siirtymä ristiriidassa kotimaisen huoltovarmuuden kanssa – ”Hiilikasoja ja turvetta tarvitaan edelleen”

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Juvonen: Ei pakkolakeja vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: ”Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025