Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Koronabondit

Koronaviruksen vuoksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi kaikki Euroopan maat joutuvat taloudelliseen kurimukseen. Yhteinen kurimus tarkoittaa sitä, että jokainen EU-jäsenmaa joutuu nostamaan velkaa. Euroopassa on virinnyt keskustelua siitä, että luotoille pitäisi olla yhteisvastuullinen yhteinen takaus. Perussuomalaiset ihmettelevät Euroopan hinkua saada muiden allekirjoitus numeroimattomien sekkien taakse.

Suomen tulee ottaa kantaa Euroopassa esillä olleisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) odottaisi mielummin huulet sinetöitynä. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/E_26+2020.pdf">Kulmuni pyysi jopa hyssyttelyä</a>.
Perussuomalaisten kansanedustajat Vilhelm Junnila, Lulu Ranne ja Ville Vähämäki eivät halua hyssytellä kantojaan. He kertovat <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-295764.pdf">suorasukaisesti vastustavansa yhteisvastuun lisäämistä</a>.
Käärmettä pyssyyn
On huomioitavaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sallinut jäsenmailleen räikeitäkin budjettikurista poikkeamia koronaepidemian vuoksi. Kaiken lisäksi jäsenmaat saavat huokeaa luottoa. Kreikka voi lainata markkinoilta 10 vuodeksi lainaa hieman yli kahden prosentin korolla, <a href="https://www.investing.com/rates-bonds/italy-10-year-bond-yield">Italian vastaava korko</a> on alle kahden prosentin.
Jokainen euromaa on kykenevä nostamaan velkaa markkinoilta. Siihen ei tarvita suomalaisten lompakkoja. Miksi yhteisvastuu on sitten niin julmetun tärkeää?
Yhteisvastuuta ovat vaatineet Euroopan keskuspankin johtaja <a href="https://www.ft.com/content/7ef2b820-5c1b-45e7-86ac-eb18e5806f04">Christine Lagarde</a>. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron <a href="https://www.ft.com/content/d19dc7a6-c33b-4931-9a7e-4a74674da29a">tähyilee muita euromaita</a> maksamaan pankkisotkunsa.
<a href="https://www.ft.com/content/618e8262-42ed-11ea-abea-0c7a29cd66fe">Epävirallisen</a> ja päätöksenteon ulkopuolella olevan euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno pitää yhteistä 500 miljardin euron koronapakettia vasta &#8221;<a href="https://uk.reuters.com/article/health-coronavirus-eurogroup-centeno/more-must-be-done-to-tackle-coronavirus-crisis-says-eurogroups-centeno-idUKL5N2C13MV">alkusoittona</a>&#8221;
Yhteiselle vastuulle on siten varsin nimekäs joukko. Alkusoittojen lisäksi koko konsertin pääsylippujen hinnat huimaavat päätä.
Kyse lienee sitouttamisesta. Kun euromaat saavat Suomelta miljardin tai pari niin Suomelle muodostuu automaattisesti peruste tukea lisää jo tuettuja kohteita, etteivät vanhat takaukset siirry budjettiin punaisella.
Strateginen hiljaisuus
Suomen Uutiset pyysi valtiovarainministeri Kulmunilta kommenttia vaiteliaisuuspyynnöstä. Suomen neuvotteluaseman vuoksi asiaa ei haluta pitää huomion korkeimmalla korokkeella.
&#8211; Eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna moneen muuhun Euroopan unionin jäsenmaahan. Näiden normaalikäytäntöjen mukaan on toimittu myös koronaoloissa, Kulmuni toteaa.
&#8211; Eduskunnan suuri valiokunta, jossa myös oppositio on edustettuna, on mukana päättämässä Suomen linjoista. Neuvotteluissa ei ole Suomen edun mukaista, että neuvottelustrategiamme olisi heti kaikkien EU-maiden tiedossa.
&#8211; Yleisellä tasolla voin viitata jo aiemmin toteamaani, että yhteisvastuullista velkaa ei tule lisätä koronakriisin varjolla enkä kannata eurobondeja, Kulmuni painottaa.

Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle

Euroopan Unionin johtajien 23.4 pitämässä huippukokouksessa hyväksyttiin valtiovarainministereiden aiemmin suunnittelema lainoihin perustuva tukipaketti. Sen koko on noin 540 miljardia euroa, ja siihen sisältyy kolme erilaista tukimuotoa. Lisäksi hyväksyttiin ns. elvytysrahaston valmistelun aloittaminen. Rahastoa on kutsuttu myös jälleenrakennusrahastoksi. Mitä tehdyt päätökset tarkoittavat? Asiaa pohtii Suomen Uutisille VTT Heikki Koskenkylä Spiegelin <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/eu-gipfel-billigt-500-milliarden-euro-paket-a-642d8bbc-2ad5-4861-a60d-0202de7c2497">uutisoinnin</a> perusteella.

Euroopan vakausmekanismi EVM alkaa jälleen myöntää lainoja jäsenmaille enintään 240 miljardin euron arvosta. Näihin lainoihin ei sisälly niin tiukkoja ehtoja kuin aiemmin eurokriisin aikana myönnettyihin lainoihin. Tuolloin vaadittiin lainojen ehtona tiukkaa finanssipolitiikkaa ja julkisten menojen leikkauksia. Nyt vaatimuksena on vain, että lainavaroja käytetään terveydenhoitomenojen rahoittamiseen. Yksittäinen maa voi saada lainoja enintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Italian tapauksessa tämä merkitsisi runsasta 40 miljardia euroa. Italia on voimakkaasti vaatinut paljon suurempaa tukea.
Toinen hyväksytty päätös oli Euroopan investointipankin (EIB) luotonannon kasvattaminen. Tähän EU-valtiot lisäävät takauksia 25 miljardin edestä. Silloin EIB voi myöntää uusia luottoja noin 200 miljardia euroa. Luotot on tarkoitettu ensi sijassa pienille ja keskisuurille yrityksille.
Kolmas hyväksytty tuki oli komission SURE-ohjelmalle. Sillä tähdätään työllisyyden parantamiseen. Saksalaiset tulkitsevat tämän tarkoittavan erityisesti lyhennetyn työajan töiden rahoittamista. EU-valtiot tukevat tätä 25 miljardin euron takauksilla, jolloin komissio voi nostaa lainoja noin 100 miljardia euroa. Tarkoituksena on, että edellä mainittuja tukia alettaisiin myöntää kesäkuun alusta lähtien. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että nämä tukisummat riittänevät koronakriisin pahimman vaiheen menojen kattamiseen mm. Italiassa ja Espanjassa. Kaksi viikkoa sitten pidetyn finanssiministereiden kokouksen jälkeen Italian pääministeri Giuseppe Conte tyrmäsi tämän tukipaketin täysin. Hän piti sitä riittämättömänä ja vaati edelleen yhteisiä velkakirjoja eli koronabondeja.
Euroopan johtajien videokokouksen päätarkoituksena oli käsitellä niin kutsutun elvytysrahaston luomista. Koronabondeja ei ollut lainkaan esityslistalla, koska varsinkin Saksa ja Hollanti olivat tyrmänneet ne täysin. Myös Suomi kuului koronabondien vastustajien joukkoon. Mielenkiintoista on se, että monet ekonomistit mm. Suomessa, Saksassa ja Hollannissa olivat tukeneet koronabondien käyttöönottoa.
Myös EKP:n johdosta usea henkilö oli tukenut koronabondeja. Heitä olivat ainakin EKP:n johtaja Christine Lagarde, Hollannin keskuspankin johtaja Klaas Knot ja Suomen Pankin Olli Rehn. Jälleenrakennusrahastosta <a href="https://stage.sudev.fi/euroopassa-yhteisvastuullisten-koronatukien-vaateet-sen-kuin-kasvavat/">oli tehty useita ehdotuksia</a> viime viikkoina.
Kokouksessa päätettiin aloittaa elvytysrahaston suunnittelu. Sitä valmistelee komissio ja ehdotus tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä. Suomen valtiovarainministeriön entinen alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo on keskeisessä roolissa tässä valmistelussa.
Elvytysrahaston perusajatuksena on kytkeä rahasto EU:n budjetin yhteyteen. EU:n valmisteilla oleva budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Budjetin valmistelu on edennyt hyvin hitaasti, koska erimielisyyksiä on ollut budjetin koosta. Nykyisin budjetin tulot ovat vuodessa noin 150 miljardia euroa. Tämä olisi yhteensä runsaat 1000 miljardia euroa seuraavien seitsemän vuoden aikana. Elvytysrahasto rahoitettaisiin komission ottamalla lainalla, jonka vakuutena olisi seuraavan seitsemän vuoden budjetti. Avoin kysymys on, miten lainoilla kasvatettua budjettia jaettaisiin jäsenmaille. Yhtenä vaihtoehtona olisi käyttää suoria tulonsiirtoja. Italialle ja Espanjalle tämä merkitsisi sitä, että voimakkaasti kasvavia budjetin alijäämiä voitaisiin pienentää tällaisilla tulonsiirroilla. Nykyisiin lainamääriin tällainen tuki ei toisi kevennystä, mutta budjetin alijäämän supistuminen parantaisi lainanottomahdollisuuksia. Italian velka-aste on nykyisin vajaat 137 prosenttia ja Espanjan 97 prosenttia. Molemmat tulevat kasvamaan koronakriisin tähden huomattavasti, jopa 10-30 prosenttiyksikköä.
Tulonsiirtoihin perustuva elvytystuki merkitsisi sitä, että maiden julkisen talouden tilanne paranisi, mutta ne joutuisivat hoitamaan omin keinoin aiemmin syntyneen korkean velkataakan. Tämä edellyttäisi jatkossa kurinalaista finanssipolitiikkaa ja rakenneuudistusten tekemistä. Varsinkin Italialla on ollut suuria ongelmia saada aikaan rakenneuudistuksia. Suuri ongelma elvytysrahastossa on se, miten komission ottaman lainan kuoletus ja korko rahoitetaan. Periaatteessa tämä voisi tapahtua kahdella tavalla. Jäsenmaiden maksuja budjettiin kasvatettaisiin. Liittokansleri Angela Merkel ehtikin jo ilmoittaa Saksan olevan valmis tähän. Kyse olisi tällöin tilapäisestä jäsenmaksuosuuden kasvattamisesta. Toinen keino rahoittaa lainakuluja olisi karsia budjetin nykyisiä menoja joiltakin osin. Esimerkiksi voitaisiin karsia alue- ja maataloustukia. Tästä nousisi kyllä suuri riita EU:n seuraavassa huippukokouksessa kesäkuussa. Komission ottaman lainan koosta ei ole mitään tietoa. Siitä on spekulaatioissa arvioitu, että maksimi olisi ehkä 500 miljardia euroa. Tämä olisi huomattavasti vähemmän kuin viime viikkoina esitetyt elvytysrahaston summat. Jotkin niistä olivat jopa 1-2 biljoonan luokkaa eli 1000-2000 miljardia euroa.
Tällaisessa tulonsiirtoihin perustuvassa tuessa markkinakuri toimisi edelleen. Se pakottaisi Italian hoitamaan talouttaan paljon aiempaa paremmin. Italian korko on viime aikoina noussut huomattavasti noin 1,2 prosentin tasolta 2,2 prosenttiin. Yhden prosenttiyksikön nousu Italian kymmenvuotisen lainan korossa merkitsee julkisten menojen kasvua noin 25 miljardilla. Ainoastaan järkevällä talouspolitiikalla Italia pystyy estämään korkotason nousun. Jos Italia ei tässä onnistu, se voi joutua velkasaneeraukseen, jossa sen velkojen arvoa alennetaan. Tästä tulisi suuret tappiot Italian pankeille ja kansalaisille sekä Ranskan ja Saksan pankeille. Lisäksi EKP:lle tulisi huomattavan suuret tappiot, koska EKP on ostanut paljon Italian valtion lainoja markkinoilta. Tässä tilanteessa euron olemassaolokin saattaisi olla uhattuna.

Mitä jäi lopulta käteen EU-maiden johtajien huippukokouksesta? Koronabondeja ei tule, mutta elvytysrahastoa aletaan valmistella

Ranska vaatii solidaarisuuden nimissä massiivisen taloudellisen avun Italialle. Syy lienee ranskalaispankkien mittavat Italia-riskit. Aiheesta uutisoi <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eu-drug-exclusive/exclusive-france-first-paris-ignores-eu-calls-to-lift-export-bans-on-covid-19-drugs-idUKKCN2252H9">Reuters</a>.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on toistuvasti vaatinut EU:lle <a href="https://stage.sudev.fi/euroopassa-yhteisvastuullisten-koronatukien-vaateet-sen-kuin-kasvavat/">yhteisvastuullisia koronabondeja</a>. Näillä velkakirjoilla olisi tarkoitus vaimentaa eristystoimien talousvaikutuksia.
Ranskalla on Italiasta suuret rahoitusriskit. Italian hutera talous on arvioiden mukaan saamassa kovan kolauksen eristystoimien vuoksi.
Ranskan solidaarisuus jää kuitenkin mahdolliseen ranskalaispankkien turvaamiseen. Ranska laajensi koronaviruksen hoidossa käytettävien lääkkeiden vientikieltoa koskemaan useampia lääkevalmisteita. EU on kehottanut poistamaan lääkkeiden vientikieltoja.
Komissio voi haastaa oikeuteen
Hyödykkeiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n peruspilareista.
Vientikieltolistalla on antibiootteja, kipulääkkeitä, rauhottavia lääkkeitä, virusoireiden lievittämiseen käytettyjä lääkkeitä ja jopa diabeetikoiden tarvitsema insuliini.
Reutersin mukaan kaikista vientikiellon alaisista lääkkeistä ei ole Ranskassa pulaa. Sen sijaan kyseisistä valmisteista on vajetta joissain muissa EU-maissa.
Euroopan komission tiedottaja kertoi, että komissio voi haastaa Ranskan oikeuteen lääkeviennin kieltojen vuoksi.

Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä

Torstaina pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksessa on tarkoitus sinetöidä euroryhmän suunnittelema noin 500 miljardin euron tukipaketti koronaviruksen vuoksi pysäytetyn talouden paikkaamiseen. Sapelit kalisevat toipumisrahoituksen kanssa. Eteläiset maat haluavat yhteistä velkaa tai suoria tukia. Pohjoiset maat eivät hyväksy kumpaakaan.
 EU-maiden johtajien videokokouksen alla eritoten eteläiset euromaat ovat toistuvasti kertoneet halustaan joko euromaiden yhteiseen velkaan (koronabondit) tai EU:n budjetilla taattavaan <a href="https://stage.sudev.fi/euroopassa-yhteisvastuullisten-koronatukien-vaateet-sen-kuin-kasvavat/">massiiviseen tukirahoitukseen</a>. Esimerkiksi Italian pääministeri Giuseppe Conte on kertonut, että mitään päätöstä toipumisrahoituksesta ei saada ilman euromaiden yhteistä velkaa.
Poliittinen riski
<a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eu-debt-analysis/pandemic-wont-cause-euro-debt-crisis-but-a-north-south-divide-idUKKCN2240NI">Uutistoimisto Reuters</a> kirjoittaa, ettei tällä erää ole vaaraa uuteen eurokriisiin. Euromaat saavat huokeaa rahoitusta, koska EKP on valmis ostamaan euromaiden velkakirjoja. Sijoittajille ei siten koituisi euromaiden maksukyvyttömyysvaaraa.
&#8211; EKP:n ostaessa kirjaimellisesti kaikki sijoittajien arvopaperit, on euromaiden velkakriisin mahdollisuus likimain nolla, Saxo Bankin ekonomisti Christopher Dembik kertoo Reutersille.
Riski on poliittinen ja se on merkittävän suuri Italiassa. Maan suurin oppositiopuolue Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini pitää kansanäänestystä EU-erosta &#8221;täysin ymmärrettävänä&#8221;, <a href="https://www.ilmessaggero.it/politica/covid_salvini_referendum_unione_europea_news-5148361.html">Il Messaggero uutisoi</a>.
Pääministeri Conten pitäisi videokokouksen päätyttyä tuoda italialaisille EU-mannaa. Salvini torjuu jyrkästi turvautumisen Euroopan vakausmekanismiin. Se merkitsee hänen mukaansa itsemääräämisoikeudesta luopumista. Myös hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu lievän penseästi EVM:n käyttöön.
Epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta?
Pohjoiset maat ovat puolestaan valmiita tulemaan vastaan juuri EVM:n käytön kanssa. Toisin kuin eurokriisin vuosina, EVM ei merkitsisi tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. EVM:llä on vain kolkko maine.
EVM:stä on ajateltu jakaa tukiluottoja aina 200 miljardiin euroon asti, mikä on noin puolet sen jäljellä olevasta kapasiteetista. Tukiosuus olisi kaikkien halukkaiden euromaiden käytettävissä niiden talouksien suhteellisen koon mukaan.
EU-johtajilla on Reutersin mukaan edessään varsinainen ongelma. Johtajien pitäisi jollain lailla estää eteläisten maiden raju velkaantuminen ilman pohjoisten maiden karsastamaa yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja.
EU:lla on ollut taipumus saada kasaan epämääräisiä kompromisseja, jotka voidaan esitellä voittoisa jäsenmaiden kotikatsomoille. Tällaisia suhmurointeja ovat olleet esimerkiksi mittavat takausvastuut, joiden kohdalla on unohtunut vanha viisaus: ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Toinen varsin eriskummallinen järjestely oli Suomen vaatimat vakuudet yhdestä Kreikan tukipaketeista.
Ei olisi ihme, jos pohjoisille maille myytäisiin varsin epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta. Tämä johtuu nimenomaan Italian kasvaneesta eurovastaisuudesta, eikä euromailla taida olla uskallusta päästää Italiaa eroamaan eurosta.

Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.

Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa <a href="https://elpais.com/espana/2020-04-19/espana-propone-un-fondo-europeo-de-15-billones-con-deuda-perpetua.html">1 500 miljardin euron</a> kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurozone-recovery/europe-needs-at-least-500-billion-euros-from-eu-institutions-for-recovery-esm-idUKKBN221052">puolen biljoonan euron</a> potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi <a href="https://www.politico.eu/article/paolo-gentiloni-calls-for-extra-e1-trillion-in-recovery-fuds/">biljoona euroa</a>.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel <a href="https://uk.reuters.com/article/us-health-coronavirus-germany-merkel-eu/merkel-open-to-bigger-eu-budget-bonds-to-finance-post-crisis-recovery-idUKKBN2222BU">käänsi peukalonsa ylös</a> EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

Italian EU-myönteisimmätkin puolueet puntaroivat unionin jäsenyyden mielekkyyttä. Koronaviruksen runtelemassa saapasmaassa vaaditaan jäsenmailta yhteisiä velkakirjoja. Maan suositut kansallismieliset puolueet kyseenalaistavat EU-jäsenyyden ja kaksi kolmasosaa italialaisista pitää jäsenyyttä haitallisena.

Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/f21cf708-759e-11ea-ad98-044200cb277f">Financial Times</a> analysoi kattavasti italialaisten tuntoja EU:ta kohtaan. 67 prosenttia italialaisista pitää EU-jäsenyyttä epäsuotuisana. Marraskuussa 2018 tätä mieltä oli 47 prosenttia maan kansalaisista.
EU-myönteiset: Jäsenyys on turhaa
EU-myönteisen Toiminta-puolueen puheenjohtaja ja meppi Carlo Calenda setvii puolueensa jäsenten antamaa palautetta: &#8221;Miksi me haluamme olla EU-jäseniä. Se on turhaa.&#8221;
Calendan puolueen nimi oli aiemmin Olemme eurooppalaisia. Calenda kertoo FT:lle, ettei Italia välttämättä pysy unionin jäsenmaana. Heistä tuntuu, etteivät muut jäsenmaat tue Italiaa tarpeeksi pandemian vuoksi pysäytetyn talouden tukemisessa.
&#8211; Italiassa on käynnissä massiivinen mielipidemuutos, Calenda kertoo.
Italian presidentti Sergio Mattarella jakaa huolen EU:n tulevaisuudesta.
&#8211; Toivon, että kaikki ymmärtävät Eurooppaa kohtaavan uhan vakavuuden ennen kuin on liian myöhäistä, Mattarella kertoi italialaisille ilta-aikaan lähetetyssä televisio-ohjelmassa.
Eurokriisin hullujen vuosien paluu
Suurin kiista on edelleen euromaiden yhteiset velkakirjat. Viime vuosikymmenen alussa nämä eurobondeiksi kutsutut velkakirjat haudattiin. Nyt ne ovat taas keskusteluissa nimellä koronabondit.
Tälläkin kertaa eteläiset euromaat kannattavat yhteistä velkaa. Pohjoiset euromaat vastustavat niitä edelleen. Koronabondeilla on kuitenkin käytännön ongelma ja se on kiireellisyys.
Pohjoiset euromaat ovat tulleet hieman vastaan. Ne ovat suhtautuneet myötämielisemmin Euroopan vakausmekanismi EVM:n käyttöön. Eurovastaiset puolueet ovat alleviivanneet EVM:n tiukkoja talousehtoja, joskin niistä voidaan luopuakin pandemian vuoksi.
EU on hankalassa asemassa
Maan suosituimman puolueen, Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini on kehottanut harkitsemaan EU-eroa. Myös Liiton kanssa samaan oikeistoblokkiin kuuluvan Italian veljet -puolueen puheenjohtaja Giorgia Meloni kaataa bensiiniä EU-eroliekkeihin.
&#8211; EU on muuttunut unionista, joka ei tee yhtään mitään unioniksi, joka yrittää tavoitella voittoa meidän kohtaamista ongelmista, hän sanoi FT:lle.
EU on hankalassa asemassa. Jos yhteiset velkakirjat runnotaan läpi, pohjoisissa euromaissa nousee poliittinen kapina. Jos ne haudataan, kapina syttyy etelässä.

FT: Italia menettämässä hermonsa unioniin – tyytymättömyys kasvanut koronakriisin myötä

Euroopan vanha kiista nostaa jälleen päätään. Yhdeksän euromaata tavoittelee <a href="https://stage.sudev.fi/lahes-puolet-euromaista-haikailee-yhteista-koronavelkaa-evmn-kaytosta-laajempi-tuki/">yhteisiä velkakirjoja</a> koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Neljä maata taas vastustaa tiukasti yhteisvelkaa. Suomi on yksi näistä yhteisvelan torppaavista maista. Eteläiset maat väläyttelevät jopa EU:n hajoamista ilman yhteisvelkaa.

– Jos Eurooppa ei todista pystyvänsä vastaamaan tähän historialliseen haasteeseen, koko eurooppalainen rakennelma menettää kansalaistensa silmissä syyn olemassaoloonsa, Italian pääministeri Giuseppe Conte <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-italy-pm/italy-pm-calls-for-european-recovery-bonds-report-idUKKBN21F0GS">sanoi</a>.
Yhteisvelkaa vai ei?
Italian yleisradioyhtiö <a href="http://www.rainews.it/dl/rainews/articoli/conte-pais-sfida-europa-serve-strumento-debito-comune-ec6ff41b-822d-4a5e-853e-3d5a42f21fe6.html">RAI uutisoi</a>, että jokaisen jäsenmaan velka jäisi kunkin jäsenmaan hoidettavaksi. Yhteinen velka on kuitenkin välttämätöntä.
Euroalueen valtiovarainministereistä koostu euroryhmä ei torstaina päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten talouden pysähdys korjataan. Portugali, joka on yksi yhteisen velan kannalla olevista euromaista, <a href="https://www.politico.eu/article/netherlands-try-to-calm-storm-over-repugnant-finance-ministers-comments/">lyttäsi harvinaisen suorasukaisesti</a> Hollannin vastustuksen yhteiseen velkaan.
Portugalin pääministeri António Costa pysyi läksytyksensä takana.
– Joko EU tekee sen mitä vaaditaan tai se lakkaa olemasta, Costa painotti.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui taiteilemaan saadakseen yhteisen julkilausuman kasaan. <a href="https://www.politico.eu/article/virtual-summit-real-acrimony-eu-leaders-clash-over-corona-bonds/">Politico</a> kertoo, että julkilausumassa euroryhmältä odotetaan ehdotuksia talouskriisiin. Yksikkömuoto piti muuttaa monikkoon, jotta Italia voisi kuvitella yhteisten koronabondien olevan edelleen mahdollisuus.
Ratkaisua haetaan
Koronapandemian vuoksi joutokäynnille laitetun talouden tulee saada tukea. Toistaiseksi Euroopan komissio on kertonut, ettei jäsenmaiden tarvitse huolehtia talouskurisäännöistä. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaat voivat velkarahalla korjata talouspysähdyksen aiheuttamia haittoja <a href="https://stage.sudev.fi/eu-laittoi-talouskurin-jaahylle/">niin paljon kuin haluavat</a>.
Euroopan keskuspankki EKP on puolestaan kertonut, että se aikoo kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa. Yhteensä ostoihin käytetään tänä vuonna noin biljoona eli tuhat miljardia euroa. EKP:sta kerrotaan, etteivät yhteiset koronavelkakirjat ole välttämättä se <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-ecb-politica-deguindos-coronabond/ecbs-de-guindos-says-coronabonds-are-not-only-instrument-to-fight-coronavirus-idUKKBN21H0VA">tehokkain tapa</a> korjata talouden alamäkeä.
Syntyneeseen talouskriisiin voidaan käyttää myös eurokriisin vuosina käynnistettyä Euroopan vakausmekanismi EVM:ää. Sen koko on tosin varsin pieni verrattuna talouden tarpeisiin. Lisäksi EVM:n hätärahoitusta saatetaan tarvita myöhemmin.

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa

Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eu-letter/nine-eu-leaders-call-for-joint-debt-issuance-for-coronavirus-spending-idUKKBN21C1S1">uutistoimisto Reuters</a> kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on <a href="https://www.ft.com/content/6c8269ec-6e10-11ea-89df-41bea055720b">laaja tuki</a>.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.

Koronabondit

Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle

Mitä jäi lopulta käteen EU-maiden johtajien huippukokouksesta? Koronabondeja ei tule, mutta elvytysrahastoa aletaan valmistella

Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä

Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

FT: Italia menettämässä hermonsa unioniin – tyytymättömyys kasvanut koronakriisin myötä

Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa

Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä ”koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025