Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

koronaelvytys

Velkaisimmat EU-maat kuten Kreikka, Italia ja Espanja vastaanottivat EU:n tukipaketin nettosaajina eniten koronaelvytystä. Nyt nämä Etelä-Euroopan velkavaltiot ohjaavat miljardeja sähkö- ja lämmityslaskujen huojennuksiin, vaikka elvytyspaketin varoja ei kansanedustaja Ari Koposen mukaan saanut kohdentaa akuutteihin toimiin energian hintakriisiin vastaamiseksi.

Esimerkiksi Italia maksaa kansalaistensa ja yritystensä sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuja 18 miljardilla. Suomen vihervasemmistohallitus sen sijaan on korottanut liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla ja suunnittelee jakeluvelvoitteen kiristämistä, joka tulee nostamaan entisestään polttoaineiden hintoja.
&#8211; Sanna Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia, moittii kansanedustaja Ari Koponen.
Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu
Perjantaina hallitus ilmoitti, mitä toimenpiteitä Suomi aikoo toteuttaa energian hintakriisiin vastaamiseksi. Nämä täsmätoimet ovat euromääräisesti 130 kertaa pienemmät kuin Italian tukitoimet.
&#8211; Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu. Siellä ei ole mitään toimia, jotka parantaisivat kansalaisten ostovoimaa tai pienentäisivät polttoainelaskuja.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt osoittaa toimeentuloluukun lisäksi aitoja toimia vähävaraisille sekä seurata oman hallitusohjelmansa kirjausta eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden ja köyhtymisen vähentämisestä. Jälleen kerran näemme, miten juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi, päättää Koponen.

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne ihmetteli tänään täysistunnossa hallituksen Julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022-2025.

&#8211; Voisi luulla, ettei epäonnistuminen vaadi suunnittelua. Hallituksella on ollut vapaat kädet kirjoittaa suunnitelma, ja silti hallitus ei saavuta omia tavoitteitaan edes suunnitelmatasolla.
Jättää kielteiset vaikutukset huomiotta
Lulu Ranne pitää tätä suunnitelmaa eräänlaisena puoliväliarviona, miten hallituksen politiikka puree julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmiin, ja summaa keskeiset havainnot:
&#8211; Ensinnäkin hallitus yliarvioi karkeasti ja älyllisen epärehellisesti toimiensa positiivisia vaikutuksia, ja jättää kielteiset vaikutukset huomiotta. Tästä huolimatta suunnitelma todistaa hallituksen epäonnistuvan sekä alkuperäisen hallitusohjelmansa että kestävyystiekarttansa tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla aikaväleillä.
&#8211; Toiseksi valtionvarainministeriö on arvioinut hallituksen toimien talous-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Hallituksen tavoitteita ei saavuteta ministeriön käyttämillä oletuksilla. Arvioita heikomman kehityksen riskit ovat erittäin merkittävät.
&#8211; Tuloksena julkisen talouden velkasuhteen kasvu ei taitu 2020-luvun puolessa välissä, eikä julkinen talous saavuta tasapainoa sen jälkeenkään edes vuoteen 2060 mennessä. Samoin työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä, eikä työllisten määrän kasvutavoitteita saavuteta hallituksen toimenpitein millään aikavälillä, Ranne sanoo.
Ongelmat vain korostuvat
Ranteen mukaan valtionvarainministeriön arviot työllisyyden lisäämisen ja bruttokansantuotteen kasvun osalta osoittavat, että hallitusohjelman pysyvien toimien vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 0,6 prosenttiyksikköä ja työllisyyteen 7 000 henkilöä. Hallitusohjelman väliaikaisten toimien kasautuvat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat sen sijaan kaikilla oletuksilla nolla.
Korona- ja elvytysrahan kylvämisen hiipuessa tänä vuonna miljardien vaikutukset peräytyvät niin, että bruttokansantuotteeseen jää vain noin 0,2 prosenttiyksikön ja työllisiin 3 000 henkilön kasvu. Niillä parilla miljardilla, jotka Suomi saa elpymisvälineestä vuosina 2021-2026, talous kasvaa vain noin 0,1 prosenttiyksikköä ja työllisyys 9 000 henkeä, Ranne lisää.
&#8211; Kokonaisvaikutukset ovat täysin riittämättömät verrattuna hallituksen tavoitteisiin. Väliaikaiset koronatoimet olivat pääosin välttämättömiä ja välitön tuho vältettiin, mutta mitään keskipitkän tai pitkän aikavälin ongelmia ei ratkaistu, päinvastoin velkaa tuli kymmeniä miljardeja lisää, ja ongelmat vain korostuvat ja pahenevat hallituksen toimesta.
Millä oikeudella hallitus jatkaa?
Ranne ihmettelee, että ellei hallitus kykene tuottamaan edes suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi edes 10 vuoden jänteellä, mikä oikeutus sillä on jatkaa ideologiansa härkäpäistä, kaikki tosiasiat sivuuttavaa ajamista.
&#8211; Syntyy vaikutelma, ettei talouden tasapainotus todellisuudessa edes ole hallituksen tavoite, vaan tavoite on käynnistää niin paljon Suomea tuhoavia kehityskulkuja, ettei millään seuraavalla hallituksella riitä aika niiden kääntämiseen ja tuhojen torjumiseen, Ranne sanoo.

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.

Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja niihin kertynyt mittava korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina.
&#8211; Suomelle erittäin epäedullinen koronaelvytyspaketti on nyt tullut hyväksytyksi kaikissa EU:n jäsenmaiden parlamenteissa. Maksuosuuteen verrattuna Suomen saantiosuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, ja se vähäinen raha olisikin nyt pyrittävä käyttämään mahdollisimman viisaasti. Olen esittänyt, että osa rahasta kohdennetaan vesijohtoverkostojen mittavan korjausvelan hoitamiseen. Olen tehnyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Kaisa Juuso kertoo.
Investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat
Vesilaitosyhdistys on vasta julkaissut selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana on 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden.
Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 prosenttia kokonaisinvestointitarpeesta.
Talousveden saastuminen on pahin painajainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. THL:n mukaan terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti.
Pahin mahdollinen painajainen, mikä vesijohtoverkoston huonosta kunnosta voisi seurata, olisi talousveden saastuminen. THL:n tilastojen mukaan viimeisten 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia.
&#8211; Lain mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille, esimerkiksi kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja, sanoo Juuso.
Puhtaan veden arvo tulee nousemaan
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään jo vuonna 2018 huomiota kuntien vesihuoltohankkeisiin ja katsonut, että valtion tukirahoitus vesihuoltohankkeille olisi tarpeellista. Valiokunnan mukaan erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään.
&#8211; Valtion tuella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien saneeraushankkeiden käynnistymiseen, ja tuen puuttuminen vaikuttaa epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. EU:n tukipaketista osa tulisi kohdentaa vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen, Juuso korostaa.
&nbsp;

Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

Perussuomalaiset esittää budjettineuvotteluihin valmistautuvalle hallitukselle työllisyystoimien ja koronaelvytyksen yhdistämistä. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi asumisen ja autoilun halpuuttaminen, suomalaisen työn ja yrittäjyyden ensisijaisuus sekä ulosotossa olevien aseman helpottaminen.
 
Hallituksen valmistautuessa budjettineuvotteluihin, perussuomalaiset tuo esille oman isänmaallisen vaihtoehdon. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo, että olennaista on varsinkin työllisyyden nostaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen velkaantumisen katkaisemiseksi.
&#8211; Perussuomalaiset esittää hallitukselle budjettineuvotteluihin ensinnäkin, että Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on laskettava muiden EU-maiden tasolle. Perussuomalaisten mukaan myös koronaelvytys ja työllisyystoimet on yhdistettävä siten, että kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä samalla parannetaan. Suomalainen työ ja yrittäjyys on siis asetettava etusijalle, Tavio sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Muhkeat ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä
Viime viikolla julkaistiin valtioneuvoston teettämä selonteko ilmastotoimien vaikutuksesta työllisyyteen. Tutkimus on saattanut jäädä monelta huomaamatta. Tavio arvelee, että heikko uutisointi saattaa johtua siitäkin, että tutkimuksen tulos ei vastaa hallituksen toiveita.
&#8211; Tutkimuksessa todetaan, että muita EU-maita pidemmälle menevät ilmastotoimet vaikuttavat heikentävästi työllisyyteen. Raportissa myös varoitetaan, että ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kokonaisuudessaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta. Nyt siis valtioneuvosto on itsekin tutkinut ja todennut, että liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet heikentävät Suomen työllisyyttä ja sitä kautta koko julkista talouttamme.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 19.4." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/czjtJ4FzR2U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomi esimerkiksi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Suomen verrokkimaiden tavoitteet ovat kuitenkin huomattavasti maltillisempia: Esimerkiksi Ruotsi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä – siis kymmenen vuotta Suomea myöhemmin – ja Saksa ja Ranska vasta vuoteen 2050 mennessä.
&#8211; Maltillisemmat tavoitteet ovat samansuuntaisia koko EU:ssa, eli Suomi pyrkii vain tekemään koko EU:n kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Tämä on siis vihervasemmiston tavoite kaikista kustannuksista ja seurauksista huolimatta.
Suomalainen savupiippu on ekoteko 
Perussuomalaiset esittää, että kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite uudelleenarvioidaan ottaen huomioon sen kielteiset vaikutukset työllisyydelle ja kilpailukyvylle.
&#8211; Perussuomalaiset ovat aina sanoneet, että suomalainen savupiippu on ekoteko ja ilmastoteko. Toisin sanoen: Meidän kannattaa ennemmin valmistaa täällä Suomessa, sen sijaan että ostamme muualta tai että viemme investoinnit muualle, Tavio sanoo.
Suomen ilmastotavoitteita voidaan arvioida myös uudesta näkökulmasta.
&#8211; Ympäristöystävällisellä teollisuudellaan Suomi on jo mukana ilmastotavoitteissa kokoaan suurempana silloin, kun Suomi pystyy valmistamaan kotimaassa tuotteita ulkomaan vientiin. Eli kun Suomi pystyy viemään ulkomaille ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka samalla laskevat kauppamaiden hiilijalanjälkeä. Tämä tulisi ottaa huomioon kokonaisuudessa aivan uudella tavalla. Vastaavasti täällä Suomessa on ympäristöystävällisempää käyttää kotimaisen tuotannon tuotteita kuin kuljettaa tänne kaikki Kiinasta.
Hallitus elvyttää oman maan sijaan Italiaa
Yritykset ovat Suomessa kärsineet koronasta poikkeuksellisen paljon. Silti Suomi on antanut koronan kriisitukea omille yrityksilleen EU-maista vasta kolmanneksi vähiten, vain Irlanti ja Kroatia ovat olleet Suomea kitsaampia yrityksiään kohtaan. Tavion mielestä tilanne on absurdi.
&#8211; Oman maan elvyttämisen sijaan Sanna Marinin hallitus pyrkii nyt elvyttämään Italiaa. Hallituksen koronaelvytyksen kärkihankkeena on elvyttää lähettämällä rahaa ulkomaille tekeillä olevan EU-elvytyspaketin kautta. Tämä on käsittämätöntä, koska nämä rahat tulisi käyttää kotimaiseen työhön, kotimaisiin yrityksiin ja kotimaiseen elvyttämiseen.
Varsinkin ravintola- ja tapahtuma-ala, mutta myös liikunta-alan yrittäjät ovat saaneet kantaa kohtuuttoman raskaan taakan, kun heidän perustuslailllista elinkeinoaan on rajoitettu. Perussuomalaiset on jatkuvasti ajanut näiden alojen tukemista ja omavalvonnan korostamista sen sijaan, että toimintoja suljetaan herkästi.
Tavio itse esitti tapahtuma-alalle erityistä tukea jo viime toukokuussa, mutta hallitus tyrmäsi esityksen.
&#8211; Nyt ollaan jo vuosi myöhässä, mutta edelleen vetoan hallitukseen, että tapahtuma-alalle tehdään erityistuki ja alan esitykset koronatoimista huomioidaan. Alojen omavalvontaa on myös mahdollista lisätä.
Perussuomalaiset vaatii EU:n tulonsiirtounionista ja EU-elvytyspaketista kieltäytymistä.
&#8211; EU-elvytyspaketin kaataminen merkitsee mahdollisuutta suunnata Suomen kuuden miljardin osuus elvytyksestä Suomen omien kansalaisten hyvinvointiin. Elvytyspaketin kaatuminen olisikin historiallinen voitto Suomelle ja suomalaisille, Tavio sanoo.
Taloutta voi elvyttää myös ostovoimaa parantamalla
Perussuomalaiset katsoo, että koronaelvytystä tulisi tehdä Ruotsin ja Saksan tavoin ensi sijassa verotusta keventämällä. Yhdysvalloissa on kokeiltu jopa helikopterirahaa elvytykseen, eli ihmisille on jaettu suoraan rahaa valtiolta.
&#8211; Toisin sanoen, ajatus siitä, että ostovoimaa parantamalla elvytetään taloutta, ei olekaan vanhentunut ajatus. Siitäkin huolimatta, että Suomessa eräät ekonomistit eivät tätä kannata. Kuitenkin Yhdysvalloissa sekä Donald Trumpin että Joe Bidenin hallinnot ovat päätyneet siihen, että elvytystä voidaan tehdä kansalaisten ostovoimaa parantamalla. Suomessa elvytystä voitaisiin tehdä myös verovähennysuudistuksilla.
Perussuomalaiset kysyi äskettäin eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta ostovoimaelvytyksestä.
&#8211; Valtiovarainministeri Matti Vanhasen vastaus oli, että tällaista vaihtoehtoa ei ole edes selvitetty. Ihmettelen, että vaikka ollaan eletty jo vuosi korona-aikaa ja Yhdysvalloissa on jo tehty useita ostovoimaelvytyspaketteja, niin Suomessa hallitus ei edes selvitä asiaa. Näyttääkin siltä, että Marinin hallitus ei halua päästää kansaa osalliseksi koronaelvytykseen, Tavio kummastelee.
Hän jatkaa, että elvytyksen keinovalikoimasta hallitus näyttää valinneen vaihtoehdon, joka on vihervasemmistolle poliittisesti mieluisin, mutta ei välttämättä tehokkain saati talouden kannalta paras.
&#8211; On varsin elitistinen tapa ajatella, että koronaelvytys tehdään pelkkien ilmastotoimien kautta, jolloin hyötyjäksi jää ainoastaan pieni yrityssegmentti omien ilmastobisneksiensä kautta, sen sijaan että koko kansalle annettaisiin mahdollisuus hyötyä.
&#8211; Ilmastotoimiin ollaan näillä näkymin laittamassa kokonainen elvytysmiljardi. On selvää, että elvytys- ja työllisyysvaikutus jää vähäiseksi. Nämä ovat aivan erilaisia toimia kuin vaikka perusinfran kuten rautateiden tai maanteiden rakentaminen, joista tiedetään, että niillä on suora työllistävä vaikutus, Tavio sanoo
Asuminen ja autoilu ovat välttämättömyyksiä
Tavio nostaa esille kolme kohtaa kokonaisuudesta, joissa yhdistetään työllisyystoimet ja koronaelvytys: asumisen ja autoilun halpuuttaminen, suomalaisen työn ja yrittäjyyden ensisijaisuus sekä ulosotossa olevien aseman helpottaminen.
&#8211; Asuminen ja autoilu ovat välttämättömyyksiä, joten näiden osalta ostovoimaa voidaan parantaa helpostikin. Perussuomalainen politiikka on muutenkin sellaista, että me emme halua lisätä asumisen kustannuksia kenellekään, vaan pikemminkin laskea.
Perussuomalaisten mielestä viimeisin polttoaineveron korotus, joka ärsyttää monia autoilijoita ja samalla nostaa logistiikkakustannuksia, tulee perua.
&#8211; Hallitus tiesi, että kun öljyn maailmanmarkkinahinta on matala, niin korotus ei näy hinnoissa heti vaan viiveellä. Ennen pitkää, kun öljyn hinta nousee, myös korotukset tulevat kuitenkin näkymään. Samalla tulee huomioida, että jo nyt Suomessa bensiinin ja dieselin hinnasta yli puolet on veroa.
Perussuomalaiset haluaa tarjota kaikille yrittäjille erilaisia verohelpotuksia, kuten nostaa ylemmäs alv-rajaa sekä edistää Viron osakeyhtiömallin käyttöönottoa. Perussuomalaiset myös tekee kaikkensa, jotta kotimainen teollisuus on kilpailukykyistä ja pysyy Suomessa.
&#8211; Tällä hetkellä Suomi muun muassa ostaa Puolasta laivoja, jotka voitaisiin myös tehdä kotimaan telakoilla. Perussuomalaiset teki äskettäin tästä kirjallisen kysymyksen, johon omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen vastasi, että ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Tämä on siis hallituksen epäisänmaalinen linja. Samalla katson, että SDP on pettänyt duunarit, Tavio sanoo.
Ulosotossa olevien aseman helpottamiseksi perussuomalaiset on äskettäin esittänyt, että ulosoton maksut kohdistettaisiin jatkossa velan pääomaan korkojen sijaan.
&#8211; Tämä merkitsisi velan nopeampaa lyhentämistä ja maksamista. Perussuomalaiset myös esittää ulosoton suojarajojen nostamista. Näiden asioiden edistämistä me jatkamme eduskunnassa, jotta ulosotossa olevien suomalaisten osaaminen ja työpanos saataisiin entistä paremmin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ehdotti tänään eduskunnassa kyselytunnilla, että suomalaiset saisivat koronaelvytyksestä osansa myös henkilökohtaisesti. Tavio pitää hyvänä toteuttamistapana uutta verovähennystä.

Yhdysvallat on jakanut jo useamman kerran kansalaisilleen suoraan rahaa koronaelvytyksenä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) vastasi Ville Taviolle kyselytunnilla, että hallitus ei ole selvittänyt koronaelvytyksenä annettavan verovähennyksen mahdollisuutta. Tavio pitää saamaansa vastausta huonona.
– Onko kuuden miljardin euron lähettäminen EU:n etelän vetelille todella hallituksen kärkihanke talouden elvyttämiseksi? Hallituksen on syytä selvittää Yhdysvalloissa käytettyä elvytystapaa, Tavio vaatii.
– Elpymismiljardit tulisi käyttää ennemmin kotimaassa suomalaisten ostovoiman ja talouden parantamiseen.
&nbsp;

koronaelvytys

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Tavio: Koronarahaa myös suomalaisille

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025