Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koronakaranteeni

Iltalehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa täyden rokotesarjan saanut henkilö oli määrätty karanteeniin Vaasassa korona-altistuksen perusteella. Samaan tilaisuuteen osallistuneita, pääkaupunkiseudulla asuvia rokotettuja henkilöitä ei asetettu karanteeniin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan mielivaltaisiin karanteenipäätöksiin.

Yksi keskeisimmistä Suomen perustuslain ja oikeusjärjestyksen periaatteista on yhdenvertaisuusperiaate. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä heitä ilman hyväksyttävää perustetta saa laittaa eri asemaan.
&#8211; Jos yksittäisessä kaupungissa tartuntatautilakia sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla, yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. Tilanne edellyttää paitsi laillisuusvalvojien myös hallituksen ja vastuullisten ministerien huomiota, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Rokotettuja ei pidä asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi
Tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan lehtitietojen mukaan Vaasassa on muitakin täyden rokotussarjan saaneita asetettu karanteeniin.
&#8211; Täysin rokotettuja henkilöitä ei tulisi asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi, mikäli heillä ei ole koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Rokotettujen kohdalla tartuntariski on merkittävästi rokottamattomia pienempi, ja tämä tulisi päätöksissä huomioida kuten THL:n ohjeistus edellyttääkin. Nyt vaikuttaa siltä, että THL:n ohjeistusta ei ole noudatettu. Kuinka hallitus valvoo, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja THL:n ohjeistuksia noudatetaan? Antikainen kysyy.
Tarpeettomat rajoitukset tulevat kalliiksi
Mielivaltaiset karanteenipäätökset kuten muutkin tarpeettomat rajoitukset tulevat Antikaisen mukaan yhteiskunnalle kalliiksi.
&#8211; Kun henkilö asetetaan karanteeniin, hän voi joutua jäämään pois töistä tai opinnoistaan. Tällöin tilanteesta voi aiheutua hänelle ansionmenetyksiä tai opintojen viivästymisiä. Karanteenipäätöksille pitää olla vahvat perusteet. Kuten yrityksiinkin kohdistuneissa rajoituksissa, hallituksen ja viranomaisten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kustannuksiin, jotka rajoitustoimista aiheutuvat tavallisille kansalaisille tai yrityksille.
&#8211; Kun Suomessakin kaikki halukkaat on kohta rokotettu kahteen kertaan, kauanko hallitus aikoo vielä jatkaa rajoituksiaan ja millä perusteilla? Muualla Euroopassa yhteiskuntia avataan jo kovaa vauhtia ja rajoituksista luovutaan, kun Suomessa ideoidaan samaan aikaan uusia rajoituksia, Antikainen huomauttaa.
Edustaja Antikainen jätti tänään eduskunnassa sosiaali- ja terveysministerin vastattavaksi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista karanteenimääräyksissä koskevan kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen kävi Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa toteamassa suureksi hämmästyksekseen, että rajan ylittäviä kevyen liikenteen väyliä ei valvota ollenkaan. Reijonen vaatii, että mikäli Torniolta puuttuu resursseja velvoitteidensa hoitamiseksi, on valtion tultava apuun.

Iltalehti uutisoi 30.8.2021 Tornion rajan erikoisista koronakäytännöistä. Tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia. Tornion rajalla ei kuitenkaan katsota koronatodistuksia eikä testata kävelijöitä tai pyöräilijöitä.
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala toivoo Iltalehden uutisen mukaan, että että kevyen liikenteen väyliä käyttävät henkilöt ovat paikallisia, joiden tiedossa ovat rajan ylittämisen edellytykset, kuten vaatimus kahdesta rokotteesta.
Ei minkäänlaista valvontaa
Kansanedustaja Minna Reijonen kävi itse Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa viime viikolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
&#8211; Katselin Suomen puolelta rajaa näkyviä kahta tarkastuspistettä, joista kulki autoliikenne. Hämmästykseni oli suuri, kun niiden läheisyydessä kulki kaksi kevyen liikenteen väylää, joissa kummassakaan ei ollut minkäänlaista valvontaa. Ihmisiä kulki kävellen, pyörillä ja mopoilla edestakaisin. Osa näytti käyvän kauppaostoksilla rajan toisella puolella, osa lenkkeilemässä, osa muuten vaan kulkemassa, hämmästelee Reijonen.
Kumpaakaan kevyen liikenteen väylää ei valvottu mitenkään, eikä ketään pysäytetty koronatodistuksen tai testin takia.
&#8211; Kukaan ei tiedä tai valvo, onko näillä kulkijoilla kaksi rokotetta, jo sairastettu korona tai menevätkö he omaehtoisesti testiin tai karanteeniin, ihmettelee Reijonen.
Velvoitteet koskevat kaikkia
EU- ja Schengen-maista saapuville ei ole matkustusrajoituksia, mutta tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia.
Valtioneuvosto on määritellyt tiettyjä maita ja kuntia matalan koronariskin maiksi ja kunniksi, joista ei edellytetä koronatodistusta tai testiä. Ruotsin kunnista näihin kuuluu tällä hetkellä vain Ylitornion kunta. Kaikki muut Ruotsin kunnat, kuten Haaparanta, kuuluvat korkean riskin alueisiin.
Tällä hetkellä korkean riskin maista tai kunnista Suomeen tulevien tulee pyydettäessä esittää koronatodistus ja/tai osallistua pakolliseen koronavirustestiin. Koronavirustestin voi tehdä myös oleskelu- tai kotikunnassaan 24 tunnin sisällä ja toisen testin 3-5 vuorokauden kuluessa maahan saapumisesta. Tämän lisäksi testitulosta odottaville suositellaan vapaaehtoista karanteenia.
&#8211; THL:n mukaan testeissä käyminen on pakollista, myös näille kevyen liikenteen väyliä pitkin rajan ylittäville. Miten tätä valvotaan? Mikä on sellainen pakko, jota ei voida valvoa ja jonka rikkomisesta kukaan ei tiedä mitään? kysyy Reijonen.
Kunnalle ei saa tulla kohtuutonta taakkaa
Tällaisen rajaliikenteen valvominen on pienelle kunnalle valtava rasite. Tornio on 20 000 asukkaan kunta, ja kyseinen raja on Suomen vilkkaimpia.
&#8211; Jos kunnalla ei ole resursseja huolehtia itse tällaisista velvoitteista, tulee valtion auttaa, toteaa Reijonen.

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronakaranteenikäytännöistä.

&#8211; Kesän aikana koronatautitapaukset ovat lisääntyneet niin sanotun deltavariantin levitessä. Kesän aikana rajoituksia on höllennetty ja muun muassa erilaisia festivaaleja on saatu järjestettyä. Valitettavasti isoissa kokoontumisissa ja varsinkin ravintoloiden yöelämässä on korona levinnyt. Toisaalta rokotusten avulla vaikeiden tautitapausten määrä on ainakin toistaiseksi pysynyt jokseenkin kurissa, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Wihonen toteaa, että kun koronan kanssa on eletty jo kohta kaksi vuotta, ei ole ihme, että kansalaisten kärsivällisyys on koetuksella.
&#8211; Rajoitusten pienoinenkin purkaminen on tuonut edes jonkinnäköistä toivon pilkahdusta.
Karanteenia rikotaan jopa isoissa yleisötapahtumissa
Pääasiallisesti kansalaiset ovat noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. On kuitenkin pieni joukko ihmisiä, jotka eivät välitä viranomaismääräyksistä ja rikkovat koronakaranteenimääräyksiä tai välttelevät taudin jäljittäjiä. On saatettu käydä karanteenista huolimatta kaupassa tai taloyhtiön saunassa. Räikeimmissä tapauksissa karanteenia on rikottu ja käyty jopa isoissa yleisötapahtumissa.
&#8211; Toisaalta koronakaranteenit ja sairauspäivärahahakemukset ovat ruuhkauttaneet Kelan, ja päätöstä voi joutua odottamaan jopa viikkoja. Hakemusten määrät tuskin tulevat tartuntatapausten lisääntyessä kovin paljon laskemaan, joten tarvetta hakemusten käsittelemisen nopeuttamiseen on, Wihonen toteaa.
Marjanpoimijat töissä karanteenista huolimatta
Ristiriitaa herättää myös tapaus, jossa ulkomaalaisten marjanpoimijoiden sallittiin jatkaa töitä karanteenista huolimatta. Koronakaranteenien suhteen tuntuukin olevan varsin erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja valvonnan ja sanktioiden toimeenpanemisen osalta.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo puuttua kaikkein räikeimpien koronakaranteeni- ja muiden määräysten rikkomisiin ja helpottaa koronakaranteenin tai -eristyksen takia haettavien sairauspäivärahahakemusten käsittelyä.
&#8211; Onko koronakaranteenien toimeenpanemisessa ja valvonnassa tehostamisen varaa, jos pystytään luistamaan ilman rangaistusta ja toisaalta toiset voivat jatkaa työskentelyä karanteenista huolimatta? Wihonen kysyy.

Wihonen: ”Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronatestausstrategiasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti kansallisen Covid-19-testausstrategian helmikuussa. Päivityksessä todetaan, että esimerkiksi testauskapasiteettia nostetaan ja testiin pääsyä helpotetaan. Lisäksi strategian päivityksessä listataan koronakantojen perimän selvittäminen sekvensoimalla. Tavoitteena on havaita uudet koronamuunnokset nopeasti ja seurata, millaisia muunnoksia maassa leviää.
Päivityksessä eräänä toimenpiteenä ja tavoitteena on listattu liikkuvien tai kohdennettujen matalan kynnyksen testauspaikkojen perustaminen alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja joilla on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Esimerkkeinä mainitaan alueet, joilla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, päihdepalveluiden asiakkaat ja asunnottomat.
Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa
&#8211; Testauksen kohdentaminen on kannatettavaa, jotta karanteeneilla voidaan rajoittaa koronaa siellä, missä sitä eniten esiintyy, toteaa Jussi Wihonen.
Esimerkiksi Rauman telakalla ulkomaalaisten työntekijöiden parissa levinnyt korona saatiin aisoihin testaamalla henkilökuntaa ja määräämällä karanteeneja. Jyväskylässä koronatestaajat jalkautuivat aiemmin paikallisiin pubeihin, kun jäljityksessä havaittiin niiden olleen tartuntojen lähteenä.
&#8211; Testeihin ei haeta, jos korona ei aiheuta vakavia oireita, ollaan tietämättömiä tai sitten vain välinpitämättömiä. Esimerkiksi Helsingissä korostuvat tietyt alueet, ja erityisesti vieraskielisten osuus todetuista tartunnoista on merkittävä. Koronan leviämisen kannalta olisi tärkeää, että juuri näillä alueilla tartuntojen määrää saataisiin rajoitettua. Kaavaillut liikkumisrajoitukset eivät estä koronan leviämistä sisätiloissa.
Rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa
&#8211; Jos rajoituksia ei nytkään ymmärretä tai haluta noudattaa, niin tuskin kovin suurta muutosta tapahtuu myöhemminkään. Siksi on tärkeää viedä testit juuri sinne, missä tartuntoja esiintyy ja määrättyjen karanteenien avulla tukahduttaa taudin leviäminen, Wihonen kommentoi.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten testausstrategiaa on hyödynnetty käytännössä ja onko kohdennettua testaamista lisätty korkeimman ilmaantuvuusluvun asuinalueilla nyt, kun tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Onko tarpeen tehostaa kohdennettuja testaamisia ja karanteeniin määräämisiä?
&nbsp;

Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että apteekkien henkilökunta, rokotejakelussa toimivat henkilöt ja poliisit huomioidaan rokotusjärjestyksessä. Suomen lääkehuolto sekä yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa vaarantua.

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää Suomen kannalta oleellisena, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu.
&#8211; Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaan, sanoo Reijonen.
Lääkehuolto vaarassa
Rokotusten organisointi on tärkeää, ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaisi osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.
&#8211; Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin, toteaa Reijonen.
Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.
Poliisien altistuminen huolestuttaa
Toinen kriittinen ammattiryhmä ovat poliisit, jotka myös tulee huomioida rokotusjärjestyksessä.
&#8211; Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsivät jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen vaatii apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita: ”Lääkkeiden toimittaminen asiakkaille ei saa vaarantua”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien uusien tiukentuneiden maahantulosääntöjen epäjohdonmukaisuutta, joka asettaa kohtuuttomia vaatimuksia Rajavartiolaitoksen henkilökunnalle.

Keskiviikkona 27.1.2021 voimaan astuneet aiempaa tiukemmat maahantulosäännöt ovat vähentäneet voimakkaasti Suomeen saapuvien matkustajien määrää. Tavoitteena on vähentää rajaliikennettä, jotta koronaviruksen uusien muunnosten leviäminen estettäisiin. Rajoitukset ovat näillä näkymin voimassa 25. helmikuuta asti.
&#8211; Maahantulon ehtoja tiukennetaan, mutta karanteeni ja koronatesti ovat edelleen vapaaehtoisia. Suomen kansalaisia ja Suomessa vakituisesti asuvia muiden maiden kansalaisia rajoitukset eivät koske. Vapaaehtoiset testit ja pelkästään suositusmuotoiset karanteenit eivät pysäytä epidemiaa, jos maahan saapuvat henkilöt viittaavat niille kintaalla. On hallituksen vastuulla tuoda eduskunnan käsittelyyn toteutuskelpoinen laki, jonka myötä voidaan hyväksyä pakkotestaus rajalla ja tartunnan saaneet saadaan oikeaan karanteeniin, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
Rajavartijoiden vaikea selvittää kriteerien täyttymistä
Työmatkaliikenne Ruotsista ja Virosta Suomeen tyrehtyi lähes täysin uusien sääntöjen astuttua voimaan.
&#8211; Nykyisten sääntöjen puitteissa sallitaan ainoastaan välttämätön työmatkaliikenne. Muita mahdollisia syitä ovat muun muassa pakottavat perhesyyt mukaan lukien seurustelu sekä Suomessa sijaitsevalla kiinteistöllä käynti. Viime kädessä oikeus saapua maahan ratkaistaan rajatarkastuksen yhteydessä. Nykyiset kriteerit eivät ole johdonmukaisia ja rajavartijoiden on hyvin vaikea selvittää niiden täyttymistä. Turhan paljon jää rajanylitystä haluavan oman sanan varaan, Antikainen huomauttaa.
Maahanpääsyn syyksi riittää tekaistu seurustelusuhde
Oikeusturvan ja rajavartijoiden työn edellytysten kannalta sekä tarpeettomien rajanylitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että kriteeristö olisi johdonmukainen ja sitä voitaisiin soveltaa yhdenvertaisesti kaikkialla.
&#8211; On käsittämätöntä, että työmatkaliikenne loppui kuin seinään, mutta vaikeasti todennettava seurustelusuhde tai kesämökillä käynti kelpaa maahanpääsyn syyksi. Miten rajatarkastajan on edes mahdollista arvioida maahanpääsyn edellytyksiä, jos lähtökohtaisesti tulisi uskoa maahan pyrkivän henkilön sanaa? Käytännössä kuka tahansa voi tulla rajan yli tekaistun seurustelusuhteen perusteella. Näin epäjohdonmukaiset säännökset asettavat kohtuuttomia vaatimuksia Rajavartiolaitoksen henkilöstölle, Antikainen moittii.

Antikainen: Hallituksen sähläys koronarajoituksissa tekee rajavartijoiden työstä tarpeettoman hankalaa

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kuntavaalien terveysturvallisuudesta koronaepidemian aikana. Terveysturvallisuuden lisäksi Mäkynen pohtii myös äänestysoikeuden toteutumista, jos esimerkiksi äänioikeutettu henkilö on karanteenissa vaalipäivänä tai ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa.

&#8211; Mikä taho kantaa suurimman vastuun vuoden 2021 kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä? Onko hallitus varautunut kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen ja jos on, niin millä tavoilla? Miten turvataan kansalaisten oikeus äänestää varsinaisena äänestyspäivänä, jos äänioikeutetulle henkilölle määrätty ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa? kysyy Jukka Mäkynen kirjallisessa kysymyksessään.
Hallituksella suurin vastuu
Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita. Näiden toimijoiden välillä on ollut säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä epidemian hoidosta. Vaarana on se, että vastuuta terveysturvallisuudesta kasautuu liikaa esimerkiksi keskusvaalilautakuntien vastuulle.
&#8211; Tosiasia on kuitenkin se, että hallituksella on suurin vastuu kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä. Erityisen tärkeää on se, että viimeistään nyt käydään hallituksessa läpi kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen liittyvät haasteet ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin mahdollisimman nopealla aikataululla, Mäkynen linjaa.
Demokratian toteutuminen vaarassa
Mäkysen mukaan Sanna Marinin hallituksen toimintatapa on ollut läpi hallituskauden sellainen, että se reagoi ongelmiin vasta kun ne ovat räjähtäneet käsiin. Tästä hallituksen vakiintuneesta toimintatavasta johtuen kansanedustaja on huolissaan hallituksen passiivisuudesta kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä.
Myös se, että hallitus ei aktiivisesti tiedota asiasta, vaarantaa demokratian toteutumisen. Erityisesti riskiryhmäläiset odottavat hyvissä ajoin tietoa siitä, miten he pystyvät äänestämään turvallisesti. Yksi ongelmakohta on koronaviruksen aiheuttamat eristystoimet.
&#8211; Miten äänestysoikeus toteutuu esimerkiksi silloin, jos äänioikeutettu henkilö on määrätty karanteeniin korona-altistuksen vuoksi kuntavaalien äänestyspäivinä? Mäkynen pohtii.
Kuka kantaa vastuun?
Mäkysen mukaan hallituksen tulee kertoa kansalaisille hyvissä ajoin siitä, kuka ottaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä.
&#8211; Koronaepidemia on jatkunut melkein vuoden Suomessa. On selvää, että vuoden 2021 kuntavaalien aikana maassamme on voimassa erilaisia koronarajoituksia. Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita.
&#8211; Näiden toimijoiden välillä on nähty säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä koronan hoidosta. Jos äänestyspaikkoja joudutaan sulkemaan äänestyksen ollessa vielä käynnissä, niin kansalaisten pitää saada hyvissä ajoin tietää, mikä taho kantaa suurimman vastuun asiasta, Mäkynen vaatii.
&nbsp;

Mäkynen: Korona uhkaa demokratian toteutumista kuntavaaleissa – ”Mikä taho kantaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisuudesta?”

Jyväskylässä on asetettu jopa 700 ihmistä koronakaranteeniin. Virukselle altistumisten ketju alkoi uskonnollisesta tilaisuudesta. Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan epidemian leviämistä pahensi kongolaisten kiintiöpakolaisten välinpitämättömyys karanteenimääräyksiä kohtaan. 
Jyväskylän kaupunki <a href="https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-10-10_jyvaskylassa-ilmenneiden-yli-30-koronatartunnan-aiheuttamien-karanteenimaaraysten">tiedotti</a> lauantaina, että Jyväskylässä on todettu kymmenien koronatartuntojen rypäs. Sunnuntaina tartuntojen määräksi oli siihen mennessä <a href="https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-10-11_jyvaskylassa-karanteeniin-asetettavien-maara-jopa-700-karanteeneja-useille">varmistunut</a> 41 tartuntaa. Altistumisten takia lääkärit päättivät määrätä jopa 700 ihmistä koronakaranteeniin.
Tiedot tarkentuivat pikkuhiljaa
Myöhemmin viranomaisten julkistamat tiedot tarkentuivat sen verran, että yli sadan altistumisen kerrottiin tapahtuneen 27.9. järjestetystä hengellisessä yksityistilaisuudessa. Jyväskylän vastaava lääkäri Johanna Tuukkanen <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/252773f0-ed21-42b5-8e34-9f44641a11b8">kommentoi</a> aluksi Iltalehdelle, että seurakunnan nimeä ei tulla kertomaan julkisuuteen.
Maanantaina kuitenkin <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ksml-jyvaskylan-koronalinkopaikka-oli-uuden-uskonnollisen-yhteison-hengellinen-tilaisuus/7952956">uutisoitiin</a>, että koronatartuntojen ja noin 700 karanteenin taustalla on uusi uskonnollinen yhteisö nimeltä Association du Ministére de Jésus-Christ pour la Délivrance des Nations. Kyseessä on helluntalais-karismaattinen afrikkalaistaustainen yhdyskunta. Kyseistä seurakuntaa johtava pastori Dunia Buloba kertoi <a href="https://www.ksml.fi/paikalliset/3132997">Keskisuomalaiselle</a>, että syyskuun 27. päivänä pidettyyn tilaisuuteen osallistui kolme henkilöä, joilla ilmeisesti oli aiemmin saatu koronatartunta.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan kyse on kongolaisista, jotka ovat tulleet kiintiöpakolaisina Jyväskylään. Osa kongolaisista on melko äskettäin tulleita, mutta osa on asunut Suomessa jo pitempään. Yhteisön ranskankielinen nimi selittyy sillä, että Kongon virallinen kieli on ranska.
Karanteeniohjeita ei noudatettu
Altistumisten leviäminen hyvin suureen joukkoon jyväskyläläisiä selittyy sillä, että aiemmin koronatartunnan vuoksi karanteeniin määrätyt kongolaiset eivät ole noudattaneet koronaohjeita, vaan ovat karanteenista huolimatta vieneet lapsensa päiväkoteihin ja kouluihin normaalisti.
Keväällä koronaviruksen ensimmäisen aallon aikana pääkaupunkiseudulla todettiin, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä oli selvä yliedustus koronatartunnoissa, kuten Suomen Uutisetkin huhtikuussa <a href="https://stage.sudev.fi/somalinkielisilla-yliedustus-koronavirustartunnoissa-myos-helsingissa/">kertoi</a>. Tuolloin asia esitettiin mediassa siten, että muun muassa somalien keskuudessa laajalti levinneet tartunnat johtuivat siitä, että heille ei oltu toimitettu koronaohjeita heidän omalla kielellään.
Tällä kertaa korona-altistumisten leviäminen ei johtunut tiedon puutteesta. Suomen Uutisten tietojen mukaan kongolaisten kanssa käytiin karanteeniohjeet huolellisesti läpi tulkin kanssa. Toimintatapojen piti olla selvät. Siitä huolimatta kongolaiset olivat vieneet lapsensa päiväkotiin ja kouluihin altistaen lukuisia muita.
Tartuntatautipäiväraha juoksee
Koska kyseessä on tartuntatautilain mukainen, lääkärin määräämä karanteeni, karanteeniin asetettu henkilö on oikeutettu <a href="https://www.kela.fi/tartuntatauti">Kelan maksamaan</a> täysimääräiseen korvaukseen ansionmenetyksestä, mikäli hänen työntekonsa estyy karanteenin takia. Jyväskylän 700 karanteenitapaukseen liittyvien tartuntatautipäivärahojen yhteissummaa on tässä vaiheessa vaikea vielä arvioida.
Suomen Uutiset ei maanantaina tavoittanut ketään Jyväskylän kaupungin viranhaltijoista kommentoimaan asiaa useista soitoista huolimatta.

Korona ryöpsähti Jyväskylässä – Kongosta saapuneet pakolaiset eivät noudattaneet karanteenimääräyksiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä liittyen ulkomailta Suomeen palaavien matkustajien koronaohjeistukseen omaehtoisesta koronakaranteenista sekä kasvomaskisuositusten ajankohtaisuudesta Suomessa.

Ulkomailla matkanneilla on erilaisia käsityksiä siitä, onko 14 vuorokauden omaehtoisen karanteenin noudattaminen edelleen aiheellista. Kansalaisia mietityttää, onko karanteenin noudattaminen pakollista vai voiko lomalta palata jo normaalisti töihin.
&#8211; Onko ohjeistuksissa ja määräyksissä alueellisia eroja ja tuodaanko ne Suomeen palaaville matkaajille selvästi esiin matkan aikana tai esimerkiksi lentokentällä? Ihmisille tulee saattaa yleisesti tietoon tämänhetkiset viralliset ohjeet ja määräykset karanteeniin liittyen, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps.).
<h4>Tarvitaan selkeät linjaukset</h4>
Ulkomailla lomailusta seuranneesta karanteenista ja siitä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta on myös epäselvyyttä. Onko omaehtoinen karanteeni, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä altistamasta ihmisiä mahdolliselle virukselle, työntekijän omaa palkatonta lomaa, kelakorvattavaa lomaa vai työnantajan korvattavaksi lankeavaa sairaslomaa? Onko asiassa huomioitu poissaolojen työnantajille aiheuttamat ongelmat, kuten esimerkiksi sijaistavan työvoiman hankkiminen ja siitä aiheutuvat kustannukset?
&#8211; Tarvitaan selkeät linjaukset, sillä kyselyjä tulee niin matkoilta palaavilta kuin myös työnantajilta ja yrittäjiltä, Juvonen toteaa.
<h4>Myös kasvomaskien käyttösuositukset ja hankintaohjeet epäselviä ja ristiriitaisia</h4>
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi sunnuntaina 2.8. Ylelle, että myös Suomessa tullaan antamaan suositus kasvomaskien käytöstä koronavirusepidemian toista aaltoa silmällä pitäen. Myös THL:n pääjohtaja Markku Hautakangas on vahvistanut, että suositukset on tarkoitus antaa kuluvan viikon aikana. Kasvomaskin käyttöä tullaan suosittamaan erityisesti julkisessa liikenteessä, mahdollisesti myös julkisilla paikoilla, joissa on vaikeuksia säilyttää turvaetäisyyksiä.
Suositukset kasvomaskien käytöstä ovat olleet koko kevään pahasti ristiriidassa keskenään, milloin mistäkin syystä. Suojainten oikeaoppista käyttöä on korostettu siitä saatavan hyödyn varmistamiseksi, mutta ihmisten on ollut hyvin vaikea hahmottaa, onko maskin käyttö turvallisuustekijä vai suoranainen riski.
&#8211; Kautta aikojen vallinneet hyvän hygienian ohjeet ja jopa maalaisjärjellä käsitettävät luonnonlait oltiin valmiita sekoittamaan epämääräisillä ja alati vaihtuvilla lausunnoilla. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista oikaista syntyneitä väärinkäsityksiä ja ohjeistaa hämmentyneitä kansalaisia riittävän selkeästi uusista suosituksista, Juvonen muistuttaa.
<h4>Kansa tarvitsee vastauksia pian</h4>
Suojaimista on myös ollut huutava pula läpi pandemian. Saatavuusongelmat ovat olleet laajalti tiedostettu ongelma, eivätkä ne ole koskeneet ainoastaan Suomea. Juvonen kysyykin, mikä on tilanne kasvomaskien saatavuuden osalta nyt, ja onko myös Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen tilanne saatu korjattua?
&#8211; Ihmisiä huolettaa maskisuosituksissa myös se, että niiden hankinnan pelätään jäävän kansalaisten omaksi huoleksi. Tällöin vaarana on, että yhtä ja samaa suojainta käytetään päivästä toiseen. Hengityssuojainten määrä ja saatavuus ovat avainasemassa siinä, että maskeja riittää järkevään hintaan myös kuluttajien saataville, sanoo Juvonen.
&#8211; Kansa tarvitsee vastauksia pian, ei vain epämääräisyyttä, jota hallituksen nykytila tarjoaa, Juvonen summaa.

Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tivaa kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta selvennystä koronapandemian aikaiseen viestintään ja vaatii hallitukselta järkeä ulkoilmafestivaaleilta edellytettäviin ”naurettaviin tuolirajoituksiin”.

Valtioneuvosto ilmoitti maaliskuussa rajoituksista matkustamiseen mainiten perustuslain yhdeksännen pykälän suomat oikeudet, jossa todetaan, että Suomen kansalaiset saavat aina palata Suomeen – arvatenkin al-Holin vuoksi.
&#8211; Sitä ei mainittu, että kansalaisilla on myös perustuslaillinen oikeus poistua maasta, Vilhelm Junnila kertoo.
Karanteeniohjeistus harhaanjohtavaa
Vasta toukokuussa sisäministeri Maria Ohisalo myönsi, että juridisesti Suomen kansalainen saa aina poistua maasta ja tulla takaisin. Suurimmalle osalle ihmisistä oli kuitenkin jäänyt käsitys, ettei maasta saa poistua kuin aivan välttämättömien syiden vuoksi – ja rajavartiolaitos aktiivisesti käännytti omia kansalaisiaan.
&#8211; Myös karanteeniohjeistus on ollut harhaanjohtavaa. Juhannuksen jälkeenkin valtio-omisteisen Finnairin osaomistaman Norran lennoilla jaettiin THL:n 14.5. päivättyä &#8211; kaksi kuukautta vanhaa koronavirustiedotetta, jossa annetaan ymmärtää, että Suomeen palattuaan henkilön on oltava pakollisessa karanteenissa. Olen tiedustellut asian tarkoitusperiä Finnairilta, joka ei vaivautunut vastaamaan, Junnila kertoo kirjalliseen kysymykseen johtaneista syistä.
&#8211; Suomen kansalaisten perusoikeuksia on tahallisesti tai tahattomasti rajoitettu harhaanjohtavalla viranomaistiedottamisella, joka uhkaa murentaa viranomaistiedotuksen uskottavuutta myös tulevaisuudessa, Junnila katsoo.
Tartuntatautilan mukaan karanteenin voi määrätä vain kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Junnila kysyy hallitukselta, miksi rajoituksista rajaliikenteeseen viestittiin epäselvästi, miksi valtionyhtiö jakaa vanhentuneita viranomaisohjeita, miten hallitus aikoo kehittää viestintää väärinkäsitysten välttämiseksi, ja miten hallitus aikoo jatkossa turvata, ettei Suomen kansalaisten ja ulkomaanmatkustajien perusoikeuksia rajoiteta harhaanjohtavilla ohjeistuksilla.
Ulkoilmatapahtumille helpotuksia
Junnila jätti myös toimenpidealoitteen, jossa hallitusta kehotetaan toimiin ulkoilmatapahtumien rajoitusten helpottamiseksi. Nykyiset rajoitukset vaativat, että anniskeluun oikeuttavassa tilassa jokaisella asiakkaalla on oltava istumapaikka.
&#8211; On ulkoilmafestivaalin järjestäjän kannalta kohtuutonta vaatia, että esimerkiksi 2000 ihmisen musiikkitapahtumaan pitäisi järjestää 2 000 istumapaikkaa vain siksi, että tila on anniskelualuetta. Näistä suurin osa jäisi tyhjäksi koska ihmiset seisovat, joten tuolirajoitukset ovat naurettavia. Tämä pitäisi ehdottomasti korjata, jotta loppukesän tapahtumia olisi mielekästä järjestää, Junnila kertoo.
&#8211; Kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen ei muutoksella olisi vaikutusta.

Junnilalta kesäpuuhaa hallitukselle: Viranomaisviestintää kehitettävä ja ulkoilmatapahtumille myönnettävä helpotuksia koronarajoituksiin

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään kausityöntekijöiden asumis- ja työskentelyolosuhteista koronakriisin aikana.
 
Mediassa on puitu ulkomaalaisten kausityöntekijöiden tarvetta marjatiloille ja muihin maatalouden tehtäviin Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kyseistä työvoimapulaa helpottaakseen hallitus sallii EU-maiden kansalaisten maahantulon kausityöhön muun työmatkaliikenteen tavoin 14.5. alkaen, jonka lisäksi sallitaan kevään ja alkukesän tarpeisiin 3 000 henkilön maahantulo EU:n ulkopuolelta (+ aikaisemmin päätetyt 1 500).
Majoitusolosuhteista ei ole tietoa
Hallituksen suositusten mukaan maahan saapuvien työntekijöiden tulee kuitenkin noudattaa ”omaehtoista karanteenia” 14 päivän ajan. Omaehtoisen karanteenin aikana on lähtökohtaisesti hyväksyttävää liikkua vain kodin ja työpaikan välillä.
&#8211; Tarkemmin ei ole kuitenkaan kerrottu millaisissa oloissa kausityöntekijät asuvat. Esimerkiksi Rakennusliitto ja Yle ovat nostaneet huolia ulkomaalaisten työntekijöiden majoitusolosuhteista. Ahtaat majoitustilat ja rajalliset peseytymismahdollisuudet tarjoavat koronalle erinomaiset leviämisolosuhteet. Esimerkiksi Singaporessa, jossa koronaa saatiin kertaalleen jo tukahdutettua, tauti on levinnyt ahtaasti asuvien siirtotyöläisten keskuudessa, Jussi Wihonen muistuttaa.
Suositusten noudattamista valvottava
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy millä konkreettisilla toimilla hallitus varmistaa, että kausi- ja ulkomaalaistyöntekijöiden majoitus- ja asuinolosuhteet ovat suositusten mukaisia ja miten hallitus konkreettisesti aikoo valvoa, että koronasuosituksia noudatetaan työpaikoilla ja maatiloilla.
&#8211; Jos ulkomaalaisten työntekijöiden tarve koetaan huoltovarmuuden kannalta elintärkeäksi, niin heidän turvallisuudestaan tulee myös huolehtia, ettei korona leviä heidän keskuudessaan, suomalaisiin tai työntekijöiden mukana heidän kotimaihinsa.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus on edistänyt suomalaisten rekrytoimista huoltovarmuuden kannalta oleellisiin työtehtäviin.

koronakaranteeni

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Wihonen: ”Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”

Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy

Reijonen vaatii apteekkien työntekijöille ja poliiseille nopeasti rokotteita: ”Lääkkeiden toimittaminen asiakkaille ei saa vaarantua”

Antikainen: Hallituksen sähläys koronarajoituksissa tekee rajavartijoiden työstä tarpeettoman hankalaa

Mäkynen: Korona uhkaa demokratian toteutumista kuntavaaleissa – ”Mikä taho kantaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisuudesta?”

Korona ryöpsähti Jyväskylässä – Kongosta saapuneet pakolaiset eivät noudattaneet karanteenimääräyksiä

Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”

Junnilalta kesäpuuhaa hallitukselle: Viranomaisviestintää kehitettävä ja ulkoilmatapahtumille myönnettävä helpotuksia koronarajoituksiin

Wihonen: Miten kausityöntekijöiden tartuntariskit on huomioitu?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025