Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koronalisä

Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan Suomesta lähinnä Norjaan työn perässä muuttaneet ja Suomessa toisiin ammatteihin siirtyneet lähihoitajat ja muutkin sairaanhoidon piirissä olevat saataisiin takaisin kotimaan sairaanhoidon piiriin palkkatasoa nostamalla.

Palkkataso hoitohenkilökunnalla on aina ollut matala. Kun ottaa huomioon työn rasittavuuden, epäsäännöllisen työajan, stressaavan työtahdin ja henkilökunnan toiminnan vajaalla henkilömäärällä, hoitohenkilökunta palaa loppuun ja siirtyy toisiin ammatteihin tai Norjaan, jossa palkkaus on kohdillaan.
&#8211; Yksityinen työnvälitysfirma etsi kotimaan kohteeseen hoitohenkilöitä 3 500-4 000 euron kuukausipalkalla, joka vastaa Norjan palkkatasoa, ja hakijoita oli yli 300. Paikat saatiin täytettyä nopeasti. Tästä saadaan näkemys, että hoitohenkilökunta on valmis palaamaan töihin, kun saadaan palkkataso kohdilleen, uskoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Koronalisä taisi jäädä lupauksen asteelle
Suomessa palkkataso on 2 200-2 600 euroa ilman lisiä riippuen siitä, onko yksityisen vai kunnallisen toimijan palkkalistoilla.
&#8211; Hoitajille luvattu koronalisä taisi jäädä vain lupaukseksi, joten hoitohenkilökunta tuntee jääneensä aika turvattomaan asemaan, vaikka heidän tekemänsä työ on arvokasta ja koskettaa jokaista meistä jossain kohtaa elämää, Juvonen sanoo.
Sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin
Juvosen mukaan on aika laittaa tämä kansallinen epäkohta kuntoon, koska se vaatii vain hyvää tahtoa ja päätöksiä. Hoitajiin sijoitetut eurot kyllä maksavat itsensä takaisin.
&#8211; Hallitus voisi jo alkaa toimimaan, eikä vain puhua lupauksista, joita ei laiteta eteenpäin, Juvonen toteaa.
&nbsp;

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Perussuomalaiset olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Tehyn vaaleissa, ja tulos yllätti erittäin positiivisesti kaikki. Kahdestakymmenestä ehdokkaasta läpi meni kaksi, Arja Juvonen Espoosta (228 ääntä) ja Petri Kröger Hämeenlinnasta (121 ääntä). Lista sai ääniä yhteensä 1 083, ja kaikki perussuomalaisehdokkaat saivat paljon ääniä.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Arja Juvonen pitää vaalitulosta merkittävänä senkin vuoksi, että puolue lähti mukaan kisaan vasta kalkkiviivoilla. Lista asetettiin vasta helmikuussa, mihin nähden on tulokseen todella syytä olla ylpeä.
&#8211; Opimme tästä sen, että seuraavissa vaaleissa lista laitetaan pystyyn vuotta ennen vaaleja, ja ihmisiä innostetaan ja kannustetaan lähtemään ehdolle ajamaan jäsenistön asioita. Meillä tämä jäi nyt vähän viime tippaan, mutta seuraavissa vaaleissa ollaan viisaampia. Nyt kun meillä on oma lista Tehyn vaaleissa ollut, on neljän vuoden päästä entistä helpompi lähteä mukaan, Juvonen uskoo.
Jokainen ehdokas laittoi itsensä likoon 
Juvonen on äärettömän ylpeä kaikista listalla olleista ehdokkaista, joista jokainen teki upean työn tuodessaan esille omaa osaamistaan, ammattitaitoaan ja työelämän tuntemustaan juuri niissä asioissa, joita koko Suomi tarvitsee. Juvosen mielestä oli todella hienoa nähdä, kuinka jokainen listan ehdokas laittoi itsensä täysillä likoon.
&#8211; Nyt lähden tosissani neuvottelemaan paikasta Tehyn hallituksessa. Olisi hyvin tärkeää päästä myös sinne vaikuttamaan. Minulla ei ole tietoa siitä, miten ne paikat jaetaan, koska olemme uusi ja pieni ryhmä, mutta haluamme kyllä päästä vaikuttamaan, Juvonen kertoo.
Hoitajien arvostuksen pitää näkyä myös palkassa 
Ammattiyhdistysliikkeissä perussuomalaisten on tärkeää ajaa jäsenten asioita samalla, kun laitetaan koko Suomea kuntoon, esimerkiksi Tehyssä terveydenhuollon osalta. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu väkisin myös potilaiden hyvinvointiin, ja suomalainen hoitaja on osaava ja ansaitsee arvostuksensa. Perussuomalaisten tehtävä on nostaa entistä paremmin esille niin palkkakysymyksiä kuin myös työhyvinvointiin liittyviä asioita.
&#8211; Hoitajien arvostus on tärkeää, ja sen pitää näkyä myös palkkauksessa. Korona-ajan kriisi on heijastunut valtavasti tälle alalle. Ihmiset ovat väsyneitä ja kentän työntekijät ovat olleet myös pelokkaita siitä, miten heille käy. Siinä missä muualla Euroopassa on arvostettu hoitajia muun muassa koronalisillä, ei Suomessa näin ole tapahtunut, ja se on iso häpeäpilkku, Juvonen sanoo.
Oikea onnenpotku perussuomalaisille 
Perussuomalaisten ehdokaslistalla oli hyvä kattaus ihmisiä ympäri Suomen, ja heidän välillään vallitsi niin hyvä henki, että Juvonen toivoo kaikkien pitävän edelleen yhteyttä ja kommunikoivan keskenään jatkossakin, jotta tiedetään, mitä kentälle kuuluu. Aikaisemmin ongelmana on ollut se, ettei ole tiedetty, mitä Tehyssä tapahtuu, kun perussuomalaisilla ei ollut siellä valtuutettuja.
&#8211; Tämä oli meille oikea onnenpotku. Tavoite oli yksi edustaja, pelkona oli, ettei saada yhtään, mutta kaksi on jo suuri voitto. Mielestäni pärjäsimme hyvin. Asetimme riman korkealle, ja tavoite saavutettiin, mutta se ei tullut ilman työtä. Jokainen pisti kaikki paukut peliin, Juvonen iloitsee.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytyväisiä Tehyn valtuustovaalien tulokseen – Juvonen: ”Asetimme riman korkealle, ja tavoite saavutettiin”

Oulun yliopistollinen sairaala on ilmoittanut sulkevansa osan leikkaussaleistaan huhtikuun loppuun saakka (Helsingin Sanomat, 11.2.2021). Syynä tähän on paitsi anestesialääkäreiden ja -hoitajien henkilöstöpula myös henkilöstön väsyminen. Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Arja Juvonen haluaa tietää, miten hallitus aikoo vastata tähän hoitoalan kriisiin.

Tietojen mukaan tilanne on pahentunut voimaan astuneen anestesialääkäreiden työaikalain muututtua. Lain mukaan yövuoroon tulevat anestesialääkärit eivät voi olla enää töissä edellisenä päivänä. Sen kerrotaan johtavan Oulun yliopistollisessa sairaalassa joka päivä neljän lääkärin puutokseen.
Työaikalaki on tehty suojelemaan työntekijää, mikä on toki tärkeää. Oulussa tilanne on kuitenkin aiheuttanut sen, että anestesialääkäreitä puuttuu. Lakia laadittaessa ei ole huomioitu sitä, miten henkilöstövaje korjataan. Uuden järjestelyn taustalla oleva työaikalaki nojaa työaikaa säätelevään EU-direktiiviin.
&#8211; Jälleen kerran siis osoitus, miten EU säätelee jopa meidän hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tehdä työtään. Laki on joidenkin toimialojen toimintaa ajatellen hyvin huono, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) kritisoi.
Tilanne on hätähuuto
&#8211; Anestesiahoitajien puutoksia on syntynyt lisääntyneistä sairauslomista. Uusien sijaisten rekrytointi erityisosaamista vaativalla alalla on tyypillistä. Oulun anestesiahoitajien tilanne on hätähuuto hoitoalan ihmisten ja potilaiden puolesta, eikä sitä saisi perustella saati ohittaa pelkästään koronakriisiin vedoten, Juvonen vaatii.
Juuret henkilöstö- ja sijaispulaan, väsymykseen, sairauslomiin, hoitoalalta pois lähtemiseen ja alan vetovoimaisuuden laskuun ovat syvällä. Ne ovat vain odottaneet hetkeä, kun kamelin selkä katkeaa. Palkka-, opiskelu- ja työvoimapolitiikka kaipaavat muutosta.
Hoitohenkilöstölle maksettava ns. koronalisä on tarpeen. Koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa ja ennakoida, ja työpaikkakoulutukseen on kohdennettava resursseja. Leikkaussalihoitajista on ollut ennenkin pulaa Suomessa. Vuonna 2019 äkillinen hoitajapula sulki Meilahden tornisairaalan neljä leikkaussalia (Helsingin Sanomat, 4.11.2019).
&#8211; Eikö näistä tilanteista ole opittu mitään? Juvonen kysyy.
Myös kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje
Hoitohenkilöstön työvuorojen ergonominen suunnittelu on avainasemassa. Alalla on aina niitä, jotka kokevat halukkuutta vaikkapa vain yövuoroihin tai aamuvuoroihin. Henkilöstön hälytysrahan on oltava tuntuva, jotta se kannustaa tekemään lisävuoroja, joista puuttuu henkilöstöä.
Säteilyturvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan myös terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje. Selvityksen mukaan pulaa on eniten radiologeista, sairaalafyysikoista ja röntgenhoitajista (STUK, 2020).
&#8211; Tuokin selvitys kertoo, että henkilöstöpuutoksiin liittyvät varautumissuunnitelmat on tekemättä laajasti. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallituksen toimia tämän vakavan hoitoalan kriisitilanteen keskellä, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen: Anestesialääkärin ja -hoitajan kamelin selkä katkesi – henkilöstöpulan ja väsymyksen juuret syvällä

Perussuomalaisten kansanedustaja, 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra johdatteli opetusministeri Li Anderssonin (vas) epämukavuusalueelle Ylen A-Talkissa torstai-iltana. Purra huomautti Anderssonille, että hallituksen koronalisän kohdistuminen epäonnistui. &#8211; Toisin kuin väititte, se ei kohdistunut lapsiperheisiin, Purra napautti Anderssonille, joka käynnisti heti vuolaat selittelyt.

Riikka Purra sanoi Li Anderssonille, että hallituksen värkkäämä 75 euron koronalisä, jota hallitus perusteli lapsiperheille suunnattuna tukena, ei oikeasti kohdistu lapsiperheille vaan enimmäkseen muille tahoille.
Lisä on tarkoitettu toimeentulotuen saajille.
&#8211; Te myitte toimeentulotuen korotuksen koronalisänä, mutta se ei kohdistu koronasta kärsiviin ihmisiin ja toisin kuin väititte, se ei kohdistunut lapsiperheisiin. Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden mukaan lisä olisi voitu kohdistaa paljon paremmin, Purra sanoi.
Tuensaajista vain reilut 40 prosenttia lapsiperheitä
Koronatukea perustellaan hallituksen esityksessä lapsiperheiden vaikealla tilanteella korona-aikana. Tosiasiassa tuki valuu enimmäkseen muille kuin lapsiperheille. Kelan syys–lokakuun tietojen mukaan lapsiperhekotitalouksiin kuuluvia saajia on arviolta kuitenkin vain noin 42 prosenttia tilapäisen koronalisän saajista.
Kenelle tahansa on ikävää myöntää omat virheet saati sitten se, että on ollut väärässä eikä siihen pystynyt Anderssonkaan. Opetusministeri ei antanut tosiasioiden häiritä tilannetta, vaan hän alkoi papattaa omiaan.
&#8211; Kun se tuki kohdennettiin toimeentulotukeen niin se kohdentui niihin, jotka saavat toimeentulotukea, Andersson aloitti itsestäänselvyydellä.
&#8211; Jotka saivat sitä toimeentulotukea ennen koronaakin, Purra huomautti väliin.
Anderssonin mielestä kohdistui hyvin
Andersson ei tietenkään kertonut, että lapsiperheille suunnatun tuen saajista vain 42 prosenttia on oikeasti lapsiperheitä. Anderssonille näyttää riittävän, että on tukea kuitenkin mennyt myös joillekin lapsiperheille.
&#8211; Tuen saajien joukossa on lapsiperheitä sekä pitkään työttömänä olleita miehiä. Jos me haluamme huolehtia myös kaikkein pienituloisimpien pärjäämisestä koronakriisissä, niin silloin toimeentulotuki on paras tapa kohdentaa, Andersson sanoi ja jätti mainitsematta, että hallitus perusteli tukea nimenomaan lapsiperheiden tukena.
Jos tuki olisi haluttu kohdistaa lapsiperheille, olisi tuki voitu toteuttaa esimerkiksi lapsilisien korotuksena. Anderssonin mukaan koronatukea ei kuitenkaan voitu kohdentaa ensisijaisiin etuuksiin.
&#8211; Silloin se olisi leikannut heidän toimeentulotukeaan. Koronatuki siis kohdistui varsin hyvin, Andersson väitti.
Halla-aho: Sosiaalipopulismia
Perussuomalaiset on vastustanut koronalisää alusta alkaen, eikä Anderssonkaan suostunut myöntämään, että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronalisä on halpaa sosiaalipopulismia. Halla-aho totesi jo aiemmin syksyllä, että koronalisä ei ole tukenut sellaisia ihmisiä, jotka olivat erityisesti kärsineet koronatilanteesta, vaan ihmisiä, jotka olivat toimeentulotuen varassa jo ennen koronakriisiä.

Li Andersson puhui itsensä pussiin puolustellessaan hallituksen koronalisää – ei oikeasti kohdistu lapsiperheille

Keskustelu hoitoalan työntekijöiden koronalisistä on noussut uutisotsikoihin useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana. Muualla hoitajille maksetaan koronalisiä, mutta Suomessa hallitus tuntuu katsovan, että kiitos riittää.
 
&#8211; Useissa Euroopan maissa hoitoalan henkilöstölle on maksettu korvauksia koronaepidemian aiheuttaman kuormituksen vuoksi, mutta Suomessa asiasta on oltu hyvin vaitonaisia. Tehy vetosi koronalisän puolesta jo keväällä, mutta hallitus ei ota asiaan mitään kantaa. Hoitajille satelee kyllä kiitoksia, mutta taloudellisesta kompensaatiosta ei ole lausuttu halaistua sanaakaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja muistuttaa:
&#8211; Hoitotyö on raskasta ja alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Palkkataso on muita Pohjoismaita huonompi, mikä kertoo hoitotyön heikosta arvostuksesta Suomessa.
Alanvaihtoa ja työvoimapulaa
Hoitoalalla jatkuvasti yleistyvä alanvaihto ja työvoimapula uhkaavat kiihtyä entisestään hoitajien uupuessa koronan tuoman ylimääräisen työtaakan vuoksi.
&#8211; Valmiuslain voimassaolon ajan valtiovalta suhtautui hoitajiin kuin orjatyövoimana. Sen sijaan, että olisi esimerkiksi puhuttu kolmikannasta, kuten hallitus tekee sysätessään vastuun muissa työmarkkina-asioissa muille, hoitajien osalta otettiin käyttöön ja pidettiin pitkään voimassa hoitohenkilökohtaa koskevat valmiuslain pykälät, joilla muun muassa henkilöstön oikeutta vaihtaa työpaikkaa tai pitää lakisääteisiä vapaitaan heikennettiin.
&#8211; Kuten ravintoloiden rajoitukset, nämäkin pykälät kohdistettiin koko maahan, siis sellaisiinkin maakuntiin, joissa ei ollut viikkoihin tai kuukausiin havaittu yhtään koronatartuntaa, Antikainen muistuttaa.
Hoitajat eivät koe saavansa arvostusta
Kuntapuolelta arvioidaan kymmenen vuoden sisällä jäävän eläkkeelle yli 30 000 hoitoalan ammattilaista eikä uusia hakijoita ole riittävästi paikkaamaan vajetta.
&#8211; Hoitajat kokevat, ettei heidän työpanostaan arvosteta, eikä alalle hakeudu riittävästi uusia opiskelijoita. Hoitajamitoituksen toteutumiseen tarvitaan lisää koulutettua työvoimaa, mutta pako alalta vain kiihtyy. Lisäksi moni Suomessa koulutettu hoitaja lähtee ulkomaille töihin paremman palkan tai parempien työolojen toivossa. Kuka huolehtii Suomen ikääntyvästä kansasta, mikäli hoitoalalle ei saada uusia työntekijöitä? Antikainen kysyy.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien hoitoalan koronalisää ja hoitoalan tulevaisuutta Suomessa.

Antikainen: Hoitajat eivät ole orjatyövoimaa – ”Ansaitsevat parempaa kohtelua”

Hallitus perusteli koronalisää lapsiperheiden tukemisella. Perussuomalaiset huomautti jo käsittelyn aikana, että tuki kohdentuu pääosin muille. Nyt asiaan saatiin varmuus.

&#8211; Jo käsittelyvaiheessa oli tiedossa, ettei koronalisä kohdentuisi niille, joiden tukemisella hallitus tuen tarvetta perusteli. Perussuomalaiset toivat tämän epäkohdan eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa esiin, ja tuen väärästä kohdentumisesta huomautettiin myös useissa sosiaali- ja terveysvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa, perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kertovat.
Hallitus jätti kritiikin huomiotta
Ongelmia nostivat esiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelun Keskusliitto, Takuusäätiö, Itä-Suomen yliopisto sekä Kuntaliitto.
&#8211; Hallituspuolueet jättivät lausunnonantajien perustellun kritiikin täysin huomiotta ja esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo toisti tiistain puheenjohtajatentissä edelleen hallituksen asiaan liittyviä harhaanjohtavia väitteitä. Esimerkiksi THL totesi, että 94 % toimeentulotuen saajista tarkastelujaksolla oli ns. vanhoja saajia, jotka saivat toimeentulotukea jo ennen koronakriisin alkua. Näiden tulotasoon koronaepidemia ei vaikuttanut mitenkään.
&#8211; Itä-Suomen yliopisto toi esiin, että perustoimeentulotuen saajista vain noin 20 % on lapsiperheitä. Silti hallitus halusi kohdentaa epidemiakorvauksen nimenomaan perustoimeentulotuen saajille. Epäkohdat jäivät korjaamatta, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.
Tuhlaajahallitus jakaa rahaa leväperäisesti
Tuen kohdentuminen käytännössä nähtiin keskiviikkona, kun Iltalehti julkaisi Kelasta kysymänsä tiedot siitä, kenelle tukea todellisuudessa maksettiin.
&#8211; Epidemiakorvauksen saajista vain 42 % asui lapsiperhekotitalouksissa. Enemmistö tuesta siis maksettiin muille kuin lapsiperheille. Hallitus viilasi silmään veronmaksajia, jotka tuen kustantavat.
&#8211; Tuhlaajahallitus jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja leväperäisesti tukina täysin väärille tahoille, oli kyse yrityksistä, yksityishenkilöistä tai jopa toisista EU-maista. Vaikutusarviointeja ei laadita, koska tärkeää ei tunnu olevan tuen vaikuttavuus vaan se, että jaetaan mahdollisimman paljon rahaa. Laskun summaa ei mietitä, kun se ei ole päätöksiä tekevien ministereiden omasta pussista pois, mutta lasku jää täysimääräisenä jälkipolvien maksettavaksi, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Perussuomalaiset: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille

Sairaanhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet sen vastaajista miettii koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas on pohtinut sitä jo aiemminkin. Yli 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupuneita. 
&#8211; Hoitajien vastaukset kertovat, että hoitoalan kentällä uupuminen on hiuskarvan varassa ja että hoito-alalla tikittää aikapommi, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen varoittaa. Asiasta uutisoi Iltalehti (5.10.2020).
Jatkuva henkilöstövaje, kiire, työvuoroissa joustaminen ja äkillisiin työvuoromuutoksiin henkilöstöpuutosten vuoksi joustaminen syövät hoitohenkilöstöä.
&#8211; Vuorotyön rasite, suuri vastuu ja vallalla oleva koronaepidemia aiheuttavat henkilöstössä huolta. Hoitajien ääni katoaa maskien taakse, sillä he haluavat näyttää rohkeutensa kriisin keskellä. Hoitajat ovat tällä hetkellä kuin sotiemme lottia hieman erilaisessa sodassa &#8211; sodassa koronaa vastaan ääriväsyneinä, Juvonen sanoo.
Hoitajien korona-ahdinko kasvaa
Hoitajat kertovat, että heitä pelottaa, saako työmaalta koronatartunnan, viekö sen kotiinsa tai tartuttaako muita potilaita tai työkavereita.
&#8211; He haluavat jo näillä perusteilla pois alalta. Tätä huolta tulee myös päiväkotien hoitohenkilöstöltä, Juvonen kertoo saamistaan viesteistä.
&#8211; Hallituksen tulisi ymmärtää hoitoalan työntekijöiden korona-ahdinko. Koronan keskellä työskentelee moniammatillinen tiimi erilaisia hoitoalan työntekijöitä kätilöistä sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin. Lisäksi on muut työntekijät, kuten siivoushuollon ja välinehuollon henkilöstö.
Hoitajille koronakorvausta
Juvonen muistuttaa, että hoitajat ovat sankareita koronan keskellä, mutta meriittitunnustus ei yksin riitä. Hoitajille tulee maksaa koronalisää vaarallisen työn vuoksi.
&#8211; Korvausta voi hyvällä omallatunnolla vaatia, he ansaitsevat sen. Hallitus, teidän on nyt aika toimia ja tehdä merkittävät panostukset nyt vuorostaan hoitoalan ihmisiin. On heidän vuoronsa saada koronakorvausta. Hoitoalan henkilöstö ei voi tehdä työtään etänä neljän seinän sisällä turvassa kuten me monet muut, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Hoitajat uupuneita pandemian keskellä – koronalisä tueksi

EU:n koronaelpymispaketista on käyty laajaa keskustelua kuluneella viikolla eduskunnassa. Paketin mukaan Suomi saa takaisin 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa 6,6 miljardia euroa. Elpymispakettia on perusteltu suomalaisille muun muassa sillä, että se tukisi Suomen vientiteollisuutta.
 
Kansanedustaja Arja Juvonen kaipasi keskiviikon keskusteluun enemmän keskustelua koronan vaikutuksista, koronakriisin juurisyistä ja seurauksista sekä koronatartuntojen ennaltaehkäisystä paitsi maailmanlaajuisesti myös valtakunnallisesti.
&#8221;Suomalaisia viedään kuin litran mittaa&#8221;
Juvonen ei saanut kuitenkaan täysistunnossa puhemieheltä puheenvuoroa, mikä hämmästytti monia salikeskustelun kuuntelijoita. Tästä on tullut hänelle monia yhteydenottoja.
&#8211; Elpymispakettia on perusteltu terveydenhuollon kriisillä. Elpymispaketin perusteluksi sanotaan covid19-virusta, jonka julmaa riehumista ja tuhoa olemme seuranneet koko vuoden. Covid19 on yllättänyt monet maat ja Suomi oli myös yksi yllätetyistä. Olemme valtiona kuitenkin onnistuneet hyvin torppaamaan tautia, ja siitä kuuluu valtaisa kiitos maan kansalaisille.
&#8211; Tämä on oikeasti ja todellisesti terveydenhuollon kriisi, mutta sitä ollaan kääntämässä huonosti talouttaan ja koronakriisiä hoitaneiden maiden pelastuspaketiksi. Punainen lanka on kadonnut täysin ja suomalaisia viedään kuin litran mittaa, Juvonen kritisoi.
Tartutaanko rahalla oikeisiin ongelmiin?
Juvonen olisi keskiviikon elpymiskeskustelussa kysynyt hallitukselta, miten elpymispaketin on tarkoitus vaikuttaa tavallisen Suomen kansalaisen tilanteeseen ja elämään ja onko vaikutusarviointeja suomalaisten kannalta tehty. Hän olisi kysynyt myös Suomeen palautuvan &#8221;jättipotin&#8221;, eli takaisin saatavan vajaan puolikkaan Suomen maksamasta elpymispakettirahasta, käytöstä.
&#8211; Onko tarkoitus puhaltaa se raha ilmaan puhumalla ja kehittämällä vihreitä työpaikkoja ja unelmia ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisystä vai tartutaanko elpymisrahalla niihin todellisiin ongelmiin, joita korona on suomalaisille aiheuttanut? Juvonen kysyy.
&#8211; Olisin myös nostanut esiin sen faktan, että koronakriisissä keskiössä on loppujen lopuksi terveydenhuolto, sen kapasiteetti ja sen työntekijät. Päättäjät vaativat lisää testejä ja testaamisia, mutta terveydenhuollosta puuttuu niitä työntekijöitä, ihmisiä, tekemään testejä ja laatimaan tuloksia. Tämän on tuonut esiin myös Tehyn luottamusmies, joka totesi, että koronakuormitus hipoo kestävyyden rajoja HUS:ssa (Tehy 4.9.2020). Kuormitusta syntyy työn määrästä, henkilöstöpulasta, osaamisvajeesta sekä lisääntyneestä ylityöstä.
Hoitajille maksettu koronalisää useissa maissa
Juvosen mielestä Euroopassa on sentään koronkriisin myötä ymmärretty järkyttävä totuus hoitoalan henkilöstöpulasta ja henkilökunnan kadosta.
&#8211; Ylimääräistä koronalisää hoitajille on maksettu muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa korvauksiin ei oteta mitään kantaa, ei pihaustakaan. Hallitus on tässä erityisen ymmärtämätön ja eksyksissä, se ei näe metsää puilta, Juvonen kritisoi.
&#8211; Pohjois-Savosta kotoisin olevana olen syvästi huolissani alueen ihmisitä. Kun puhutaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä, niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Miten sinne luodaan työpaikkoja, kun siellä asukkailla ei ole kohta vara edes lämmittää taloaan? Samalla kun suljetaan paperitehdas mm. Kaipolassa, tyrmättiin taannoin Finpulpin Kuopioon kaavailema sellutehdas, joka olisi ollut suuri työllistäjä alueellisesti. Mitä Suomen hallitus oikein haluaa, eivätkö työpaikat suomalaisille kelpaa? Juvonen kysyy.
Koronavirusepidemiaa on käytetty perusteluna laajalle rahanjaolle, mutta todellisuudessa elpymispaketti on suoraa tulonsiirtoa valtioiden budjetteihin, erityisesti niiden, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan jo vuosien ajan.
&#8211; Tämä kävi ilmi myös eduskunnan salikeskustelussa hallituksen vastauksissa. Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

koronalisä

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Perussuomalaiset tyytyväisiä Tehyn valtuustovaalien tulokseen – Juvonen: ”Asetimme riman korkealle, ja tavoite saavutettiin”

Juvonen: Anestesialääkärin ja -hoitajan kamelin selkä katkesi – henkilöstöpulan ja väsymyksen juuret syvällä

Li Andersson puhui itsensä pussiin puolustellessaan hallituksen koronalisää – ei oikeasti kohdistu lapsiperheille

Antikainen: Hoitajat eivät ole orjatyövoimaa – ”Ansaitsevat parempaa kohtelua”

Perussuomalaiset: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille

Juvonen: Hoitajat uupuneita pandemian keskellä – koronalisä tueksi

Juvonen: Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin EU:n elpymispakettikeskustelussa – hallitus ei näe metsää puilta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025