Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Koronasulku

Tuore <a href="https://www.link.co.uk/media/1909/the-cash-census-report.pdf">englantilaistutkimus</a> osoittaa, että pienituloisten käteisen käyttö on jopa lisääntynyt viime vuosina, kun suurituloisten on vähentynyt. Kun ei ole millä mällätä, käteistä käyttämällä pysyy tarkemmin ajan tasalla omista rahavaroistaan ja kulutuksestaan. Käteinen on ylivertainen niille, jotka joutuvat miettimään tarkkaan, mihin rahansa panevat. Digirahaa suosivat ne, joiden ei tarvitse laskea senttejä kaupassa.

Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Miljoonat jäisivät vaille mahdollisuutta hoitaa omia raha-asioitaan ja vaille mahdollisuutta osallistua digitalouteen, jos käteisen käyttö loppuisi.
Lähes puolet englantilaisista aikuisista eli 48 % (25 miljoonaa) toteaa, että heille olisi ongelma, jos käteistä ei voisi käyttää nykytavalla. Viidennes, 19 % (10 miljoonaa) sanoo, että heillä olisi vaikeuksia selviytyä käteisettömässä yhteiskunnassa. Väestöstä 29 % (15 miljoonaa) suoriutuisi ilman käteistä, mutta siitä olisi heille suurta haittaa.
Lähes kaikki, 96 %, nostavat käteistä jollakin aikajaksolla. 66 % nostaa käteistä vähintään kerran kuukaudessa, 23 % vähintään kerran viikossa. Enemmän kuin neljä viidestä, 83 %, pitää käteistä joko lompakossaan tai kotonaan.
Maaseudulla ja syrjemmällä asuvat kokevat käteisen erityisen tärkeäksi. Ikäihmiset pitävät käteisen käyttöä tärkeänä myös siksi, että käteisen haku pankin konttorista tai postitoimistosta lisää heidän kontaktejaan toisiin ihmisiin.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä
Käteisen käyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, ja koronapandemia lisäsi kortti- ja mobiilimaksamista, kun yrittäjät toivoivat vaihtoehtoisten maksutapojen käyttöä. Silti Englannissa maksettiin käteisellä viidesosa kaikista maksuista vuonna 2020, ja 15 % ihmisistä (8 miljoonaa) käytti pandemian vuoksi entistä enemmän käteistä.
Pandemian aikana käteisnostoissa tapahtui merkittävä pudotus. Siihen vaikuttivat erityisesti pubien ja ravintoloiden koronasulut. Näissä asiakkaat maksavat yleensä käteisellä. Käteisen käyttöä alensi myösi siirtymä kivijalkakaupoista nettikauppoihin.
Vaikka käteisautomaattien käyttö väheni, tutkimus osoittaa, että käteiseen luottavien määrä on pysynyt ennallaan.
Käteisriippuvaisia 10 miljoonaa
Tutkimus luokitteli aikuiset viiteen ryhmään käteisen käytön ja digimaksamisen suhteen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat käteisestä riippuvaiset, jotka mielellään käyttävät vain käteistä. Heitä oli Englannissa 10 miljoonaa. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka pitävät käteisen tuomasta turvallisuudesta. Ryhmään kuuluu 12 miljoonaa ihmistä.
Kolmannen ryhmän muodostavat käteisettömään yhteiskuntaan epäilevästi suhtautuvat, joita on 12 miljoonaa. Neljännessä ryhmässä ovat käteistä ajoittain käyttävät. He hoitavat raha-asiansa digitaalisesti, mutta satunnaisesti maksavat käteisellä. Ryhmään kuuluu 9 miljoonaa henkeä.
Viides ryhmä on käteisettömään maksamiseen siirtyneet. Tämä ryhmä suosii digimaksamista. Heitä on 11 miljoonaa.
Käteinen välttämätöntä varsinkin vähävaraisille
Peräti 23 miljoonaa ihmistä toteaa, että käteisen käyttö saa heidät tuntemaan, että he hallitsevat raha-asioitaan paremmin. Käteisettömässä yhteiskunnassa moni tuntisi jäävänsä jälkeen. Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa kasvavaan eristäytymiseen ja vähentää ihmisten kontakteja toistensa kanssa.
Vaikka merkittävä määrä ihmisiä käyttää harvoin käteistä rahaa ja omaksuu digitaalisuuden, lähes puolet väestöstä kokee käteisettömän yhteiskunnan olevan heille ongelmallinen. Huolta aiheuttivat omien raha-asioiden ja velkojen kontrollointi, digipetokset ja yksityisyyden suoja sekä digitaalisuuden aiheuttama kasvava eristäminen.
Käteinen säilyy erityisen välttämättömänä niille, joilla on matala tulotaso. Pandemian aikana käteisautomaattien käyttö väheni vähiten matalan elintason seuduilla.
Tutkimus osoitti, että monilla on edelleen vaikeuksia maksaa digitaalisesti apuvälineistä huolimatta. Ihmisten pakottaminen digimaksamiseen voi johtaa siihen, että nämä ihmiset menettävät raha-asioidensa kontrollin ja joutuvat velkakierteeseen.
&nbsp;

Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä

Koronan vuoksi suomalaiset ovat eläneet jo vuoden ajan epänormaalissa tilanteessa, millä on useita erilaisia vaikutuksia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa uutena näkökulmana ja huolenaiheena esille polarisaation ja yhteiskunnallisen jännitteen, jota pitkittyvä epänormaali tila synnyttää.

Koronaviruksen torjunnan osalta myös viestintä on ollut erittäin sekavaa eri viranomaisten ja poliitikkojen välillä. Varsinkin on kritisoitu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekavaa viestintää. Jussi Halla-aho kehottaakin hallitusta ja viranomaistahoja terävöittämään toimintaansa ja muutenkin ryhdistäytymään.
&#8211; Kaikki ihmiset eivät kestä kovin hyvin jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyksiä, vaan kaipaavat selkeitä totuuksia joihin uskoa, Halla-aho sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.
&#8211; Jos päätöksenteko näyttää sekoilulta ja viestintä on heikkoa, ihmiset alkavat etsiä vastauksia ja totuuksia itse. Asiaa ei auta se, että kysymysten esittäjät leimataan salaliittohörhöiksi tai epäluulon kylväjiksi. Parempi vaihtoehto aina on vain vastata kansalaisten kysymyksiin ymmärrettävällä tavalla.
Kansa ei ole asioista yhtä mieltä
Puolueen puheenjohtajana Halla-aholle tulee runsaasti yhteydenottoja kansalaisilta. Viesteissä usein kysellään, miksei puolue ota selkeää kantaa johonkin tiettyyn kysymykseen, vaikka kansa olisi sitä tai tätä mieltä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Vaalien siirtäminen, sähkön ja kaukolämmön hinnankorotukset" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZyQoT1y25Ik?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-aho toteaa, että moni ei useinkaan ajattele sitä, että kansa ei ole asioista yhtä mieltä.
&#8211; Yksi on sitä mieltä, että yhteiskunta on suljettava kokonaan, koulut ja kaupat on pantava kiinni. Toinen kokee että on luotettava ihmisten omaan vastuullisuuteen ja pidettävä kaikki yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Kolmas taas pitää koronaa turhana hysteriana tai jopoa huijauksena ja rokotteita ja maskeja juonena ihmisten orjuuttamiseksi.
&#8211; Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että heidän kansanedustajansa ja puolueensa pitäisi ajaa juuri heidän koronalinjaansa. On kuitenkin ilmeistä, että me emme voi täyttää kaikkia keskenään ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia vaikka olisimme jukebox, joka soittaa sitä mitä pyydetään.
Asiantuntijatkin voivat olla eri mieltä
Jussi Halla-aho on itse koulutukseltaan tutkija.
&#8211; Tiedän siis itse jotain tosiasioiden ja tulkintojen olemuksesta ja tieteellisen tiedon luonteesta. En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovinkaan paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän sen, että en ymmärrä. Ymmärrän osaamiseni rajat. Voin toki hyvin lukea numeroita, graafeja ja käppyröitä, siis faktoja internetistä, mutta minulla ei ole koulutusta eikä osaamista niiden tieteellisesti pätevään tulkintaan. Siksi tilannetta hahmottaessani ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuunnella niitä, joilla viran ja koulutuksen puolesta on velvollisuus ymmärtää ja tietää.
Tosin, joskus asiantuntijatkin ovat keskenään eri mieltä ja joskus jopa erehtyvät.
&#8211; Tieteellinen tieto on sellaista, että se korjaa itseään erehdysten kautta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että eksakteissa luonnontieteissä tieteelliset tulkinnat ja arviot ovat todennäköisemmin oikeita kuin maallikkotulkinnat ja siksi parempia ohjenuoria poliittiseen päätöksentekoon, Halla-aho sanoo.
Katse suurissa kysymyksissä myös kriisin keskellä
Halla-aho korostaa, että perussuomalaiset ei ole koronapuolue, eivätkä perussuomalaiset aja politiikassa jotain tiettyä koronalinjaa
&#8211; Me emme ole korona-asiantuntijoita, eikä meillä ole eväitä kiistellä luonnontieteilijöiden kanssa luonnontieteellisistä kysymyksistä. Meidän tehtävämme kuitenkin on tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi päätöksiä siitä, onko parempi sulkea valtakunnan rajat vai yhteiskunta. Kumpi on tärkeämpää: ulkomaalaisen oikeus tuoda esteettä tautia maahan vai suomalaisten oikeus käydä koulua, harjoittaa elinkeinoa, tehdä töitä.
Ongelmat ja uhat, joita perussuomalaiset haluavat torjua ja ratkaista, samoin tavoitteet joita perussuomalaiset haluavat edistää, olivat olemassa jo ennen koronaa ja ne ovat olemassa myös koronan jälkeen.
&#8211; Katse on siis pidettävä suurissa kysymyksissä myös kriisin keskellä. Vaikka poikkeustila kiristää kaikkien hermoja, meidän on oltava yhtä koronaa vahvempi puolue ja koronaa vahvempi yhteiskunta.
PS-teemat ajankohtaisempia kuin koskaan
Halla-aho korostaa, että perussuomalaiset on vastuullinen ja kansallismielinen vaihtoehto kaikille muille. Perussuomalaisten teemat eivät liity koronaan, mutta koronan vuoksi ne ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Halla-aho myös vakuuttaa, että perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet niiden ajankohdasta mitä hyvänsä.
&#8211; Perussuomalaisille kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. me kannatamme maltillista verotusta, turhien menojen leikkaamista ja sitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää kaikkialla Suomessa.
Ihmiset haluavat tulla toimeen työllään
Halla-aho myöntää, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja edelleen tarvitaan, jotta voidaan turvata realistinen mahdollisuus kaikille asua missä tahansa Suomessa.
&#8211; Samaan aikaan pitää tietysti pyrkiä siihen, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Sen ympärille sitten syntyy elinkeino- ja palvelualan työpaikkoja. Ennen kaikkea ihmiset haluavat kuitenkin tulla itse omalla työllään toimeen. Samalla oleellista on, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
&nbsp;

Halla-aho: Perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet ajankohdasta mitä hyvänsä – ”Kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta”

Monessa EU-maassa pitkään jatkuneet koronarajoitukset <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-55513167">turhauttavat kansalaisia</a>. EU-maiden johtajat ovat aivan aiheesta näreissään komissiolle, joka lupasi <a href="https://stage.sudev.fi/eun-rokotefarssi-horjuuttaa-unionia-brexitissa-britit-tekivat-kaiken-oikein/">yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista</a> rokoteohjelmallaan. Komissio patistaa jäsenmaita avaamaan rajojaan ja rokottamaan kansalaisia olemattomilla rokotteilla. Komissio antaa evääksi lohduttavia sanoja ja niin sanottuja jaksamiseen kannustavia hellyydenosoituksia, &#8221;jaksuhaleja&#8221;.

Kokeneet virkamiehet myöntävät, ettei komissio voi juuri vauhdittaa rokotteiden jakamista jäsenmaille. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on perustanut uuden koronanyrkin, jonka tehtävä on saada eurooppalaiset lääkevalmistajat tuottamaan rokotteita. Se vie <a href="https://www.politico.eu/article/eu-leaders-feel-the-pressure-over-handling-of-coronavirus-pandemic/">Politicon</a> mukaan kuitenkin vielä kuukausia.
Rajoituksiin kyllästyneet ihmiset levittävät virusta. Erityisen huolestuttavaa on virusmuunnosten leviäminen. Rokotteet eivät välttämättä tehoa enää yhtä hyvin uusiin virusmuunnoksiin kuin alkuperäiseen viruskantaan.
<h4>Tyhjää ja kolkkoa kuminaa</h4>
EU-johtajien videokokouksessa koronatilanne oli ymmärrettävästi pääaiheena. Rokoteohjelma on pahoin viivästynyt komission otettua ohjakset. Byrokratian ja sääntelyn vuoksi uusi, virusmuunnoksia vastaan suunnattu ohjelma ei tuota tuloksia ennen ensi syksyä.
EU-johtajilla on hyvin vähän kerrottavaa torstain kokouksesta. Lisäksi komissio on uhannut kuutta EU-maata jopa lakituvalla, jos rajoja ei pidetä auki. Suomi on yksi näistä ukaasin saaneista maista. Suomella on hieman reilu viikko aikaa vastata komissiolle.
Komissio on enemmän huolissaan tavaran vapaan liikkumisen puolesta kuin EU-kansalaisten terveydestä vaatiessaan rajojen avaamista. Eivät jotkut EU-maat piruuttaan rajoja ole laittanut kiinni.
Huolestuneiden EU-johtajien hätähuuto komission suuntaan saa vain tyhjän ja kolkon vastauksen, kaiun.

EU-johtajat tuskailevat komission rokoteohjelman fiaskoa – Komissio vaatii rajoja auki ja rokottamaan olemattomilla rokotteilla tarjoten jaksuhaleja

Hallitus on tänään pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa se on kertonut koronarajoitusten tiukennuksista. Perussuomalaiset totesivat kyselytunnilla, että tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta toteutuksessa on parantamisen varaa.

Perusuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ihmetteli kyselytunnilla, että jos ja kun Suomi on nyt poikkeusoloissa, miksi hallitus aloittaa rajoitustoimet vasta 8.3.
&#8211; Voisitteko kertoa, että jos tänään todetaan hätätila, niin miksi vasta puolentoista viikon päästä ryhdytään sulkutoimiin? Rantanen kysyi.
Syy on ministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan siitä, että asioiden käsittely eduskunnassa vie aikaa ja arvio on, että lait saadaan voimaan vasta 8.3.
Kaikki ravintolat kiinni
Yksi tulevista sulkutoimista on ravintoloiden sulkeminen. Rantanen kysyikin, onko tarkoitus sulkea kaikki ravintolat huomioimatta sitä, onko kysymyksessä esimerkiksi lounasravintola vai yökerho.
&#8211; Jos olette päätymässä siihen, että kaikki ravintolat menevät kategorisesti kiinni, niin onko tarkoitus kytkeä take away -ruuanhakuun myös alkoholin ulosmyynti? Tämä voisi helpottaa ravintolayrittäjien asemaa, Rantanen huomautti.
Saarikko vastasi, että kolmen viikon sulku koskee kaikkia ravintoloita. Hän totesi, että noutoruokaa voi edelleen myydä, mutta kysymykseen alkoholin ulosmyynnistä hän ei vastannut.
EU:ssa helpompaa rajoittaa sisäistä liikkumista kuin rajojen välistä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että koronakriisissä on huomattavissa sama ilmiö kuin muutama vuosi sitten Eurooppaa ravistelleessa terrori-iskujen aallossa.
&#8211; Jostakin syystä EU:ssa on helpompaa rajoittaa liikkumista ja olemista jäsenmaiden sisällä kuin liikkumista rajojen yli. Betoniporsaita ja piikkilankaa sai huoletta vetää julkisille paikoille, mutta jos samaa tehtiin sisärajoilla, komissiolta tuli helposti noottia vapaan liikkumisen rajoittamisesta, Halla-aho totesi viitaten aiempaan terroriaaltoon.
&#8211; Kysyisin, miten hallitus aikoo torjua taudin leviämistä naapurimaista myös työmatkaliikenteen ja muun niin sanotun välttämättömän liikenteen mukana?
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että Suomen korona-ajan rajapolitiikka on EU:n tiukimmasta päästä. Hän lisäsi, että rajojen pakkotestausmalli on vähitellen tulossa käyttöön.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sisäiset koronatoimet eivät riitä, jos rajat vuotavat

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi koronasulkua. 

Halla-aho kirjoittaa <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1364864078599094273">Twitter-ketjussa</a>:
Jos/kun epidemia kehittyy juuri nyt erittäin huonoon suuntaan, on perusteltua yrittää katkaista huono kehitys etupainotteisella ja ajallisesti tarkkaan rajatulla kolmen viikon sululla. Mikäli se ei tuota toivottuja tuloksia, on sitten mietittävä jotakin muuta.
Vaikeampi on ymmärtää, miksi sulku alkaa vasta yli viikon kuluttua, jos tilanne on akuutti juuri nyt. Toivon kansalaisilta suurta pidättyvyyttä, jotta sulun tehoa ei vesitettäisi etukäteen levittämällä tautia kahta kauheammin tulevan viikon aikana.
Kuntavaalien siirtämiselle ei ole perusteita. Sen enempää epidemia kuin kuntavaalien ajankohtakaan ei tule kenellekään yllätyksenä. Hallituksella on ollut vuosi aikaa laatia suunnitelma vaalien järjestämiseksi epidemian oloissa. Luotamme siihen, että suunnitelma on olemassa.
Jostakin syystä on poliittisesti helpompaa toteuttaa rajoituksia maan sisällä kuin rajoilla. Epidemiaa ei saada nujerrettua maan sisällä, jos uusia tautitapauksia tulee jatkuvasti rajojen yli.
Rakennustyömaat ja telakat ovat ongelma, johon on puututtava muullakin kuin &#8221;suosituksilla&#8221; ja vapaaehtoisilla toimilla. Turistiliikenne on jo pysähtynyt. On rajoitettava myös &#8221;välttämätöntä&#8221; eli työhön liittyvää matkustamista.
Suurin osa suomalaisista noudattaa omaehtoisesti suosituksia, mikä suurelta osin selittää Suomen hyvähkön tilanteen. Tartunnat painottuvat niin meillä kuin muissakin maissa maahanmuuttajaväestöön. Tämäkin on erityisongelma, jota on lähestyttävä sellaisena.
Peruskoulun yläasteen etäopetus on erittäin ongelmallinen asia, eikä sitä voida ajatella pelkästään taudinhallinnan näkökulmasta. Epidemia voi jatkua vaikka kuinka pitkään, ja nuorten kohdalla viikot ja kuukaudet ovat pitkiä. Olisi perusteltua priorisoida nuoria rokotuksissa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
1/ Jos/kun epidemia kehittyy juuri nyt erittäin huonoon suuntaan, on perusteltua yrittää katkaista huono kehitys etupainotteisella ja ajallisesti tarkkaan rajatulla kolmen viikon sululla. Mikäli se ei tuota toivottuja tuloksia, on sitten mietittävä jotakin muuta.
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1364864078599094273?ref_src=twsrc%5Etfw">February 25, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />

Halla-aho: on perusteltua yrittää katkaista huono kehitys kolmen viikon sululla, mutta vaikeampi on ymmärtää, miksi sulku alkaa vasta yli viikon kuluttua

Koronasulku

Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä

Halla-aho: Perussuomalaiset jatkavat vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet ajankohdasta mitä hyvänsä – ”Kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta”

EU-johtajat tuskailevat komission rokoteohjelman fiaskoa – Komissio vaatii rajoja auki ja rokottamaan olemattomilla rokotteilla tarjoten jaksuhaleja

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sisäiset koronatoimet eivät riitä, jos rajat vuotavat

Halla-aho: on perusteltua yrittää katkaista huono kehitys kolmen viikon sululla, mutta vaikeampi on ymmärtää, miksi sulku alkaa vasta yli viikon kuluttua

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025