Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koronatiedotus

Tanskan suurimpiin sanomalehtiin kuuluva Ekstra Bladet ruotii itsekriittisesti journalismin heikkoa tilaa pandemian aikana. Lehden journalistin Brian Weichardtin mukaan media on laiminlyönyt tehtävänsä vallan vahtikoirana ja asettunut laiskasti toistamaan vallassa olevien poliitikkojen kertomuksia.

Tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee, ettei se ole ruotinut riittävästi viranomaisten antamia koronatietoja saati suhtautunut kriittisesti hallituksen ylevään retoriikkaan pandemian hoitamisesta. Vaikka tanskalaislehden itsetutkiskelu on harvinaislaatuista, on median kritiikittömyys pandemia-ajan johtajia kohtaan yleinen vaiva länsimaissa. Se on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa asti.
Tanskalaislehti on pyytänyt lukijoiltaan anteeksi sitä, ettei se ole käsitellyt kriittisesti valtion dataa ja ulostuloja pandemian aikana. Vuonna 1904 perustettu Ekstra Bladet <a href="https://ekstrabladet.dk/nyheder/lederen/vi-fejlede/9072013">julisti</a>, että sen olisi pitänyt ruotia ahkerammin valtion dataa ja koronapoliittisia linjauksia ennen asioista uutisoimista. Ulostulo lähti leviämään viraalisti internetissä, ja asiasta <a href="https://fee.org/articles/we-failed-danish-newspaper-apologizes-for-its-covid-coverage/">keskustellaan</a> jo Yhdysvalloissa asti.
&#8211; Melkein kahden vuoden ajan me – toimitus ja kansalaiset – olemme seuranneet lähes hypnoottisesti viranomaisten päivittäisiä koronalukuja, Ekstra Bladetin journalisti Brian Weichardt sanoi.
&#8211; Jatkuva henkinen valppaus on kuluttanut meitä. Tämän takia meidän – lehdistön – on arvioitava omaa suoriutumistamme. Olemme epäonnistuneet.
&#8221;Emme olleet riittävän valppaina&#8221;
Weichardtin mukaan lehden olisi pitänyt kysyä enemmän kysymyksiä siitä, miten viranomaiset tuottavat dataa käytännössä:
&#8211; Emme ole olleet riittävän valppaina tiedon portinvartijoina, kun viranomaisia vaadittiin vastaamaan, mitä tarkoittaa, kun henkilö joutuu sairaalaan koronan kanssa eikä koronan takia. Sillä on ratkaiseva ero, suuri ero. Virallisen sairaalaan joutuneiden määrän kerrotaan olleen 27 prosenttia korkeampi kuin luvun, joka kuvaa koronan takia sairaalaan joutuneiden määrää.
&#8211; Tietysti viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kansalle antamansa tiedon oikeellisuudesta, tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Luvut siitä, kuinka moni on sairastunut ja kuollut koronaan, olisi luonnollisesti pitänyt julkaista jo kauan sitten.
Viranomaisten viestintä ei ansaitse ylistystä
Weichardtin mukaan journalistien olisi pitänyt välttää mukailemasta sokeasti valtion retoriikkaa ja tarkoitushakuista tarinankerrontaa.
&#8211; Rokotteiden on väitetty jatkuvasti olevan meidän &#8217;superase&#8217;. Sairaaloitamme on kutsuttu &#8217;supersairaaloiksi&#8217;, hän kirjoitti.
&#8211; Siitä huolimatta nämä supersairaalat ovat nähtävästi ylikuormittuneet, vaikka melkein koko kansa on varustettu &#8217;superaseella&#8217;. Toisin sanoen, jokin tässä ei nyt ansaitse etuliitettä &#8217;super&#8217;. Ottamatta kantaa siihen, onko kyse rokotteista, sairaaloista tai jossain määrin molemmista, viranomaisten viestintä kansalaisille ei ainakaan ansaitse ylistystä.
Journalistien tulisi olla vallan vahtikoiria
Tanskalaislehden pahoittelu on tärkeä muistutus perinteisestä länsimaisen median roolista &#8221;vallan vahtikoirana&#8221; eikä vallan äänitorvena. Esimerkiksi arvovaltainen American Press Institute (API) määrittelee median tärkeäksi rooliksi vahtia vallankäyttäjiä kansalaisten puolesta, koska vallankäyttäjien toiminta vaikuttaa kaikkien elämään. Se voi antaa myös äänen niille, joilla ei ole poliittista valtaa.
API pitää ensiarvoisen tärkeänä, että journalistit varovat joutumasta &#8221;lähteidensä lumoamiksi&#8221; ja &#8221;vallan sokaisemiksi&#8221;. Toisin sanoen journalistien tehtävänä ei ole vain kierrättää poliitikkojen ja viranomaisten lausuntoja, vaan analysoida niitä kriittisesti.
Ongelmia on myös Yhdysvalloissa
Ongelma ei rajoitu vain Tanskaan. Yhdysvalloissa media on ollut lääpällään Valkoisen talon koronavirustyöryhmään kuuluvaan National Institutes of Healthin johtajaan Anthony Fauciin. Hänet on nostettu ihaillen lukemattomien aikakauslehtien kansikuviin, ja häntä on kutsuttu satoihin mediatapahtumiin. Media on luonut hänestä siloteltua sankaritarinaa ja kulttihahmoa, vaikka PR-tehtävät eivät varsinaisesti kuulu hänen työnkuvaansa.
Valtamedia on ollut äärimmäisen varovainen ja vältellyt käsittelemästä Faucia kriittisesti, vaikka hänen pandemiatyöhönsä liittyy epäkohtia. Pandemian alkuvaiheessa Fauci vähätteli tarkoitushakuisesti maskien tarpeellisuutta ja suositteli olemaan käyttämättä niitä, koska pelkäsi maskipulaa. Media on sittemmin unohtanut yhden maailman merkittävimmän pandemia-auktoriteetin tietoisen valehtelun. Kyseenalainen huomio ei tukisi median luomaa sankaritarinaa.
&nbsp;

Suuri tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee laiskaa koronapolitiikan käsittelyä: ”Olemme epäonnistuneet”

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen tapahtuma-alan koronarajoitusten ja -suositusten tiedottamisesta.

&#8211; Läpi koronaepidemian erilaisista rajoituksista ja suosituksista tiedottaminen ja uutisointi on ollut varsin sekavaa, ja viikon sisällä linjaukset ja tulkinnat ovat voineet muuttua merkittävästi, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta.
Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala odottaa rokotusten edistymisen myötä saavansa vihdoin yleisöä tapahtumiinsa, mutta viranomaispäätöksiä joudutaan odottamaan ja niiden tulkinnat muuttuvat siihen tahtiin, että monet ovat todenneet helpommaksi perua tapahtumansa kuin mukautua varsin lyhyellä varoitusajalla tuleviin päätöksiin.
Halutaanko auttaa vai pelata itselle irtopisteitä?
Wihosen mukaan on ymmärrettävää, että viranomaiset haluavat toimia terveysturvallisuus edellä ja hillitä koronan leviämistä. Tapahtuma- ja kulttuurialaa on kuitenkin rajoitettu, siis käytännössä tehty alalla toimiminen lähes mahdottomaksi, jo reilun puolentoista vuoden ajan.
&#8211; Varsinkin nyt syksyn kynnyksellä ovat AVIn ja hallituksen linjaukset olleet varsin ristiriitaisia, eikä kellään tunnu olevan tietämystä, miten tullaan käytännössä toimimaan. Viimeksi eilen torstaina 19.8. ministeri Antti Kurvinen twiittasi, että kahden metrin turvaväleistä ja katsomolohkoista luovutaan, ja että STM on lähettänyt AVIlle ohjauskirjeen koskien yleisötilaisuuksien rajoituksia.
&#8211; Jo nyt ilmoitusta on ehditty kritisoimaan, ja esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston Heikki Mäki ilmoitti pitävänsä ohjeistusta ja sen toteuttamista mahdottomana, Wihonen kertoo.
Kyseessä on monen ihmisen elanto ja työ
Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat Wihosen mukaan selkeää ohjeistusta ja selkeitä linjauksia siitä, mikä on rajattua ja mitkä ovat suositukset. Pahentuneesta koronatilanteesta huolimatta on nähty, että isoillekin väkijoukoille on voitu järjestää terveysturvallisia tapahtumia. Kyseessä on kuitenkin monen ihmisen elanto ja työ.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, kenen etua ajaa se, että rajoitusten ja suositusten linjauksista väitellään uutisotsikoissa ja somessa sen sijaan, että hallitus itse keskustelisi AVIen, THL:n ja muiden viranomaisten kanssa. Kuvitteleeko hallitus, että yrittäjät, tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset pysyvät jatkuvasti muuttuvien linjausten ja ohjeistusten perässä?
&#8211; Miten hallitus aikoo yhdessä muiden viranomaisten kanssa parantaa toimintaansa, jotta päätöksiä saadaan aikaan nopeammin ja yhteistuumin, jottei keskustelua tarvitse käydä iltapäivälehtien otsikoissa? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen toivoo selkeämpää ohjeistusta tapahtuma-alan koronarajoituksiin ja -suosituksiin: ”Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat selkeää ohjeistusta”

Kansanedustaja Jussi Wihonen tiedusteli 22.2. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallituksen ja viranomaisten koronatiedottamisesta. Wihonen kysyi, pitääkö kansalaisten olla huolissaan viranomaisten takkuilevasta yhteistyöstä koronaepidemian hoitamisessa. Kysymyksen jättämisen jälkeen ei tilanteen voi sanoa ainakaan parantuneen.

Kysymyksen taustalla oli viikolla seitsemän STM:n ja THL:n viikoittaisessa koronatiedotustilaisuudessa THL:n toimesta esitetty ehdotus sulkea pääkaupunkiseudun baarit ja yökerhot määräajaksi. STM:n edustajille tämä tuli yllätyksenä. Tiedotustilaisuuden jälkeen asiaa korjattiin, ja THL:n johto joutui hallituksen puhutteluun.
Kansanedustaja Jussi Wihonen kysyi helmikuun 22. päivänä, pitääkö kansalaisten olla huolissaan viranomaisten keskinäisestä työskentelystä, jos yhteisessä tiedotustilaisuudessa ei tiedetä lainkaan, mitä toinen osapuoli aikoo esittää.
&#8211; Eikö viranomaisten ja hallituksen kesken käydä neuvotteluja koronatoimista? Miten hallitus aikoo yhdessä terveys- ja alueviranomaisten kanssa parantaa viestintäänsä selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi? Miten hallitus ja viranomaiset aikovat vastedes käyttää energiaansa taudin tukahduttamiseen ja tartuntojen leviämisen estämiseen keskinäisten nokittelujen sijaan? Wihonen halusi tietää.
Tilanne ei näytä parantuneen
Wihosen mukaan kysymyksen jättämisen jälkeen ei tilanteen voida sanoa parantuneen. Pahentunut koronatilanne johti poikkeusolojen ja uuden ”sulkutilan” julistamiseen. ”Sulkutilan” julistus vaikuttikin olevan ensisijaisesti uuden viranomaistermin lanseeraustilaisuus, sillä monelle jäi epäselväksi, mitä sulku oikeastaan tarkoittaa ja mitä siinä suljetaan. Hallitus sai lisäksi moitteita lainvalmistelustaan, kun sen katsottiin asettaneen aikataulun eduskunnalle ravintolat sulkevan lain käsittelemiseksi.
Lisäksi STM:n ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto väänsivät kättä siitä, saavatko yksityiset kuntosalit ja muut harrastetilat olla auki, jos niissä on enimmillään 10 ihmistä kerrallaan. Kaiken kruunasi viikolla 9 tehty päätös kuntavaalien siirtämisestä ja siitä seurannut runsas keskustelu. Kritiikkiä hallitus on saanut myös lainvalmistelustaan ja sen läpinäkyvyydestä.
&#8211; Paljon on ehtinyt tapahtua parissa viikossa. Tänään sain kirjalliseen kysymykseeni <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_61+2021.pdf">vastauksen</a> ministeri Krista Kiurulta, Wihonen kertoo.
Hallituksen viestintä tuntuu lähinnä uhkailulta
Vastauksessa Kiuru esittelee hallituksen hybridistrategiaa. Viestinnästä Kiuru toteaa:
&#8211; Hallituksen viestintästrategian kaksi keskeistä arvoa ovat luotettavuus ja avoimuus. Hallitus viestii niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa oikeaa ja luotettavaa tietoa tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Viestinnän selkeyteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään tilanteen ihmisten terveyttä vaarantavan luonteen vuoksi erityistä huomiota.
&#8211; Hallitus ja koronavirusepidemian hoidosta vastaavat keskeiset viranomaiset käyvät säännöllistä ja jatkuvaa keskustelua koronatilanteesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Kansallisella tasolla tehdyistä päätöksistä, linjauksista ja ohjeistuksista viestitään säännöllisesti, sekä epidemian tilannekuvasta tiedotetaan viikoittain, kertoo Kiuru.
&#8211; Nyt keskustelussa ovat olleet liikkumisrajoitukset, ja mitä ne käytännössä tarkoittaisivat. Sulkutoimet tulivat voimaan vasta tällä viikolla, joten hallituksen pakonomainen viestintä liikkumiskielloista tuntuu lähinnä kansalaisten uhkailulta, Wihonen sanoo.
Tautitilanne on vakava, juuri sen vuoksi viranomaisviestinnän tulisi olla selkeämpää Wihosen mielestä.
Suoria vastauksia ei saatu
Kuten ministeri Kiurun vastauksista voi lukea, ei Wihosen kysymyksiin suoria vastauksia saatu.
&#8211; Hallituksen tiedottamisen epäselvyyden jatkuessa ja yleisesti mediassa nousseen kritiikin seurauksena voidaan todeta, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Pääministeri Sanna Marin totesi vuosi sitten, että jätetään spektaakkelit muille. Nyt kuitenkin hallitus tarjoaa lähes jokaisen tiedotuksensa jälkeen uusia spektaakkeleita, eikä viranomaisten kesken tunnu vieläkään löytyneen yhteistä säveltä.
&#8211; Ilmeisesti huolissaan pitää olla, Wihonen toteaa.
&nbsp;

Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen viranomaisten koronatiedottamisesta.

&#8211; Kun koronapandemiaa on nyt jatkunut vuoden päivät, ovat koronauutiset, -tiedotukset, -suositukset ja -rajoitukset tulleet osaksi kansalaisten jokapäiväistä elämää. Koronapandemian aikana on nähty monia käänteitä, välillä parempaan, välillä huonompaan suuntaan. Asia, joka on pysynyt samana, on viranomaisohjeistuksista aiheutunut hämmennys, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Virkamiesten kapulakieli aiheuttaa koronaähkyä
&#8211; Kun koronatoimenpiteistä on pidetty toistakymmentä tiedotustilaisuutta, ei ole ihme, että kansalaisilla alkaa olla ”koronaähkyä”. Viranomaisten kapulakielellä antamia ohjeistuksia ei saada sisäistettyä, kun jo seuraavaa tiedotustilaisuutta ajetaan ulos. Hybridimalli, liikennevalomalli, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe, koronan eri tasot, oikea-aikaisuus… Riittää työtä pysyä virkamiestermistön perässä.
Epäselvyyttä on ollut selvästi myös viranomaisten kesken. Viimeisimpänä esimerkkinä torstaina 18.2. viikoittaisessa STM:n ja THL:n tiedotuksessa THL suositti ravintoloiden sulkemista pääkaupunkiseudulla. Asiaa korjattiin nopeasti jälkikäteen ilmoittamalla mediassa, ettei toimia ole mahdollista tehdä lain puitteissa. Paikalla olleet STM:n edustajat eivät kuitenkaan vastanneet itse tiedotustilaisuudessa asiasta mitään, ja noottia annettiin ilmeisesti jälkikäteen.
Pitääkö olla huolissaan viranomaisten yhteistyöstä?
Wihonen toivoo selkeämpää viestintää:
&#8211; Kun kaikkien osapuolen tahtotilana on selättää koronapandemia ja estää tartuntojen leviämistä, niin kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi asioita täytyy vatvoa ensin mediassa, sitten neuvotteluissa ja tiedotustilaisuuksissa, ja lopullista päätöstä ja toimea saa odottaa viikkotolkulla.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, pitääkö kansalaisten olla huolissaan viranomaisten keskinäisestä työskentelystä, jos yhteisessä tiedotustilaisuudessa ei tiedetä lainkaan, mitä toinen osapuoli aikoo esittää. Wihonen kysyy myös, eikö viranomaisten ja hallituksen kesken käydä neuvotteluja koronatoimista sekä miten hallitus aikoo yhdessä terveys- ja aluehallintoviranomaisten kanssa parantaa viestintäänsä selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi.
&#8211; Miten hallitus ja viranomaiset aikovat vastedes käyttää energiaansa taudin tukahduttamiseen ja tartuntojen leviämisen estämiseen keskinäisten nokittelujen sijaan? Wihonen haluaa tietää.
&nbsp;

Wihonen: Viranomaisten suunnattava energiansa keskinäisestä nokittelusta taudin tukahduttamiseen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vaatii hallitukselta aktiivisempaa poliittista johtajuutta koronaviruksen tukahduttamiseksi niin tekojen kuin tiedottamisenkin suhteen.

&#8211; Viime päivinä uutisotsikoissa ovat pyörineet koronarokotusten jakeluun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella. Tähän mennessä on saatu rokotettua vasta joitakin tuhansia ihmisiä ja terveydenhuollon parissa työskentelevillä ja riskiryhmään kuuluvilla on meneillään pitkä piinallinen odotus, kirjoittaa Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Rokotteiden saavuttua niiden jakelun on toimittava saumattomasti. Tarvitaan tehokas, nopea ja vapaaehtoisuuteen perustuva rokotusohjelma ja pian. Ihmisille ei saa olla myöskään epäselvää, milloin heidän vuoronsa koittaa.
Hallituksen viestintä on ollut liian vähäistä
Rajoitukset ja suositukset saavat tavallisen kansan pään pyörälle. Hallitus on sysännyt tiedotusvastuun viranomaisille ja viestintä Suomen johdon taholta on ollut Elomaan mielestä liian vähäistä. Ihmisille on epäselvää, miten pitäisi toimia juuri tällä hetkellä. Moni on jo turtunut pitkään kestäneeseen koronauutisten virtaan ja tärkeiden viestien poimiminen uutisvirrasta ei ole niin helppoa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin Elomaan mukaan aktiivista poliittista johtajuutta niin tekojen kuin tiedottamisen suhteen.
&#8211; Valitettavasti koronan helpommin tarttuvaa muunnosta on löydetty myös Suomesta. Miten hallitus on reagoinut tähän tietoon? Onko syytä päivittää kiireesti ohjeistusta? Mitä tavallisten ihmisten tulisi tehdä? Minkä suuruiset tartuntaluvut johtavat valmiuslain käyttöönottoon? Tällä hetkellä osa suomalaisista on visusti omissa oloissaan vältellen ihmiskontakteja.
&#8211; Samaan aikaan toiset lomailevat laskettelukeskuksissa vailla huolen häivää ja ramppaavat ostoskeskuksissa alennusmyynneillä. Toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Maskin käyttöhän ei ollut vielä viime keväänä hallituksen ja terveysviranomaisten mukaan olennaista koronan torjunnassa.
&#8211; Tätä tietoa levitettiin, koska maskeja ei ollut tuolloin tarpeeksi. Kyseenalaista viestintää tai ei, niin tämä viesti vaikuttaa yhä ihmisten suhtautumiseen maskien käyttöön. Tulisiko hallituksen toimesta painottaa tästä syystä vielä voimakkaammin maskin käytön merkitystä? Vallitseva epävarmuus ja epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia, ovat koronaviruksen ikäviä kylkiäisiä. Juuri näihin voidaan vaikuttaa aktiivisella, selkeällä ja konkreettisella sekä toivoa luovalla viestinnällä, Elomaa uskoo.
Suomalaisista on huolehdittava myös kriisin keskellä
Elomaa vaatii hallitusta pitämään huolta kansalaisten elämän toimivuudesta myös kriisin keskellä, koska passiivisuus ja laiminlyönnit johtavat epäinhimillisiin seurauksiin. Esimerkiksi maksuvaikeuksissa olevien yritysten ja yksityishenkilöiden auttaminen on jäänyt puolitiehen, eivätkä hallituksen oikeansuuntaiset toimet ole olleet Elomaan mielestä riittäviä.
&#8211; Nyt erityisesti yksinäisyyttä järisyttävästi lisäävän koronakriisin keskellä on varmistettava omaisten mahdollisuus tavata koronaturvallisesti hoitolaitoksissa tai sairaaloissa makaavia läheisiään. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sitä se ei ole. Menetin taannoin läheisen rakkaan sukulaisen. Pitkän elämäntaipaleen viimeiset metrit menivät yksin kivun ja kärsimyksen keskellä. Tapaamaan pääsi vasta kun oli jo liian myöhäistä.
&#8211; Vastaavaa ei saisi tapahtua kenellekään. Tästä syystä turvallisten tapaamisten järjestämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronan lisäksi yksinäisyys on iso uhka yhteiskunnallemme. Nyt tarvitaan hallitukselta paljon töitä pandemian kaatamiseen ja sen vanavedessä paisuneiden ongelmien ratkaisemiseen. Maamme johdolla ei ole varaa olla talviunilla, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koronaohjeistusten ja -määräysten tiedottamisesta.

Uusimmassa viikoittaisessa STM:n ja THL:n koronatilannekatsauksessa (26.11.) annettiin jälleen synkkiä tilannearvioita koronatilanteen kehityksestä pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Koronatilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan syksyn mittaan ja nyt monilla paikoilla lähestytään leviämisvaihetta.
Pääkaupunkiseudulla annettiin jo aiemmin tällä viikolla ilmoitus tiukemmista koronarajoituksista, kun tilanne paheni viikonlopun aikana ja viime viikolla annetut linjaukset näyttäytyivät liian tehottomina. Tosin kummassakaan tiedotuksessa ei juuri tiedotettu tehdyistä tai voimaan tulevista päätöksistä.
&#8211; Kun erilaisia ja eri toimijoiden järjestämiä tiedotustilaisuuksia on nyt järjestetty keväästä asti ja mediassa korona on ollut pääuutisena jo monta kuukautta, ei ole ihme, että kansalaisten keskuudessa saattaa ilmetä niin sanottua koronaväsymystä ja on vaikea ottaa selkoa, mitkä ovat ajankohtaiset määräykset, kuka niitä antaa ja milloin ne tulevat voimaan, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Moni asia jää epäselväksi
&#8211; Esimerkiksi torstain 26.11. tiedotustilaisuudessakin mainittiin, että STM suosittelee kauppakeskusten yleisten oleskelutilojen sulkemista, mutta ei tarkennettu, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi ja milloin se astuisi voimaan. Tarkennusta saatiin toki lehtiuutisessa tiedotustilaisuuden jälkeen.
&#8211; On erityisen tärkeää, että kansa saa ajankohtaista tietoa ja pysyy kartalla koronamääräysten, -suositusten ja -rajoitusten suhteen. Nyt jää kuitenkin moni asia epäselväksi, kun ennen varsinaisten päätösten tekemistä järjestetään tiedotustilaisuutta suunnitelluista toimista. Kansalle ei ehkä ole selvää, että päätösten tekeminen saattaa vaatia esimerkiksi muutoksia lakeihin, joka vie taas oman aikansa. Kansa tarvitsee tietoa päätöksistä, ei suunnitelmista, Wihonen sanoo.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Wihonen tiedustelee, tunnustaako hallitus ongelman epäselvästä viestinnästä koronaohjeistuksen suhteen sekä miten hallitus aikoo parantaa viestintäänsä ja auttaa muita toimijoita parantamaan omaansa. Wihonen kysyy myös, aikooko hallitus jatkossa järjestää tiedotustilaisuuksia ennemmin tekemistään päätöksistä kuin aiesuunnitelmista, joiden toteuttamiseen menee viikkoja.
&nbsp;

Wihonen: Kansa tarvitsee tietoa päätöksistä, ei suunnitelmista – miten hallitus aikoo parantaa epäselvää viestintäänsä koronaohjeistuksista ja -määräyksistä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kaksi kirjallista kysymystä liittyen ulkomailta Suomeen palaavien matkustajien koronaohjeistukseen omaehtoisesta koronakaranteenista sekä kasvomaskisuositusten ajankohtaisuudesta Suomessa.

Ulkomailla matkanneilla on erilaisia käsityksiä siitä, onko 14 vuorokauden omaehtoisen karanteenin noudattaminen edelleen aiheellista. Kansalaisia mietityttää, onko karanteenin noudattaminen pakollista vai voiko lomalta palata jo normaalisti töihin.
&#8211; Onko ohjeistuksissa ja määräyksissä alueellisia eroja ja tuodaanko ne Suomeen palaaville matkaajille selvästi esiin matkan aikana tai esimerkiksi lentokentällä? Ihmisille tulee saattaa yleisesti tietoon tämänhetkiset viralliset ohjeet ja määräykset karanteeniin liittyen, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps.).
<h4>Tarvitaan selkeät linjaukset</h4>
Ulkomailla lomailusta seuranneesta karanteenista ja siitä aiheutuvien kustannusten jakautumisesta on myös epäselvyyttä. Onko omaehtoinen karanteeni, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä altistamasta ihmisiä mahdolliselle virukselle, työntekijän omaa palkatonta lomaa, kelakorvattavaa lomaa vai työnantajan korvattavaksi lankeavaa sairaslomaa? Onko asiassa huomioitu poissaolojen työnantajille aiheuttamat ongelmat, kuten esimerkiksi sijaistavan työvoiman hankkiminen ja siitä aiheutuvat kustannukset?
&#8211; Tarvitaan selkeät linjaukset, sillä kyselyjä tulee niin matkoilta palaavilta kuin myös työnantajilta ja yrittäjiltä, Juvonen toteaa.
<h4>Myös kasvomaskien käyttösuositukset ja hankintaohjeet epäselviä ja ristiriitaisia</h4>
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kertoi sunnuntaina 2.8. Ylelle, että myös Suomessa tullaan antamaan suositus kasvomaskien käytöstä koronavirusepidemian toista aaltoa silmällä pitäen. Myös THL:n pääjohtaja Markku Hautakangas on vahvistanut, että suositukset on tarkoitus antaa kuluvan viikon aikana. Kasvomaskin käyttöä tullaan suosittamaan erityisesti julkisessa liikenteessä, mahdollisesti myös julkisilla paikoilla, joissa on vaikeuksia säilyttää turvaetäisyyksiä.
Suositukset kasvomaskien käytöstä ovat olleet koko kevään pahasti ristiriidassa keskenään, milloin mistäkin syystä. Suojainten oikeaoppista käyttöä on korostettu siitä saatavan hyödyn varmistamiseksi, mutta ihmisten on ollut hyvin vaikea hahmottaa, onko maskin käyttö turvallisuustekijä vai suoranainen riski.
&#8211; Kautta aikojen vallinneet hyvän hygienian ohjeet ja jopa maalaisjärjellä käsitettävät luonnonlait oltiin valmiita sekoittamaan epämääräisillä ja alati vaihtuvilla lausunnoilla. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista oikaista syntyneitä väärinkäsityksiä ja ohjeistaa hämmentyneitä kansalaisia riittävän selkeästi uusista suosituksista, Juvonen muistuttaa.
<h4>Kansa tarvitsee vastauksia pian</h4>
Suojaimista on myös ollut huutava pula läpi pandemian. Saatavuusongelmat ovat olleet laajalti tiedostettu ongelma, eivätkä ne ole koskeneet ainoastaan Suomea. Juvonen kysyykin, mikä on tilanne kasvomaskien saatavuuden osalta nyt, ja onko myös Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastojen tilanne saatu korjattua?
&#8211; Ihmisiä huolettaa maskisuosituksissa myös se, että niiden hankinnan pelätään jäävän kansalaisten omaksi huoleksi. Tällöin vaarana on, että yhtä ja samaa suojainta käytetään päivästä toiseen. Hengityssuojainten määrä ja saatavuus ovat avainasemassa siinä, että maskeja riittää järkevään hintaan myös kuluttajien saataville, sanoo Juvonen.
&#8211; Kansa tarvitsee vastauksia pian, ei vain epämääräisyyttä, jota hallituksen nykytila tarjoaa, Juvonen summaa.

Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”

Tukholman alueella koronaan kuolleista suurin osa on ruotsinsomaleja, kertoo Ruotsin yleisradio. Ruotsinsomalien lääkäriyhdistys vaatii koronatiedottamisen lisäämistä somaliaksi. 
Ruotsin yleisradio SVT <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/lakarforening-larmar-over-halften-av-de-doda-ar-svensksomalier">uutisoi</a>, että ainakin kuusi Tukholman alueella koronaviruksen takia kuolleista yhdeksästä henkilöstä on somaleja. SVT:n uutinen perustuu ruotsinsomalialaisten lääkärien yhdistyksen antamiin tietoihin.
Tukholman sairaanhoitopiiri vahvistaa, että tähän mennessä yhdeksän henkilön on todettu kuolleen Covid-19-viruksen takia, mutta viranomaiset eivät anna mitään tietoja kuolleiden etnisestä taustasta.
&#8211; Kun korona levisi Ruotsiin, siitä ei ollut paljonkaan tietoa somaliaksi, joten monet jatkoivat elämistä tavalliseen tapaan, kertoo ruotsinsomalialaisten lääkärien yhdistyksen hallituksen jäsen Jihan Mohamed SVT:lle.
&#8211; Useimmilla on ollut muita perussairauksia. Mutta eilen kuollut 60-vuotias mies vaikutti muuten erittäin hyväkuntoiselta. Monet kauhistuivat kuullessaan hänen kuolleen.
<h4>Maahanmuuttajalähiöissä eri sukupolvet asuvat yhdessä</h4>
Jihan Mohamedin mukaan lähes kaikki kuolleet asuivat Järvan alueen maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä, kuten Kistassa, Rinkebyssä ja Tenstassa.
&#8211; En tiedä, miksi juuri Järvan alue nousee esiin koronavirukseen kuolleita tarkasteltaessa, mutta monet asuvat siellä ahtaasti, Jihan Mohamed kommentoi.
&#8211; Samassa asunnossa saattaa asua useita sukupolvia, joten se voi vaikuttaa.
<h4>Kulttuuriin kuuluu sairastuneen luona vieraileminen</h4>
Somalitaustainen naislääkäri Jihan Mohamed uskoo, että myös kulttuurisilla ominaispiirteillä on voinut olla vaikutusta viruksen leviämiseen erityisesti somaliyhteisön parissa.
&#8211; Somalikulttuurissa sosiaalinen kanssakäyminen, tuttavien tapaaminen ja kylässä käyminen ovat tärkeitä asioita, varsinkin silloin, kun joku on sairaana.
Ruotsinsomalien lääkäriyhdistys on sitä mieltä, että koronaviruksesta ei ole ollut riittävästi tietoa saatavilla somaliaksi. Siksi yhdistys onkin päättänyt tarttua toimeen ja ryhtyä julkaisemaan koronaohjeita somaliaksi.
&#8211; Olemme esimerkiksi kertoneet, että on tärkeää pitää etäisyyttä muihin ihmisiin ja että oireilevien ihmisten on pysyteltävä kotona, Jihan Mohamed sanoo. Ihmisten on muutettava käyttäytymistään.
<h4>Suomessa tiedotetaan arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi</h4>
Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11268770">uutisoi</a> perjantaina lisäävänsä koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi.
– Yhteisen turvallisuuden takia on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat saavat nyt ajantasaista ja luotettavaa tietoa koronavirustilanteesta, riippumatta siitä osaavatko he suomen kieltä vai ei, toteaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.
Ylen mukaan käännösten tekemisestä vastaavat sekä Ylen omat kääntäjät että ulkopuoliset, tätä projektia varten rekrytoidut ammattilaiset.
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa Tilastokeskuksen mukaan 392 000 vieraskielistä. Heistä arabian kieltä puhui äidinkielenään 30 000 henkilöä. Somalia puhui äidinkielenään 21 000 henkilöä, kurdia 14 000 ja persiaa/farsia 13 000 henkilöä.

koronatiedotus

Suuri tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee laiskaa koronapolitiikan käsittelyä: ”Olemme epäonnistuneet”

Wihonen toivoo selkeämpää ohjeistusta tapahtuma-alan koronarajoituksiin ja -suosituksiin: ”Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat selkeää ohjeistusta”

Wihonen: Viranomaisten keskinäinen yhteistyö ei näytä sujuvan

Wihonen: Viranomaisten suunnattava energiansa keskinäisestä nokittelusta taudin tukahduttamiseen

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Wihonen: Kansa tarvitsee tietoa päätöksistä, ei suunnitelmista – miten hallitus aikoo parantaa epäselvää viestintäänsä koronaohjeistuksista ja -määräyksistä?

Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”

Tukholman koronakuolleista suurin osa somaleja – lääkärit vaativat lisää tiedotusta somaliaksi

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025