Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koronatodistus

Eduskunnan täysistunnossa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-10-2022?start=14433&amp;end=15047&amp;speaker=1437">käsiteltiin</a> keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitetta</a> laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Aloite vaatii kumottavaksi tartuntatautilakiin lisättyä väliaikaista pykälää ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8221; ja siihen tehtyjä viittauksia poistettavaksi muualta laista. Mäenpää siis ajaa aloitteellaan koronapassin poistamista laista.

Juha Mäenpää viittasi aloitteessaan julkisuudessa esillä olleisiin valtiosäännön asiantuntijan näkemyksiin:
&#8211; Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Rautiainen perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Järjen Ääni ry:n kannanotto esillä
Mäenpää toi keskusteluun Järjen Ääni ry:n helmikuun alussa julkaistun kannanoton. Omien verkkosivujensa mukaan Järjen Ääni ry pyrkii edistämään koronapandemiaan liittyvää avointa keskustelua ja tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteiskunnassa. Kannanotossaan yhdistys vaatii koronapassisääntelyn kumoamista ja katsoo, että laajemmassa katsannossa koronapassisääntely itsessään asettaa vaarallisen ennakkotapauksen kansalaisten itsemääräämisoikeuden, perusoikeuksien ja yksityiselämän suojan kaventamiselle myös tulevaisuudessa.
&#8211; Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Mäenpää muistutti päätöslauselman kehottavan jäsenvaltioita huolehtimaan, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja että ketään ei poliittisesti, sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta.
&#8211; Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen, Mäenpää korosti Järjen Ääni -yhdistyksenkin esille nostamaa kohtaa Euroopan neuvoston päätöslauselmasta.
Liuta yliopistoasiantuntijoita esittänyt kritiikkiä
Järjen Ääni ry:n kannanotossa oli nostettu esille useamman yliopistoasiantuntijan kriittisiä näkökulmia koronapassilainsäädäntöön. Mäenpää nosti myös ne salikeskusteluun:
&#8211; EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta.
&#8211; Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle.
Mäenpää toivoo aloitteen nopeaa käsittelyä
&#8211; Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta.
&#8211; Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön, luetteli Mäenpää.
Kansanedustaja toivoi lopuksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaisi lakialoitteen nopeasti käsittelyyn.
&nbsp;

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti perjantaina lakialoitteen, jossa hän vaatii niin sanottua koronapassia kumottavaksi. Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä, joiden mukaan perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot eivät nykytilanteessa täyty.

Keskiviikkona eduskunnan sivuille ilmestyneen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_4+2022.aspx">lakialoitteen</a> pääasiallinen sisältö kuuluu: ”Kumotaan tartuntatautilakiin lisätty väliaikainen 58 i § &#8217;EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö&#8217; ja poistetaan siihen tehdyt viittaukset muualta laista.”
Kansanedustaja Juha Mäenpää perustelee lakialoitetta valtiosääntöasiantuntijan ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtorin Pauli Rautiaisen näkemyksillä.
Valtiosääntöasiantuntija vaati eduskunnalta toimia
Rautiainen vaati yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä 2.2.2022, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota koronapassi viipymättä istuntokauden alettua.
Rautiainen vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n (asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön rajoittamisesta) kumoamiseen syyskuussa. Hän perusteli vaatimuksiaan sillä, etteivät perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyden ehdot nykytilanteessa täyty.
Mäenpää otti nopeasti neuvosta vaarin. Aloitteen on allekirjoittanut myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
&nbsp;

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Suomessa on käytössä väliaikaisena rajoituksille vaihtoehtoisena järjestelynä Kanta-palvelusta ladattava koronapassi. Kun tällaista järjestelyä käytetään, on välttämätöntä, että järjestelmä toimii ja passin saamiseen oikeutetut henkilöt sen tosiasiassa saavat. Kansalaispalaute paljastaa lukuisia ongelmia ja epäkohtia tässä. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt kansanedustaja Jani Mäkelä vaatii hallitusta korjaamaan epäkohdat.

Henkilöiden rokotetietoja on voinut jäädä kirjaamatta järjestelmään ja korjauksista vastuullinen sairaanhoitopiiri ei korjaa tietoja kohtuullisessa ajassa tai sen asiakaspalvelua ei ylipäänsä tavoita. Ulkomailla saatu rokote ei kaikilla ole kirjautunut tietoihin. Henkilö on saattanut saada vain yhden rokotteen aiempien sivuvaikutusten tai aiemmin sairastetun koronatartunnan johdosta, eikä passi näistä syistä toimi.
Osa suomalaisista vaikeuksissa
Kansalaiset, joilla ei ole käytössä nettiyhteyttä ja jotka eivät ole tottuneita digitaalisten palveluiden käyttöön, ovat vaikeuksissa, kun sairaanhoitopiirit ovat keskittäneet tulostettujen koronapassien jakelun tiettyihin palvelupisteisiin, joihin voi olla pitkä matka. On kysytty, eikö tulevaisuudessa kolmannesta rokotteesta voisi saada todistuksen jo rokotuksen yhteydessä, ettei tarvitsisi erikseen enää hakea passia.
&#8211; Nämä tilanteet asettavat kansalaisen ja hänen läheisensä kohtuuttomaan asemaan, kun rokotepassia vaaditaan käytännössä monin paikoin ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus kaavailee koronapassin käytön pidentämistä ja laajentamista, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.
Mäkelä kysyy hallitukselta, mihin toimiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tässä ja muussa kansalaispalautteessa esitettyjen koronapassin saamiseen liittyvien epäkohtien korjaamiseksi ja sen turvaamiseksi, että myös haja-asutusalueella elävät digitaalisten palveluiden ulkopuolella olevat kansalaiset saisivat koronatodistuksen kohtuullisella vaivalla ja kustannuksilla.
&nbsp;

Koronapassin saatavuudessa lukuisia ongelmia ja epäkohtia – Mäkelä: Digitaalisten palvelujen ulkopuolella olevat kansalaiset joutuvat kohtuuttomaan asemaan

Eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen, jolla matkustusrajoitusten voimassaoloa jatkettiin vuodenvaihteeseen. Välittömästi tämän jälkeen ministeri Krista Kiuru (sd.) antoi asetuksen, jolla maahantulorajoituksia kiristettiin ja koronatodistuksen tarkastukset palautettiin Suomen ja Ruotsin väliselle maarajalle. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat Kiurun toimintaa.

&#8211; Perustuslakivaliokunta totesi, ettei maahantulorajoituksia koskeva sääntely nykyisellä tavalla tulkittuna ja sovellettuna täytä oikeasuhtaisuusvaatimusta ja korosti erikseen, että pohjoisia raja-alueita koskevien poikkeuksien kaltaisesti on syytä tarkastella myös Ahvenanmaan ja Ruotsin välistä rajaliikennettä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi tähän näkemykseen. Mutta mitä teki Krista Kiuru? Ministeri käveli jälleen kerran eduskunnan tahdon yli ja höllentämisen sijasta kiristi maahantulorajoituksia, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
Kiurun asetus myös THL:n lausunnon vastainen
Ministeri Kiurun antama asetus on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnon vastainen.
&#8211; THL laati sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa ehdotti ilmaantuvuusluvun 50 asettamista asetuksessa säädettävän maa- ja aluelistauksen perustaksi, koska asetuksen pohjana käytettävä ilmaantuvuusluvun ero ei saa olla liian iso Suomen ilmaantuvuuslukuun verrattuna. Sen sijaan STM laati asetuksen ilmaantuvuusluvun 25 pohjalta. Suomen ilmaantuvuusluku on liki kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Kiuru toimi tässä täysin päinvastaisesti kuin mietinnössä ja tartuntatautilain 16c §:ssä edellytettiin, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.
Kiurun toiminta on käsittämätöntä
Perussuomalaisten mielestä Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään. Suomelle tärkeimmistä matkailumaista Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi jäivät rajoitusten piiriin, vaikka esimerkiksi Ruotsissa ilmaantuvuusluku on noin puolet Suomen tasosta. Venäläisten matkailua haittaa lisäksi se, ettei Sputnik-rokotteella saatua rokotussarjaa hyväksytä rajalla.
&#8211; Valiokuntien tahto oli selvä: mahdollistaa matkailun palaaminen normaaliksi niistä maista, joissa tautitilanne on selvästi parempi kuin Suomessa. Nyt Kiuru rajoitusten lieventämisen sijasta kiristi niitä ja paitsi rajasi käytännössä kaikki Suomelle tärkeät matkailumaat Kiinaa lukuun ottamatta poikkeusten ulkopuolelle, myös hankaloitti rajayhteisöjen asemaa sen sijaan, että olisi helpottanut Ahvenanmaan asemaa.
&#8211; On käsittämätöntä, että ministeri voi kerta toisensa jälkeen kävellä eduskunnan valiokuntien ja THL:n yli. Käsittämättömintä on se, että edes tässä vaiheessa hallituskumppanit eivät puutu tilanteeseen. Ilmeisesti ministeri Kiurun menettelyllä on hallituskumppanien, myös keskustan, edustajien hiljainen hyväksyntä, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Perussuomalaiset: Krista Kiuru käveli jälleen kerran valiokuntien ja THL:n yli matkustusrajoituksissa – ”Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään”

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen kävi Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa toteamassa suureksi hämmästyksekseen, että rajan ylittäviä kevyen liikenteen väyliä ei valvota ollenkaan. Reijonen vaatii, että mikäli Torniolta puuttuu resursseja velvoitteidensa hoitamiseksi, on valtion tultava apuun.

Iltalehti uutisoi 30.8.2021 Tornion rajan erikoisista koronakäytännöistä. Tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia. Tornion rajalla ei kuitenkaan katsota koronatodistuksia eikä testata kävelijöitä tai pyöräilijöitä.
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala toivoo Iltalehden uutisen mukaan, että että kevyen liikenteen väyliä käyttävät henkilöt ovat paikallisia, joiden tiedossa ovat rajan ylittämisen edellytykset, kuten vaatimus kahdesta rokotteesta.
Ei minkäänlaista valvontaa
Kansanedustaja Minna Reijonen kävi itse Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa viime viikolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
&#8211; Katselin Suomen puolelta rajaa näkyviä kahta tarkastuspistettä, joista kulki autoliikenne. Hämmästykseni oli suuri, kun niiden läheisyydessä kulki kaksi kevyen liikenteen väylää, joissa kummassakaan ei ollut minkäänlaista valvontaa. Ihmisiä kulki kävellen, pyörillä ja mopoilla edestakaisin. Osa näytti käyvän kauppaostoksilla rajan toisella puolella, osa lenkkeilemässä, osa muuten vaan kulkemassa, hämmästelee Reijonen.
Kumpaakaan kevyen liikenteen väylää ei valvottu mitenkään, eikä ketään pysäytetty koronatodistuksen tai testin takia.
&#8211; Kukaan ei tiedä tai valvo, onko näillä kulkijoilla kaksi rokotetta, jo sairastettu korona tai menevätkö he omaehtoisesti testiin tai karanteeniin, ihmettelee Reijonen.
Velvoitteet koskevat kaikkia
EU- ja Schengen-maista saapuville ei ole matkustusrajoituksia, mutta tartuntatautilain mukaiset velvoitteet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia.
Valtioneuvosto on määritellyt tiettyjä maita ja kuntia matalan koronariskin maiksi ja kunniksi, joista ei edellytetä koronatodistusta tai testiä. Ruotsin kunnista näihin kuuluu tällä hetkellä vain Ylitornion kunta. Kaikki muut Ruotsin kunnat, kuten Haaparanta, kuuluvat korkean riskin alueisiin.
Tällä hetkellä korkean riskin maista tai kunnista Suomeen tulevien tulee pyydettäessä esittää koronatodistus ja/tai osallistua pakolliseen koronavirustestiin. Koronavirustestin voi tehdä myös oleskelu- tai kotikunnassaan 24 tunnin sisällä ja toisen testin 3-5 vuorokauden kuluessa maahan saapumisesta. Tämän lisäksi testitulosta odottaville suositellaan vapaaehtoista karanteenia.
&#8211; THL:n mukaan testeissä käyminen on pakollista, myös näille kevyen liikenteen väyliä pitkin rajan ylittäville. Miten tätä valvotaan? Mikä on sellainen pakko, jota ei voida valvoa ja jonka rikkomisesta kukaan ei tiedä mitään? kysyy Reijonen.
Kunnalle ei saa tulla kohtuutonta taakkaa
Tällaisen rajaliikenteen valvominen on pienelle kunnalle valtava rasite. Tornio on 20 000 asukkaan kunta, ja kyseinen raja on Suomen vilkkaimpia.
&#8211; Jos kunnalla ei ole resursseja huolehtia itse tällaisista velvoitteista, tulee valtion auttaa, toteaa Reijonen.

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen matkustamiseen vaadittavista koronatodistuksista.

&#8211; Koronaepidemian aikana matkustaminen on syytä saada kuriin taudin leviämisen estämiseksi. Monet lentoyhtiöt ja laivavarustamot ovatkin alkaneet vaatia rajoja ylittäviltä matkailijoilta todistusta negatiivisesta koronatestistä. Koska koronatodistuksen vaatiminen on varsin uusi asia, liittyy siihen paljon hienosäätämistä ja maiden välisiä yhteisiä pelisääntöjä, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa HUS on kehittänyt järjestelmän, jonka kautta kaikki HUS:in toimipisteissä testatut saavat maksutta todistuksen negatiivisesta koronatestituloksesta. Koronatietoni.fi-sivuston kautta henkilö saa todistuksen viimeisimmästä koronatestistä, jos se on negatiivinen. Palvelu toimii HUS:in diagnostiikkakeskuksen analysoimien koronatestien kohdalla, ja sitä voivat käyttää Uudenmaan ja Kymenlaakson asukkaat.
Muissa sairaanhoitopiireissä oireettomat testattavat ohjataan yksityisen puolen terveysyhtiöihin. Ne tarjoavat koronatestausta ja -todistusta noin 100-300 euron hintaan. Kela-korvausta yksityisessä terveydenhuollossa tehtävästä koronavirustutkimuksesta saa 56 euroa, jos testi on lääkärin määräämä. Pääsääntönä on, että oireettomana ei saa koronatestistä Kela-korvausta. Julkisen puolen koronatestaus on kansalaisille maksuton.
Tilanne on sekava
Kysymyksessään Wihonen kuvaa tilannetta varsin sekavaksi:
&#8211; Erilaiset käytännöt eri sairaanhoitopiireissä tekevät todistuskäytännöstä hyvin epäselvän ja eriarvoistavan. Erityisesti tilanteesta kärsivät ulkomailla opiskelevat ja työskentelevät, joille matkustaminen ulkomaille ei ole hupia. Työnantajat voivat toki tarjota työntekijälle korvausta testauksen hinnasta, mutta opiskelijat jäävät tilanteessa omilleen.
&#8211; Esimerkiksi ulkomailla opiskeleva kuopiolainen joutuu maksamaan oireettomana testistä ja koronatodistuksesta yksityisellä puolella toistasataa euroa, kun taas vastaavasti samassa tilanteessa oleva helsinkiläinen saisi testin ja todistuksen julkiselta puolelta ilmaiseksi, Wihonen sanoo.
Koronatodistuksista ei saa tulla rahastamisen keinoa
&#8211; Ulkomailla opiskelevien suomalaisten osuus on varsin pieni, mutta toivoisi, että opiskelijoille tarjottaisiin tasavertaista kohtelua, kun opiskelijoiden taloudellinen turvaverkko on muutenkin rajattu. Elämää, opiskelupaikkaa ja omaisuutta ei voi noin vain jättäkään ulkomaille.
&#8211; On hyvä, että matkustusta rajoitetaan koronatilanteessa ja matkailijoilta vaaditaan todistusta negatiivisesta testistä, mutta koronatestauksesta ja -todistusten jaosta ei saa kuitenkaan tulla rahastamisen keinoa. Hinnoittelun ja saatavuuden tulisi olla yhteneväistä koko maassa, toteaa Wihonen.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, miten varmistetaan, ettei koronatestauksen ja koronatodistusten hinnoittelussa synny eriarvoistumista maan sisällä ja että kaikille on samat käytännöt asuinpaikkakunnasta riippumatta.
&nbsp;

koronatodistus

Mäenpään lakialoite koronapassin poistamiseksi laista kävi lähetekeskustelussa – lukuisat asiantuntijat esittäneet kritiikkiä koronapassilainsäädäntöön

Mäenpää: Koronapassista on luovuttava

Koronapassin saatavuudessa lukuisia ongelmia ja epäkohtia – Mäkelä: Digitaalisten palvelujen ulkopuolella olevat kansalaiset joutuvat kohtuuttomaan asemaan

Perussuomalaiset: Krista Kiuru käveli jälleen kerran valiokuntien ja THL:n yli matkustusrajoituksissa – ”Kiurun toiminta on kummallista ja heikentää matkailualan toimintaedellytyksiä entisestään”

Reijonen vaatii valtiota auttamaan Torniota rajavalvonnassa: Rajan läpi voi tulla ja mennä miten vain koronasta piittaamatta

Wihonen: Uudellamaalla koronatodistus ilmaiseksi, Pohjois-Savossa hinta toistasataa euroa – missä yhdenvertaisuus?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025