Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koronatuki

Valtio jakoi medialle viime vuonna 7,5 miljoonaa euroa &#8211; ja jatkoa saattaa olla luvassa. Demariministeri Timo Harakka junttaa kulisseissa pysyvää valtiontukea mediayrityksille. Jokainen miettiköön tykönään, miten valtiontuki vaikuttaa tai on jo vaikuttanut valtamedian toimintaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti joulukuussa 2020 myöntäneensä kaikkiaan <a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/journalismin-edistamiseen-myonnetaan-koronatukea-75-miljoonaa-euroa">7,5 miljoonaa euroa</a> koronatukea medialle. Valtionavustuksen tarkoitukseksi kerrotaan koronaepidemiasta kärsineen journalistista sisältöä tuottavan median tukeminen, jonka tulot laskivat korona-aikana esimerkiksi mainosmyynnin romahtamisen vuoksi.
Avustusta myönnettiin 97 yritykselle, jotka ovat hakeneet tukea kohdennettavaksi yhteensä 236 tiedotusvälineelle.
SDP:ta edustava liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sai jo ensimmäisenä koronakeväänä huhtikuussa 2020 idean journalismin tukemisesta julkisista varoista. Harakka perusteli rahanjakoa sillä, että mediatalot ovat ottaneet osumaa, sillä korona on ajanut mediatalot ahtaalle, vaikka luotettavan tiedonvälityksen merkitys on kriisiaikana korostunut.
Tiedotustilaisuudessa Harakka <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006489447.html">kiitteli vuolaasti mediaa</a> kansalaisten valtavaan tiedonjanoon vastaamisesta ja luonnehti median saaneen korona-aikana moukariniskuja.
Valtio myönsi tukea 236 tiedotusvälineelle
Tiedot valtiontukea saaneista mediayrityksistä sekä tukisummat ovat luettavissa Traficomin sivuilta. Rahat on myönnetty tukea hakeneille yrityksille viime vuoden aikana.
Suurimpien tuensaajien joukossa ovat Kaleva365 Oy, joka sai 714 000 euroa, eli eniten kaikista. Maksimissaan tukea saattoi saada 800 000 euroa yritystä tai konsernia kohti.
Maakuntalehti Ilkka-Pohjalaista, kahta kaupunkilehteä sekä viittä paikallislehteä julkaiseva I-Mediat Oy sai 370 739 euroa. Hämeen Sanomat Oy:lle myönnettiin 273 776 euroa.
Huomattavan tukisumman sai myös TS-yhtymään kuuluva, Turun Sanomia kustantava Turun Sanomat Oy, kaikkiaan 388 596 euroa.
Tuensaajien joukossa on myös isoja valtakunnallisia mediataloja. Suomen suurin kaupallinen tv-yhtiö, viihdeohjelmia, urheilua sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmia tuottava MTV Oy sai 445 036 euroa, jolla ”maikkari” nousee huomattavimpien tuensaajien joukkoon.
Myös A-lehdet Oy on yksi Traficomin suurimpien tukien saajia, sillä yhtiölle myönnettiin koronatukea 431 388 euroa. Yhtiö tunnetaan ehkä parhaiten yleisaikakauslehti Avun sekä naistenlehti Eevan kustantajana. A-lehdet kustantaa myös esimerkiksi sisustus-, ruoka- ja harrastemedioita.
Harakka vihjailee pysyvästä tuesta
Traficomin jakamat tukimiljoonat olivat – ainakin toistaiseksi &#8211; kertaluonteinen avustus. Tuet menivät maksuun viime vuoden aikana. Ministeri Harakka on kuitenkin toistuvasti pitänyt esillä median tukemista valtion varoista.
Harakan johtama liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo kesällä 2020 mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi. Työryhmän selvityksessä ehdotetaan uutismedian toiminnan tukemista <a href="https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-ehdottaa-malleja-journalismin-tukemiseksi-1265225">pysyvillä tukimuodoilla</a>.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei vielä ole tuonut julkisuuteen esitystä mediatuesta, mutta ministeri Harakka on itse vihjaillut aiheesta useita kertoja eri yhteyksissä. Median toimintaedellytyksien <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">tukeminen on kirjattu</a> Marinin hallitusohjelmaan.
Lokakuussa Harakka sanoi Journalisti-lehden haastattelussa, että vaikka menokehyksistä <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2021/10/ylen-entinen-toimittaja-timo-harakka-on-nyt-ministeri-joka-rajaa-ylea-ja-tinkii-mediakritiikista/">ei vielä löytyisi</a> tilaa mediatuelle, se ei tarkoita sitä, että tuki olisi unohdettu. Harakka itse asiassa vihjaa, että pysyvämpää tukea medialle valmistellaan jo nyt.
&#8211; Mediatuki valmistellaan siihen pisteeseen, että heti kun löytyy rahoitus, se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, Harakka lupaa.
Harakan vakuuttelut ovat tietysti hunajan makuisia yt-neuvottelujen ja kiristyvien tulostavoitteiden kanssa tuskailevalle mediaväelle. Yllätys ei ole sekään, että median ammattilehti Journalisti pitää median tukemista <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-mediatuki-valttamaton-tiedonvalitykselle/">välttämättömänä</a>.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
Harakka on väläytellyt medialle palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen varattua valtiontukea, jolloin tuen jakamisen perusteista päättäisi kuitenkin erityinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4c5ecfe4-d8c7-4124-a2df-f73952bb7ae3">tukilautakunta</a>. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Mutta onko järkevää tukea mediaa valtion varoista? Vanha totuus on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Median sanotaan olevan neljäs valtiomahti. Montesquieun vallanjako-opin mukaisesti vallankäytön elementtien tulisi demokraattisessa hallinnossa olla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi#cite_note-1">itsenäisiä ja riippumattomia</a> toisistaan. Tällöin jokaisella vallankäytön elementillä on oma tehtävänsä, eikä elementtien välillä ole sidonnaisuussuhteita.
Median tekeminen riippuvaiseksi valtion tuesta olisi omiaan hämärtämään vallankäytön elementtien itsenäisyyttä.
Ajatuspaja Liberan entinen sisältöjohtaja Tere Sammallahti kirjoittaa, että erillisiin tukiin ei journalismin tai mediatalojen kohdalla ole Suomessa mitään tarvetta. Sammallahti nostaa esille, että valtion rahoittama journalismi ei ole riippumatonta.
&#8211; Maailmanhistoriassa lienee riittävästi esimerkkejä siitä, mitä journalismin laadulle tapahtuu, kun se tulee riippuvaiseksi poliitikkojen päähänpistoista. Siksi ajatus journalismin laadun parantamisesta se julkisiin tulonsiirtoihin sitomalla on <a href="https://www.libera.fi/2020/04/29/valtion-mediatuki-uhkaa-median-riippumattomuutta/">täysin absurdi</a>, Sammallahti kirjoittaa.
Myös eräillä valtamedian johtopaikoilla on havahduttu siihen, että itsenäisen median kytkeminen valtiontukiin ei ole hyvä ajatus riippumattoman tiedonvälityksen kannalta.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoittaa osuvasti siitä, että mikäli tiedotusvälineiden pitäisi miettiä toimintaansa siltä kannalta, oikeuttaako se mahdollisesti <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bf652e90-59f8-4cc5-9778-553437c207f9,">valtion tukeen</a>, olisi se uutisvälityksen riippumattomuuden kannalta haitallista.
Valtiontuki on jo vaikuttanut mediasisältöihin?
Jokainen voi itse arvioida, miten liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakamat miljoonat ovat vaikuttaneet mediasisältöjen aihevalintoihin tai tukea saaneiden tiedotusvälineiden tapaan käsitellä asioita – vai ovatko vaikuttaneet mitenkään.
Parin viime viikon aikana eri media-alustoilla, varsinkin televisiossa on nähty useita aluevaaleihin liittyviä puoluejohtajien yhteishaastatteluja eli ”tenttejä”.
Tiistai-iltana MTV Uutisten aluevaalitentissä puoluepomojen tenttaamiseen ei tosin juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainostamiseen. Maikkarin aluevaalitentti pyöri enimmäkseen pääministeri Sanna Marinin yksinpuhelun ja mainospuheiden ympärillä, minkä MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.n40yz2">myöntää</a> itsekin. Toiseksi eniten lähetysaikaa MTV:n tentissä sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Pääministeri poseeraa naistenlehtien kansissa
Pääministeri Marin esiintyy mielellään aikakauslehtien haastatteluissa, jolloin kysymyksiä esittää ystävällismielinen toimittaja eikä opposition hankalia uteleva kansanedustaja.
Erityisen mielellään Marin esiintyy 431 388 euroa viime vuonna Traficomin <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/paaministeri-sanna-marin-avun-erikoishaastattelu">tukea saaneen</a> A-lehtien kustantaman Apu-lehden henkilöhaastatteluissa, joissa usein mainitaan Marinin kuuluvan maailman vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon.
Apu-lehden jutuissa Marin saa sopivasti raottaa yksityiselämäänsä sekä kertoa pääministerin tehtävään liittyvästä paineesta ja haasteista. Tietysti niin, ettei ikäviin kysymyksiin, kuten valtion velanottoon, tarvitse vastata. Apu on myös muistanut kertoa Marinin olevan historiallisen <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/poikkeustilajohtaja-paaministeri-sanna-marin-johtaa-suomea-historiallisessa-kriisitilanteessa">kriisitilanteen poikkeustilajohtaja</a>.
Apu-lehden pääkirjoituksissa Marinin bilettämiseen yökerhossa, vaikka sitten koronalle altistuneena, suhtaudutaan lempeän ymmärtävästi. Whataboutismin hengessä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sanna-marinin-baari-ilta-olisi-saanut-jaada-avun-paakirjoitus">Apu muistuttaa</a>, että kyllä pääministeri Alexander Stubb (kok) myös aikoinaan ärsytti ihmisiä.
Oma lukunsa on Uuninpankkopoika-nimimerkillä Avun alustalla blogia julkaiseva SDP:n kunnallispoliitikko Sakari Timonen, joka polttoaineveron korotuksesta lähtien selittelee jokaisen Marinin hallituksen veronmaksajaa köyhdyttävän ja kurjistavan päätöksen parhain päin.
&nbsp;

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Kansanedustaja Arja Juvonen on huolissaan koronataistelun etulinjassa paahtavan sotealan henkilöstön jaksamisesta ja pitää maltillisen palkkaratkaisun toivomista sotealalle todellisena vastuunpakoiluna. Poikkeuksellisen raskaan kotonahoitotyön uuvuttamat hoitajat tarvitsevat rahaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo, että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. (Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21)
Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21)
&#8211; Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.
Terveydenhuollon henkilöstö antanut kaikkensa
&#8211; Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa, Juvonen toteaa.
Ministeri Annika Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.”
&#8211; Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään, ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä, Juvonen muistuttaa.
Sotehenkilöstö on unohdettu
Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa.
&#8211; Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön uuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä? Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet eivät enää riitä. Tarvitaan rahaa, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Ottajia on monta, kun EU alkaa jakaa varoja 750 miljardin euron elvytysrahastostaan. Italian rikospoliisi varoittaa, että myös mafia tulee olemaan apajilla.

Italian rikospoliisin päällikkö Vittorio Rizzi <a href="https://theshiftnews.com/2021/05/28/top-italian-policeman-warns-of-mafia-attempts-to-access-post-covid-19-eu-recovery-funds/">varoittaa</a>, että pandemian jälkeiset muutokset maan yritystoiminnan rakenteessa indikoivat sitä, että järjestäytynyt rikollisuus yrittää kanavoida itselleen lailliseen yritystoimintaan tarkoitettuja EU:n elvytysrahastosta peräsin olevia varoja.
Viimeisimmässä Euroopan maiden poliisiorganisaatioien yhteenliittymän (EUROPOL) <a href="https://www.interno.gov.it/it/notizie/fondi-ripresa-economica-e-infiltrazioni-criminali-riunito-working-group-europeo-covid-19">kokouksessa</a> oli asialistalla kaksi keskeistä järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamaa uhkaa EU:n koronatukien jakamiselle: muutokset yritystoiminnan järjestelyissä sekä suorat petokset, joilla rikollisjärjestöt pyrkivät kanavoimaan tukia itselleen.
Keinot on monet
Italian viranomaisten otantatutkimuksessa on selvitetty signaaleja, joissa voi olla kyse rikollisten uimisesta laillisten yritysten liiveihin: ripeät muutokset yhtiöiden omistusrakenteessa tai osakepääomassa, yrityksen toimistojen sijoittelu tukien kannalta optimaalisesti ja muutokset yhtiön toimialassa sekä yritysmuodossa, jossa pienyrityksestä voi sukeutua ennätysajassa konserni.
Omistajien muutokset ravintola- ja majoitustoiminnassa neljässä Italian eri osassa lokakuusta 2020 kuluvan vuoden maaliskuuhuhun todistavat mafian aktiivisuudesta. Joka neljäs 2 591 yritysjärjestelyissä mukana olleesta henkilöstä omasi suorat tai epäsuorat kontaktit järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Italialle 200 miljardia koronatukea
Italia<a href="https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-italy-reform-idUSKCN2D925F"> saa</a> EU:n elvytysrahastosta (Recovery Plan) 205 miljardia euroa suorina avustuksina sekä edullisina lainoina. Rahanjako alkaa elokuussa. Elpymissuunnitelmassa luvataan reilumpaa ja ennen kaikkea vihreämpää yhteiskuntaa.
Poliisipäällikkö Rizzi vakuuttaa EU:n viranomaisten olevan hereillä, kun rahanjako alkaa:
&#8211; Tähän mennessä olemme analysoineet rikollisten potentiaalista mahdollisuutta soluttautua yritystoimintaan. Nyt näkymät muuttuvat, koska 750 miljardin euron elvytyspaketin jakaminen tarkoittaa samalla todellista riskiä väärinkäytöksistä.
&nbsp;

Italian mafia odottaa vesi kielellä EU:n elvytysrahoja – miljardi on iso rahayksikkö jopa järjestäytyneelle rikollisuudelle

Italia on päättänyt käyttää EU:n koronatuesta saamansa rahat muun muassa maan alhaisen syntyvyyden nostamiseksi samaan aikaan kun Espanja käyttää oman osuutensa teollisuuden parantamiseen ja nelipäiväisen työviikon kokeiluun. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee, eikö myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tukirahat kelpaisivat.

Italian pääministeri Mario Draghi hyväksyi tukiasetuksen, jossa hahmotellaan EU:n koronatuen käyttämiseen liittyvät suunnitelmat. Italia käyttää tukea muun muassa alhaisen syntyvyyden nostamiseksi ja on hyväksynyt lain, jonka turvin Italian valtio maksaa jokaisesta lapsesta vanhemmille 250 euroa kuukaudessa raskauden seitsemännestä kuukaudesta aina 21. ikävuoteen asti.
Uudistus on merkittävä, sillä tuen arvo on yli 63 000 euroa lasta kohti. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tällainen summa kelpaisi.
— Onko meillä Suomessa tosiaan asiat tällä hetkellä niin hyvällä mallilla, että voimme olla mukana tällaisessa hulluudessa? Olisiko Suomessa lapsiperheitä, joille kelpaisi 250 euron lisä joka kuukausi? Me maksamme veroja ja kärsimme, jotta nämä jo pitkään huonosti talouttaan hoitaneet maat saavat jatkaa tätä hulluutta.
Suomalaiset jälleen maksumiehinä
Italia on EU:n historiallisen suuren koronatukipaketin suurin vastaanottaja, sillä se on saamassa tukipaketista yli 200 miljardia euroa. Italian saama budjettituki ja lainat muodostavat yhteensä yli kymmenen prosenttia maan koko vuoden bruttokansantuotteesta. Tämä johtuu siitä, että Italian talous oli jo ennen koronaa todella huonossa kunnossa.
Myös Espanja vastaanottaa elvytysrahastosta merkittävän summan. Espanja on käyttämässä tukirahoja muun muassa teollisuuden parantamiseen ja neljän päivän työviikon pilotoimiseen. Pilottihanketta rahoitetaan EU-elvytysrahastosta.
Suomi taas on tukipaketissa nettomaksajan roolissa 6,6 miljardilla eurolla, eli käytännössä Italiassa syntyvyyttä nostetaan ja Espanjassa lomaillaan suomalaisten piikkiin.
— Tämä saattaa kuulostaa suomalaisten korvaan todella omituiselta, sillä myös Suomessa väestökehitys on ollut rajussa laskussa jo pitkään. Sen lisäksi, että suomalaiset pääsevät maksamaan italialaisista lapsista, pääsemme maksamaan myös espanjalaisten kokeilua nelipäiväisestä työviikosta. Tunnolliset suomalaiset joutuvat raatamaan, ja meidät pakotetaan maksamaan Etelä-Euroopan maiden huonosta taloudenhoidosta, Koponen ärähtää.
&nbsp;

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: ”Miksi hallitus tekee tämän meille?”

Eduskunta hyväksyi tänään kolmannen niin sanotun kustannustukipaketin yrityksille koronan aiheuttamien vaikeuksien hoitoon. Perussuomalaiset yritti vastalauseessaan parantaa yritystukipaketin ehtoja etenkin pienimpien yritysten osalta, mutta hallitus ei antanut armoa pienyrittäjille. Kansanedustaja Veikko Vallin pohtii, mahtaako Marinin hallitus olla yrittämässä konkurssien Euroopan ennätystä.

Perussuomalaiset vaativat, että koska pienimmät yritykset jätettiin aikaisemmissa kustannustuissa hallituksen toimesta tukien ulkopuolelle, ne voisivat nyt taannehtivasti hakea tukea.
&#8211; Olisi ollut oikeudenmukaista, että hallitus mahdollistaa aiempien kustannustukien tukikausien ajalta uuden haun siten, että ne, joiden laskennalliset tuet jäivät alle 2 000 euron tai liikevaihto alle 60 000 euron rajan, voisivat saada korvauksia taannehtivasti, perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallin summaa.
Hallitukselta ei armoa pienimmille yrityksille
Hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt tätä esitystä ja äänesti sen nurin. Pienimmät yritykset jäävät siis kuluneen koronavuoden osalta nuolemaan näppejään.
&#8211; Alkaa näyttää siltä, että tämä pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkii tekemään konkurssien Euroopan ennätystä. Aikaisempien kustannustukien hakukriteerit tehtiin tarkoituksella tai osaamattomuuden takia liian vaikeiksi. Siitä seurasi, että yli 70 prosenttia yrityksistä, jotka hakivat tukea koronasta johtuvaan ahdinkoonsa, jäivät ilman tukea, Vallin kritisoi.
Perussuomalaiset yritti vaikuttaa kriteereihin alusta asti
Vallin lisää, että moni yritys jätti hakematta tukea, koska huomasi kriteerit itselleen mahdottomiksi. Hänen mukaansa moni ennen koronaa taloudeltaan terve yritys sai tukea vain 10 prosenttia siitä, mitä olisi tarvinnut selviytyäkseen.
&#8211; Sanna Marinin hallitus viittasi kintaalla meidän muutosvaatimuksillemme jo aikaisemmissa kustannustukipaketeissa, jotka jo silloin huomasimme kelvottomiksi. Erityisesti keskusta suhtautui ylimielisesti esityksiin ja jopa piikitteli perussuomalaisia esityksistä, jotka olisivat tukeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia yrityksiä.
Suomi lahjoittaa miljardien yritystuet muille maille
Vallin huomautti, että viime päivien tietojen mukaan Suomi on kaikista EU-maista lähes heikoiten tukenut omia yrityksiään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eniten yrityksiään ovat tukeneet sellaiset maat kuin Espanja, Ranska, Italia ja Kreikka.
&#8211; Eikö olekin hämmentävä tieto? Tämä on EU-komission tilastoista saatua faktaa. Suomi on antamassa miljardeja koronatukea juuri näille maille.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin totesi, että Suomen pitää tukea Etelä-Euroopan maita avokätisesti miljardien eurojen lahjoituksilla elpymispaketin kautta, koska olemme niin vauras maa, Vallin ihmetteli.
&#8211; Hallitukselle kilpailijamaiden tukeminen näyttää tulevan ennen oman maan pienyrittäjiä. Tämä on vihervasemmistolainen ja keskustalainen linjaus.
&nbsp;

Veikko Vallin moittii hallituksen kolmatta kustannustukipakettia: Hallitus haluaa tukea Euroopan kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yli 65-vuotiaiden yrittäjien asemasta.

&#8211; Koronaepidemian vaikutukset näkyvät yrityskentällä, ja monet yrittäjät ovat joutuneet tuskailemaan pandemian keskellä. Valtio on avustanut yrityksiä erilaisilla tuilla ja lainoilla. Osa yrityksistä on selvinnyt kriisin keskellä, mutta toisissa on jouduttu jopa laittamaan lappu luukulle, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta.
Koronan aikaan yrittäjille on tarjottu väliaikaista työttömyysturvaa, jos yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai hänen yrittäjätulonsa on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa saadakseen tukea.
Pienyrittäjien vaihtoehdot vähissä
Wihonen kuvaa tuen olevan erittäin tervetullutta, mutta jos yrittäjä on yli 65-vuotias, hän ei ole tukeen oikeutettu.
&#8211; Varsinkin pienissä yrityksissä omistajat jatkavat työntekoaan niin pitkään kuin pystyvät, ja yrittäminen ei lopu automaattisesti, kun täyttää 65 vuotta. Toisaalta yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiinkaan. Vaihtoehdot jäävät varsin vähäisiksi, Wihonen pohtii yrittäjän asemaa.
Vanhempien yksinyrittäjien hankala tilanne
Wihosen saamassa kansalaispostissa eräs yli 65-vuotias yksinyrittäjä tuskaili tilannetta, jossa hän oli hakenut koronan aiheuttamien työnmenetysten takia työmarkkinatukea ja saanut työ- ja elinkeinotoimistolta lausunnon, ettei mitään työvoimapoliittista estettä tuen maksamiselle ole. Yrittäjä oli toimittanut lausunnon ja hakemuksen Kelaan ohjeiden mukaisesti vain saadakseen Kelasta hylkäävän päätöksen, koska on täyttänyt 65 vuotta.
&#8211; Päätöksessään Kela katsoo, että yrittäjä on työtön työnhakija, jolle ei voi maksaa työmarkkinatukea. Yrittäjä on yrittänyt saada Kelasta perustoimeentulotukea, mutta Kela vaatii, että hänen ja vaimon pitää ensin myydä omaisuutensa.
Yrittäjien elämää ei saa entisestään vaikeuttaa
&#8211; Kun yrittäjän työttömyysturva on lähtökohtaisestikin palkansaajaa heikompi, niin voisi toivoa, että nyt koronan aikaan yrittäjiä autettaisiin entistä paremmin, ikään katsomatta. Kun yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiin, eikä eläkkeelle siirrytä muutoinkaan noin vain, ei yrittäjien elämää tulisi tehdä yhtään vaikeammaksi, Wihonen toteaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, tiedostaako hallitus ongelman yrittäjien työttömyysturvan maksamisessa vanhemmille yrittäjille ja aikooko hallitus ulottaa tuen maksamista myös vanhemmille yrittäjille. Wihonen kysyy myös, miten hallitus aikoo parantaa vanhempien yrittäjien huomioimista lainsäädännössä, ymmärretäänkö päätöksenteossa ja lainsäädännössä yrittäjyyden luonnetta ja miten asiaa voidaan korjata.
&nbsp;

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?

Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan Lapissa toimivien husky-valjakkokoirien tulevaisuudesta. Lapissa toimii arvioiden mukaan noin sata valjakkosafareita vetävää yrittäjää ja peräti 8 000 rekikoiraa. 


Eräs yrittäjä arvioi Ylen haastattelussa, että hänen noin sadan huskyn hengissä pitäminen maksaa vuosittain noin 70 000 euroa.
Huskyt ovat yksi Lapin suosituimmista vetonauloista. Ennen koronaa näiden järjestettyjen valjakkosafarien kysyntä oli niin suurta, että kysyntä ylitti tarjonnan.
&#8211; Monia yrityksiä on autettu selviämään korona-ajasta erilaisin tuin. Moni liiketoiminta on myös sellaista, että yritys voi muuttaa normaalia toimintaansa. Husky-yrittäjillä ei kuitenkaan ole tällaiseen mahdollisuutta, Leena Meri sanoo
Koirien kohtalo huolestuttaa
Meren mielestä on epäinhimillistä ja sydämetöntä ajaa yrittäjät lopettamaan koiransa, jotka ovat paitsi heidän työkavereitaan myös perheenjäseniä.
&#8211; Erityisesti minua ja yrittäjiä huolestuttaa koirien kohtalo, sillä koiria ei voi laittaa hyllyyn odottamaan koronan laantumista ja pyyhkiä pölyjä ja ottaa käyttöön, kun aika on otollisempi, vaan koirat vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja ruokintaa.
&#8211; Valjakkokoirien koulutus on vaativaa ja alkaa jo pentuiästä lähtien, joten mikäli koirat lopetetaan, uusia ei voi vaan ostaa ja valjastaa, vaan työ on aloitettava alusta, Meri kertoo.
Vaaditaan pikaisia toimenpiteitä 
Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.
&#8211; Yrittäjät tarvitsevat nyt nopeasti apua. Siksi kysyin ministeriltä, miten husky-yrittäjiä tullaan auttamaan pikaisella aikataululla, jotta nämä selviävät koirien ylläpitokuluista. Odotan ministerin vastausta ja pikaisia toimenpiteitä asiaan, Meri kommentoi.

Meri: Husky-yrittäjät tarvitsevat nyt kiireesti apua

Laissa säädetään määräaikaisesta kustannustuesta Suomessa toimiville yrityksille Covid-19-pandemian aiheuttamien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi.

Tukikausi on 1.4.-31.5 2020 välinen aika. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi, ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.
&#8211; Useilla toimialoilla koronatilanteen vaikutukset eivät rajoitu tukiehdoissa määriteltyyn ajanjaksoon huhti-toukokuu 2020. Erityisesti matkailuun ja siihen liittyviin oheispalveluyrityksiin koronatilanteen aiheuttamat markkinahäiriöt ovat aiheuttamassa kesän, syksyn ja talven 2020-2021 ajalle merkittäviä tulonmenetyksiä, huomauttaa kansanedustaja Kaisa Juuso.
Menetykset ennakoitua suurempia
Matkailutulon menetykset ovat paljon ennakoitua suuremmat erityisesti kansainvälisten matkailijoiden palveluun perustuvissa yrityksissä. Ajallisesti matkailutulon menetykset ovat moninkertaistumassa keväällä ennakoidusta.
&#8211; Pohjois-Suomessa ja Lapissa kotimaan matkailu täyttää ainoastaan pienen osan tavanomaisesta matkailuyrityksiin kohdistuvasta matkailupalvelukysynnästä, Juuso sanoo ja kertoo jättäneensä kirjallisen kysymyksen väliaikaisen kustannustuen jatkamisesta.
Koronaturvallinen matkustustapa luotava
Lapin matkailun voi Juuson mukaan pelastaa vain se, että luodaan koronaturvallinen tapa matkustaa.
&#8211; Lappilaiset matkailuyritykset ovat valmiita siihen ja uskon, että se on toteutettavissa. Vaihtoehtona on tuhannet työttömät ja konkurssiaalto Lapissa.

Juuso: Yritysten määräaikaista kustannustukea jatkettava – ”Lapin matkailu pelastettava täystuholta”

Hallitus esittää koronatukea 75 euroa neljän kuukauden ajan perustoimeentulotuen saajille. Tukea ei heru esimerkiksi koronan vuoksi työttömäksi jääneille tai lomautetuksi tulleille. 
 

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion mielestä hallituksen esitys herättää useita kysymyksiä.
&#8211; Tukea ei anneta senttiäkään koronan vuoksi työttömäksi tai lomautetuksi tulleille. Vain ennen koronaa toimeentulotukea saaneille.
&#8211; Puhutaan paljon työllisyystoimista, mutta esityksen työllisyysvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Eikö sosiaaliturvan kasvattaminen vähennäkään enää kannattavuutta ottaa työtä vastaa? Tavio kysyy.
Maahanmuuttajat yliedustettuina
Tavio huomauttaa, että toimeentulotuen saajista noin 30 prosenttia on maahanmuuttajia ja pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on jopa yli 50 prosenttia.
&#8211; Tukea valuu siten suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa täällä eläville maahanmuuttajille.
&#8211; Vaihtoehtona olisi voinut olla suunnata tuki esimerkiksi suoraan lapsilisään, koska tukea on perusteltu lapsiperheiden tukena sille, että on jääty pois kouluruokailuista yms, Tavio toteaa.
Ja taas tietysti velkarahalla
Tuki annetaan vihervasemmiston tyyliin velkarahalla.
&#8211; Vastaavaa 60 miljoonan euron säästöä valtiontalouteen ei ole tietääkseni edes etsitty, Tavio kirjoittaa.
&#8211; Näiden epäkohtien julki tuominen sai muut puolueet moittimaan meitä populistisesti toimeentulotukea saaville vihamielisiksi.
Tavio kertoo perussuomalaisten kuulevan asiatuntijoita valiokunnassa ja sen jälkeen päättävän, onko ryhmä esityksen puolella vai onko esitykseen parannusehdotuksia.
Artikkelia on täsmennetty 3.9.2020 klo 10.07.

Tavio: Hallituksen esittämää koronatukea valuu suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa eläville maahanmuuttajille

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on vastannut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion kirjalliseen kysymykseen tapahtuma-alan tukemisesta.

Tavio kysyi, mitä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo tehdä tukeakseen tapahtuma-alan yrityksiä koronaviruskriisissä.
Vastauksessaan ministeri Lintilä toteaa, että jo olemassa olevat yritystuet ovat myös tapahtuma-alan haettavissa. Valtioneuvosto on linjannut kustannustuesta, joka on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.
&#8211; Pidän hallituksen linjaa eriarvoistavana, sillä ravintola-alalle annettiin erityistukea, kun ravintoloiden toimintaa rajoitettiin väliaikaisella lainsäädännöllä, Tavio sanoo.

Marinin hallitus vastasi kirjalliseen kysymykseen: Ei erityistukea tapahtuma-alalle

Perussuomalaisten kansanedustajat ovat närkästyneitä siitä, että yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden varmistava kustannustuki tuodaan eduskuntaan vasta nyt &#8211; ja tässä muodossa. Hallitus on jättänyt pienemmät yritykset kokonaan esityksen ulkopuolelle.

Hallituksen esitys määräaikaiseksi yritysten kustannustueksi saapui vihdoinkin eduskuntaan. Kustannustuen tarkoitus on korvata yrityksille osa niistä kuluista, joilta ei ole voinut välttyä koronaepidemian aiheuttaman liiketoiminnan pysähdyksen aikana.
Perussuomalaisten yrittäjätaustainen kansanedustaja Veikko Vallin ei ilahtunut esityksen nähtyään.
&#8211; Esityksessä kustannustuen myöntämisen yksi edellytys on, että yrityksen liikevaihto on neljän kuukauden tarkastelujakson aikana enemmän kuin 20 000 euroa. Tämä vastaa vuositasolla liikevaihdon 60 000 euron alarajaa. Todella moni yksinyrittäjä tai perheyritys jää tuon rajan alapuolelle. Miksi hallitus rajasi pienyritykset tuen ulkopuolelle, Vallin ihmettelee.
Liikevaihdon alarajaa alas
Perussuomalaiset eivät ymmärrä, millä yrittäjien on hallituksen mielestä tarkoitus selvitä laskuistaan, joten he esittivät vastalauseessa muutosta esitykseen.
&#8211; Teimme talousvaliokunnassa vastalauseen, eli tarjosimme konkreettisen vaihtoehdon hallituksen esitykselle. Vastalauseemme on muuten täysin sama kuin hallituksen esitys, paitsi että madalsimme liikevaihdon alarajaa 20 000 eurosta 15 000 euroon. Eli ehdotamme, että jo 45.000 euron vuotuisella liikevaihdolla saattaisi olla tukeen oikeutettu.
&#8211; Mikäli hallitus ei suostu kannattamaan vastalausettamme, viesti on selvä: hallitusta eivät pienet yrittäjät kiinnosta, Vallin jyrähtää.
Kustannustukea sai odottaa
Vastalauseen toinen allekirjoittaja perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi yrityksille suunnattua kustannustukea jouduttiin odottamaan kolmisen kuukautta.
&#8211; Hallitus on kiivennyt takapuoli edellä puuhun, kun ensin on jaettu liiketoiminnan kehittämistuet, sitten tehty toimialakohtaisia ratkaisuja, kuten ravintolatuki ja vasta nyt tuodaan yleinen kustannustuki.
&#8211; Olisi pitänyt edetä juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Sekä ravintolatuki että tämä kustannustuki eivät ole käyneet läpi normaalia lausuntokierrosta. Keskeneräisyys ja kiire pistävät silmään. Nyt hallituksella olisi tilaisuus korjata esityksensä virhe ja ehkäistä pienyrittäjien syrjintä, vastalauseen toinen allekirjoittaja Reijonen toivoo.

PS-edustajat paljastavat, miten hallitus hylkäsi tuhannet pienyrittäjät

Osa maaseudun pienistä yrityksistä on jäämässä ilman koronatukea. Maaseudulla ja alkutuotannossa on pienyrityksiä, jotka eivät pääse väliaikaisen koronatuen piiriin, vaikka niiden tilanne on heikentynyt koronaepidemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden seurauksena.

Maaseudun yritysten väliaikainen tuki auttaa yrityksiä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia. Tuki on tarkoitettu maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan sekä alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita.
Tukea voi saada 5 000–10 000 euroa, kuitenkin enintään 80 prosenttia hakijan esittämistä menoista. Hakemuksessa tulee esittää hyväksyttäviä menoja vähintään 6 250 euroa ja toiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla harjoitettavaa yritystoimintaa.
&#8211; Alkutuotannon väliaikaisesta koronatuesta säädetään myös valtioneuvoston asetuksella. Alkutuotannon tuki on tarkoitettu alkutuotannon alalla toimiville, koronakriisistä suoraan kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Yrittäjät eriarvoisessa asemassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten joukossa on sellaisia pieniä yrityksiä, joissa mikään väliaikaisen tuen hakemuksen perusteena oleva tulon lähde ei yksinään menojensa tai muiden tunnuslukujen puolesta ylitä tuen saatavuuden ehtona olevaa rajaa. Sellaisia on useammasta tulonlähteestä, esimerkiksi maataloudesta, metsätaloudesta, porotaloudesta, jalostuksesta, matkailusta ja käsitöistä tulonsa saavien pienten yritysten joukossa.
&#8211; Vaikka näiden yritysten tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia, osa tällaisista yrityksistä on jäämässä väliaikaisen koronatuen ulkopuolelle, eivätkä ne koe asemaansa yhdenvertaiseksi.
&#8211; Tuen piiriin pääsemisen ehtona oleva menojen alaraja 6 250 euroa on liian suuri. Monialayrityksessä se ei välttämättä täyty minkään yksittäisen tulolajin osalta. Maaseudun pienet yritykset eivät useimmiten ole päässeet myöskään yksinyrittäjien tuen piiriin, koska sitä rahoitusta ei myönnetä maa-, kala- ja metsätalouden yrityksille eikä maataloustuotteiden jalostukseen. Nämä yrittäjät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa muihin nähden, toteaa Juuso.
Tukeen varattu määräraha loppumassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten väliaikaisen tuen tarkoitukseen myönnetty määrärahan riittävyydestä on myös esitetty huolta. Tukeen varattu määräraha on loppumassa.
Maaseudun yritysten ja alkutuotannon yritysten tilapäinen tuki on harkinnanvaraista ja molempien tukien valtionapuviranomaisena toimii elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus.
&#8211; Yhdenvertaisuuden vuoksi asia olisi saatava korjattua. Myös tässä tukiasiassa yrityksiä on pystyttävä kohtelemaan yhdenvertaisesti ja niin, että mikään yritys ei jää toisia heikompaan asemaan. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

koronatuki

Vieläkö ihmettelet, miksi Saarikko ja Marin saavat runsaasti puheaikaa vaalitenteissä? – Näin paljon hallitus jakoi medialle mieluisaa tukirahaa viime vuonna

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Italian mafia odottaa vesi kielellä EU:n elvytysrahoja – miljardi on iso rahayksikkö jopa järjestäytyneelle rikollisuudelle

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: ”Miksi hallitus tekee tämän meille?”

Veikko Vallin moittii hallituksen kolmatta kustannustukipakettia: Hallitus haluaa tukea Euroopan kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?

Meri: Husky-yrittäjät tarvitsevat nyt kiireesti apua

Juuso: Yritysten määräaikaista kustannustukea jatkettava – ”Lapin matkailu pelastettava täystuholta”

Tavio: Hallituksen esittämää koronatukea valuu suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa eläville maahanmuuttajille

Marinin hallitus vastasi kirjalliseen kysymykseen: Ei erityistukea tapahtuma-alalle

PS-edustajat paljastavat, miten hallitus hylkäsi tuhannet pienyrittäjät

Osa maaseudun pienyrityksistä jäämässä ilman koronatukea – Juuso vaatii asiaan korjausta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025