Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

korotukset

Perussuomalaiset on vaatineet pikaisia toimia räjähdysmäisesti kasvaneiden sähkön hintojen hillitsemiseksi. Puolueen 1. varapuheenjohtaja Leena Meri nostaa esiin useita keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, kuten arvonlisäveron alennusta, hintakompensaatiota Ruotsin ja Norjan malliin sekä hintakattoa.

&#8211; Hallitus &#8211; erityisesti pääministeri Sanna Marin &#8211; keskittyy lomailemiseen, vaikka energiakriisi on jo päällä, ja tulee syksyn myötä pahenemaan. Tahtotila ja tilannekuva on hallitukselta täysin kateissa, Leena Meri toteaa.
Hallituksen ryhdistäydyttävä
Myös Aalto-yliopiston professori Matti Liski on todennut (IS 19.7.) Suomen varautumisen energiakriisiin olevan puutteellista. Liski on esittänyt sähkön hintakattoa toimivana keinona hintojen hillitsemiseen. Professori arvosteli myös virkamieskoneistoa, joka ”tuntuu nukkuvan Ruususen unta”.
Meren mielestä hallituksen tulee ryhdistäytyä.
&#8211; Keinoja on monia, mutta mikään ei etene, kun kukaan ei niitä ole valmistelemassa ja ministerit lomailevat. Huolimatta siitä, mitä keinoa lopulta käytetään, niin päätöksenteolla on jo kiire.
Loma seis ja töihin
Meren mielestä lomat tulee keskeyttää ja hallituksen kokoontua nopeasti. Tilanne on täysin kestämätön.
&#8211; Sähkön hinta on noussut jo ainakin kolmin-nelinkertaisesti vuoden takaisesta, ja monin paikoin ihmiset ovat hädässä jo nyt. Entä sitten talvella, kun energiankulutus ja hinnat ovat tapissaan?
&#8211; Ehdotan että Suomen ja EU:n virkamiehet ja vastuuministerit istuvat saman pöydän ääreen ja ulos ei tulla ennen kuin ratkaisu on löytynyt. Eli nyt töihin eikä pöydästä nousta, ennen kuin niin sanotusti valkoinen savu piipusta nousee, Meri vaatii.

Leena Meri: Sähkön hinta nousee ja hallitus lomailee – ”Tilanne on täysin kestämätön”

Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Sähkönsiirtomaksut ja niiden korotukset ovat vuosi toisensa jälkeen kestopuheenaihe kotimaisessa mediassa. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se ostetaan paikalliselta verkonhaltijalta riippumatta siitä, minkä yhtiön sähköä asiakas ostaa. Etenkin Caruna on saanut runsaasti kyseenalaista julkisuutta siirtomaksujen korotusten takia.
Yhtiö perustelee korotuksia muun muassa verkon saneeraamisella. Vuonna 2013 uudistettu sähkömarkkinalaki pyrki parantamaan sähköverkon toimintavarmuutta, jotta vuoden 2011 talvimyrskyjen aiheuttamilta laajoilta sähkökatkoilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Asukkaat eri asemassa
Useat sähköverkkoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan lain vaatiman toimintavarmuuden muuttamalla sähkölinjoja maakaapeleiksi, mikä osaltaan lisää siirtohintojen korotuspaineita. Sähköverkon parannustyöt on saatava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta vuonna 2028, jolloin 15 vuoden siirtymäaika päättyy.
&#8211; Sähkön siirtohinnat ovat karanneet kohtuuttoman korkeiksi keskivertokuluttajalle. Etenkin haja-asutusalueiden asukkaat kärsivät maakaapeloinnin aiheuttamista kustannuksista vielä vuosien ajan. Olisi huomattavasti edullisempaa turvata sähkön toimitusvarmuus raivaamalla sähkölinjojen alustoja ja reuna-alueita, sanoo perussuomalaisten Sanna Antikainen.
&#8211; Kaapeloinnin kustannukset asettavat taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa. Siirtohinnoille tulee asettaa kohtuullinen hintakatto.
Sähkövero noussut rajusti
Energiavirasto valvoo siirtohintojen kohtuullisuutta neljän vuoden jaksoissa. Nykymallin mukaan siirtohinnoilla on ns. korotuskatto, jonka mukaan verkkoyhtiö ei voi korottaa hintoja yli 15 prosenttia edeltävän 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna. Sähkönsiirtolasku muodostuu sähkön siirtohinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.
Sähkövero on noussut rajusti 2000-luvulta lähtien ja muodostaa nykyään huomattavan osan kotitalouksien sähkönsiirtolaskusta. Suomen sähkövero on moninkertainen EU:n minimitasoon nähden ja heikentää siten sekä teollisuuden kilpailukykyä että kotitalouksien ostovoimaa.
&#8211; Korkea sähkövero yhdistettynä alati nouseviin sähkönsiirtomaksuihin iskee etenkin pienituloisiin kotitalouksiin. Sähkö on jokapäiväinen välttämättömyyshyödyke, eikä nykymaailmassa tule toimeen ilman sitä. Sähkönsiirrolla rahastaminen on törkeää, etenkin kun sitä ei voi kilpailuttaa. Nykyinen siirtohintojen korotuskatto on aivan liian korkea, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen sähkönsiirtomaksujen hintakaton asettamisesta 20 prosenttiin sähkön kulutuksesta laskettuna.

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän tutkimaan päästöjen ohjauskeinoja. Työ on valmistunut ja taloustieteen professori Matti Liskin työryhmä esittää, että bensan ja dieselin myyntiin tulisi kiintiöt, joita valtio myisi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tyrmää idean ja korostaa, ettei syytä työryhmää ideoista, vaan poliitikkoja päättömistä tavoitteista.
&#8211; Tutkijoiden rajussa ulostulossa on nähtävissä konkreettisesti, miten järjettömiä päätöksiä liikenteen rajoittamisesta muut kuin perussuomalaiset ajavat, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa.
&#8211; Professori Matti Liski on itsekin todennut, että he vain kertovat, miten tavoitteisiin päästään. Tässä sitten on vastaus hulluille tavoitteille siis.
Linjaukset täysin epärealistisia
Mäkelä viittaa paitsi hallituksen tavoitteisiin puolittaa liikenteen päästöt, myös vuoden 2018 lopulla kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten allekirjoittamiin rajuihin ilmastolinjauksiin.
&#8211; Me jäimme siitä pois, koska ymmärsimme, että linjaukset ovat mahdottomia. Ymmärsiköhän kokoomus ja keskusta, mitä olivat päättämässä? Ovatko he tekemässä sosialistien kanssa tarkoituksella Suomesta autoilun Neuvostoliittoa, suunnitelmataloutta? Mäkelä ihmettelee.
Perussuomalaiset vastustavat hinnankorotuksia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastustaa myös hallituksen kaavailemaa tuntuvaa polttoaineveron korotusta. Asiasta tullaan äänestämään valtion talousarviosta päätettäessä.
&#8211; Perussuomalaiset ymmärtävät, että liikkuminen on perustarve Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa. Nämä korotukset ovat myrkkyä taloudelle ja ostovoimalle. Nimenomaan pieni- ja keskituloiset kärsivät eniten, kun korotukset siirtyvät suoraan muun muassa ruoan hintaan, kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Sheikki Laakso huomauttaa.

Perussuomalaiset tyrmää Liskin työryhmän ideat liikenteen päästöjen vähentämiseksi: ”Ajetaanko tässä autoilun Neuvostoliittoa?”

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus uhkaa korottaa bensiinin ja dieselin litrahintaa ensi vuoden elokuussa. Korotuksella pyritään kerryttämään verotuloja 250 miljoonan euron edestä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri pitää esitystä järkyttävänä tavallisen kansalaisen kyykyttämisenä.
&#8211; Samaan aikaan hallitus puhuu, kuinka meidän pitäisi työllistää enemmän ja Suomi pitäisi pitää asuttuna. Hallitus myös puhuu veronkevennyksistä, joiden turvin pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille jäisi enemmän varoja elämiseen. Toisella kädellä annetaan, mutta toisella kädellä sitten viedään enemmän, Meri ihmettelee.
Hän huomauttaa, että polttoaineen hinnankorotuksella tulee olemaan lähinnä työllisyyttä heikentävä vaikutus.
&#8211; Korotus pulveroituu heti yritystoimintaan ja tuotteiden hintoihin. Kun bensalasku nousee, seuraus on se, että samalla kaikki kustannukset nousevat.
Ei mitään vaikuttavuutta ilmastoon
Polttoaineen hinnankorotus liittyy osaksi hallituksen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.
&#8211; Omien puheidensa mukaan hallitus kuvittelee pelastavansa maailman. Jos ilmastoa halutaan suojella, pitäisi kuitenkin puuttua juurisyihin, kuten nyt esimerkiksi metsäpaloihin ja laajemmin metsien tuhoutumiseen.
&#8211; Bensiinin ja dieselin hinnankorotuksella ei ole ilmastoon mitään vaikuttavuutta, kun huomioidaan, että globaalilla tasolla Suomen hiilipäästöt ovat promillen luokkaa, Meri sanoo.
Ongelmat ratkaistava siellä, missä ne ovat
Meri arvioi, että polttoaineen hinnankorotuksella hallitus vain pyrkii kattamaan suunnitellut miljardiluokan pysyvien menojen lisäykset.
Parempia ilmastotekoja voidaan tehdä muilla tavoilla.
&#8211; Esimerkiksi niin, että suositaan kotimaista tuotantoa, kuten maataloutta ja pidetään täällä tiet kunnossa. Kansalaisia ei pidä kiusata.
&#8211; Ongelmat tulisi ratkaista siellä missä ne ovat. Siksi painetta tulisi kasata suurimmille saastuttajamaille, kuten Kiinalle. Se voidaan tehdä vaikka ilmastotulleilla. Toki voimme osallistua erilaisiin bioenergiakehityshankkeisiin ja myös viedä tietotaitoa maailmalle, Meri sanoo.

Polttoainelasku kallistumassa jo ensi vuonna – Meri: ”Järkyttävää tavallisen kansalaisen kyykyttämistä”

korotukset

Leena Meri: Sähkön hinta nousee ja hallitus lomailee – ”Tilanne on täysin kestämätön”

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Perussuomalaiset tyrmää Liskin työryhmän ideat liikenteen päästöjen vähentämiseksi: ”Ajetaanko tässä autoilun Neuvostoliittoa?”

Polttoainelasku kallistumassa jo ensi vuonna – Meri: ”Järkyttävää tavallisen kansalaisen kyykyttämistä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025