Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Kosteusvaurio

Eläkkeellä oleva biokemisti Pekka Nikkola Kankaanpäästä sairastui nuorena miehenä kosteusvaurion aiheuttamaan keuhkosairauteen. 2000-luvun alkupuolella hän joutui Työterveyslaitoksen keuhkoputkialtistuskokeisiin ammattitaudin selvittämiseksi. Nikkola ja muut sisäilmasta sairastuneet kertoivat tarinansa lauantaina pidetyssä suurseminaarissa.

Nikkolan mukaan Työterveyslaitoksen vuosien 1995-2010 aikana harjoittamat keuhkoputkialtistuskokeet, joilla tutkittiin kosteusvaurion yhteyttä astmaan ja allergiseen alveoliittiin, olivat täyttä huijausta ja sairastuneiden tarpeetonta pahoinpitelyä, sillä todellisuudessa kosteusvaurion syy-yhteys mainittuihin tauteihin on tiedetty jo pitkään.
&#8211; Minut altistettiin kaksi kertaa allergeeniuutteelle, jossa oli mukana beetaglukaania. Se aiheutti keuhkoihini massiivisen tulehduksen, jonka perusteella sain diagnoosin ammattitaudista, allergisesta alveoliitista. Altistuskoe aiheutti minulle veriset keuhkot, vaikka keuhkoni olivat varmasti aivan verettömät ennen noita kokeita. Satoja ihmisiä pahoinpideltiin ja kiusattiin turhilla hometesteillä Työterveyslaitoksen toimesta, Nikkola kertoi.
 ”Meitä pidettiin Münchausen-tapauksina”
Yrittäjä Tiina Jääskeläinen sairastui muutama vuosi sitten silloin vielä alaikäisen tyttärensä kanssa sisäilmasairauksiin asuttuaan viisi vuotta homeongelmaisessa asunnossa. Vuonna 2011 he joutuivat homepakolaisiksi omasta kodistaan, kodittomiksi.
<iframe loading="lazy" title="Lasten asema ja oikeudet sisäilma- ongelmissa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c4XmspSsyF4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitään yhteiskunnan tukia he eivät saaneet, vaikka mukana oli alaikäinen erittäin vaikeasti sairastunut lapsi. Kun he lopulta pääsivät allergiatutkimuksiin vuonna 2013, oli Jääskeläisen tytär ollut jo vuoden vuodepotilaana.
&#8211; Meitä pidettiin mahdollisina Münchausen-tapauksina. Lastensairaalassa emme saaneet mitään diagnooseja, sen sijaan saimme lastensuojeluilmoituksen, jonka tarkoituksena oli saada tyttäreni toimitettua tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon suljetulle osastolle. Sossut ja lääkärit sain perääntymään vasta, kun laitoin lastensuojeluilmoituksen nettiin.
&#8211; Nyt tyttäreni on ollut vuodepotilaana jo kuusi vuotta. Vaikka meillä on useampikin lääkärinlausunto, mitään tukea emme saa, vaan Kela pitää tytärtäni edelleenkin normaalisti työkykyisenä, Jääskeläinen kertoi.
Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma
Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on työssään usein törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin, kun sisäilmasairastuneita ei uskota vaan heitä pidetään mieleltään sairaina. Münchausenin oireyhtymässä on kyse siitä, että vanhempi sairastuttaa lapsen henkisesti keksimällä tälle oireita.
Kyseessä on vakava, vanhemmuutta loukkaava syytös, mutta valitettavasti siihen törmää.
&#8211; Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma. Jos lapsi altistuu homeelle jo päiväkodissa tai koulussa, ennemmin tai myöhemmin oireet puhkeavat, esimerkiksi työpaikalla. Sairastuneet lapset saattavat syrjäytyä sosiaalisesti, heidän itsetuntonsa heikkenee, sosiaalinen kehitys häiriintyy ja he saattavat joutua koulukiusatuiksi.
&#8211; Kehittää pitäisi väistötiloja, hoitopolut on saatava kuntoon, sairastuneiden kohtelussa ja kohtaamisessa on ongelmia, koulutusta tulisi kehittää ja sosiaaliturva on saatava kuntoon, Tuomela sanoi perussuomalaisten organisoimassa seminaarissa.
&nbsp;

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Kansanedustaja Jari Lindström (ps.) avasi tilaisuuden. Seuraavaksi Pekka Nikkola kertoi kattavasti kosteusvaurio-ongelmista. Videon pituus: 35 min 14 sek.
Biokemian maisteri Pekka Nikkola kertoi hätkähdyttäviä tietoja siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. Homeongelma on Suomen oma ongelma, sillä kosteusvaurio-ongelmaa ei juuri esiinny ulkomailla. Tästä kertoivat Ylen ulkomaantoimittajat vuosi sitten.
Huonosti rakennetaan aivan tahallaan
&#8211; Rakentamisen laatu varsinkin yhteiskunnan omistamissa rakennuksissa on ollut maassamme jo puoli vuosisataa tarkoituksellisen kehno. Tästä pitivät huolen valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, joiden mukaan rakennuksen tulee kestää vain 30 vuotta, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi rakentamista. Nyt sitä tosiaan on ja rahat ovat loppu, Nikkola moitti.
Nikkola on perehtynyt koulutuksessaan kosteusvaurioihin liittyviin bacillus&#8211; ja streptocymes-bakteereihin. Ne aiheuttavat allergista alveoliittia, joka on keskeinen kosteusvaurioiden aiheuttama sairaus. Nikkola on sairastanut allergiasta alveoliittia 14 vuotta ja yhtä pitkään hän on perehtynyt kosteusvaurioiden aiheuttamien vaivojen syntyyn. Allerginen alveoliitti ei parannu, vain sen oireita voi hoitaa.
Betonia tehdään väärästä materiaalista
Suomalaisten ongelmat saattavat johtua kansallisesta tavasta tehdä betonia vääristä aineista. Kosteusvaurio-ongelmat johtuvat kastuneesta tai kosteasta, liian vähän aikaa kuivaneesta betonista, jossa on hiekan sisältämiä bakteereita. Niistä on tutkittu parhaimmin bacillus- ja streptomyces-bakteerit.
&#8211; Ulkomailla, kuten Ruotsissa käytetään betonin tekoon pääasiassa kalliomursketta, liuske- ja kalkkikiveä, joilla on erilainen mikrobikanta ja jotka eivät tuota kastuessaan pahoja myrkkyjä, Nikkola kertoo.
Kosteuden tuomat myrkyt löydettiin 20 vuotta sitten
Kosteusongelmat alkoivat 40 vuotta sitten ja niitä on tutkittu noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa Kuopion yliopiston tutkijat saivat selville, että kosteusvauriomikrobit tuottavat kasvaessaan myrkkyä, joka tuhoaa muun kasvuston. Tieteellisessä julkaisussa kerrottiin etenkin streptomyces-bakteerin myrkystä.
Vuonna 1991 Yle kertoi, että nyt on paljastunut suomalaisen rakentamisen huono laatu.
&#8211; Rakennusteollisuus puolustautui sanomalla, että rakennukset tehtiin kestämään 40 vuotta. Eli 10 vuotta pitempään kuin valtiovarainministeriön virkamiehet edellyttivät. Kosteusvauriot mainittiin, mutta mikrobimyrkyistä ei puhuttu mitään.
Vuosina 1994-95 sairastui Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä lähes 20 työntekijää allergiseen alveoliittiin ja he saivat ammattitautikorvauksen vaikeuksitta. Seuraavana vuonna linja muuttui.
Tietoa salattiin 14 vuotta
Vuonna 1995 perustettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisäilmapoliklinikka, jota johti tohtori Helena Mussalo-Rauhamaa.
&#8211; He saivat miltei välittömästi selville, että kosteusvauriorakennuksen aiheuttama sairaus on allerginen alveoliitti, jossa on vain vähän valkosoluja keuhkoissa. Sitä ei saa sotkea toisentyyppiseen allergiseen alveoliittiin eli homepölykeuhkoon, jossa on runsaasti valkosoluja, Nikkola kertoo.
&#8211; Tätä tietoa ei kerrottu julkisuuteen! Se kerrottiin vasta vuoden 2009 sisäilmastoseminaarissa, Nikkola ihmettelee.
Ammattitautitutkimukset siirrettiin vuonna 1995 Työterveyslaitokselle.
&#8211; Erittäin monelle tehtiin altistuskokeita kolmella eri homeallergeeniuutteella, vaikka tiedettiin aivan varmasti, että sairaus on allerginen alveoliitti eikä homeallergia. Allergeeniuutteita käytettiin tarkoituksellisesti väärin! Uutteita käytettiin IgE-välitteisen allergian varmistamiseen, Nikkola kertoo.
Allerginen alveoliitti tarkoittaa käytännössä, että henkilö tulee yliherkäksi hyvin monille aineille hyvin pieninä pitoisuuksina. Hänestä tulee monikemikaali- ja mikrobiallerginen. Se on vaikea tilanne.
Kun henkilö altistuu oireille huoneessa, siitä pitää lähteä pois. Oire on tarkoitettu varoitukseksi. Valitettavasti sitä säätöä ei voi kääntää takaisin lievemmälle.
Boori &#8211; kaiken pahan alku?
Vuosina 1994-97 professori Mirja Salkinoja-Salonen selvitti, mistä valkosolujen vähyys keuhkoissa johtui. Kosteusvauriomikrobit, lähinnä bakteerit, tuottavat pepditimyrkkyjä, jotka keuhkoihin juuttuessaan tuhosivat valkosolujen mitokonrioita. Myrkyntuotanto alkoi mikrobeissa, jos vesi sisälsi booria.
Booria on tai oli ainakin lasivillassa, kipsilevyssä, eko- eli selluvillassa ja aiemmin myös pyykinpesuaineissa.
Homeitiöt jopa helpottavat oireita
Jatkuvasti on puhuttu homeoireista, vaikka Nikkolan mukaan home voi jopa parantaa oireita.
&#8211; Paras keino on oleskella maissa, joissa on Suomea enemmän homeitiöitä ilmassa, kuten Välimeren maissa tai Englannissa. Homeitiöt sisältävät betaglukaania, johon peptidimyrkyt tarttuvat keuhkoissa. Myös 8-10 vuorokauden vesipaasto tekee oireettomaksi. Oireettomuus jatkuu, kunnes altistuu uudelleen mikrobimyrkyille, Nikkola sanoi.
&#8211; Olin Englannissa täysin oireeton, kunnes saavuin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin. Hengitys vaikeutui viidessä sekunnissa. Se johtui terminaalin betonilattiasta. Oireet poistuivat, kun kakkosterminaali siirtyi toiseen käyttöön, Nikkola kertoo.
Eduskunnan selvitys ei vieläkään kerro
Vuonna 2012 Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, joissa vaietaan täysin edellä kerrotuista asioista.
&#8211; Tämä julkaisu on erinomainen, mutta valitettavasti se koskee ei-suomalaista homeongelmaa. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suomalaisen kosteusvaurion kanssa. Tätä raportin tekoa ei olisi missään nimessä antaa Työterveyslaitokselle, Nikkola manaa.

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Kosteusvaurioihin liittyvät terveyshaitat koskettavat huomattavan suurta ihmisjoukkoa. Yli 600 000 suomalaista on saanut jonkinasteisia oireita altistuttuaan homeelle ja kosteusvaurioille. Valtaosa oireista on lieviä ja ohimeneviä, mutta tuhannet saavat vuosittain vakaviakin oireita. Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoi, että ihmisten alttius homeoireisiin vaihtelee.
<blockquote>&#8221;Homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella&#8221;</blockquote>
&#8211; Jotkut voivat olla jopa vuosikymmeniä homeisessa rakennuksessa saamatta oireita, toiset voivat saada selviä oireita jo muutaman kuukauden altistuksen jälkeen, Valtonen kertoi.
Valtosen mukaan homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella. Seuraavaksi ärsytysoireiden lisäksi potilaalle alkaa ilmaantua poikkeavan paljon keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia sekä usein myös päänsärkyä ja poikkeavaa väsymystä. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee erilaisia neurologisia oireita kuten raajojen puutumisia, kipuja eri puolille kehoa. Keskittyminen on vaikeaa, muisti voi pätkiä, ikään kuin ”aivot olisivat sumussa”. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee reumaattisia oireita. Osalle potilaista voi lopulta puhjeta astma.
<h4>Monikemikaaliyliherkkyys</h4>
Valtonen kertoi myös nk. monikemikaaliyliherkkyydestä, joka liittyy voimakkaasti homesairauteen. Noin puolelle homepotilaista tulee aikaa myöten myös tällainen yliherkkyys. Monikemikaaliyliherkät potilaat saavat erilaisia oireita mm. hajuvesistä, hajusteista, tupakansavusta, maaleista, lakoista, liuottimista, painomustetuotteista, auton tuulilasin pesunesteestä, hiuslakasta, erilaisista pölyistä ja pakokaasuista. Tällainen yliherkkyys on potilaalle usein pahempi kuin pelkkä homeallergia, koska ärsyttävien kemikaalien välttäminen käytännössä on usein vaikeampaa kuin homealtistuksen välttäminen.
<h4>Homesairauden tunnistaminen vaikeaa</h4>
Valtosen mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa laboratoriokoetta, joka varmistaisi tai poissulkisi kohtalaisella varmuudella homesairauden. Päinvastoin, potilaan oirekuvaa ei aina uskota ja potilaan sairaus saatetaan tuomita ”psykiatriseksi”. Homesairauteen ei myöskään ole tällä hetkellä olemassa riittävän hyvää hoitomuotoa. Paras keino on välttää lisäaltistuksia homeille ja ärsyttäville kemikaalille.
&#8211; Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi perustaa sisäilmaklinikat, Valtonen ehdottaa.
Inspector Sec Oy:ta edustava Risto Salin kummasteli, miksi hallinnolliset tulkinnat ja lääkärien tulkinnat poikkeavat käyttäjien kokemuksista.
&#8211; Ihmiset sairastuvat, vaikka sisäilma on todettu mittausten perusteella hyväksi. Yleisesti hyväksytyillä mittaustuloksilla on parhaimmillaankin vain heikko korrelaatio terveysoireiden kanssa, Salin muistutti.
<h4>Myrkyllinen home sammuttaa valot</h4>
Biokemian ja immunologian dosentti, tohtori Esa-Matti Lilius kertoi puheenvuorossaan uudesta, myrkyllisen sisäilman nopeaan testaamiseen liittyvästä tutkimusinnovaatiosta. Uusi menetelmä perustuu valoa vuottavan bakteerin altistamiseen homeongelmasta kärsivän talon pölylle. Bakteerin tuottama valo on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen lukumäärään. Mikäli bakteerisolut kuolevat pölyn myrkyllisen homeen vuoksi, voidaan tehdä päätelmiä myrkyllisyyden tasosta.
<h4>Titaanidioksidilevyillä homeen kimppuun? </h4>
Claeris Oy:ta tilaisuudessa edustanut FL Katri Kaipainen kertoi yhtiönsä titaanidioksidipohjaisesta pinnoitetuotteesta, joka on tarkoitettu ilman puhdistukseen. Titaanidioksidipinta reagoi valoon, ja yhdessä ilman ja ilmankosteuden kanssa syntyy Kaipiaisen mukaan happiradikaaleja, jotka reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa hajottaen orgaaniset yhdisteet lopulta vakaiksi lopputuotteiksi.
<h4>Mikä neuvoksi homeongelmissa?</h4>
Professori Valtosen lääkkeet homeongelmiin olivat selkeät: Homesairauteen liittyvää tutkimusta pitäisi lisätä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi rakennuttaa puhtaita turva-asuntoja homesairaiden evakkoasunnoiksi. Perimmäinen ongelma on Valtosen mukaan rakentamisen huono laatutaso. Tähän vaikuttaminen on viime kädessä poliittinen kysymys.
Perussuomalaisten järjestämää tilaisuutta emännöi Ritva ”Kike” Elomaa, kommenttipuheenvuoron pitivät eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ja eduskunnan varapuheenmiesAnssi Joutsenlahti. 
Esa Lilius (17 min 37 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/puv3bm89" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Risto Salin (15 min 1 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0mq18njt" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Katri Kaipainen (4 min 27 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/41x5ih3y" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Paneelikeskustelu (49 min 32 sek);
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0h58qk6x" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

Uusilla aseilla homeongelman kimppuun

Kosteusvaurio

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Uusilla aseilla homeongelman kimppuun

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025