Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kotieläintuotanto

Ministeri Puisto korostaa turpeen merkitystä huoltovarmuudelle ja ruoantuotannolle: ”Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa olosuhteissa”

Maatalouden lomituspalvelut täyttää 50 vuotta. Ensimmäinen lomituslaki astui voimaan 1.4.1974. &#8211; Lomituspalveluiden avulla pidetään huolta Suomen ruoantuotannosta. Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Suomalainen lomituspalvelujärjestelmä on maailmalla ainutlaatuinen. Se syntyi aikanaan erityisesti naisten toiveesta saada vapaata sitovasta kotieläinten hoitotyöstään. Varsinkin karjatilan emäntien arjessa työn sitovuus korostui, kun maaltamuutto 70-luvun Suomessa kiihtyi eikä maatiloilla ollut enää samalla tavalla työvoimaa, joka tarvittaessa olisi voinut auttaa eläinten hoitamisessa. Lisäksi vapaa-ajan merkitykseen alettiin havahtua yleisen viisipäiväisen työviikon myötä.
Kun palkansaajalla on keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa, 4-6 viikkoa kesälomaa ja viikon verran talvilomaa, maatalousyrittäjällä on mahdollisuus vapaapäiviin ja lomiin yhteensä 26 päivän verran vuodessa. Näistä päivistä hänen ei tarvitse lomituksesta erikseen maksaa. Jos hän sairastuu tai tarvitsee lomitusta näiden päivien lisäksi, hänen on siinä tapauksessa maksettava tästä niin sanotusta sijaisavusta.
– Lomitus on osa yrittäjän sosiaaliturvaa. Hän saa vapautuksen töistä edes 26 päiväksi vuodessa. Se on osa Suomen huoltovarmuutta. Lomituksella on oma merkityksensä siinä, että yrittäjä jaksaa tehdä työtä pyhät ja arjet, että saadaan puhdasta suomalaista ruokaa, sanoo Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikön päällikkö Piia Kesti.
Viime vuosien mittaan lomitusalueita on yhdistetty ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hallinnoi koko Etelä-Pohjanmaan sekä Laihian ja Kristiinankaupungin lomitukset.
Yrittäjätyyppistä työtä
Koko maassa kuntiin työsuhteessa olevia lomittajia on lähes 6 300. Heidän avullaan noin 12 000 eläintilallista pystyy pitämään lomapäivänsä. Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikössä on 220 vakituista kuukausipalkkaista lomittajaa ja valtava määrä määräaikaisia.
– Joku määräaikainen tekee kaikkea, tai joku tekee esimerkiksi sairauslomaa. Meillä on satoja nimiä. Osa tekee yhden pätkän vuodessa, osa säännöllisemmin. Meille määräaikaiset ovat tosi tärkeitä. Jos tulee äkillinen sijaisaputarve, vakituiset ovat jo töissä aiemmin sovitusti. Silloin soitetaan näille, että ehtisitkö.
Kestin mukaan lomittajiksi hakeutuvat yleensä eläinrakkaat ihmiset.
– He ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tekevät pitkiä työuria. Nykyään on harvinaista, että tehdään töitä samalle työnantajalle 20-40 vuotta. Meiltä niitä löytyy. Työ on itsenäistä ja vastuullista.
– Se on yrittäjätyyppistä työtä. Lomittajan pitää huomata kipeät eläimet, pitää olla karjasilmää. He ovat paljon vartijoina, ja vastuu on kova. Ammattitaitovaatimukset ovat korkealla. Nykyään on pitkälle koneellistettuja navettoja ja paljon tekniikkaa, kertoo Kesti.
Pulaa tekijöistä
Kike Elomaa on huolissaan lomituksen tulevaisuudesta. Lomittajista on pulaa kaikkialla.
&#8211; Lomittajan työ on kovaa ja vastuullista. Alalle tarvitaan nuoria. Työ on vaativaa, ja nykynavetoissa ja koneiden kanssa tarvitaan teknistä osaamista. Enää ei riitä se, että osaa lypsää. Työn vaativuuden ja hankalien työaikojen pitäisi näkyä palkkauksessa.
&#8211; Toivottavasti lisääntynyt teknologia, työn itsenäisyys ja monipuolisuus vetävät nuoria alan koulutukseen ja tiloille töihin. Lomittajan arvo on suuri, ja huoltovarmuutta on se, että meillä on tällainen ammattikunta, joka omalta osaltaan pitää huolta ruoantuotannosta.
Ainutlaatuinen järjestelmä
Suomen lomituspalvelujärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä ja tutkitusti kotieläintuottajan tärkein hyvinvointipalvelu. Lomituspalveluiden avulla maatalousyrittäjä voi saada sijaisen hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai joutuu esimerkiksi työkyvyttömäksi. Nykyään kotieläintuottaja voi pitää vuosilomaa 26 päivää vuodessa. Sen voi pitää pätkissä tai kaikki päivät peräkkäin.
Lomittajan työnkuva on 50 vuodessa muuttunut melkoisesti. Nykylomittajan työ keskittyy tilan päivittäisiin, tuotannon jatkumiselle välttämättömiin töihin. Osa lomittajista saattaa olla erikoistunut konepuolelle, osa tuotantoeläinten hoitoon ja lypsyyn, jotkut hallitsevat kaikki eri puolet. Etelä-Pohjanmaalla juhlavuoden kunniaksi luvassa on syksyllä kaksi juhlaa.
– Toinen puoli porukasta on töissä, kun toinen juhlii. Ei voi kerralla olla kaikki paikalla, kun sitten ei olisi ketään tekemässä työtä, sanoo Piia Kesti. Hallitusohjelmassa lomituksen tärkeys on tunnistettu ja lomituspalvelut on luvattu säilyttää vähintään nykyisellä tasollaan.
&nbsp;

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”

Eläinten hyvinvointilakia uudistetaan eduskunnassa. Etenkin tuotantoeläinten pitoon liittyvät vaatimukset aiheuttivat erimielisyyksiä puolueiden välillä. Perussuomalaiset päätyivät jättämään eriävän mielipiteen, vaikkakin pitävät lain tavoitetta hyvänä.

&#8211; Eläinten hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa tulee ottaa huomioon tuotantotoiminnan taloudelliset edellytykset &#8211; etenkin nyt, kun ala on ollut pitkään kannattavuuskriisissä. Esityksessä vaadittavat toimet lisäävät myös asiantuntijalausuntojen perusteella huomattavasti kotieläintuotannon kustannuksia, joka on omiaan heikentämään kotimaisten toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, kansanedustajat Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso toteavat.
&#8211; Liian korkeat sääntelyvaatimukset Suomessa nostavat lopulta kotimaisten tuotteiden kuluttajahintoja, jolloin tuontituotteet saavat markkinoilla kilpailuedun alhaisempien tuotantokustannusten vuoksi. Kotieläintuotannon siirtyminen Suomesta sellaisiin maihin, joissa on huomattavasti löyhemmät vaatimukset eläinten hyvinvoinnille, ei ole tarkoituksenmukaista myöskään eläinten hyvinvoinnin kannalta. Silloin laki epäonnistuu tarkoituksessaan, kansanedustajat varoittavat.
Koko elintarvikeketju uudistettava
Eriävässä mielipiteessä perussuomalaiset myös huomauttavat, että tulevaisuudessa koko elintarvikeketju tarvitsee kokonaisuudistuksen. Eläinten hyvinvointia tulee edistää vaikuttamalla kansainvälisiin tuotanto- ja kauppastandardeihin.
&#8211; Esimerkiksi eläinten liikkuvuuden parantaminen pitkällä aikatähtäimellä on kannatettava esitys ja vie eläinten hyvinvointia ja siihen liittyviä lakeja oikeaan suuntaan. Toki siirtymäajat olisivat voineet olla tapauskohtaisesti vieläkin pidempiä, esimerkiksi sikatalouden kohdalla. Kansainvälinen sekä kotimainen vaikuttamistyö on tärkeää, jotta vastuullisemman, kotimaisen kotieläintuotannon kilpailukyky ei heikkene, edustajat sanovat.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Kotieläintuotantoon tulossa liuta kalliiksi käyviä vaatimuksia – heikentää kotimaista kilpailukykyä

Vaikka maatalouden tuotantohinnat ovat nousseet, nousu ei kata tuotantokustannusten kasvua, varsinkaan lihantuotannossa. Kotimaisen sian- ja naudanlihan tuotanto vähenee, kun vuosittain 6-10 % kotieläintiloista lopettaa tuotantonsa. Myös kasvihuonetuotanto supistuu tänä talvena sähkön ja lämmityksen hintojen noustua. Kuluttajat saavat varautua siihen, että kaikkia kotimaisia vihanneksia ei talvella saa kaupasta.

Tänä vuonna tilojen ahdinkoa helpottivat vuosi sitten ostetut edullisemmat tuotantopanokset. Ensi vuonna kaikkien kulujen nousu iskee tiloihin kunnolla. Lannoitteiden ja sähkön saatavuus ja hinta huolettavat. Kotieläintilat eivät juuri pysty sähköä säästämään.
Tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät kustannusnousua vastaavasti.
&#8211; Katetuotot ovat kaikissa kotieläintuotantosuunnissa edelleen merkittävästi heikommat kuin vuoden 2021 alkupuolella. Vaikeinta on lihan ja kanamunan tuotannossa. Sian- ja naudanlihan osalta tuottajahinnat eivät edelleenkään kata tuotannon muuttuvia kustannuksia, kertoo Suomen Uutisille MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Maitotiloilla tilanne on kaksijakoinen.
&#8211; Osa maidonjalostajista on pystynyt nostamaan tuottajahintoja, ja huomattava osa kustannusnoususta on siten saatu vietyä hintoihin. Osalla maidonjalostajista tuottajahinta ei ole juuri muuttunut, joten hajonta tuottajahinnassa on poikkeuksellisen suuri.
Maatalouden muuttuvat kustannukset nousevat tänä vuonna noin miljardilla eurolla vuoteen 2020 verrattuna. Jos viljasato on ennusteiden mukainen ja viljan hinta säilyy nykyisellään, niin tuottajahintojen nousu kattaa hieman yli puolet kustannusnoususta.
Viljat saatava talteen
Viime vuonna helteet ja kuivuus pienensivät satoa. Viljatiloilla on koko maan tasolla ennusteiden mukaan tulossa pitkästä aikaa normaali viljasato.
&#8211; Tosin se pitää saada vielä kunnialla pellolta pois. Satonäkymien osalta tänäkin vuonna tilanne vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Kaakossa on taas kerran ollut liian kuivaa, kun Pohjanmaan alueella on monin paikoin satanut selvästi liikaa tarpeeseen nähden. Lounais-Suomen tilanne on huomattavasti viime vuotta parempi, arvioi Lappalainen.
Ne viljatilat, jotka ehtivät ostaa tuotantopanokset vuosi sitten ennen kustannusnousua, tekevät MTK:n mukaan taloudellisesti ihan hyvän tuloksen. Jos tuotantopanosten ostaminen jäi kevääseen, niin sitten taloudellinen tuloskin on ihan toinen.
Tilojen koko on kasvanut
&#8211; Tilakoon kasvaessa on maataloudessakin saatavissa mittakaavaetua, eli keskimäärin suurempi tila on kannattavampi kuin pienempi. Mutta yleensä nämä suuret tilat ovat investoineita tiloja, joilla on huomattava määrä velkaa. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneissa hintasuhteiden muutoksissa nämä investoineet tilat ovat joutuneet kaikkein vaikeimpaan asemaan, koska maksuvalmius on heikentynyt voimakkaasti.
Hyvällä kannattavuudella ei ole mitään merkitystä, jos tila ei lyhyellä aikavälillä pysty maksamaan laskujaan ja lyhentämään lainojaan.
&#8211; Nyt pärjäävät tilat, joilla on hyvä maksuvalmius ja vähän velkaa ja jotka ovat onnistuneet tuotantopanosten hankinnan ajoituksessa ja pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan hintatilanteiden mukaan, sanoo Lappalainen.
Omavaraisuus uhattuna
Kotieläintuotannossa omavaraisuus on haaste.
&#8211; Uudesta investoinnista on näillä hintasuhteilla todella vaikea saada kannattavaa. Kotieläintiloista kuitenkin 6-10 prosenttia lopettaa tuotannon joka vuosi, ja näitä korvaamaan tarvittaisiin investointeja jatkavilta tiloilta.
Kotimainen ruoantuotanto luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.
&#8211; Lisäksi kotimainen ruuantuotanto on jokaisen kansakunnan itsenäisyyden kulmakiviä kriisitilanteissa, painottaa Juha Lappalainen.
&nbsp;

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Kansanedustaja Minna Reijonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen kotimaisen turpeen korvaamisesta energiahuoltovarmuudessa ja kasvuturve- ja kuivikekäytössä ulkomailta tuotavalla turpeella sekä sen ekologisista, taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.

&#8211; Olemme myös menettämässä kotimaisen ylivoimaisesti parhaan kasvu- ja kuivikealustan, jota käytetään kasvihuoneissa ja eläintenkasvatuksessa. Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Turpeen ansiosta suomalaisessa broilerissa ei ole antibiootteja
Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytännössä käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa.
Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta myös ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
Ministeri Leppä vetosi hiilineutraaliustavoitteeseen
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vastauksessa toistui moneen kertaan todettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ja turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan turpeen energiakäyttö saattaa vähentyä nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla 80 % jo vuoteen 2025 mennessä.
Lepän mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen kohdalla tilanne on erilainen kuin energiaturpeella, sillä niiden osalta kysynnän ei arvioida laskevan eikä rajoituksia käytölle ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kotimaisella turpeella ongelmana ovat kuitenkin kohoavat kustannukset ja paineet nostaa myyntihintaa. Energiaturpeen kysyntä laskee, eikä energiaturve ole uudessa tilanteessa enää jakamassa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannon kustannuksia.
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan ruuantuotannon ja taimituotannon turvaajana kasvu- ja kuiviketurpeella on erityinen strateginen merkitys Suomessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa kotieläintuotannossa tarvittavana kuivikkeena sekä kasvihuoneiden ja taimitarhojen kasvualustana, ja niiden saatavuus sekä käyttö tulisi turvata vähintään niin pitkään, että ominaisuuksiltaan vastaavia vaihtoehtoisia materiaaleja on käytettävissä riittävästi.
Tuontiturve ei ole halpa ratkaisu
Lepän mukaan uuteen kuivikkeeseen vaihto ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista ja voi vaatia tuottajilta sopeuttavia toimia ja lisäkustannuksia. Turvetta voidaan tuoda myös ulkomailta, ja mahdollisuus tuonnin lisääntymiselle kasvaa, jos kotimaisen turpeen hinta nousee.
Todennäköisimpiä tuojamaita olisivat Baltian maat ja Venäjä. Tuontiturpeen suhteen ei ole toistaiseksi tehty erillisiä laskelmia ekologisista vaikutuksista, mutta niiden voidaan olettaa olevan samaa luokkaa kotimaisen turpeennoston kanssa.
&#8211; Tästä asiasta olen kyllä eri mieltä jo pelkästään siksi, että tuonti vaatii aina pitkiä kuljetusmatkoja. Kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät ekologisia vaikutuksia, toteaa Reijonen.
Hallitus tietoinen turpeen alasajon uhkakuvista
Turpeen asema sekä kasvualusta- että kuivikemateriaalina on siis nykyisin Suomessa hyvin vahva, ja sen korvaaminen muilla materiaaleilla on vaikeaa. Uuden kasvualusta- tai kuivikeratkaisun kehittäminen ja testaaminen ei kuitenkaan ole nopeaa, ja koko prosessi kokeiluineen, turvallisuus- ja käyttökelpoisuusarvioineen sekä mahdollisine hyväksyntäprosesseineen saattaa kestää jopa viisitoista vuotta.
Hallitus ja ministeriöt ovat siis tietoisia kasvu- ja kuiviketurpeen käytön ja tuotannon uhkista, ja ovat käynnistäneet erilaisia toimia tilanteen kartoittamiseksi ja kotimaisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon jatkumiseksi.
&nbsp;

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

kotieläintuotanto

Ministeri Puisto korostaa turpeen merkitystä huoltovarmuudelle ja ruoantuotannolle: ”Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta kaikissa olosuhteissa”

Lomituspalvelut täyttää 50 vuotta – ”Kyse on huoltovarmuudesta monelta särmältä”

Perussuomalaiset: Kotieläintuotantoon tulossa liuta kalliiksi käyviä vaatimuksia – heikentää kotimaista kilpailukykyä

Maatilojen ahdinko jatkuu – tuottajahintojen nousu ei kata kuluja

Suomalaisen kasvu- ja kuiviketurpeen saanti on turvattava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025