Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kotimainen energia

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Eduskunnan talousvaliokunta ei saanut käsiteltyä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/KAA_7+2021.pdf">kansalaisaloitetta</a> turpeen luokittelusta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Hallituspuolueiden äänillä aloitteen käsittelyä lykättiin toistuvilla <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/TaVP_157+2022.aspx">pöytäämisillä</a>, eikä asia enää ehdi tällä kaudella täysistuntoon. Pöytäämisellä tarkoitetaan käytännössä sitä, että asian käsittelyyn saadaan hieman lisää aikaa syvällisempää perehtymistä varten.

Hallituspuolueiden kahdeksalla edustajalla meni kuitenkin viikkotolkulla käsityksen muodostamiseen perin yksinkertaisessa asiassa. Kansalaisaloite pohjautui Geologian tutkimuskeskus GTK:n <a href="https://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_443.pdf">tutkimukseen</a>, jossa todettiin turvetta muodostuvan Suomessa 41 miljoonaa kuutiota lisää vuosittain.
– Pettymyshän tämä oli, mutta toivotaan, että kansa antaa meille mandaatin muuttaa asia ensi kaudella, jotta päätöksenteossa hyödynnetään ajantasaiseen tietoon, tieteeseen ja vallitsevaan tosiasiaan pohjautuvaa tietoa mitään tosiasiaa sivuuttamatta, perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää toteaa.
Vastuutonta energiapolitiikkaa
Perussuomalaisten mielestä hallituksen toiminta ei ole pelkästään hidasta vaan myös edesvastuutonta. Euroopan velloessa energiakriisissä olisi ensisijaisen tärkeää, että jokaisessa EU-maassa pyrittäisiin tuottamaan mahdollisimman paljon kotimaista energiaa.
– Turpeen maineenpalautus hitaasti uusiutuvaksi luonnovaraksi lisäisi sen hyväksyttävyyttä ja käyttöä. Turve on Suomen huoltovarmuudelle tärkeää kuten öljy Norjalle, kansanedustaja Veikko Vallin muistuttaa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää hallituspuolueiden toimintakyvyttömyyttä valitettavana.
– Kansalaisten ostovoima rapautuu inflaation ja lainakorkojen nousun myötä. On aivan älytöntä pyrkiä vähättelemään kotimaista energiaa tällaisessa tilanteessa. Turpeen energiaa voidaan säilöä, ja siitä saa myös lämpöä, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.
Turvekoneet romuksi
Kansanedustaja Sakari Puisto jätti maaliskuun 2022 alussa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_90+2022.aspx">kirjallisen kysymyksen</a> turvekoneiden romuttamisesta. Kesällä 2021 Venäjä aloitti maakaasun rajoitukset, jotka johtivat energiamarkkinoiden kriisiin.
– Energiaturpeen alasajo ja turvekoneiden romuttaminen oli hallitukselta suuri virhe ja osui vielä erityisen huonoon aikaan, Puisto painottaa.
Mäenpää toteaa, että turpeella on merkitystä myös kotimaiselle ruoantuotannolle.
– On myös huomioitava turpeen merkitys suomalaisen puhtaan ruoan tuotannossa. Turve toimii kasvihuoneiden edullisena ja antibakteerisena kasvualustana vihanneksille sekä kotieläintuotannossa eläinten kuivikkeena turvaten antibioottivapaata ruoantuotantoa.
&nbsp;

Hallituspuolueiden edustajat viivyttelivät kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa – ”Edesvastuutonta toimintaa”

Perussuomalaiset katsoo, että myös tuulivoima on yksi osa kotimaista energiapalettia &#8211; kuitenkin tietyillä ehdoilla. Puoluejohtaja Riikka Purran mukaan Suomessa tulee kantaa erityistä huolta tuulimyllyjen alta kaadettavasta metsästä ja istuttaa uutta puustoa tilalle.

Perussuomalaisilla on muutama erityisehto tuulivoiman lisärakentamiselle:
&#8211; Ensimmäinen on säätövoimavelvoite, joka tulee sitoa kaikkeen uuteen tuulivoimarakentamiseen. Se siis tarkoittaa sitä, että tuulettomina päivinä meillä olisi muuta omavaraista tuotantoa.
&#8211; Toinen ehto on, että tuulivoiman rakennuttajat ja tuottajat sitoutetaan osallistumaan sähkön kantaverkon kunnostukseen ja sen vahvistamiseen. Tämä on välttämätön edellytys tuulivoiman lisäämiselle, vaikka tällä hetkellä se ei toteudukaan, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän osallistui tänään Helsingin Sanomien järjestämään puoluejohtajien ilmasto- ja luontotenttiin.
Luonnon rauha vaarassa kadota tuulimyllyjen alle
Tuulivoimahankkeita edistetään Suomessa nyt kovalla kiireellä etenkin Lappiin. Pohjoisen luonnon rauha ja harmonia ovat vaarassa kadota, kun tuuliturbiinien ja sähkönsiirron tieltä, hankkeiden toteutuessa, jouduttaisiin avohakkaamaan pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää.
Kolmantena edellytyksenä Purran mukaan tuulimyllyjen ja huoltoreittien alta metsää kaatavat rakennuttajat tuleekin velvoittaa istuttamaan vastaava määrän puustoa muualle.
&#8211; Meidän pitäisi kantaa erityistä huolta tuulimyllyjen alta kaadettavasta metsästä. Kieltämättä välillä tuntuu, että tässä maassa metsällä ei ole mitään arvoa silloin, kun se kaadetaan tuulimyllyjen tai niihin liittyvän infran alta taikka pääkaupunkiseudulle rakennettavien kerrostalojen alta, Purra sanoo.
SDP ja vasemmisto eivät välitä ympäristövaikutuksista
Kaikkien mahdollisten viherhankkeiden nimeen vannovat muiden puolueiden johtajat, kuten pääministeri Sanna Marin (sd) ja Li Andersson (vas) viittasivat kintaalla tuulivoiman lisärakentamisesta johtuville haitallisille ympäristövaikutuksille. Esimerkiksi Anderssonin mukaan tuulivoiman lisärakentaminen ”pitää vain hyväksyä”.
Purra huomauttikin, että muiden puolueiden puheenjohtajien mielipiteet metsien hakkuista vaihtelevat sen mukaan, missä tentissä milloinkin ollaan.
&#8211; Muutama viikko sitten me puheenjohtajat olimme MTK:n järjestämässä paneelissa. Välillä tuntuu, että puolueet kertovat erilaisia näkemyksiä aina siitä riippuen, kuka on keskustelutilaisuuden järjestävä taho. Nimittäin tuossa MTK:n paneelissa kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että lisää hakkuiden rajoituksia ei saa tulla.
Purra palaa aiheeseen myös sosiaalisen median kanavillaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
”Purra esiintyi kärkkäästi ja sanoi, että muiden puolueiden mielipiteet metsien hakkuista vaihtelevat sen mukaan, kuka vaalitenttejä järjestää.” (IL)
Näin on. MTK:n tentissä muutama viikko sitten puolueet eivät esittäneet hakkuurajoituksia. Ihmettelinkin sitä.👇 <a href="https://t.co/fa02WtII4W">pic.twitter.com/fa02WtII4W</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1625932884375633944?ref_src=twsrc%5Etfw">February 15, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?

Uudenkarkea ilmastolaki on juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Reijonen pitää käsittämättömänä, että Euroopassa on sota, eikä sekään ole riittävä syy, että ilmastolain käsittelyä lykättäisiin. Hallitukselta on unohtunut tärkeysjärjestys. Edelleen hallitus toteuttaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa.

&#8211; Kun tilanteet muuttuvat, on kyettävä laittamaan asiat uudelleen arvojärjestykseen. Omavaraisuus on heti laitettava tärkeimmäksi. Ilmastoasioissa riittää varsin hyvin sama tahti kuin muilla Euroopan mailla, toteaa Minna Reijonen.
&#8211; Ukrainan tilanne on järkyttänyt kaikkia. Ei ole olemassa juurikaan pahempaa asiaa kuin sota. Myös Suomeen tämä tilanne tuo ja on jo tuonut vakavia muutoksia jokaiselle sektorille. Euroopan ja Venäjän välille tullee ainakin vuosikymmenien välirikko, jos välit koskaan palautuvat entiselleen.
Vienti ja tuonti sakkaavat
Reijonen muistuttaa, että Suomen maariski nousee. Suomi ei houkuta sijoittajia, koska naapurimaa on sodassa ja vielä hyökkäävä osapuoli. Suomi on jo muutenkin kaukana pohjoisessa ja Keski-Euroopasta katsoen meren takana, mutta lisäksi Venäjän läheisyys koetaan nykyään riskinä maailmalla.
&#8211; Vienti ja tuonti sakkaavat. Rahanarvon muutokset voivat johtaa siihen, että ostovoima heikkenee. Energian saanti heikkenee ja energia kallistuu. Polttoaineiden ja sähkön hinta nousee, Reijonen luettelee.
Verotusta alennettava
Reijosen mukaan nyt on kaikin keinoin edistettävä asioita, joita ilman emme pärjää. Suomessa on panostettava kotimaiseen ruokaan. Niin lannoitteiden kuin polttoaineiden hinnat tuntuvat nousevan nousemistaan ilman kattoa. Ruuantuotanto on turvattava.
&#8211; Kaikki mahdolliset verotuksen keinot on otettava käyttöön. Polttoaineveron korotukset peruttava heti ja jakeluvelvoitteen nostoajatukset on hylättävä välittömästi. Kuljetusten toimiminen on huoltovarmuuden kannalta oleellista.
Turvetuotanto käyntiin
Kotimainen energia nostettava kunniaan. Alasajettu turvetuotanto on saatava heti käyntiin ja on peruttava välittömästi hallituksen käynnistämät turvekoneiden romuttamiset.
Turve tulee Reijonen mielestä julistaa uusiutuvaksi, kuten Ruotsissa on tehty. Vaikka turve uusiutuu hitaasti, se on kuitenkin uusiutuvaa.
&#8211; Onko nyt oikea aika keskittyä uuteen ilmastolakiin ja maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan? Ei ole. Nyt on tärkeintä keskittyä tärkeimpään eli elämän ja elämisen turvaamiseen, Reijonen painottaa.

Reijonen: Hallitus puuhastelee ilmastotoimien kanssa – ”Meillä on ensisijaisesti hätätila ruuassa, energiassa ja polttoaineissa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että turvetuotanto käynnistetään uudelleen alueilla, joilla on luvat kunnossa ja alueilla, joilla turpeen nostaminen on jätetty kesken. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa huomio on kiinnitettävä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijasta talouden realiteetteihin.

Ukrainan sota on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen esiin aivan uudella tavalla. Suomessa on harjoitettu politiikkaa, joka on käytännössä tehnyt suomalaisista entistä vähemmän omavaraisia energian suhteen.
&#8211; Toimivia aloja on ajettu alas ilman, että niiden jättämälle energia-aukolle on ollut kotimaista korvaajaa. Energiaturvetuotannon määrän romahtaminen on käytännössä tehnyt meistä riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä hakkeesta, Jari Koskela toteaa.
Jopa 10 000 hehtaaria suoalueita jäänyt kesken
Koskela huomauttaa, että turvetuotannon kannattavuuden romahdus on vienyt Suomen tilanteeseen, jossa monia jo aloitettuja suoalueita on jätetty kesken. Näitä on jopa 10 000 hehtaaria. Tällaisia kesken jääneitä alueita ei voi kasvattaa hiilinieluiksi, vaan ne pitää ensin nostaa loppuun saakka.
Kesken jääneiden turvealueiden lisäksi on yli 20 000 hehtaaria alueita, jotka ovat jääneet niin sanotusti lepotilaan. Näillä alueilla on tarvittavat luvat ja viranomaissuunnitelmat turpeen nostoon, mutta alan kannattavuuden romahtamisen takia ei ole yrittäjiä, jotka voisivat tuotannon aloittaa.
&#8211; Näillä kesken jääneillä ja levossa olevilla turvemailla on mahdollista aloittaa turvetuotanto, jos toiminta tehdään yrittäjille kannattavaksi. Tämä tarkoittaa vähintään kolmen vuoden sopimuksia turveyrittäjien kanssa sekä varmuutta vähintään 5-10 vuoden tulevaisuudennäkymästä, Koskela sanoo.
Koskela korostaa, että kotimaisiin energialähteisiin panostaminen tilanteessa, jossa riippuvuutta Venäjästä on vähennettävä, on ensiarvoisen tärkeää. On turvauduttava niihin energialäheisiin, joita Suomessa on saatavilla. Pelkästään uusiutuvilla energialähteillä ei pystytä varmistamaan, että Suomessa riittää lämpöä seuraavaksi talveksi.
Markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan
Kansanedustaja Koskela linjaa, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin. On jo nähtävillä viitteitä siitä, että markkinatkaan eivät usko ylikireään ilmastopolitiikkaan, kun päästöoikeuksien hinnat ovat tippuneet.
&#8211; Luvan saaneiden ja keskeneräisten turvetuotantoalueiden hyödyntäminen ei edes uhkaa hallitusohjelman kirjausta energiaturpeen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä, Koskela huomauttaa.
Kansanedustaja Jari Koskela aikoo jättää toimenpidealoitteen turvetuotantoalueiden käyttöönotosta. Koskela toivoo aloitteelle kannatusta huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta huolissaan olevilta edustajilta yli puoluerajojen.

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Tuonnin varassa katkennut ruokahuolto ja energia jättivät suomalaiset nälän ja kylmyyden keskellä ihmettelemään Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaatimia kymmenien prosenttien leikkauksia eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja julkisen sektorin palkkoihin. Hallitus oli kaatunut, samoin yhteisvaluutta euro. Tervetuloa varsin kolkkoon vuoden 2024 taloustieteen dosentti Tuomas Malisen fiktiiviseen skenaarioon, jonka hän esittelee <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/kun-suomi-tuhottiin/">Puheenvuoron blogissaan</a>.

Tuomas Malinen kirjoittaa Suomea vaanivista merkittävistä riskeistä. Kyseessä on myös eräänlainen ketjureaktio, missä yhden riskin toteutuminen kaataisi hyvinvointivaltiomme palikat yksi toisensa jälkeen.
Skenaario pähkinänkuoressa:
Lähtölaukaus pankkikriisistä
Italiasta ja Espanjasta räjähtänyt pankkikriisi kaatoi maailmantalouden vuonna 2021. Euroopan 600 suurpankkia mittaava <a href="https://www.stoxx.com/index-details?symbol=SX7P">osakeindeksi</a> kertoo, että finanssikriisiä edeltävästä kurssihuipusta oli tultu alas noin 80 prosenttia. Vastaavia indeksilukuja oli tavattu lukea yli 30 vuotta sitten. Se kieli huomattavasta huolesta eurooppalaisia pankkeja kohtaan.
Pankkikriisin seurauksena ruoan tuonti takkuili. Vuonna 2013 aloitettu viljan varmuusvarastojen alasajo tiesi ruokahuollon katkeamista alkuvuodesta 2022. Saman vuoden keväällä Sanna Marinin (sd.) hallitus kaatui kansan mellakointiin. Kaatunut hallitus oli vielä viime töikseen ehtinyt valjastaa suomalaiset takaamaan raunioissa savuavan Euroopan pankkisektorin sekä EU:n velkarahoitteisen elpymisvälineen.
Alkusyksystä pidettyjen ennenaikaisten eduskuntavaalien voittajaksi nousi perussuomalaiset ennen kristillisdemokraatteja. Demarien kannatus romahti, keskustapuolue jakautui kahtia.
Kokoomus ja SDP jäivät kinastelemaan siitä, kumpi puolue oli sitonut Suomea enemmän näihin eurooppalaisiin kaatuviin järjestelmiin.
EKP kaatui euroeroihin
EKP kaatui Italian ja Espanjan euroerojen tuomiin tappioihin. Saksa ei suostunut pääomittamaan EKP:a. Sen seurauksena useampi maa luopui eurosta ja keskuspankin toiminta lakkautettiin.
Markkinaehtoisen rahoituksen saaminen oli likimain mahdotonta. Pääomamarkkinoilla toimivat sijoittajat vaativat Suomelta tuntuvaa riskilisää. Ainoa vaihtoehto ruoka- ja energiahuollon petettyä oli kääntyä IMF:n hätälainoihin. Suomi oli jo ehtinyt taata erilaisia eurooppalaisia yhteisvastuullisia instrumentteja 200 miljardin euron edestä. Päällemme pinottiin vielä 150 miljardin euron valtionvelka.
IMF vaati Suomelta 40 prosentin leikkauksia eläkkeisiin sekä 30 prosentin leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisen sektorin palkkoihin hätäluottojen ehtona.
Huhtasaaren kaudella uuteen nousuun
Malisen näkemyksessä on toki lohdullinen ja toivoa herättävä loppu.
Perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari nimettiin pääministeriksi. Suomalaisille oli kerrottava viimein totuus taloutemme katastrofaalisesta tilasta.
Rehellisyyden ja sisukkuuden myötä Suomen oli mahdollista nousta uudelleen jaloilleen. Noususta tulisi äärimmäisen haastavaa, koska Suomi oli ajettu osapuilleen selvitystilaan lukuisista varoituksista huolimatta.
– Vuosi 2021 tulee olemaan meille ja maailmalle ratkaiseva. Ensi vuonna päätämme sekä kansamme itsemääräämisoikeudesta että laajemmin ihmiskunnan vapaudesta. Valintaa et voi välttää, Malinen kirjoittaa tarinansa jälkeen.
Lue Malisen koko teksti <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/kun-suomi-tuhottiin/">täältä</a>.
<hr />
Katso myös: Tuomas Malinen haastoi pääministeri Sanna Marinin väittelyyn EU-elpymispaketista. Malinen kertoi haasteestaan <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1339636262815346689">Twitterissä</a>.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Haasteeni pääministeri <a href="https://twitter.com/MarinSanna?ref_src=twsrc%5Etfw">@MarinSanna</a> .
My challenge to PM Sanna Marin.<a href="https://twitter.com/hashtag/RecoveryFund?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#RecoveryFund</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/elpymisrahasto?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#elpymisrahasto</a> @pelastusrahasto <a href="https://twitter.com/ER_Korhola?ref_src=twsrc%5Etfw">@ER_Korhola</a> <a href="https://twitter.com/ManolisHuuki?ref_src=twsrc%5Etfw">@ManolisHuuki</a> <a href="https://twitter.com/samimiettinen?ref_src=twsrc%5Etfw">@samimiettinen</a> <a href="https://twitter.com/sirkkanen?ref_src=twsrc%5Etfw">@sirkkanen</a> <a href="https://twitter.com/marjasannikka?ref_src=twsrc%5Etfw">@marjasannikka</a> <a href="https://twitter.com/ErkkilaJorma?ref_src=twsrc%5Etfw">@ErkkilaJorma</a> <a href="https://twitter.com/arnoahosniemi?ref_src=twsrc%5Etfw">@arnoahosniemi</a> <a href="https://twitter.com/SarasvuoJari?ref_src=twsrc%5Etfw">@SarasvuoJari</a> <a href="https://twitter.com/kokoomus?ref_src=twsrc%5Etfw">@kokoomus</a> <a href="https://twitter.com/keskusta?ref_src=twsrc%5Etfw">@keskusta</a> <a href="https://twitter.com/Demarit?ref_src=twsrc%5Etfw">@Demarit</a> <a href="https://t.co/6slyC2Ugpy">pic.twitter.com/6slyC2Ugpy</a>
&mdash; Tuomas Malinen (@mtmalinen) <a href="https://twitter.com/mtmalinen/status/1339636262815346689?ref_src=twsrc%5Etfw">December 17, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />

Tuomas Malisen kauhuskenaario avaa taloudellisia uhkia, joihin hallituksen äärimmäinen sisilmäisyys voi johtaa – ”Suvereniteettimme sekä kansamme selviytyminen on uhattuna”

Turve on ollut varsinainen poliittinen kiistakapula jo pidemmän aikaa. Julkisessa keskustelussa turpeen käyttö saa jatkuvasti lokaa niskaan. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan turpeenkäytön alasajosta, jonka seuraukset saattavat osoittautua Suomelle katastrofaalisiksi.

Turpeen haittoja julkisessa keskustelussa kyllä nostetaan esille, mutta harvemmin puhutaan siitä, miten monipuolisesti turvetta hyödynnetään myös varsinaisen energiakäytön lisäksi. Turvetta käytetään muun muassa maataloudessa kuivikkeena sekä imeytysaineena ja kompostoinnissa. Kuivikkeena turve on todella toimiva ratkaisu. Se on puhdasta, pehmeää ja imukykyistä. Turve on hyvät lämpöominaisuudet omaava materiaali, joka sopii hyvin niin lypsykarjan, kanojen kuin hevostenkin kuivikkeeksi.
Lisäksi turve on oivallinen puutarhan kasvualusta, maanparannusaine ja lannoite. Turpeella on paikkansa myös viherrakentamisessa ja kompostoinnissa. Vähemmän tunnettuja käyttötarkoituksia ovat öljyntorjunta, kylpy- ja hoitokäyttö sekä hyödyntäminen tekstiileissä.
&#8211; Osaan näistä tarkoituksista voidaan käyttää soiden pintakerrosten huonosti maatunutta paremman nesteenpidätyskyvyn omaavaa turvetta, joka ei sovellu energiakäyttöön. Kerätty turve saadaan hyödynnettyä tehokkaasti mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Kuiviketurpeen katoaminen olisi monelle katastrofi
Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas, on Elomaan mielestä mietittävä seurauksia myös energiakäyttöä laajemmin. Turpeen energiakäytön lakkauttaminen lopettaisi turpeentuotannon myös muihin käyttötarkoituksiin, sillä kannattavuus ei olisi tällöin riittävä. Turvetta muuhun kuin energiakäyttöön nousee käytännössä sivutuotteena.
Kuiviketurpeen katoaminen markkinoilta olisi monille turvetta käyttäville tiloille sekä puutarha-alan toimijoille äärimmäisen synkkä uutinen. Turpeen ammoniakin ja nesteen sitomiskyky on aivan eri tasolla moniin muihin kuivikeratkaisuihin verrattuna. Sillä on merkittävä rooli eläintautien ennaltaehkäisyssä.
&#8211; Haluammehan antibioottivapaita lihatuotteita myös jatkossakin? Eläinten hyvinvoinnin kannalta turve on oivallinen tuote, joka pitää eläinten jalat kuivina.
&#8211; Hyvien ominaisuuksiensa lisäksi turve on myös edullinen vaihtoehto. Monet puutarha-alan yritykset ovat ilmaisseet suuren huolen siitä, jos erinomaisena kasvualustana tunnettua turvetta ei olisi enää saatavilla. Kustannukset nousisivat pilviin ja moni joutuisi lakkauttamaan toimintansa, Elomaa kertoo.
Turpeen alasajosta seuraa työttömyyttä ja konkursseja
Turpeella katetaan noin viisi prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Elomaa uskoo turvetuotannon lakkauttamisella olevan energiantuotannon vajeen lisäksi paljon laajemmat seuraukset, joka on pidettävä mielessä, kun turvetta vaaditaan kovaan ääneen käyttökieltoon.
&#8211; Turve muodostaa monille elinkeinon ja tuo lämpöä lukuisiin suomalaisiin koteihin. Jos turpeen käyttö ajetaan nopeasti alas, seuraa valtavasti työttömyyttä, konkursseja sekä taloudellisia menetyksiä, joihin ei korona-aikana ole yksinkertaisesti varaa, Elomaa toteaa.
&#8211; Turpeen käytön alasajo kaksinkertaisen verotuksen myötä on katastrofi. Toistaiseksi turve on maatalouden ja energiantuotannon kannalta Suomessa niin tärkeä tuote, ettei sen käyttöä saa tehdä mahdottomaksi.
&nbsp;

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi

Perussuomalaisten kansanedustajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen Olli Immosen mukaan hallitus on jälleen kurittamassa kansalaisia korottamalla energiaveroja useilla eri osa-alueilla.

&#8211; Perussuomalaiset ei voi tätä hyväksyä. Energia on välttämätön hyödyke, jonka kallistuminen rankaisee kaikista eniten nimenomaan pienituloisia kotitalouksia ja tavallisia sähkönkäyttäjiä, Immonen toteaa.
&#8211; Hallitus syö suomalaisen kuluttajan ostovoimaa ja nakertaa teollista kilpailukykyämme. Hallituksen esityksellä on tarkoituksena kerätä lisää verotuottoja, mutta minkä kustannuksella &#8211; tavallisen suomalaisen, jolla ei ole tosiasiassa mahdollisuuksia vaihtaa kotinsa energianlähdettä ympäristöystävällisemmäksi tai käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi.
Asumiskustannukset nousseet nopeasti
Immosen mukaan energiaveron korotusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon jatkuvaa asumiskustannusten nousua, joka on ollut jatkuva trendi jo pitkään.
&#8211; Asumiskustannusten nousun vuoksi asumismenot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot.
Kotimaisella energialla työpaikkoja
Immosen mielestä kotimaisten energianlähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa tulee vahvistaa nykyisestä.
&#8211; Kotimaista energiaa monipuolisesti hyödyntämällä sekä kehittämällä siihen pohjautuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista kauppatasettamme paremmaksi.
&#8211; Energiantuotannon kotimaisuusasteen merkittävällä nostolla luotaisiin maahamme uusia työpaikkoja sekä edistettäisiin Suomen ja suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Energiantuotannon omavaraisuus on lisäksi erittäin tärkeä huoltovarmuustekijä, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että perussuomalaiset tulevat vielä loppuvuodesta omassa vaihtoehtobudjetissaan nostamaan esiin useita keskeisiä toimenpiteitä, joilla muun muassa asumisen kustannuksia voidaan alentaa.

kotimainen energia

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Hallituspuolueiden edustajat viivyttelivät kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa – ”Edesvastuutonta toimintaa”

Purra: Missä luonnon arvostus on silloin, kun metsiä hakataan paljaaksi tuulivoimahankkeiden alta?

Reijonen: Hallitus puuhastelee ilmastotoimien kanssa – ”Meillä on ensisijaisesti hätätila ruuassa, energiassa ja polttoaineissa”

Koskela ehdottaa luvan saaneiden turvetuotantoalueiden käyttöönottoa: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan sijaan nyt on kiinnitettävä huomio realiteetteihin

Tuomas Malisen kauhuskenaario avaa taloudellisia uhkia, joihin hallituksen äärimmäinen sisilmäisyys voi johtaa – ”Suvereniteettimme sekä kansamme selviytyminen on uhattuna”

Elomaa: Turpeen käyttöä ei saa tehdä mahdottomaksi

Immonen: Hallitus kurittaa suomalaisia energiaverotuksen korotuksilla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025