Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kotimainen tuotanto

Jari Ronkainen tyrmää SDP:n Razmyarin avauksen – “Leikkaisivat omavaraisuudesta ja puolustuksesta!”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta priorisoimaan työskentelyssään kriiseihin varautumisen. Tavio katsoo, että Suomen pärjääminen kriisiaikoina edellyttää kattavaa varautumista väestönsuojeluun, omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Väestönsuojien ja evakuointisuunnitelmien on oltava kunnossa, viranomaisilta ja yksityisiltä toimijoilta edellytetään saumatonta yhteistyötä, Ville Tavio sanoo.
Kotimainen tuotanto turvattava
Tavio katsoo, että teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä on syytä ryhtyä turvaamaan kuten muualla Euroopassa.
– Ruotsissa hallitus esitteli eilen maanantaina suuren talouspaketin, jolla Ruotsin valtio yrittää tasoittaa Ukrainan sodan aiheuttamia kustannusten nousuja liikenteessä ja asumisessa. Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin, jotta talouden pyörät pyörivät ja kotimainen tuotanto turvataan, Tavio vaatii.
Myös hiilivarastoja täydennettävä
Energiaomavaraisuuden osalta Tavio nostaa esiin turpeen energiakäytön, mutta myös hiilivarastot.
– Vaikka hiilivoimaa on haukuttu ilmastosyistä, on hiili yhä varastoinniltaan parhaita polttoaineita, ja siksi myös hiilivarastoja tulee alkaa täydentää kriisin varalle. Varastointi ei edellytä hiilen polttoa normaalioloissa, Tavio sanoo.
&nbsp;

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: ”Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Koronaviruksen aiheuttama laaja kansainvälinen kriisi on iskenyt monille toimialoille ja kansanterveydellinen uhka on suuri. Tämän mittaluokan kriisiin on ollut vaikea varautua ja tilanne on yllättänyt niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimijat. Vaikka poikkeusolojen varalle on tehty suunnitelmia, on tosipaikan tullen ollut vaikea vastata esimerkiksi terveydenhoidon tarpeisiin suojavarusteiden suhteen, toteaa perussuomalaisten kansanedusta Jussi Wihonen.

Julkisia hankintoja koskettavat hankintasopimukset ja julkisten hankintojen neuvontayksikkö ovat ohjeistaneet hankintayksiköitä siitä, miten pandemiaan perustuvia julkisia hankintoja on mahdollista tehdä. Mikäli olemassa olevista hankintasopimuksista ei ole mahdollista hankkia suojavarusteita, voidaan hankinnat tarvittaessa tehdä suorahankintana (ennalta arvaamaton, hankintayksiöstä johtumaton äärimmäinen kiire).
Hankintasopimukset uusiksi
Kriisin aikana on ilmennyt tarve uusille suojavarusteille ja niitä on pyritty tuomaan muun muassa Kiinasta.
&#8211; Samassa tilanteessa on monia maita, joten markkinoilla on ns. myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä. Kyseisessä tilanteessa kotimaisen tuotannon merkitys korostuu ja esimerkiksi kasvosuojainten valmistusta on aloitettu Suomessa. Nykyisestä kriisistä täytyy ottaa opiksi ja korjata niitä virheitä, joita on tehty aiemmin, jotta tulevissa kriiseissä olisimme entistä valmiimpia.
&#8211; Miten hallitus aikoo varmistaa, että poikkeusoloissa pystytään hankkimaan suojavarusteita suomalaisilta toimijoilta ja tulisiko hankintalakeja muuttaa, jotta poikkeusoloissa pystyttäisiin, entistä nopeammin ja helpommin hankkimaan varusteita myös kotimaisilta tuottajilta, joiden kanssa ei aiemmin ole tehty hankintasopimuksia? Tulisiko hankintasopimukset huomioida tulevaisuudessa paremmin valmiuslaissa ja miten kotimaisen tuotannon merkitystä aiotaan jatkossa korostaa kriisivarustautumisessa? Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään.

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Professori Teuvo Teivainen uskalsi sanoa (Yle Uutiset 22.8.), että kun Brasilia raiskaa metsiään ja samalla maailman keuhkoja tehomaataloudella, niin Suomen hallitus hyssyttelee ja vetäytyy. Uutisointi koski sademetsien paloa ja sitä, miten metsiä tuhotaan Brasiliassa maatalouden tieltä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ihmettelee, miksi halpaa lihaa tuodaan Eurooppaan ja kotimainen maatalous Suomessa kärsii.
&#8211; Samalla hallitus kurittaa suomalaista veronmaksajaa polttoainekorotuksilla ja muulla kurituksella, joilla se uskoo maailman pelastuvan.
&#8211; Tämäkö on se kunnianhimoinen Suomen linja EU-puheenjohtajana ympäristöasioissa, joista hallitus jaksaa rummuttaa? Hyssytellään kansainvälisissä pöydissä muiden tekemisiä ja kuritetaan suomalaisia, Meri kysyy.
&#8221;Onpa tehokasta toimintaa EU-puheenjohtajamaalta&#8221;
Perussuomalaiset ovat vaatineet jo pitkään, että toimenpiteet pitää kohdistaa saastuttajiin ja todellisiin vaikutuksiin &#8211; ja että suomalainen teollisuus ja maatalous on pelastettava.
&#8211; Suomi on pidettävä asuinkelpoisena. Olemme aidosti vastuullinen ja maalaisjärkeä käyttävä puolue tässäkin asiassa.
&#8211; Tämä hallitus ei uskalla puuttua todellisiin ongelmiin. Kehitysyhteistyö &#8211; ja ulkomaankauppaministeri Jouko Skinnari (sd.) sanoi Ylen lähetyksessä, että ”Suomi seuraa tilannetta”. No, onpa tehokasta toimintaa EU-puheenjohtajamaalta. Mihin tarvitaan hallituksen hyssyttelyministereitä? Miksei vaadita Brasilialta toimia ja Euroopan tasoista kauppasaartoa brasilialaiselle lihalle, jos ei homma pelitä? Suomalaisen kimppuun kyllä uskalletaan käydä, vaikka mitään syytä ei edes ole, Meri ihmettelee.
Tiukka linja saastuttajamaille
Meri toivoisi Suomen ajavan kansainvälisissä pöydissä tiukkaa linjaa saastuttajamaille ja antavan samalla tukea suomalaiselle maanviljelijälle.
&#8211; Tarvitaan lisää mahdollisuuksia puhtaan ruuan tuotantoon ja ihmisille lupa elää tavallista arkista elämää ilman jatkuvaa syyllistämistä.
&#8211; Koska se menee hallitukselle perille, että kohdistetaan toimenpiteet sinne, missä niillä on merkittäviä globaaleja vaikutuksia suomalaisen kurittamisen sijaan? Meri kysyy.

Meri: Hallitus ei uskalla puuttua todellisiin ongelmiin – ”Hyssytellään kansainvälisissä pöydissä muiden tekemisiä ja kuritetaan suomalaisia”

Suomalainen maatalous on suurissa ongelmissa EU-Suomessa. Maanviljelijöiden tulotaso on vuosi vuodelta pienentynyt ja Venäjän pakotteiden jälkeen osalla suorastaan romahtanut tietyillä toimialoilla melkein yhdessä yössä.

Maanviljelijöiden ahdinkoa eivät ole parantaneet viime aikojen syyllistämispuheet, joissa ilmasto-ongelmien syyllisiksi on leimattu milloin lihan-, milloin maidontuottajat, milloin turkistarhaajat, vaikka oikeasti kyse on sankariteoista.
Europarlamenttiin pyrkivä maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Karri Ollila haluaa, että reilun kaupan pelisäännöistä pidetään kiinni myös suomalaisen viljelijän kohdalla.
&#8211; Kun EU:ssa on tehty monenlaisia rajoituksia eläin- tai ympäristönsuojeluun vedoten, pitäisi samojen rajoitusten koskea myös tuontituotteita. Jos kauppa olisi reilua eikä mikään maa pumppaisi ylijäämätuotteitaan markkinoille, voitaisiin tulevaisuudessa ehkä jopa tukiriippuvuudesta päästä asteittain eroon. Tällä hetkellä siihen ei ole mahdollisuuksia, kun uusia viljelijöitä ei tahdo saada ja vanhoja tiloja on jouduttu lopettamaan, perussuomalaisten ehdokkaana oleva Ollila kertoo.
Rahoitusmahdollisuudet nollassa
Yksi syy maatalouden ongelmiin on investointilama, joka johtuu osittain rahoituksen tiukkenemisesta. Tulevaisuutta hämärtävät kahdensuuntaiset rajoitukset: kotimaassa on esitetty tehostamisen nimissä minimitasoa ja EU:ssa maksimitasoa eli tukikattoa.
&#8211; Aika vaikea siinä on tilakohtaisia ratkaisuja tehdä, jos toisessa kohtaa pitää lisätä ja toisessa vähentää. Myös EU:n rahoitusmarkkinadirektiivi on luonut sellaiset puitteet, että toimivillakin tiloilla rahoitusmahdollisuudet ovat käytännössä nollassa, Ollila pohtii.
Vaalien ainoa agronomi
Karri Ollila on asiantuntija maanviljelijöiden ongelmissa, sillä hän tekee yrityksensä ISitOK Oy:n toimitusjohtajana auktorisoituja kiinteistöarviointeja ja on Suomen ainoa agronomi, jolla on korkein Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarviointipätevyys (AKA/KHK).
Hän on myös kaikista eurovaaliehdokkaista ainoa alkutuotantoehdokas, joka ei edusta liittovaltiopuoluetta.
&#8211; Olen myös ainoa ehdolla oleva agronomi, eikä metsänhoitajiakaan taida olla muita ehdokkaiden joukossa. Se on hieman yllättävääkin, koska ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pitäisi juuri agronomien ja metsänhoitajien olla etulinjassa. Mutta muut puolueet eivät ole saaneet heitä ollenkaan, Ollila ihmettelee.
Samat säännöt kaikille
WTO-järjestelmä on osittain murenemassa. Tämä antaa myös EU:n jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkastella tuontisuojaa uudelleen. Toistaiseksi asioihin on kuitenkin yritettävä vielä vaikuttaa EU:n sisällä.
Reilun kaupan pelisääntöjen toteutuminen edellyttää käytännössä tullien tai rajoitteiden asettamista tuontituotteille.
&#8211; Meidän ei myöskään tule säätää enää ainoatakaan eläinsuojelu- tai muuta rajoitetta, ellei sitä vaadita myös tuontituotteilta. Maataloustukien leikkauksiin ei nykyisessä tulonmuodostussysteemissä olisi enää varaa, mutta joka tapauksessa niitä on nyt tulossa jonkin verran lisää.
&#8211; Maataloustukijärjestelmä on EU:n yhteinen, ja sen kautta Suomi saa osan jäsenmaksuistaan takaisin. Siksi ei saisi keksiä enää uusia hankkeita EU:n budjetin sisälle, jotta EU:n supistuva budjetti ei rysäytä maatalousbudjettia kerralla. Muita budjettieriä, kuten koulutus, innovaatio tai puolustus, pitäisi olla enemmän kansallisella pohjalla, Ollila sanoo.
Elintarvikealan työpaikat vaarassa
Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ruoan tuottajahinta puolittui. Käytännössä järjestelmässä on kysymys kuluttajille suunnatusta tuesta, mutta jos raaka-aineet alkavat Suomessa loppua, ovat silloin myös elintarvikealan sadat tuhannet työpaikat uhattuina.
Jos suomalainen elintarviketeollisuus ei saa raaka-aineita, niin maailmalta on kyllä tulossa monenmoista valmisruokaa. Jalostus perustuu aina paikalliseen raaka-aineeseen.
&#8211; Maataloudella ja metsäteollisuudella, kuten muullakin teollisuudella, on kaikilla yhteiset tarpeet: energia, tiestö, raaka-aineiden saatavuus ja palvelujen toimivuus. Infran pitää toimia, Ollila toteaa.

Eurovaaliehdokas Karri Ollila perää reilun kaupan sääntöjä myös suomalaisille viljelijöille

Perussuomalaisten kansanedustajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen, Olli Immosen mielestä Suomessa tarvittaisiin tullimaksujen korottamista ja verotuksen kiristämistä Kiinasta ja muualta kaukomaista tuoduille kertakäyttötuotteille.

Immonen pitää globalismia ja kansainvälistä vapaakauppaa ympäristön ja ilmaston kannalta haitallisina.
&#8211; Sen sijaan ekologisesti kestävästi toimivia suomalaisia yrityksiä ja teollisuutta ei saa karkottaa korkealla verotuksella ja vääränlaisilla tukien leikkaamisilla ulkomaille.
&#8211; Hallitus ei saa toimillaan ajaa kotimaista tuotantoa sellaisiin maihin, joissa päästörajoituksista ei välitetä, ja joissa kustannustaso on sen vuoksi matalampi ja kilpailukyky Suomea parempi, Immonen sanoo.
Kohti kestävämpiä tuotantotapoja
Immosen mukaan kaukomailta tuotujen tuotteiden korkeammilla ilmastotullimaksuilla ja verotuksen kiristämisellä vähennettäisiin kaukaa tulevien tuotteiden kuljetuksia Suomeen.
&#8211; Tällaisilla konkreettisilla ympäristö- ja ilmastotoimilla suosittaisiin kotimaista, puhdasta ja paikallista lähituotantoa. Lisäksi kyseinen politiikka ohjaisi saastuttajamaita kohti kestävämpiä tuotantotapoja, Immonen perustelee.
Teollisuuden kilpailukykyä tuettava
Immonen näkee, että suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia.
&#8211; Paikallistaloudet kunniaan. Siirrytään globalisaatiosta lokalisaatioon ja suositaan suomalaista. Tämä olisi todellinen ekoteko, Immonen summaa.

kotimainen tuotanto

Jari Ronkainen tyrmää SDP:n Razmyarin avauksen – “Leikkaisivat omavaraisuudesta ja puolustuksesta!”

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: ”Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Wihonen: Suomen hankittava jatkossa suojavarusteita kotimaisilta toimijoilta – ”Markkinoilla on myyjän markkinat ja monet huijarit ovat liikkeellä”

Meri: Hallitus ei uskalla puuttua todellisiin ongelmiin – ”Hyssytellään kansainvälisissä pöydissä muiden tekemisiä ja kuritetaan suomalaisia”

Eurovaaliehdokas Karri Ollila perää reilun kaupan sääntöjä myös suomalaisille viljelijöille

Immonen: Ilmastotullit käyttöön – suositaan suomalaista

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025