Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kotouttamispalvelut

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Perussuomalaiset on tänään julkaissut vaihtoehtobudjetin, jossa halutaan säästää veronmaksajien rahoja kohdistamalla menoleikkaukset toissijaisiin ja tarpeettomiin menoeriin, joilla ei ole vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään. Veronmaksajille kalliiksi käyvän haittamaahanmuuton perussuomalaiset haluaa lopettaa kokonaan.

Perussuomalaisten tänään julkaistussa vaihtoehtobudjetissa mennään suomalaisten etu edellä: perussuomalaisten mielestä suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen tulevat ennen muuta.
Vaihtoehtobudjetissa esitetään veronkevennyksiä keinoksi talouden elvytykseen. Lisäksi perussuomalaiset haluaa voimakkaasti tukea suomalaisen teollisuuden vahvistumista ja kilpailukykyä.
Yritysten kilpailukykyä ja työnteon kannattavuutta lisäämällä päästään työllisyyden kasvuun, joka lisää myös maamme henkistä hyvinvointia. Samalla perussuomalaiseen politiikkaan kuuluu myös vähäosaisten, sairastuneiden ja syrjäytyneiden suomalaisten auttaminen.
Leikkauksia tarpeettomista menoeristä
Suomi velkaantuu noin 20 miljardin vuosivauhtia, ja se merkitsee, että joka kolmas hallituksen budjetissa käytetty euro otetaan velaksi. Perussuomalaiset haluaakin kohdistaa menoleikkaukset toissijaisiin ja tarpeettomiin menoeriin, joilla ei ole vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään.
Perussuomalaiset haluaa lakkauttaa haittamaahanmuuton kokonaan.
Vaihtoehtobudjetissa esitetään yli 330 miljoonan leikkauksia kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamismenoista perussuomalaiset leikkaisi 171 160 000 euroa, vastaanottokuluista 156 000 000 euroa ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta 5 900 000 euroa.
Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitetään 500 000 000 euron leikkausta kehitysapuvaroihin. Näin ollen kehitysavusta lähtisi liki puolet pois.
Jokainen humanitaarinen muuttaja maksaa miljoonan
Perussuomalaiset huomauttaa, että vaikka humanitaarinen maahanmuutto tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi lyhyellä aikavälillä, vielä huolestuttavampaa on, että että humanitaarisen maahanmuuttajan aiheuttamat kustannukset vastaanottavalle maalle eivät laske ratkaisevasti maassaolovuosien myötä.
Laskennallisesti jokaisesta Suomeen saapuvasta humanitaarisesta maahanmuuttajasta kertyy yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannus.
Humanitaarisen maahanmuuton ohella perussuomalaiset vastustavat sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka on todellisuudessa sosiaaliturvaan pohjautuvaa. Työperäisten oleskelupien saatavuusharkinnasta ei ole syytä luopua.
Maahanmuuttoon kohdistuvilla leikkauksilla saadaan aikaiseksi todellisuudessa paljon suuremmat kuin pelkästään seuraavan vuoden budjettitalouden välittömät säästöt. Maahanmuuton leikkaukset kertautuvat useampien yhteiskunnan alojen kuten terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja oikeuslaitoksen resursseissa.

Näin perussuomalaiset säästäisivät valtion menoista: Yli 330 miljoonan leikkaukset kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin, kehitysavusta 500 miljoonaa eli puolet pois

Ennen vakavarainen kaupunkimme on nyt Suomen velkaisin, kiitos metron ja muiden suuren volyymin investointien, joiden välttämättömyyttä on perusteltu nopealla väestönkasvulla, sanoo Espoon kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.
 
Espoon kaupungin tarkastuskertomus ja tilinpäätös osoittavat, että kaupunki jatkaa taantumistaan. Vielä joku vuosi sitten Espoo oli vakavarainen ja dynaaminen kaupunki &#8211; nyt se on kriisikunta sekä asukasta kohden lasketun velan määrällä että kuntakonsernin velkaisuusasteella.
Espoon ongelmien juurisyynä on kaupunginvaltuutettu Simo Grönroosin mukaan epäterve kasvu.
&#8211; Tällä kertaa asia on muotoiltu tarkastuskertomuksessa toteamalla, että ”kaupungin talouden ja toimintaympäristön haasteina ovat viime vuosina olleet hidas verotulojen kasvu ja samanaikaisesti väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet, jotka lisäävät kaupungin velkaantumista.”
&#8211; Niinpä. Viime vuonna 66 % eli, kaksi kolmannesta, kaupungin väestönkasvusta koostui vieraskielisestä väestöstä. Tällainen väestönkasvu tarkoittaa sitä, että palveluiden käyttö ja sosiaalimenot kasvavat huomattavasti verotuloja enemmän, Grönroos toteaa.
Tehottomia kotouttamispalveluita
Grönroos sanoo väestönkasvun tarkoittavan tässä tapauksessa huomattavia resursseja tehottomiin kotouttamispalveluihin sekä muihin vieraskielisten omiin palveluihin, jotka valtuuston enemmistö näkee ratkaisuna ongelmaan. Se tarkoittaa myös turvattomuuden lisääntymistä ja väestön yhteenkuuluvuudentunteen laskua. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi tuntee enää kaupunkia omakseen.
&#8211; Kaupungin talouden epätasapainon ja sosiaalisten ongelmien lisäksi epäterve väestönkasvu on myös ollut syöksemässä kaupunkia sen velkahelvettiin. Ennen vakavarainen kaupunkimme on nyt Suomen velkaisin, kiitos metron ja muiden suuren volyymin investointien, joiden välttämättömyyttä on perusteltu nopealla väestönkasvulla.
&#8211; Kaupungin lainakanta lähenee jo miljardia ja konsernin oikaistu lainakanta on jo lähes 2,5 miljardia. Kaupungin nettoinvestointien ennakoidaan vähentyvän tästä eteenpäin ja lainakannan kääntyvän loivaan laskuun vuonna 2026. Tarkoittaako tämä siis sitä, että Espoo luopuu lähitulevaisuudessa nopean väestönkasvun tavoitteestaan? Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä, Grönroos sanoo.
Velkaantumiselle ei näy loppua
Espoon perussuomalainen valtuustoryhmä pelkää, ettei kaupungin velkaantumiselle näy loppua.
&#8211; Epäterve väestönkasvu jatkuu niin kauan, kunnes sille laitetaan stoppi. Myöskään niin megalomaanisia projekteja tuskin keksitään, joihin Espoo ei lähtisi mukaan. Valtuuston enemmistö kannatti esimerkiksi viime kokouksessa Turun tunnin junaan suunnitteluun mukaan lähtemistä – velkaraha selkeästi polttaa taskuja.
&#8211; Verotulojen kasvua nopeampi kaupungin kasvu tarkoittaa resurssien vähenemistä jo olemassa olevan ylläpidossa. Tämä näkyy niin katujen ja rakennusten hoidossa kuin pelastuslaitoksen resursseissa, joiden tarkastuslautakuntakin on huomioinut jäävän heikommalle tasolla, mitä kaupungin kasvu edellyttäisi. Kaupungin kiinteistöjen korjausvelka on taas tarkastuslautakunnan mukaan jo 117 miljoonaa euroa, ryhmä totesi eilisessä puheenvuorossaan.
Työttömyys räjähtänyt käsiin
Grönroosin mielestä tarkastuslautakunnan kertomus osoittaa, että talouden mittarit ovat tuttuun tapaan punaisella.
&#8211; Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että mm. kaupungin yksikkökustannukset eivät ole halventuneet, henkilötyön tuottavuus ei ole parantunut, saati tilatehokkuus, investointien tulorahoitus tai henkilöstön työhyvinvointi, jonka osalta sairaspoissaolot ovat jopa lisääntyneet.
Korona tuo kaupungin talouteen omat negatiiviset vaikutuksensa. Lisäksi verotulot laskevat entisestään, samaan aikaan kun palveluiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.
&#8211; Työttömyys on jo nyt räjähtänyt koronan takia käsiin. Espoon kaupungin rahastojen arvo tulee romahtamaan, joten niistäkään ei tule olemaan enää apua talouden paikkaamiseen. Edessä tulee lisäksi olemaan historialliset mittasuhteet saavuttava kansainvälinen lama, Grönroos varoittaa.
&#8211; Koronan taloudelliset vaikutukset tulevat viimeistään tekemään sen selväksi, että nykyinen epäterveeseen kasvuun perustuva tie, joka on viitoitettu kaupungin strategiassa, on kuljettu loppuun.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

kotouttamispalvelut

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Näin perussuomalaiset säästäisivät valtion menoista: Yli 330 miljoonan leikkaukset kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin, kehitysavusta 500 miljoonaa eli puolet pois

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025