Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

koulukone

Vantaan asukkaista joka neljäs on ulkomaalaistaustainen. Espoossa nyt joka viides. Kun 20 vuotta on kulunut, joka toinen. Yle väittää, ettei demografinen muutos ole totta. Jos poliitikko erehtyy käyttämään sanaa &#8221;väestönvaihto&#8221;, hänet leimataan Yleisradiossa juutalaisvastaisen salaliiton kannattajaksi ja väkivaltaiseksi ääriajattelijaksi. 

Ei siitä kovin kauaa ole, kun Koulukone ravisutti suomalaista mediakenttää. Ylen julkaisemasta Koulukoneesta näki suoraan, paljonko kussakin koulussa oli maahanmuuttajataustaisia S2-oppilaita, ja melkoinen äläkkähän siitä nousi. Silloinen opetusministeri Li Andersson moitti julkaisua <a href="https://twitter.com/liandersson/status/1626511828246208512">kovin sanoin</a>.
Koulukoneen hakukoneesta näki kaikkien Suomen peruskoulujen päättötodistuksen keskiarvon, oppilaaksiottoalueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän.
Eniten kohua on herätti se, että Yle julkaisi S2-oppilaiden osuuden koulujen oppilaista. S2-oppilas tarkoittaa maahanmuuttajataustaista koululaista, joka opiskelee suomea toisena kielenään.
Monessa pääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä oli huomattavan korkea.
Kuva: Helsingin ja Espoon koulut, joissa eniten S2-oppilaita: 
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-106630" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone.png 750w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone-240x300.png 240w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone-80x100.png 80w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/koulukone-30x38.png 30w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
Koulukoneen julkaisusta syntyi melkoinen metakka, ja julkisuudessa vaadittiin
Tutkimuslaitos ETLAn johtaja Hanna Virtasen <a href="https://twitter.com/hanna_virtanen_/status/1626500856089653248">mielestä</a> tietojen julkaiseminen olu ”ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa”, joka kannustaa ”koulushoppailuun”. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen <a href="https://twitter.com/PekkarinenElina/status/1626562220044738562">piti</a> Ylen koulukonetta ”peruskoulujen leimaamisena”, joka ”kostautuu alueiden lapsille”. Hän pyysi Yleä harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä. Vanhempainliitto <a href="https://twitter.com/kotijakoulu/status/1626603805105336326">yhtyi</a> lapsiasiamies Pekkarisen vetoomukseen.
<h4>Onko demografinen muutos tosiasia?</h4>
Julkisuudessa on viime päivinä väitelty kovasti siitä, muuttuuko Suomen väestörakenne &#8211; ja jos muuttuu, onko oikein puhua väestön suoranaisesta vaihtumisesta.
Media on tuominnut äärimmäisen rajusti jokaisen, joka on jossain elämänsä vaiheessa erehtynyt käyttämään sanaa &#8221;väestönvaihto&#8221;.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) totesi, että &#8221;Tilastojen osoittama väestöpaine Eurooppaan ja sitä seuraava demografinen muutos on tosiasia.&#8221;
Yle julkaisi maanantaina <a href="https://yle.fi/a/74-20039530">uutisen</a>, tyrmätään demografinen muutos &#8221;absurdina&#8221;. Tätä ajatusta tuputetaan lukijoille kahden asiantuntijan voimin.
Juttua varten haastateltu vihreä kaupunginvaltuutettu totesi, että &#8221;noin 80 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajia on alle viisi prosenttia väestöstä. Vain 13 kunnassa maahanmuuttajia on yli 15 prosenttia väestöstä.&#8221;
Tämä lienee totta, mutta tällainen tarkastelu peittää enemmän kuin paljastaa. On yleisessä tiedossa, että maahanmuuttajat keskittyvät pääosin pääkaupunkiseudulle, joten miksi tarkastella koko maata?
Toinen haastateltu kertoi, että &#8221;Suomessa asuvista 36-vuotiaista oli vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia 3,6 prosenttia ja viime vuoden lopussa noin 18 prosenttia. Väestöilmiöissä muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti ja vievät vuosikymmeniä.&#8221;
Jos noin joka viides 36-vuotias on nykyään ulkomaalaistaustainen, voisi joku päätyä siihenkin ajatukseen, että muutos on ollut erittäin nopeaa.
Tutkitaan lisää tilastoja.
Tilastokeskus kertoo, että vuonna vieraskielisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 38 000 henkilöllä. Määrä ei ole aivan pieni. Samana vuonna Suomessa syntyi 44 951 lasta. Maahanmuuttoa on lähes yhtä paljon kuin syntyviä lapsia.
&nbsp;

&nbsp;
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-106624" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus.png 801w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus-300x199.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus-768x510.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus-100x66.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/tilastokeskus-57x38.png 57w" sizes="(max-width: 801px) 100vw, 801px" /></a>
Vieraskielisten määrä Suomessa 1990-2022. Kuva: <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lprraorrr20dut5a0tywm5">Tilastokeskus</a>.
&#8211; Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa vakituisesti 444 031 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on kahdeksan prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisista oli 367 417 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 76 614, kertoo Tilastokeskus.
<h4>Puole ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla</h4>
&#8211; Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä on Uudellamaalla, 15,7 prosenttia. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,7 prosenttia, <a href="https://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2021/vaerak_2021_2022-03-31_tie_001_fi.html">kertoo</a> Tilastokeskus.
&#8211; Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 23,4 prosenttia, Espoossa, 20,1 prosenttia sekä Närpiössä 19,6 prosenttia.

<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-106625" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_.png" alt="" width="900" height="708" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_.png 900w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_-300x236.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_-768x604.png 768w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_-100x79.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/07/Opera-Snapshot_2023-07-03_220524_www.stat_.fi_-48x38.png 48w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /></a>
Espoon toiseksi suurin kaupunki on Espoo. Äskettäin kaupungilta kysytiin, minä vuonna vieraskielisten osuus ylittää 50 % osuuden. Kaupunki vastasi: vuonna 2053. Siihen on enää 20 vuotta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiitos kysymästä! Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053.
&mdash; Espoon kaupunki (@EspooEsbo) <a href="https://twitter.com/EspooEsbo/status/989419641855512577?ref_src=twsrc%5Etfw">April 26, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kerrataan vielä:
Vantaan asukkaista joka neljäs on ulkomaalaistaustainen. Espoossa joka viides. Molemmat kuuluvat Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Kahdenkymmenen vuoden päästä joka toinen espoolainen on ulkomaalaistaustainen.
Valtillinen yleisradioyhtiömme väittää, ettei demografinen muutos ole totta.
Jos poliitikko erehtyy käyttämään sanaa &#8221;väestönvaihto&#8221;, hänet leimataan Yleisradiossa juutalaisvastaisen salaliiton kannattajaksi ja väkivaltaiseksi ääriajattelijaksi.

Muistatko Koulukoneen? Se kertoo osaltaan Suomen väestönrakenteen nopeasta muutoksesta – pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten kasvu erityisen voimakasta

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan suomalaisten koulujen eriytyminen johtuu muun muassa yhteiskuntaluokkien mukaan jakautuneesta asumisesta. Ratkaisuksi koulujen ongelmiin Andersson kaataisi lisää julkista rahaa. Perussuomalaisten Riikka Purra huomauttaa, että pelkkä raha ei ratkaise ongelmia, ellei juurisyihin puututa. &#8211; Mikäli resursseja jatkuvasti kohdennetaan heikommille alueille eli maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin, sekin on jostain pois. Myös muissa kouluissa tarvitaan lisäresursseja.

Opetusministeri Li Andersson (vas) on edelleen tuohtunut Ylen äskettäin julkaisemasta <a href="https://yle.fi/a/74-20018233">koulukoneesta</a>, joka muun muassa kertoo maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa. Anderssonin mielestä tietokanta on leimaava ja synnyttää vääränlaisia mielikuvia.
Koulukoneesta voi tarkastella koulukohtaisesti esimerkiksi koulujen päättötodistuksen keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin sekä niiden oppilaiden määrää, jotka koulussa opiskelevat suomea toisena S2-kielenä. S2-oppilas viittaa maahanmuuttajataustaiseen koululaiseen.
Opetusministeri syyttää leimaamisesta
Koulukone on viime päivinä herättänyt kiivasta keskustelua, ja muun muassa opetushallitus on äskettäin pyrkinyt <a href="https://stage.sudev.fi/ei-ole-todellista-opetushallitus-yrittaa-estaa-tietojen-julkaisun-jotka-paljastavat-maahanmuuttajien-maaran-kouluissa/">estämään</a> Yleä julkaisemasta tietoja, jotka paljastavat maahanmuuttajien määrän kouluissa. Myös esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen katsoo, että koulukoneen julkaisu on ollut ”epäeettinen ja harhaanjohtava teko.”
Koulukoneen on nähty kannustavan suomalaisperheitä koulushoppailuun koulujen oppilaiden taustojen perusteella. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja Andersson keskustelivat aiheesta eilen Ylen A-studiossa.
Anderssonin mielestä tietokanta, joka kertoo millaisista taustoista koulujen oppilaat tulevat on leimaava ja synnyttää vääränlaisia ajatuksia.
&#8211; Siitä syntyy mielikuva, että kouluja on listattu paremmuusjärjestyksessä, tästä ei ole pitkä matka keskusteluun, että koulu on huono, jos siellä on paljon maahanmuuttajalapsia, Andersson sanoi ja lisäsi, että on saanut paljon yhteydenottoja, joissa on ”oltu pahoillaan” koulujen vertailusta.
Koulujen eroista keskusteltu ennenkin
Andersson pelkää sitä, että koulukoneessa julkaistut tiedot saattaisivat johtaa koulujen vertailuun. Andersson sanoi, ettei hän kannata sitä, että kouluja listattaisiin paremmuusjärjestykseen.
Purra huomautti, että Ylen koulukoneessa julkaisemat tiedot eivät ole keskustelunaiheena mitään uutta.
&#8211; Viime vuosina monet mediat ovat kertoneet pääkaupunkiseudun koulujen eriytymisestä, maahanmuuttajataustaisten lasten osuuksista ja monesta muusta aiheeseen liittyvästä. Takavuosina näitä asioita käsiteltiin nettifoorumeilla, joissa vanhemmat ovat jakaneet tietoa, missä on minkäkinlaisia kouluja. Oli keskustelu kouluista sitten hyvä tai huono asia, se on todellisuutta.
&#8211; Tässä maassa pitkään ajettu maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa myös ongelmia, eikä se ole pelkkä rikkaus, kuten on usein sanottu. Se aiheuttaa kouluihin haasteita, ja omille lapsilleen parasta haluavat vanhemmat miettivät myös näitä asioita, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että maahanmuuttajia ei kuitenkaan ole tarpeen niputtaa yhteen ryhmään.
&#8211; Tiedämme, että on olemassa esimerkiksi kansainvälisiä kouluja ja sitten niitä, missä on enemmän tietyistä maista tulevia. Tiedämme, että eräillä ryhmillä on enemmän oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia integroitua.
Painotusluokkien suosio kasvaa
Eräät koulut tarjoavat myös painotettua opetusta, jossa painotetaan esimerkiksi liikuntaa, kieliä, musiikkia tai matematiikkaa. Painotettu opetus antaa erityislahjakkaalle lapselle mahdollisuuden kehittää taitojaan.
&#8211; Mielestäni on ihan normaalia, että perheet ohjaavat lapsia painotusluokille. Painotetun opetuksen suosion kasvaminen johtuu juuri siitä, että koulujen eriytyminen kasvaa, Purra sanoi.
Anderssonin mielestä koulujen eriytyminen on seurausta muun muassa yhteiskuntaluokkien, eli tulotasojen mukaan jakautuneesta asumisesta.
Andersson ratkaisisi koulujen ongelmat kaavoituspolitiikalla sekä jakamalla lisää rahaa kouluille. Andersson mainitsi, että nykyinen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus on aiempiin hallituksiin nähden käyttänyt enemmän rahaa koulujen tarveperusteiseen rahoitukseen, joka on ollut Anderssonin mukaan tehokas toimi segregaatiota vastaan.
Suomeen ei pidä tuoda lisää huono-osaisuutta
Purra ihmetteli Anderssonin puhetta.
&#8211; Vasemmistoliitto, ja miksei eräät muutkin, haluaa aina vain lisätä rahaa. Rahallako koulujen ongelmia muka aina ratkaistaan? Näin vasemmistoliitto silti haluaa tehdä.
Purran mukaan ensimmäinen toimi on estää ongelman laajentuminen.
&#8211; Ensiksi tulisi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, jotta ongelmat eivät syvene ja kasva. Jos maahan tuodaan jatkuvasti lisää huono-osaisuutta, siihen joudutaan puuttumaan. Se siis tarkoittaa lisää resurssien tarvetta, kuitenkin samaan aikaan myös muissa kouluissa tarvitaan uusia resursseja. Mikäli resursseja jatkuvasti kohdennetaan heikommille alueille, maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin, sekin on jostain pois.
Akuuttiin tilanteeseen Purra esitti yhtenä keinona maahanmuuttajien osaamistason parantamista esimerkiksi kotimaisten kielten opiskelua tehostamalla.
&#8211; Niin, että maahanmuuttajaoppilaat tulisivat tavallisiin luokkiin vasta sitten, kun kielitaito on riittävä.

Li Andersson haluaa hiljentää keskustelua maahanmuuton vaikutuksesta kouluihin – Purra: ”Lapsilleen parasta haluavat vanhemmat miettivät myös näitä asioita”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien viime päivinä kuohuttanutta Ylen Koulukone -palvelua ja sen sisältämiä tietoja yksittäisistä kouluista. Opetushallitus on Twitter-tilillään kertonut pyytäneensä Yleä olemaan julkaisematta tietoja.

&#8211; Opetushallitus on opetusministeriön alainen virasto ja viranomainen, joka toimii lain määräämissä puitteissa. Miksi viranomainen tahtoo puuttua aivan tavallisten tietojen julkaisemiseen ja kuka tai ketkä sensurointiyrityksen teki? Mari Rantanen kysyy.
Myös ministerit kritisoineet tietojen julkaisua
Opetusministeri Li Andersson (vas) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat myös Ylen toimintaa koulukohtaisten tietojen julkaisemisesta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eriarvoisuutta.
&#8211; Faktat eivät itsessään leimaa tai eriarvoista ketään. Mikäli monikulttuurisuus on rikkaus, kuten meille on vuosikaudet jauhettu, eikö koulukoneen nimenomaan pitäisi kannustaa vanhempia laittamaan lapsiaan niihin kouluihin, jossa vieraskielisiä on eniten, Rantanen perustelee.
Täystyrmäys oppilaita tasapäistäville kaavailuille
Helsingin kaupunginvaltuutettuna toimiva Rantanen ei ole valmis pääkaupungin suunnitelmaan, jossa luovuttaisiin painotetuista luokista segregaatiokehitykseen ja koulushoppailuun puuttumiseksi.
&#8211; Lapsia ei tule tasapäistää vaan lahjakkaita lapsia on kannustettava antamalla heille mahdollisuuksia harjoittaa ja kehittää lahjojaan. Päättäjien ei pidä korjata oman monikulttuurisuutta ihannoivan politiikkansa jälkiä lastemme kustannuksella, Rantanen sanoo.

Mari Rantanen kysyy hallitukselta koulukoneesta: Kuka yritti sensuroida koulukohtaisten tietojen julkaisemisen?

Espoossa asuva somevaikuttaja Jiri Keronen (ps.) kertoo arvionsa siitä, miksi vasemmisto on niin suuttunut <a href="https://stage.sudev.fi/ei-ole-todellista-opetushallitus-yrittaa-estaa-tietojen-julkaisun-jotka-paljastavat-maahanmuuttajien-maaran-kouluissa/">Ylen koulukoneen</a> tietojen julkaisusta. 

Keronen <a href="https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0hmHSNDg8gwwY4NRY3Sdj97hvMTT7imzYEJqG4eJHNXmpr2WJm38Z4jJ7uiCNEEcZl&amp;id=100087259476379&amp;__cft__[0]=AZUvpnXcGgUwlyeY7oEBmcc2gghHpzm2t2fl-7oKXyiBMPwembw2GerjBszHU69-aOlQ9ImpGnJCXvtQRqR0TtnZdj-A4uuSXrLi-CcpoPGe_ha2gk1zSDfB2QW3OqsOqnzirdK_krdOa_xyANBC_Cmdf4Ys2W2QxPZYyW7dkC2JWQ&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">kirjoittaa</a> koulukoneesta paljastuneen muun muassa se, että huonommat oppitulokset korreloivat vieraskielisten lasten määrään. Tämä ei Kerosen mukaan tietenkään tullut yllätyksenä kenellekään, joka on perehtynyt maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin Suomessa ja muualla Euroopassa.
<blockquote>&#8221;Ongelma ei ole syntynyt siitä, että Yle jakaa julkisista lähteistä selviävää informaatiota kansalaisille, vaan se on syntynyt näiden poliitikkojen omista tietoisista valinnoista.&#8221;</blockquote>
&#8211; Sen sijaan, että poliitikot olisivat suhtautuneet asiaan järjellä, katsoneet numeroita ja yrittäneet miettiä, mistä ne kertovat ja mitä ne tarkoittavat, päättivät asiasta vastuulliset poliitikot ryhtyä syyttämään Yleä mauttomuudesta ja vastuuttomuudesta, Keronen kirjoittaa.
&#8211; Hyviä esimerkkejä tarjoavat vaikkapa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar sekä opetusministeri Li Andersson, eli juuri ne kaverit, joilla on valtaa tähän asiaan.
Kerosen mielestä on täysin selvää, että tietyistä kulttuuripiireistä tulevat ihmiset ovat aiheuttaneet monissa kouluissa levottomuutta, rikollisuutta, väkivaltaa, turvattomuutta ja heikkeneviä oppiympäristöjä.
&#8211; Ongelma ei ole syntynyt siitä, että Yle jakaa julkisista lähteistä selviävää informaatiota kansalaisille, vaan se on syntynyt näiden poliitikkojen omista tietoisista valinnoista.
&#8211; Ei ole myöskään mahdollista, etteivätkö nämä poliitikot olisi tienneet, mihin heidän monikulttuurisuus- ja väestönvaihtokokeilunsa johtavat. Tämä asia on kerrottu heille jo kauan sitten ennakkoon ja heillä on ollut saatavilla kaikki tieto, data ja ulkomailla saatu kokemus. He eivät ole voineet olla tietämättä, mihin heidän ideologisen projektinsa lopulta johtaa. He eivät vain ole välittäneet siitä. Poliitikot ovat siis olleet valmiita uhraamaan suomalaiset lapset päästäkseen lähemmäksi unelmaansa monikulttuurisesta Suomesta.
&#8211; Tämä tieto heidän toimintansa seurauksista myös selittää, miksi he ovat niin suuttuneita tiedon julkaisemisesta. He eivät aidosti usko itsekään, että monikulttuurisuus olisi rikkautta tai että kukaan pitäisi sitä rikkautena.
&#8211; Jos monikulttuurisuus olisi rikkautta, ihmiset nimenomaan haluaisivat lapset monikulttuurisiin kouluihin ja näiden koulujen oppimistulokset olisivat muita parempia. Ihmiset kuitenkin haluavat lapsensa pois monikulttuurisista kouluista ja noiden koulujen tulokset ovat keskivertoa huomattavasti heikompia.
Aiheeseen liittyviä twiittejä:
<a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg" target="blank" rel="noopener"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-102654" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg 708w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-249x300.jpg 249w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-83x100.jpg 83w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-32x38.jpg 32w" sizes="(max-width: 708px) 100vw, 708px" /></a>

Jiri Keronen: Tämän takia Nasima Razmyar ja Li Andersson ovat niin suuttuneita koulukoneen tietojen julkaisemisesta

Ylen koulukone käynnisti kauan kaivatun keskustelun koulujen tilasta. Opetushallitus, opetusministeri ja monet muut tahot haluaisivat salata tiedot maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa. Tilastotietojen julkaisemista pidetään vastuuttomana ja leimaavana. &#8221;Koulushoppailusta&#8221; on kohta tulossa rasismin synonyymi, ainakin jos vasemmistolta saa asiasta päättää. 
Ylen torstaina julkistama &#8221;<a href="https://yle.fi/a/74-20018233">koulukone&#8221;</a> on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Ylen hakukoneesta näkee kaikkien Suomen peruskoulujen päättötodistuksen keskiarvon, oppilaaksiottoalueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän.
Eniten kohua on herättänyt se, että Yle julkaisi S2-oppilaiden osuuden koulujen oppilaista. S2-oppilas tarkoittaa maahanmuuttajataustaista koululaista, joka opiskelee suomea toisena kielenään.
Ja aikamoinen äläkkähän siitä nousi.
Tutkimuslaitos ETLAn johtaja Hanna Virtasen <a href="https://twitter.com/hanna_virtanen_/status/1626500856089653248">mielestä</a> tietojen julkaiseminen on &#8221;ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa&#8221;, joka kannustaa &#8221;koulushoppailuun&#8221;. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen <a href="https://twitter.com/PekkarinenElina/status/1626562220044738562">pitää</a> Ylen koulukonetta &#8221;peruskoulujen leimaamisena&#8221;, joka &#8221;kostautuu alueiden lapsille&#8221;. Hän pyytää Yleä harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä. Vanhempainliitto <a href="https://twitter.com/kotijakoulu/status/1626603805105336326">yhtyy</a> lapsiasiamies Pekkarisen vetoomukseen.
<h4>Nasima Razmyar: &#8221;Räikeän toiseuttavaa ja väärin&#8221;</h4>
Helsingin kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar <a href="https://twitter.com/NasimaRazmyar/status/1626540861772165121">syyttää</a> Yleä ennakkoluulojen lietsomisesta.
&#8211; Ylen julkaisema koulukone, jolla koulushoppailuun kannustetaan, on todella mauton tapa käsitellä yhteiskunnan eriarvoisuutta. Lasten arvottaminen tällä tavoin on räikeän toiseuttavaa ja väärin, Razmyar twiittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1626623789734719489">vastaa</a> apulaispormestari Razmyarille.
&#8211; Jos monikulttuurisuutta yleisesti pidetään rikkautena, eikö tuon koulukoneen pitäisi nimenomaan kannustaa vanhempiaan laittamaan lapsensa niihin kouluihin, joissa vieraskielisiä on eniten?
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos monikulttuurisuutta yleisesti pidettään rikkautena, eikö tuon koulukoneen pitäisi nimenomaan kannustaa vanhempiaan laittamaan lapsensa niihin kouluihin, jossa vieraskielisiä on eniten?
&mdash; Mari Rantanen (@MariPSRantanen) <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1626623789734719489?ref_src=twsrc%5Etfw">February 17, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Apulaispormestari ei taida luottaa helsinkiläisten vanhempien arvostelukykyyn, kuittaa puolestaan Jussi Halla-aho.
<h4>Opetushallitus yritti estää tietojen julkaisun &#8211; eikä ihme</h4>
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ei-ole-todellista-opetushallitus-yrittaa-estaa-tietojen-julkaisun-jotka-paljastavat-maahanmuuttajien-maaran-kouluissa/">kertoi</a> eilen, että Opetushallitus oli yrittänyt estää Yleä julkaisemasta tietoja, jotka paljastavat maahanmuuttajien määrän kouluissa. Arvosanatiedot ja S2-oppilaiden lukumäärätiedot ovat kuitenkin julkisia tietoja, jotka Opetushallituksen on ollut julkisuuslain nojalla pakko luovuttaa Ylelle.
&#8211; Jos joku ihmettelee miksi Opetushallitus halusi salata vasemmistohallitukselle kiusallisia tietoja kouluista, ei tarvitse etsiä syytä kovin kaukaa. Lukekaahan uuden pääjohtajan CV, <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1626845898780049409">kirjoittaa</a> perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos joku ihmettelee miksi <a href="https://twitter.com/Opetushallitus?ref_src=twsrc%5Etfw">@Opetushallitus</a> halusi salata vasemmistohallitukselle kiusallisia tietoja kouluista, ei tarvitse etsiä syytä kovin kaukaa. Lukekaahan uuden pääjohtajan CV. <a href="https://t.co/Ms4InVT8wp">https://t.co/Ms4InVT8wp</a>
&mdash; Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) <a href="https://twitter.com/JaniMakelaFi/status/1626845898780049409?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Pääministeri Sanna Marinin hallitus <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/opetushallituksen-paajohtajaksi-minna-kelha">nimitti</a> kesällä 2021 Opetushallituksen pääjohtajaksi filosofian tohtori Minna Kelhän. Kelhän viisivuotiskausi päättyy vuonna 2026. Ennen nimitystään pääjohtajaksi Kelhä työskenteli opetusministerin valtiosihteerinä Jussi Saramon ja Li Anderssonin alaisena.
Sitä ennen Kelhä on työskennellyt Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pääsihteerinä 2016 &#8211; 2019 ja eduskuntasihteerinä 2015 &#8211; 2016, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen erityisavustajana 2011 &#8211; 2014 ja kansanedustaja Paavo Arhinmäen avustajana 2009 &#8211; 2011.
<h4>Opetusministeri: &#8221;Koulukone leimaa vieraskielisiä oppilaita&#8221;</h4>
Opetusministeri Li Andersson on sitä <a href="https://twitter.com/liandersson/status/1626518450653765632">mieltä</a>, että tietojen julkaiseminen lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta ja &#8221;leimaa vieraskielisiä oppilaita&#8221;. Hänen mielestään peruskouluista ei pitäisi tehdä &#8221;julkisia rankinglistoja perustuen S2-oppilaiden määrään&#8221;.
Tietojärjestelmien väitöskirjatutkija Osku Torro <a href="https://twitter.com/OskuTorro/status/1626580785745776641">ihmettelee</a> opetusministerin halua pimittää tietoa.
&#8211; Aika erikoista, että tiedon pimittäminen olisi oikea tapa puuttua segregaatioon. Kansalaisilla on oikeus saada tietoa peruspalveluista, kuten koulutuksesta. Esimerkiksi kuntalaki velvoittaa kunnat antamaan riittävästi tietoa kunnan järjestämistä palveluista, Torro kirjoittaa.
&#8211; Ei tämä kone kerro mitään kunnan järjestämistä palveluista. Ei opetuksen laadusta, kouluviihtyvyydestä tai kiusaamisen yleisyydestä, Li Andersson vastaa.
<h4>Pitäisikö tietoa julkaista enemmän? Vai salailla?</h4>
Itse asiassa vaikuttaa siltä, että opetusministerin mielestä S2-oppilaiden osuus kertoo liikaakin opetuksen laadusta, kouluviihtyvyydestä ja kiusaamisen yleisyydestä. Ja juuri siksi opetusministeri Andersson haluaisi salata kyseisen tiedon.
Ehkäpä Ylen koulukonetta pitäisi pikemminkin laajentaa niin, että siihen sisältyisivät tilastot koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta ja opettajien työhyvinvointikyselyiden tulokset. Kouluranking, jota opetusministeri Andersson yrittää niin kovasti kieltää saattaa olla pitkälti sama kuin opettajien ja oppilaiden pahoinvointiranking.
<h4>Koneen avulla voi valita myös monikulttuurisen koulun</h4>
Perussuomalaisten Sastamalan kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas Miko Bergbom huomauttaa, että opetusministeri Andersson itse kannattaa politiikkaa, joka lisää S2-oppilaiden määrää Suomen kouluissa. Bergbom <a href="https://twitter.com/BergbomMiko/status/1626637366411526159">ehdottaa</a>, että monikulttuurisuutta arvostavat vanhemmat käyttäisivät Ylen koulukonetta löytääkseen lapsilleen mahdollisimman monimuotoisen koulun.
&#8211; Meille on vuosia kerrottu, että monikulttuurisuus on rikkaus. Tuon kätevän listauksen avulla vanhemmat voivat ”koulushoppailla” lapsensa sisään näihin huippuyksiköihin.
<h4>Tilastotieto on neutraalia</h4>
Ylen koulukone sisältää puhdasta tilastotietoa, jota kukin voi hyödyntää haluamallaan tavalla. Vastaavat tiedot hyvistä ja huonoista kouluista ja maahanmuuttajien määristä ovat aiemminkin olleet vanhempien päätöksenteon taustalla heidän valitessaan lastensa koulua.
Nyt kun Yle on julkaissut nämä tiedot kootusti ja virallisesti, ne pakottavat päättäjät etsimään ratkaisuja koulujen ongelmiin. Helsingin päättäjien ensimmäinen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009394296.html">paniikkiratkaisu</a> näyttää olevan &#8221;koulushoppailun&#8221; estäminen lopettamalla painotetut musiikki-, kieli- ja taideluokat.
Vapaan kouluvalinnan rajoittaminen on kuitenkin väärä tie. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että maineeltaan hyvän ja rauhallisen koulun valitseminen omalle lapselle on täysin normaalia ja hyväksyttävää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Maineeltaan hyvän ja rauhallisen koulun valitseminen omalle lapselle on täysin normaalia ja hyväksyttävää.
”Silloin koulujen maahanmuuttajien osuuksia piti kaivaa Vauva-lehden keskusteluista tai Hommafoorumilta. Nykyään ne on kerrottu jo Hesarissakin.” <a href="https://twitter.com/hashtag/persut?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#persut</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/PS2023?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#PS2023</a> <a href="https://t.co/iHjAnsM9zV">pic.twitter.com/iHjAnsM9zV</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1626138953316171777?ref_src=twsrc%5Etfw">February 16, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ari Koponen (ps.) kirjoittaa koulukoneeseen viitaten:
&#8211; Suomessa motivoituneiden oppilaiden perusoikeutta laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön on poljettu jo pitkään.Kuunnelkaa koulujen arkea pyörittäviä opettajia ja herätkää ideologisesta päiväunesta.Totuus ei ole aina vaaleanpunainen hattarapilvi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Suomessa motivoituneiden oppilaiden perusoikeutta laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön on poljettu jo pitkään.Kuunnelkaa koulujen arkea pyörittäviä opettajia ja herätkää ideologisesta päiväunesta.Totuus ei ole aina vaaleanpunainen hattarapilvi <a href="https://twitter.com/hashtag/koulukone?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#koulukone</a>
&mdash; Ari Koponen (@AriKoponenPS) <a href="https://twitter.com/AriKoponenPS/status/1626987353922326529?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Ylen koulukone herätti tulikuuman keskustelun koulujen tilasta – Opetushallitus vaatii muiden ohella sensuroimaan kiusalliset tiedot, mutta mikä olikaan viraston pääjohtajan tausta?

koulukone

Muistatko Koulukoneen? Se kertoo osaltaan Suomen väestönrakenteen nopeasta muutoksesta – pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten kasvu erityisen voimakasta

Li Andersson haluaa hiljentää keskustelua maahanmuuton vaikutuksesta kouluihin – Purra: ”Lapsilleen parasta haluavat vanhemmat miettivät myös näitä asioita”

Mari Rantanen kysyy hallitukselta koulukoneesta: Kuka yritti sensuroida koulukohtaisten tietojen julkaisemisen?

Jiri Keronen: Tämän takia Nasima Razmyar ja Li Andersson ovat niin suuttuneita koulukoneen tietojen julkaisemisesta

Ylen koulukone herätti tulikuuman keskustelun koulujen tilasta – Opetushallitus vaatii muiden ohella sensuroimaan kiusalliset tiedot, mutta mikä olikaan viraston pääjohtajan tausta?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025