Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

koulukyyti

Reijonen vaatii toimia susikannan hillitsemiseksi: Vaara vaanii lapsia ja karjatilallisia – ”Petoaidatkaan eivät sutta pidättele, kun helppo saalis houkuttelee”

Sote-uudistus käynnistyy ja kuntien toiminnoista lähtee yli puolet pois. Kuntien vastuulle jäävät koulutukseen ja kaavoitukseen liittyvät asiat. Kunnat ovat tästä eteenpäin typistettyjä versioita entisestään. Kansanedustaja Minna Reijonen pohtii, miten kunnille mahtaa käydä sote-uudistuksen jälkeisenä aikana.

Suomessa on ollut hiljaiseloa kuntaliitosten suhteen viimeisimpinä vuosina. Kansanedustaja Minna Reijonen arvelee, että kunnissa on ehkä haluttu katsoa, mitä sote toteutuessaan tuo tullessaan.
&#8211; Pidän päivänselvänä, että kuntaliitosten määrä Suomessa tulee viiden vuoden sisällä lisääntymään, sanoo Reijonen.
Reijonen uskoo tämän tapahtuvan jo ennen seuraavia kuntavaaleja. Hänen mielestään on oikeastaan surullista, kuinka Suomen perusyksiköt, kunnat, vähenevät entisestään.
&#8211; On iso näytön paikka, miten kunnille käy soten alun jälkeisessä ajassa.
Uudistuksen selviytyjät ja häviäjät
Sote-uudistuksen jälkeen tulevat selviytyjäkunnat ja häviäjän rooliin jäävät kunnat. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joihin liitytään. Kuntaliitoksissa palvelut aina keskittyvät ainakin osittain, joten liittyvän kunnan rooli on todennäköisemmin olla se kunta, josta keskitetään palveluita pois.
&#8211; On myös mahdollista, että jotkut kunnat keksivät erottautua ja siten päästä voittajan rooliin. Eräs vahva keino olisi erottautuminen esimerkiksi rakentamisen suhteen. Olisiko jo aika helpottaa rakentamisen säädöksiä varsikin maaseudulla? Olisiko annettava enemmän valtaa kuntalaisille? Reijonen kysyy.
Nyt Suomessa on isoja eroja rakennussäädöksissä kuntien välillä. Toisissa kunnissa säädökset ovat tiukempia kuin toisissa. Joskus on liian tiukkojen rakennussäädösten takia jopa päädytty rakentamaan eri kuntaan kuin minne alun perin suunniteltiin. Rakentavan kuntalaisen poismuutto on kunnalle iso menetys.
Menestyvään kuntaan on oltava helppo rakentaa
Rakentamistakin halutaan keskittää jopa siksi, ettei kunta joutuisi järjestämään esimerkiksi vesihuoltoa tai koulukyydityksiä. Reijosen mielestä tämä asia voitaisiin miettiä toisin. Rakentamista voitaisiin helpottaa niille, jotka haluavat rakentaa kuntaan.
&#8211; Ja jos kuntaan muuttaa perheitä, joissa on koululaisia, niin senhän pitäisi olla hieno asia.
&#8211; Tulevaisuudessa sellainen kunta pärjää, jossa on jouheva kaavoitus. Voittajakuntien on osattava markkinoida itseään kuntina, joihin on helppo rakentaa. Kunnan ei pidä miettiä, miten joku asia estetään, vaan miten se mahdollistetaan, uskoo Reijonen.
&nbsp;

Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi koulukyytien järjestämisvelvollisuudesta kunnissa toisen asteen oppilaille. Mäkynen odottaa ministerin vastausta siihen, onko kunnan toiminta lainmukaista, kun se ei pysty tarjoamaan oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle lapselle koulukuljetuksia samassa kunnassa sijaitsevaan ammattioppilaitokseen.

Jukka Mäkystä lähestynyt kansalainen kertoo, että hänen kuntansa ei ole järjestänyt kuljetusta kouluun oppivelvollisuuden piirin kuuluvalle ammattikoulun oppilaalle.
Perheen lapsi on nyt syksyllä aloittanut toiseen asteen opinnot ammattikoulussa. Tilanne on tällä hetkellä se, että lapsen vanhemmat ovat koko ajan vieneet ja hakeneet itse lapsen koulusta. Yhdensuuntainen koulumatka ammattikouluun on navigaattorin mukaan 19 kilometriä.
Kaupungin asiasta vastaavan talouspäällikön mukaan asia ei kuulu heille. Kaupunki on kyllä kilpailuttanut kuljetukset, mutta talouspäällikkö ei ole siinä vaiheessa tiennyt, että oppilas on menossa ammattikouluun opiskelemaan. Koulu sijaitsee samassa kunnassa kuin oppilaan koti. Kunnan talouspäällikön mukaan heidän tehtävänään on järjestää kyyditys lukioon ja perusopetukseen, mutta ei ammattikouluun.
Oppivelvollisuuden laajentamisen tulos
Mäkysen mukaan tilanteessa on vain kaksi vaihtoehtoa: toinen vanhemmista lopettaa työnteon kuskatakseen lastaan kouluun tai Kelan vain osittain korvaamat taksikyydit kouluun.
&#8211; Käsittääkseni ei ole oppivelvollisuuden laajentamisen lain hengen mukaista, että vanhemmat joutuvat tällaisen tilanteen eteen. Oppilaalle on myös koulun puolesta tarjottu mahdollisuutta koulun asuntolaan, mutta se ei ole perheelle ratkaisu koulukyytien puutteeseen. Mihin katosi pakollisen toisen asteen koulutuksen maksuttomuus? Pitääkö toisen vanhemman todella lopettaa työssäkäynti, kun kunta ei pysty tarjoamaan kuljetusta koululle? Mäkynen ihmettelee.
Pitkät koulumatkat unohtuivat lainvalmistelussa
Mäkysen mukaan tilanne on mahdollisesti lainvastainen ja oppilaan yhdenvertaisuus toisen asteen opiskeluun ei toteudu.
&#8211; Suomi on pitkien välimatkojen maa ja esimerkiksi kuntaliitokset ovat johtaneet siihen, että koulumatkat saman kunnan alueella voivat olla pitkiä. Tämä asiaintila olisi pitänyt ottaa huomioon, kun laki toisen asteen koulutuksen pakollisuudesta oli lainvalmistelussa. Nyt tilanne on se, että osa oppilaista saattaa joutua lopettamaan opiskelun haluamassaan koulussa, koska heidän perheillään ei ole varaa kuljettaa lastaan kouluun,

Mäkynen: Koulukyydeissä kahden kerroksen väkeä

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen jätti tasa-arvoista vuorovanhemmuutta tukevan toimenpidealoitteensa hallitukselle syysistuntokauden aluksi.
 
Sivistysvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Ari Koponen tiedusteli viime syksynä kirjallisessa kysymyksessään koulumatkatuen ja -kuljetusten tasapuolisuudesta hallitukselta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen vastaus oli tyrmäävä: lasten vuoroasumiselle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää lainsäädännössä, joten koulukyydit on mahdollisuus järjestää eroperheissä vain toisen vanhemman luota. Koposen mielestä on pöyristyttävää etteivät yhteiskunnan etuudet jakaudu tasaisesti molemmille vanhemmille.
&#8211; Käytäntö eriarvoistaa rajusti eroperheiden lapsia, mutta samalla tukien ohjautuminen vain toiselle vanhemmalle asettaa vanhemmatkin eriarvoiseen asemaan. Etuuksien ohjautumisen vuoksi laki takaa koulukyydin vuoroviikoin vanhempien luona asuville eroperheiden lapsille vain lähivanhemman luota, Koponen kertaa.
Erolasten vuoroasuminen yleistynyt
Vain toisen vanhempansa kanssa asuvia lapsia ja nuoria on Suomessa arviolta noin 275 000. On todennäköistä, että heistä osa asuu ainakin toisinaan myös toisen vanhempansa luona.
Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan alle 15-vuotiaista kahden kodin lapsista lähes 40 % asuisi yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Lapsen asuessa kahden eri huoltajan luona, kunta on velvollinen järjestämään lapsen koulukuljetuksen vain väestörekisteriin merkittyyn vakinaiseen osoitteeseen.
Lapsenhuoltolain uudistus ei auttanut
Aihe puhuttaa jatkuvasti, kun eroperheiden vanhemmat taistelevat itselleen koulukyytejä kahdesta osoitteesta. Viime viikolla kansalaisaloite.fi -palveluun ilmestyi myös kansalaisaloite, joka vaatii maksutonta koulukuljetusta molempien vanhempien luota vuoroasumistilanteissa.
&#8211; Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen sekä kahden tasavertaisen kotiosoitteen mahdollistaminen. Lapsenhuoltolain uudistus vuoden 2019 lopulla ei kuitenkaan vaikuttanut millään tavalla etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin ja lapsilisän jakautumiseen, kertoo Koponen.
Lasten epätasa-arvoinen kohtelu ei Koposen mukaan voi jatkua. Syysistuntokausi alkoi eduskunnassa eilen ja Koponen jätti heti tasa-arvoista vuorovanhemmuutta tukevan toimenpidealoitteensa hallitukselle.

Koponen: Tasa-arvo ei toteudu eroperheissä

Peruskoulut avataan 14.5. Perusteluina koulujen avaamiselle on mm. se, että lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni. Kuitenkin kouluja ohjeistetaan ottamaan käyttöön erilaisia hygienia- ja väljyyssääntöjä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä.
Tämä on ristiriitaista viestintää hallitukselta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Koulukyydeissä kuljetaan ahtaasti
Suurimmassa osassa kuntia koulukyyditys toteutuu täysissä takseissa ja busseissa. Bussit saattava olla niin täynnä, että kaikille oppilaille ei ole edes istumapaikkaa. Myöskin samoilla takseilla, millä kuljetetaan koululaisia, saatetaan kuljettaa päivän aikana vaikkapa koronaviruksen kantajia terveyskeskukseen tai sairaalaan tai vanhuksia asioimaan.
&#8211; Missään ei ole näkynyt ohjeistusta, miten koulukyydityksissä tulee hoitaa väljyys ja hygienia, ihmettelee Reijonen.
Pitäisikö koululaisilla on kasvomaskit?
&#8211; Nyt kun hallitus ei edelleenkään suosita tai määrää käytettäväksi kasvomaskeja, niin millä hallitus varmistaa, etteivät koulukuljetukset muodostu riskiksi lapsille ja kuljetuksia hoitaville aikuisille? kysyy Reijonen.
Ylen teettämän selvityksen mukaan kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa. Näissä maissa määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön. Suomessa STM vasta alkaa selvittää asiaa ja selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun lopussa eli lähes kahden kuukauden kuluttua.
Reijonen tekikin asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, kuinka hallitus aikoo toimia varmistaakseen koulukyydityksissä turvavälit oppilaiden kesken.

Reijonen: Miten koulukyydit järjestetään turvallisesti?

koulukyyti

Reijonen vaatii toimia susikannan hillitsemiseksi: Vaara vaanii lapsia ja karjatilallisia – ”Petoaidatkaan eivät sutta pidättele, kun helppo saalis houkuttelee”

Nyt sote, sitten kuntaliitokset – mitä sen jälkeen?

Mäkynen: Koulukyydeissä kahden kerroksen väkeä

Koponen: Tasa-arvo ei toteudu eroperheissä

Reijonen: Miten koulukyydit järjestetään turvallisesti?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025