Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

koulutuksen eriytyminen

Strandman vaatii suomen kielen vahvistamista kouluissa – eriytyvät luokat uhkaavat lasten tulevaisuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tulokset tällä viikolla. Pisa-tulokset ovat heikentyneet Suomessa jälleen kerran. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää tilannetta vakavana.

&#8211; Pisa-tulokset ovat olleet laskussa Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Laskusuunta on siis ollut tiedossa jo kauan, ja perussuomalaiset on ollut huolissaan laskevasta trendistä useaan otteeseen viimeisten hallituskausien aikana. Olemme esittäneet huolemme perustaitojen rapautumisesta jo vuosia, mutta edellinen vasemmistolainen opetusministeri viittasi kintaalla näille huolille ja tässä on tulos, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Inkluusio ei toimi
Antikaisen mukaan ongelmat ovat niin suuria, etteivät ne myöskään pelkillä lisäresursseilla häviä, vaikka niitäkin tarvitaan ja hallitus vahvistaakin opetuksen rahoitusta. Monet asiantuntijat tunnustavat, että viime vuosina tehdyt perusopetukseen tuodut uudistukset ovat epäonnistuneet.
&#8211; On selvää, että ylioptimistiset suunnitelmat inkluusiosta eivät toimi kaikille. Itseohjautuvuus on myös asia, jota lapset ja nuoret vasta harjoittelevat. Myös avoimissa oppimisympäristöissä on ongelmia.
&#8211; Tämä hallitus tunnistaa perusopetuksen haasteet. Se kokoaa laajasti tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeet. Tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi hallitus panostaa 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, mikä on enemmän kuin edellisen hallituksen aikana, Antikainen muistuttaa.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuorten mukaan työrauha Suomessa esimerkiksi matematiikan tunneilla on selvästi huonommalla tasolla kuin OECD-maissa keskimäärin.
&#8211; Opettajilta on viety auktoriteetti ja keinot puuttua häiriöihin, mikä on ymmärrettävästi heikentänyt opettajien motivaatiota. Jo vuoden 2018 OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajien työssäjaksamisessa oli tapahtunut muutos huonompaan. Noin puolet opettajista pohti työn vaihtamista. Perusopetuksen opettajien rekrytointihaasteet korostuivat väestöpohjaltaan haastavammilla alueilla.
&#8211; On aika palauttaa opettajille auktoriteetti ja antaa heille ne työkalut, joilla he voivat taata tuntirauhan opetuksen mahdollistamiseksi. Hallitus onkin kirjannut ohjelmassaan, että opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan vahvistetaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttajataustaisten tulokset heikompia
Antikaisen mukaan Pisa-tuloksista keskusteltaessa on selkeästi yritetty vältellä koulujen eriytymisilmiötä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompaa menestystä oppimisessa.
&#8211; On selvää, että vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu ja heikommat oppimistulokset eivät yksistään selitä Pisa-tulosten romahdusta, on niillä kiistatta vaikutus tuloksiin. Esimerkiksi lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna, Antikainen sanoo.
Suomen kielen opiskeluun kiinnitettävä huomiota
Tutkijoiden Venla Bernelius ja Heidi Huilla raportti koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä julkaistiin vuonna 2021. Siitä ilmeni muun muassa, että vaikka joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisen oppilaan vanhempi oli suorittanut suomalaisen peruskoulun, olivat heidän lastensa sanavarastot silti yhä suppeat.
&#8211; On kaikkien edun mukaista, että huomiota kiinnitetään jatkossa enemmän suomen kielen opiskeluun. Juurisyyt eivät saa jäädä huomioimatta. Ongelmiin on osattava tarttua eikä pelätä leimautumista, muuten teemme karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle. Hallitus onkin kirjannut, että suomi toisena kielenä -opetuksen toimivuutta arvioidaan.
Virossa on onnistuttu
Antikainen ottaisi mallia Virosta, joka on Pisa-osaamisalueilla ohittanut Suomen ja on yksi koulutuksen kärkimaista.
&#8211; Syy Viron menestykseen löytyy ainakin homogeenisesta kulttuurista ja traditionaalisesta opetustavasta, jossa opettaja on yhä ohjaavassa ja jopa määräävässä roolissa ja perinteisemmät oppimismenetelmät edelleen keskiössä. Muistutettakoon, että mallina aiemmin Virolle toimi Suomi.
&#8211; Jotta perustaitojen osaaminen voidaan turvata, on tämä hallitus kirjannut ohjelmaansa, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Joten siinä mielessä olemme jo vanhan Suomen ja Viron tiellä, ja se on hyvä alku parempaan oppimiseen.
&nbsp;

Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Suomi tunnettiin aikaisemmin koulutuksen ihmemaana, mutta peruskoulun päättävien oppilaiden osaaminen on alkanut rapistua huolestuttavaa vauhtia. Hallitus kuitenkin käynnisti viime vuonna perusopetusuudistuksen, joka nyt siirtää toiselle asteelle yhä useampia nuoria, joista moni osaa hädin tuskin edes lukea.

Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset Suomen osalta ovat heikentyneet tasaisesti jo 15 vuoden ajan.
Pisa mittaa peruskoulun päättövaiheessa olevien koululaisten osaamista luonnontieteissä, lukemisessa ja matematiikassa. Erityisen huolestuttava on <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">uusimman</a> Pisa-vertailun tulos, joka osoittaa, että jo 14 prosentilla Suomen yhdeksäsluokkalaisista lukutaito on niin huono, että se heikentää mahdollisuuksia toimia työelämässä, puhumattakaan edellytyksistä selvitä toisen asteen opinnoista.
Pisa-arvioinneissa on yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta riittävänä lukutaidon tasona pidetty vähintään tason 2 eli välttävän lukutaidon saavuttamista. Suomessa tason 2 alle jäi noin 14 prosenttia oppilaistamme. Kehityssuunta on huolestuttava, sillä vuoteen 2009 verrattuna heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt yli 5 prosenttiyksikön verran ja muutos on tilastollisesti merkitsevä.
Pisa-vertailusta on selvästi myös havaittavissa, että Suomessa osaamistasojen välinen kuilu on syventynyt eli osaamisen polarisoituminen kiihtyy. Toisin sanoen keskiverto-oppilaita on yhä vähemmän, kun entistä useampi nuori tippuu heikkotasoisten oppilaiden ryhmään.
Matematiikan osaajissa kolmen kerroksen väkeä
Osaamisen väliset erot ovat nähtävissä myös kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimuksessa, joka osoittaa erityisesti matematiikan opiskelun jakaantuneen kolmen kerroksen väkeen.
Tuoreehkon <a href="https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/KARVI_2721.pdf">Karvi-tutkimuksen</a> mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten matematiikan kokonaisosaaminen muodostuu kolmesta ryhmästä: heikosti menestyneistä, hyvin menestyneistä ja näiden väliin jäävästä keskiosaajien ryhmästä.
Vaikka osa kehityksestä voidaan selittää covid-19-pandemian seurauksilla ja osa vastaustekniikkoihin liittyvillä seikoilla, kuten puutteellisilla vastausten perusteluilla, matematiikan osaamisen erikoinen jakautuminen viittaa siihen, että osaamisen ääripäät ovat eriytyneet toisistaan selvemmin kuin aiemmissa mittauksissa: koulutuksellinen tasa-arvo ei siis enää toteudu Suomessa kunnolla.
Koulutusputken loppupäästä eli suomalaisista korkeakouluista toki valmistuu edelleen huippuosaajia, mutta polarisaatio on johtamassa siihen, että vajaalla viidenneksellä suomalaisnuorista ei ole riittäviä taitoja tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamiseksi.
Uudistuksen ongelmat tiedettiin jo ennalta
Samaan aikaan, kun peruskoulusta valmistuu yhä enemmän nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea, ja keskeisten luonnontieteellisten aineiden osaamistasossa on vakavia puutteita, pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus käynnisti oppivelvollisuuden laajentamisen, mikä tekee toisen asteen opiskelusta pakollista 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuus pitää sisällään myös maksuttomat opiskelumateriaalit, kuten lukiokirjat.
Ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka aloitti elokuussa 2021 opiskelun toisella asteella. Uudistuksella oppilaat pakotetaan siirtymään peruskoulusta jatko-opintoihin, joista yhä useammalla ei kuitenkaan ole edellytyksiä suoriutua.
Oppivelvollisuuden laajentamiseen kohdistui voimakasta kritiikkiä, huolta ja vastustusta jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virkamiesten <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kasvatus-_ja_koulutuslautakunta/Suomi/Paatos/2020/Kasko_2020-05-26_Kklku_7_Pk/DE3F2B2C-3854-C3A3-BB76-726007300000/Kasvatus-_ja_koulutuslautakunnan_lausunto_luonnoks.pdf">lausunnossa</a> todetaan, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei itsessään tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot.
Ilmiö on havaittu myös opettajien arjessa. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n <a href="https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/oajn-kysely-oppivelvollisuusuudistus-ei-onnistu-jos-perusopetuksen-oppimisen-tukea-ei-korjata/">kyselyn</a> mukaan perusopetuksen toimimaton oppimisen tuki vaarantaa oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisen. Kysely osoittaa selvästi, että opettajien kuormitus on kasvanut, ja toisen asteen opettajien mukaan heidän työnsä merkittävin kuormitustekijä on opiskelijoiden yhä heikommat valmiudet opiskeluun.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ei korjaa ongelmia
Perussuomalaiset on vastustanut oppivelvollisuuden laajentamista alusta saakka. Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-oppivelvollisuuden-pidentamisessa-kyse-myos-kotouttamis-eli-maahanmuuttokustannusten-piilottamisesta/">todennut</a>, että oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle ei kohdistu todelliseen ongelmaan, koska kyse ei ole siitä, että toisen asteen opintoihin ei hakeuduttaisi, vaan siitä, että siellä ei pysytä.
&#8211; Liian vähäinen lähiopetus ja opiskelijoiden jättäminen oman onnensa nojaan pudottaa varsinkin poikia kärryiltä, Halla-aho sanoo.
Oppivelvollisuuden laajentamisen arvioidut kustannukset ovat vuositasolla 129 miljoonaa euroa vuodessa eli vähintään 1,1 miljardia euroa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kun rahaa ja resursseja on vähän, perussuomalaisten mielestä ne pitäisi kohdentaa vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.
Perussuomalaiset kritisoi oppivelvollisuusuudistusta ja <a href="https://stage.sudev.fi/arvovalinnat-ohjaavat-perussuomalaisten-vaihtoehtobudjettia-koponen-puolustamme-heikommassa-asemassa-olevia-ja-suomalaista-tyota-seka-yrittajyytta/">esitti rahojen käyttämistä</a> osaamisen edellytysten parantamiseen jo varhaisemmassa vaiheessa, perusopetustasolla. Tällöin rahaa kohdennettaisiin etenkin peruskoulun erityisopettajien palkkaamiseksi ja pienryhmien lisäämiseksi, jotta koululaisten oppimisen ongelmat voitaisiin korjata jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisää oppimista vuosiin, ei pakollisia vuosia oppimiseen
Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat olivat siis hyvin tiedossa jo etukäteen. Myös ajatuspaja Suomen Perustan julkaisemassa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/koulukirja-kymmenen-myyttia-suomalaisesta-peruskoulusta/">tutkimuksessa</a> todetaan, että pidennetty oppivelvollisuus ei korjaa suomalaisen peruskoulun valuvikoja, vaan ennemminkin vain pahentaa asiaa.
Tutkimuksessa esitetään, että suomalaisen järjestelmän tulisikin tarjota lisää oppimista vuosiin eikä vuosia oppimiseen. Tunnetusti suomalaisesta peruskoulusta on mahdollista päästä läpi ”armovitosilla”, mikä osaltaan vauhdittaa koulutusinflaatiota.
Tutkimuksessa esitetään opintien ryhdistämistä eli vaatimustason nostamista ja samalla ehdotetaan harkittavaksi käytäntöä, jossa peruskoulun päättötodistus annettaisiin vasta, kun oppilas on saavuttanut tietyn minimitason. Minimitasoksi voitaisiin määritellä luku-, kirjoitus- ja laskutaito, joka osoitetaan kaikille yhteisessä päättökokeessa.
Hyvin suunnitellun, vuosittaisen päättökokeen ansiosta oppilaiden osaamistaso tulisi mitattua kunnolla, mikä luonnollisesti parantaisi edellytyksiä jatko-opinnoille.
&nbsp;

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Jotkut saksalaisvanhemmat ovat lapsensa koulua valitessaan hyödyntäneet tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista eri kouluissa. Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata nämä tiedot. Joissakin kouluissa käytännössä kaikki oppilaat puhuvat kotikielenään jotain muuta kieltä kuin saksaa. 
Berliiniläisvanhemmat voivat lapsensa koulua valitessaan selata netissä kouluhakemistoa, jossa kerrotaan kaupungin kouluista perustiedot. Tähän asti näihin perustietoihin on sisältynyt muun muassa se, kuinka moni koulun oppilaista puhuu kotikielenään muuta kuin saksaa.
Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot, kertoo <a href="https://www.bz-berlin.de/berlin/senat-will-herkunft-von-schuelern-verschweigen">berliiniläislehti</a>. Liian korkean vieraskielisten oppilaiden osuuden pelätään stigmatisoivan koulua.
Asiaa tutkinut työryhmä pitää kuitenkin osavaltiosenaatin sensuurivaatimusta lain vastaisena. Berliinin osavaltion lainsäädännön mukaan kansalaisilla on perusoikeus päästä tutkimaan koulutilastoja. Oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot ovat anonyymeja, joten niiden salaamista ei voida perustella myöskään yksilönsuojalla.
Punavihreät vetoavat siihen, että kotikieltä koskevat tiedot ovat usein epätarkkoja, koska ne perustuvat vanhempien antamaan ilmoitukseen. Lisäksi perheiden yhteiskuntaluokka vaikuttaa koulujen laatuun enemmän kuin maahanmuuttajatausta.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen edustaja on täysin eri mieltä. Hänen mukaansa muuta kuin saksaa äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on monille vanhemmille tärkeä kriteeri koulun valinnassa.
&#8211; Vanhemmilla on oikeus saada tämä tieto ja punavihreiden yritys pimittää se on laiton, sanoo Thorsten Weiß (38, AfD).
Lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella
Tähän asti kouluille on myönnetty lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella. Jos oppilaiden kotikielitilastojen kerääminen lopetetaan, kouluille ei voida enää antaa lisärahaa tällä perusteella.
Osavaltiosenaatti kaavaileekin lisärahoituksen kriteeriksi uutta &#8221;sosiaalista indeksiä&#8221;, joka kuvaisi oppilaiden sosiaalista taustaa laajemmin, jotta heidän maahanmuuttajataustaansa ei tarvitsisi kertoa.
Keskimäärin 40 prosenttia oppilaista vieraskielisiä
Berliinissä ala-asteen oppilaista peräti 45,3 prosenttia ovat vieraskielisiä julkisissa kouluissa. Yksityisissä kouluissa luku on 31 prosenttia.
Yläasteella vieraskielisten oppilaiden osuus on 43,4 prosenttia julkisissa kouluissa. Lukiotasolla vieraskielisten osuus on vain 28,2 prosenttia. Erityiskoulujen oppilaista 41,9 prosenttia ovat vieraskielisiä.
Keskimäärin Berliinin julkisten koulujen oppilaista 41,1 prosenttia ja yksityiskoulujen oppilaista 24,9 prosenttia ovat vieraskielisiä. Vieraskielisten oppilaiden määrässä on suuria alueellisia eroja: suurimmillaan maahanmuuttajaoppilaiden osuudet ovat keskustassa (76,5 %) ja Neuköllnissä (70,1 %).
Ääritapauksissa lähes kaikki koulun oppilaat saattavat olla maahanmuuttajataustaisia. Kun opetustoimesta vastaava senaattori Astrid-Sabine Busse (64, SPD) opetti ala-asteella Neuköllnin kaupunginosassa, hänen koulunsa oppilaista 97,2 prosenttia puhui kotikielenään jotain muuta kuin saksaa.

Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti aikaisemmin hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaati hallitusta puuttumaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueelliseen ja etniseen eriytymiseen, etteivät ongelmat eskaloidu entisestään. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ongelmat lieventyvät rahoittamalla maahanmuuttoa.

Kansanedustaja Olli Immosen mielestä hallituksen tulisi puuttua eriytymisen ongelmien juurisyyhyn eli Suomeen kohdistuvaan määrällisesti ja laadullisesti kestämättömään maahanmuuttoon.
&#8211; Erityisesti kaupunkikoulujen välinen oppilaspohjan segregaatio ja oppimistulosten erot ovat kasvaneet huimasti. Erot valtaväestön ja maahanmuuttajien vieraskielisten lasten ja nuorten oppimistasossa ovat merkittävät. Heikosti integroituva maahanmuuttajaväestö aiheuttaa valtavaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueellista ja etnistä eriytymistä, Immonen sanoo.
Opetusministeri korjaisi asiat rahalla
Opetusministeri Li Andersson korostaa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että eriytymisen ongelmat korjaantuvat muun muassa vakiinnuttamalla myönteisen erityiskohtelun rahoitus pysyväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan esitystä rahoituksen vakiinnuttamisesta.
Opetusministerin vastauksesta ilmenee, että tällä hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriö on jo myöntänyt varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen erityisavustuksia yhteensä noin 139 miljoonaa euroa.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitojen toimenpide-ohjelmaan on varattu 13 miljoonaa euroa. Koulusegregaation ennaltaehkäisemisestä kiinnostuneiden kuntien ja kaupunkien hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen on viime vuonna jaettu valtionavustuksina 1,2 miljoonaa euroa.
Hallitus ja opetusministeri irrallaan reaalimaailmasta
&#8211; Suomen hallitus ja opetusministeri elävät täysin irrallaan reaalimaailmasta. Ongelmat eivät poistu sillä, että rahaa lapioidaan yhä enemmän erityiskohteluun ja erilaisiin himmeleihin ja että ongelmia yritetään lakaista rahakasojen alle piiloon, Immonen sanoo.
&#8211; Kotoutumisen ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan missään Euroopan maassa rahalla. On ensiarvoisen tärkeää puuttua eriytymisen juurisyyhyn eli Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon. Matalan koulutustason kolmansista maista suuntautuvaa massamaahanmuuttoa on rajoitettava merkittävästi, maahantulijat on velvoitettava kotoutumaan sanktioiden uhalla ja huonosti kotoutuneet maahanmuuttajat tulee palauttaa takaisin lähtömaihinsa.
&#8211; Jos näihin toimenpiteisiin ei pian ryhdytä, ei ongelmia kyetä ikinä ratkaisemaan.
&nbsp;

Immonen esitti koulujen etnisen eriytymisen estämiseksi maahanmuuton rajoittamista – ministeri Andersson haluaa lisää rahaa positiiviseen erityiskohteluun

koulutuksen eriytyminen

Strandman vaatii suomen kielen vahvistamista kouluissa – eriytyvät luokat uhkaavat lasten tulevaisuutta

Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä

Immonen esitti koulujen etnisen eriytymisen estämiseksi maahanmuuton rajoittamista – ministeri Andersson haluaa lisää rahaa positiiviseen erityiskohteluun

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025