Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

koulutuksen kunnianpalautus

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla toimia oppimistulosten parantamiseksi. Vaikka hallitus on kehunut, että se tekee koulutuksen ”kunnianpalautuksen”, tulokset puhuvat puolestaan. Perusasteen ongelmat vain pahenevat.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto muistutti, että Suomi tunnettiin pitkään, varsinkin vuosituhannen vaihteen kieppeillä, koulutuksen erinomaisista PISA-tuloksistaan, joista tultiin ottamaan oppia kaukaakin.
&#8211; Nyt uutisoidaan lähinnä oppimistulosten romahtamisesta. Suomalaisen peruskoulun tilanne on heikentynyt katastrofaalisesti. Tutkimusten mukaan PISA-tulokset ovat olleet laskussa vuodesta 2006 lähtien. Se on pitkä aika. Kyse ei ole mistään hetken ilmiöstä, Puisto totesi.
Syitä on monia
Syitä romahdukselle on Puiston mukaan monia.
&#8211; Opettajat ovat usein jaksamisensa rajoilla ja kertovat, että heitä ei ole kuunneltu. Syitä löytyy opetussuunnitelmista, joita on kutsuttu muun muassa höttöisiksi. On näyttöä siitä, että lasten liian pitkälle menevää itseohjautuvuutta edellyttävät metodit ja liiallinen nojaaminen digitaalisiin opetusmenetelmiin ovat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja oppimistulosten eriytymiseen, Puisto luetteli.
Ministeri vieritti syyt muille
&#8211; Näettekö, että virheitä on tehty? Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan niin, etteivät he joudu kärsimään tehdyistä virheistä? Puisto kysyi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) jakoi huolen ja totesi, että kehitys on kansallisesti ollut laskussa jo 2000-luvun alusta lähtien. Andersson kuitenkin kehui istuvan hallituksen tavoitteita ja syytti nykyisistä tuloksista aikaisempia leikkauksia.
Maahanmuuton vaikutukset dramaattisia
Puisto myönsi, että koulutukseen tarvitaan riittävät resurssit, mutta ongelmat ovat syvällä ja kyse ei ole läheskään pelkästään vain rahasta.
Puisto huomautti, että juuri tehdyn tutkimuksen mukaan myös harjoitettu maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa dramaattisesti oppimistuloksiin.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät.
&#8211; Itse asiassa Suomessa on suurin maahanmuuttajien ja muun väestön oppimistulosten ero koko länsimaissa, Puisto totesi.
Jo viisi prosenttia voi heikentää tuloksia
Arvioinnissa paljastui, että jos koulussa on reilut viisi prosenttia muunkielisiä oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoi.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat, Halla-aho totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oppimistulokset entistä heikompia – maahanmuuton vaikutukset dramaattisia

Opettajat irtisanoutuvat Suomen suurimmasta yläkoulusta levottomuuksien takia, kertoo <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html?fbclid=IwAR2-0iKGY-qPjmfdFNmzHQu1lBRcXprvgRS9Jia_vjt3cq6HTI80afWcB-Q">HS Turku</a>. Lähteneitä on jo kolmasosa. Sama peruskoulu on tullut tunnetuksi viime aikoina väkivallasta, huumekaupasta, ilotulitteiden ampumisesta sisällä koulupäivän aikana ja useista rikosilmoituksista. &#8211; Tämä on sitä nykyisen hallituksen koulutuksen kunnianpalautusta, moittii kansanedustaja Ari Koponen.

Opettajien mukaan levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten. Inkluusion ajatuksena onkin, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Erityisluokkien määrää on vähennetty Sanna Marinin hallituskaudella huomattavasti.
&#8211; Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi. Luokissa on nyt paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy, kommentoi Ari Koponen.
Koulutuspolitiikassa olisi paljon korjattavaa
Inkluusion poiston lisäksi hallituksella olisi Koposen mukaan paljon korjattavaa ja muutettavaa, kuten esimerkiksi liiallisen itseohjautuvuuden poisto, hankehumpan ja byrokratian keventäminen, haitalliseen maahanmuuttoon puuttuminen, selkeiden vähimmäisosaamisen kriteereiden luominen toisen luokan loppuun (luku- ja kirjoitustaidossa), opettajien auktoriteetin palautus ja heidän jaksamiseensa puuttuminen, perheiden vastuun lisääminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tärkeyden ymmärtäminen.
Koponen on <a href="https://www.facebook.com/watch/?v=506907404582013">puhunut</a> inkluusion toimimattomuudesta, perusopetuksen rahoituksesta ja raa&#8217;asta väkivallasta kouluissa jatkuvasti koettaen saada hallitukselta huomiota ongelman vakavuuteen.
&nbsp;

Joukkopako peruskouluissa on alkanut – ”Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”

koulutuksen kunnianpalautus

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oppimistulokset entistä heikompia – maahanmuuton vaikutukset dramaattisia

Joukkopako peruskouluissa on alkanut – ”Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025