Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

koulutuksen rahoitus

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Valtiovarainministeriö <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009426986.html?share=cd5e48c70c6ea80ef291af08859559ac&amp;fbclid=IwAR2sjPkWPoZF4QTyChNTKgi1otvASu3s3QEVVMIOMV6Sfy_i3oXsLRSByK8">julkisti</a> maanantaina laajan katsauksen siitä, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriö muun muassa katsoo, että osan kolmivuotisesta ammatillisesta koulutuksesta voisi muuttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja pitää yhtenä mahdollisena talouden tasapainottamisen keinona EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti Facebookissa, että esitti itse samoja toimenpiteitä jo <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=pfbid03oHjarc6xvKpRzH2KHiTaq75foUd64F5siJfwTNFxLtVWPN7VhCv5QXCriur6PF2l&amp;id=100000011881605">8 vuotta sitten</a>.

Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, jakoi FB-päivityksessään kuvan, jossa vuonna 2015 antoi koulutuslupauksensa. Siinä Mäenpää esitti ensinnäkin kaksivuotista ammattikoulua ja toiseksi ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.
Koulutuslupaus itsessään herätti menneinä vuosina kiivastakin poliittista keskustelua. Keskeinen syy tälle oli, että koulutuslupauksessaan vuonna 2015 Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.) lupasivat, ettei koulutuksesta leikata, mutta <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000932814.html">leikkasivat silti</a>.
Ammattikoulun lyhentäminen esille kyselytunnilla
Mäenpää ei jättänyt lupauksiaan vain vaalikentille. Eduskunnassa käsiteltiin helmikuussa 2023 suullisella kyselytunnilla muun muassa koulutuksen perusrahoitusta. Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei tosin <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaalta-ehdotus-tyouran-pidentamiseksi-voisiko-ammattikoulun-lyhentaa-kahteen-vuoteen/?fbclid=IwAR35GjPY8p_aKIpXcobaq5TV3XidYoM_XKUgoskgvXMfMxnt7_vXdpCx09I">innostunut ideasta</a>.
&#8211; Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas, totesi Mäenpää tuolloin.
&#8211; Eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja ja tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? hän kysyi.
Mäenpää korosti ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa useilla aloilla työvoimapulaa. Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä kansanedustajan mukaan yrittää pidentää elämän alkupäästä.
&#8211; Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, hän huomautti.
Mäenpää korostaa, että kaksivuotisessa ammattikoulussa työtuntien määrän pitää vastata työelämää ja sen tarpeita.
Valtiovarainministeriö: Kehitysavusta mahdollista leikata
Valtiovarainministeriön listalla on muitakin perussuomalaisittain mielenkiintoisia nostoja. Ministeriö katsoo mahdolliseksi säästötoimenpiteeksi muun muassa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittaisen laskemisen kohti OECD-maiden keskiarvoa. Säästöä arvioitaisiin saatavan noin 200–300 miljoonaa euroa.
Toinen mainitsemisen arvoinen kohta listalla liittyy maahanmuuttoon. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisella ja oleskelulupamenettelyn tehostamisella saataisiin valtiovarainministeriön arvion mukaan säästöjä 100 miljoonaa euroa.
Mäenpää on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/maenpaa-julkisen-talouden-suunnitelman-kehitysapukaavailuista-milla-tavalla-tama-on-suomen-ulkopoliittisten-intressien-mukaista/">arvostellut</a> myös Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan, hän huomautti huhtikuussa 2022.
&nbsp;

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuu yllättävään ja erilaiseen vaalitenttiin sekä saa myös kuvataidehaasteen Luokan edessä -ohjelmassa, jossa alakoululaiset tenttaavat eduskuntapuolueiden johtajia.

Puheenjohtaja Riikka Purra päätyy ohjelmassa avaamaan oikeisto- ja vasemmistopolitiikan eroja sekä pohtimaan, kumpaa hänen johtamansa puolue perussuomalaiset edustaa, kun Purralta kysytään, onko hän lapsena kannattanut joitain vasemmistolaisia arvoja, joiden kannattamisesta on sittemmin aikuisiällä luopunut.
Purra toteaa, että perinteinen oikeisto-vasemmistojako ei nykypäivän politiikassa ole enää kovin merkityksellinen. Hän sanoo, että nuoruusvuosista oma ajattelu ei ole suuresti muuttunut, mutta vuosien myötä eri asioita on helpompi ymmärtää.
&#8211; En osaa sanoa, kummalla puolella perussuomalaiset on. Meillä on puolueen ohjelmassa joitain asioita, jotka perinteisesti on laskettu vasemmiston puolelle. Me esimerkiksi pidämme tärkeänä hyvinvointiyhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on palveluja, kuten koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto ja muita turvaverkkoja, jotka huolehtivat ihmisestä, kun hän ei itse siihen pysty. Näitä asioita kuitenkin Suomessa kannattavat kaikki, eli se ei ole enää vasemmistolainen ajattelutapa.
Kyselytunneilla kova kielenkäyttö kuuluu asiaan
Perussuomalaisten puheenjohtajana Purra on toiminut jo vajaat kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa hän on silti ollut mukana suhteellisen lyhyen ajan, vain muutamia vuosia. Mutta miksi Purra aikoinaan valitsi puolueekseen juuri perussuomalaiset?
Perussuomalaisiin Purra vastaa päätyneensä, koska koki, että vaihtoehdot kävivät vähiin.
&#8211; Kaikissa puolueissa on varmasti hyviä puolia, ja ne toivottavasti haluavat parantaa Suomen asioita, mutta puolueet lähestyvät asioita eri näkökulmista. En voinut lopulta harkita perussuomalaisten lisäksi muita puolueita – siitäkään huolimatta, että en ollut kaikista asioista samaa mieltä enkä välttämättä ihan kaikista asioista vieläkään.
Eduskunnan kyselytunteja Purra kuvaa lähinnä poliitikkojen esiintymistunneiksi, joissa kielenkäyttö on kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Purralta kysytään, onko häntä kiusattu kyselytunnilla.
&#8211; Siellä räiskyy. Vaikka välillä motkotetaan ja käytetään terävää kieltä, se ei silti ole kiusaamista, vaan politiikkaa. Hallitus kertoo, että on tehnyt asioita oikein, ja oppositio sanoo, että olette tehneet huonosti. Puolueet myös muuttuvat vaalikausilla. Välillä ollaan oppositiossa ja välillä hallituksessa.
Inkluusio ei toimi
Koska Luokan edessä -ohjelma on tuotettu koulumaailmassa, Purra saa eteensä myös kysymyksen koulutuksen resursseista, koulutuksen parantamisesta sekä mahdollisista leikkauksista.
Oppilasmäärien väheneminen uhkaa monia Suomen kyläkouluja. Purra nostaakin esille, että syrjäseuduilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä.
&#8211; Tasa-arvoinen koulu viittaa esimerkiksi siihen, että kaikilla oppilailla on hyvä koulu, johon voi mennä ja jossa saa opetusta. Oma kysymyksensä kuitenkin on, täytyykö koulu olla ihan jokaisessa kunnassa, kun tiedetään, että joillakin alueilla on kouluja, joissa on hyvin vähän lapsia. Tällaisissa tilanteissa naapurikunnat voisivat tehdä yhteistyötä.
Purra myöntää, että resurssipula näkyy valitettavasti kouluympäristössä tänäkin päivänä.
&#8211; Tiedän, että koulujen välillä on eroja esimerkiksi siinä, että toisissa kouluissa on käytössä paremmat välineet kuin toisissa. Suomalaista koululaitosta on aiemmin kutsuttu kruununjalokiveksi, koska se on ollut aikoinaan yksi maailman parhaita. Tänä päivänä koululaitos ei ole enää ihan yhtä hyvässä kunnossa, mutta toivottavasti sitä voidaan jatkossa parantaa sellaiseksi, että koulussa ei pelkästään opi asioita &#8211; siellä voi myös viihtyä.
Purra moittii suomalaiskoulujen inkluusiomallia huonosti toimivaksi.
&#8211; Vaikka perusidea siitä, että kaikki opiskelevat yhdessä, on hyvä, olen kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi palata siihen, että olisi tasoryhmiä ja erityisluokkia, joissa erilaista tukea ja apua tarvitsevia oppilaita voisi auttaa nykyistä paremmin.
Aikuiset maksakoot itse kulttuuristaan
Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän? Kysymys on valtavan laaja, ja sitä voisi lähestyä eri näkökulmista. Purra kuitenkin päätyy vastaamaan, että koska nykyisin kulttuuria tuetaan jo varsin kattavasti, lisätuki ei ole enää tarpeen.
&#8211; Kulttuuria on niin monenlaista. Voidaan verrata vaikka lastenkulttuuria sellaisiin kulttuurihankkeisiin, joihin käytetään paljon rahaa mutta jotka eivät kuitenkaan kiinnosta ihmisiä laajemmin.
Lasten kulttuurin tukemista Purra kuitenkin pitää yleisesti järkevänä.
&#8211; Olipa kyse sitten liikunnan tai musiikin harrastamisesta tai vaikka kuvataiteista, niin sen tukeminen on yleensä perusteltua. Sen sijaan mielestäni aikuiset voivat maksaa itse, jos haluavat nauttia jostain erikoisesta kulttuurista.
Luokan edessä -ohjelmassa Purra joutuu yllättäen myös itse harrastamaan kuvataiteita, koska häntä pyydetään maalaamaan omakuva, johon tehtävän ohjeistuksen mukaan saa käyttää aikaa vain pari minuuttia.
Voit katsoa koko ohjelman <a href="https://www.ruutu.fi/ohjelmat/luokan-edessa">täällä</a>, ja samalla näet, millainen Purran taiteilemasta omakuvasta tuli.
&nbsp;

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla kunnianpalautusta suomalaiselle perus- ja ammattiopetukselle. Perussuomalaiset julkaisi maanantaina <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">listan toimenpiteistä</a>, joilla puolueen mukaan tavoitteeseen päästään.

&#8211; Me haluamme vaatimustasot kuntoon: hylätty on annettava, jos taso ei muuhun riitä. Kännykät kuuluvat reppuun: koulutyö on rauhoitettava oppimiseen. Poliittiset ja ideologiset kokeilut on unohdettava: viime vuosien uudistusvauhti on ollut täysin yliampuvaa. Rajat ovat rakkautta: koulurauha kuuluu kaikille ja edellyttää, että kuri, järjestys ja auktoriteetti palautetaan kouluihin. Se on lasten ja nuorten etu, perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne luetteli.
Ammattilaiset kiittävät
Ranteen mukaan puolue on saanut linjauksista kiittävää palautetta juuri opettajilta ja muilta alan ammattilaisilta.
&#8211; Kuunnelkaa heitä &#8211; he pitävät toimenpiteitämme erittäin kannatettavina. Oletteko tutustuneet perussuomalaisten linjauksiin, ja oletteko valmiit ottamaan nämä kiitetyt ideat käyttöön? Ranne kysyi opetusministeri Li Anderssonilta (vas.).
Joka seitsemäs ei osaa kunnolla lukea
Ministeri Anderssonin mukaan koulutuksen työrauhaan vaikuttaa ennen kaikkea rahoitus, jota hallitus on vahvistanut. Andersson kuitenkin painotti, etteivät poliitikot päätä siitä, mitä arvosanoja oppilaille annetaan.
On totta, että poliitikot eivät päätä arvosanoista. Perussuomalaiset kuitenkin huomauttaa, että asiantuntijoiden mukaan jopa joka seitsemäs peruskoulunsa päättävä oppilas ei osaa lukea kunnolla. Miten tällöin on voinut päästä peruskoulusta läpi?
Raha ei ratkaise
Ranne huomautti, että raha ei ratkaise läheskään kaikkea.
Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet Helsingin kouluissa työskentelevistä on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita. Lisäksi kouluilla tapahtuvasta huumeidenkäytöstä ja välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisille jatkuvasti viestiä.
&#8211; Tällaiseen on oltava nollatoleranssi, eikä ongelmia saa hyssytellä kouluissa, Ranne totesi.
Maahanmuuttajakouluissa ongelmat kärjistyvät
Nämä ongelmat korostuvat kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on erittäin suuri. Ranne huomautti, ettei lisäraha ratkaise ongelmaa, jos ongelmia tuottava maahanmuuttopolitiikka jatkuu.
&#8211; Edes suomalainen koulu ei kestä liian suurta väestöpohjan moninaistumista – eikä sen tarvitsekaan kestää, Ranne totesi.
Perusasiat ovat unohtuneet
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että totta kai perusopetus ja ammatillinen koulutus tarvitsevat riittävät taloudelliset resurssit, mutta mainittuja ongelmia ei korjata läheskään pelkällä rahalla.
&#8211; Suomalainen järjestelmä on itse aiheuttanut sen, että kouluissa oppimistulokset laskevat, opettajat kärsivät, oppilaat kärsivät, inkluusio ei toimi ja monet oppilaat eivät saa elää edes turvallisessa ympäristössä, Purra luetteli.
&#8211; Samaan aikaan oppimissuunnitelmia ja oppimismetodeja on rakennettu sellaisiksi, että perusasiat ovat unohtuneet, Purra arvosteli.
&nbsp;
<iframe loading="lazy" title="Hyvät koulut takaisin. Lasten takia." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EchyoVw88M0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”

Perussuomalaisten mukaan seuraavalla hallituskaudella suomalaiseen peruskouluun tarvitaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin. Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta. Puoluejohtaja Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla. &#8211; Koulutuksen lisärahoituksen rinnalle tarvitaan lainsäädäntömuutoksia. Samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.

Perussuomalaiset on tänään julkaissut puolueen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella on paljon tehtävää, sillä oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja myös opettajat uupuvat.
&#8211; Näemme, että ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten ratkaisuista suomalaisen koulujärjestelmän korjaamiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaiseen peruskouluun tarvitaan perussuomalaisten mukaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin.
Purra sanoo, että kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, eli oppilaita ei saa päästää luokka-asteelta toiselle, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
Vaatimuksista lipeäminen on petollista
Vaatimustasosta lipeäminen on petollista, sillä ongelmat kertautuvat myöhemmin. Oppilailta onkin vaadittava osaamista.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta ja peruskoulun ongelmista – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä, eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on merkittäviä puutteita. Perussuomalaisten mielestä jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen kouluissa pitää lopettaa.
&#8211; Säälinumeroita ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
&#8211; Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei auta eikä korjaa perusongelmaa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava.
&#8211; Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi, Purra sanoo.
Opettajille taattava työrauha
Opettajan auktoriteetti pitää perussuomalaisten mukaan palauttaa kouluihin, sillä se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
&#8211; Opettajille on myös taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä eli opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Perussuomalaiset luopuisi inkluusiomallista perusopetuksessa ja palauttaisi erityisluokat, koska inkluusio on käytännössä osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi. Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa samalla luokalla.
&#8211; Vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi. Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu, Purra sanoo.
Puhelimet pois luokkahuoneista
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Tuolloin ehdotus ei juuri saanut vastakaikua, mutta nyt ääni näyttää olevan jo toinen.
Tänä päivänä monet lapset – ja aikuisetkin – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Perussuomalaisten mielestä kouluissa pitää kuitenkin olla vähemmän laitteita ja vähemmän pelillisyyttä. Koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolellakin. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään, Purra sanoo.
Kouluissa pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan, ja niitä taitoja oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
&#8211; Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasioiden pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään laitteita muutenkin, eikä sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua.
Peruskoulua uudistettu jo liikaakin
Viime vuosina koulua on uudistettu liikaa, ja samalla keskeiset perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Huonot uudistukset ovat johtaneet oppimistuloksien poikkeuksellisen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oppimistulosten-lasku-ollut-suomessa-poikkeuksellisen-nopeaa-puhutaan-jopa-kahden-vuoden-menetetysta-oppimisesta/8610276#gs.pxm0i7">nopeaan heikentymiseen</a>, joten suunta on korjattava. Tyypillisesti perusopetuksen ongelmien syyksi on esitetty puutteellista resursointia ja tällöin ratkaisuksi on tarjottu lisärahoitusta.
Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta, mutta Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla.
&#8211; Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 oppimistakuuta, ja vaatimus on yhä voimassa. Oppimistakuu tarvitaan sekä peruskouluun että ammatilliselle asteelle. Koulu tarvitsee varmasti lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei näitä ongelmia korjaa. Lisärahoituksen rinnalla tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, ja samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/riikka-purra-maanantain-tuumaustunnilla-klo-10-alkaen-koulu-kuntoon-suora-lahetys/">esitteli</a> tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Ammatillinen koulutus kärsii Purran mukaan heti opetuksen alkaessa siitä, että peruskoulun ongelmat siirtyvät toiselle asteelle.

&#8211; Mikäli peruskoulua ei korjata, ongelmat eivät vähene myöskään amiksista. Koulutus on prosessi, ja jokaisen sen osan pitää olla kunnossa, Riikka Purra sanoi.
Ammatillisessa koulutuksessa on Purran mielestä tehty merkittäviä virheitä paitsi rahoituksen leikkausten myös uudistusten suhteen.
&#8211; Pelkkä rahoituksen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan selkeitä muutoksia ja uudistusten peruuttamista, Purra totesi.
Lisää lähiopetusta
Purra huomautti, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee nyt suuri joukko nuoria, joiden työpanokselle ei ole kysyntää ja joiden on vaikea päästä edes työharjoitteluun.
&#8211; Monet kikkailevat koulun läpi saamatta lainkaan riittävästi lähiopetusta tai ohjausta. Lähiopetustunteja on välttämätöntä lisätä. Opiskelijan pitää käydä fyysisesti koulussa tai opetuspaikalla mieluiten joka päivä. Opiskelijoiden yksilöllinen oppimisen polku on ajatuksena kaunis, mutta opettajille liian työläs, Purra totesi.
Koulutusohjelmia on tarkasteltava
&#8211; Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation. Tekemään ja töihin pitäisi päästä pian, Purra huomautti.
Koulutusohjelmien pituutta onkin Purran mielestä tarkasteltava.
&#8211; Saisiko kaksivuotisella koululla parempia tuloksia? Samalla on muistettava, että toinen aste käydään perinteisesti herkässä iässä ja koulunkäynnillä on muitakin tarkoituksia kuin asian oppiminen, Purra mietti.
Oppivelvollisuuden pidennys ei ratkaissut mitään
Purra arvosteli, että ammattikoulutuksen keskeyttämiseen hallituksen ”ideologinen pakko-opetus” eli oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu vaan peitepuikko.
&#8211; Koulupudokkuuteen on puututtava paljon voimakkaammin. Nuoret on vaikka haettava kotoa kouluun. Poissaoloja ei pidä katsoa läpi sormien, Purra totesi.
Kaikista ei tarvitse tulla korkeakoulutettuja
Ammatillinen koulutus ja duunarialat tarvitsevat arvonpalautuksen, eikä kaikista Purran mukaan tarvitse eikä pidä tulla korkeakoulutettuja.
&#8211; Korkeakoulutusta korostava yhteiskunnallinen puhe sivuuttaa ammatilliset osaajat – joita nykyään nähdäänkin olevan vain Euroopan ulkopuolella. Korkeakoulutettujen ylistyspuhe sivuuttaa yleensä kokonaan sen, mille aloille korkeakoulutettuja tarvitaan lisää. Ei suinkaan kaikille, Purra totesi.
&#8211; Oppilaitoksista pitää valmistua osaavia nuoria yritysten tarpeisiin. Melkein 70 prosenttia opiskelijoista on viime vuosina ollut aikuisia, ja yhä suurempi osa koulujen energiasta menee kotouttamiseen ja maahanmuuttajakoulutuksiin. Tämä on väärä suunta, vaikka tietenkin muutakin kuin nuorten tutkintokoulutusta tarvitaan.
Järjetöntä tuoda koulutettavia EU:n ulkopuolelta
Purra huomautti, että uusien osaajien kouluttaminen ja työikäisten osaamisen varmistaminen ovat keskeisiä kasvun tekijöitä. Ammatillinen koulutus tukee myös yrittäjyyttä, ja mahdollista työvoimapulaa korjataan huolehtimalla ammatillisesta koulutuksesta.
&#8211; On järjetöntä, miten vähän tästä puhutaan samalla kun niin monet tahot ovat valmiita tuomaan Euroopan ulkopuolelta meille tulevaisuuden vuosittaiset kymmenet tuhannet duunarit ja sellaisiksi koulutettavat.
Koulutus oikeille aloille
Purran mukaan yksi työvoimapulan syy on siinä, että ammatilliset oppilaitokset kouluttavat väärille aloille ja vuoropuhelu elinkeinoelämän ja yritysten kanssa on puutteellista. Perussuomalaisten mielestä valtion pitää ohjata koulutuspolitiikallaan ammatillista koulutuskenttää.
&#8211; Minne koulutetaan, kuinka paljon, millä alueilla – nämä pitää määrittää tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien perusteella. Valtio on veronmaksajan rahalla koulutuksen keskeisin maksumies. Se vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista, Purra huomautti.
Jo peruskoulussa oppilaanohjauksen pitäisi olla Purran mielestä selvästi konkreettisempaa.
&#8211; Nuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyy tiedosta, mikä on kannattavaa ja mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Järkivalinnat palkitsevat lopulta paitsi niiden tekijän myös korkeampaa työllisyyttä tavoittelevan kansakunnan. Ammattimies tai -nainen pääsee parhaimmillaan nopeasti työn pariin ja tienaamaan, Purra totesi.
Oppimistakuu ammattikouluihin
Myös ammatilliseen kouluun pitää saada perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Takuu tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vaadittavaa osaamista ja taitoja ei saavuteta, kurssit pitää uusia. Todistusta ei voi siis saada, mikäli vaadittavaa osaamista ei saavuteta.
&#8211; Myös oppisopimusmalleja on kehitettävä, sillä niillä pääsee joustavasti työelämään. Oppisopimus on monille erinomainen polku työelämään. Pk-yritysten kannalta työpaikoilla järjestettävä koulutus on hyvä tapa etsiä ja kasvattaa omia työntekijöitä, Purra totesi.
Purra huomautti, että oppisopimuksen aikainen palkkaus on saatava vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
&#8211; Tämä kannustaa työnantajia lähtemään mukaan oppisopimuskoulutukseen. Kun työntekijät sitoutetaan yritykseen, kaikki hyötyvät. Tällä hetkellä sitouttaminen ei useinkaan toimi. Väki vaihtuu, eikä oppisopimuskoulutukseen mukaan lähteminen houkuta.
&#8211; Suomella on paljon korjattavaa ammatillisen koulutuksen sektorilla. Toivoisin, että asia saisi enemmän huomiota. Monesti keskustelu keskittyy vain korkeakoulutettaviin, ja ammattialoilla huomio on heti maahanmuutossa. Perussuomalaisten mielestä meidän pitää saada oma järjestelmämme toimimaan paljon paremmin, Purra päätti.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Eduskunnassa käsiteltiin torstaina 2.2. suullisella kyselytunnilla maahanmuutosta koituvien sosiaalietuuskustannusten jälkeen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx#16.22Multala">koulutuksen perusrahoitusta</a>. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei innostunut ideasta.

Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, ilmaisi kyselytunnilla huolensa toisen asteen opetuksen tilasta erityisesti lähiopetuksen määrän, opintojen aikataulutuksen ja opiskelijoiden työelämätaitojen suhteen.
&#8211; Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas. Eilen illalla keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi, että heillä on ollut syksyn ajan kolmena päivänä viikossa neljä tuntia opetusta. Ehkä tähän on korona-ajan etäjuttuja tullut, mutta oppilaat eivät opettajan mukaan näitä etäjuttuja tee, Mäenpää avasi.
Opetusministeri ei lämmennyt ehdotukselle
&#8211; Te korotitte myös oppivelvollisuuden ikää — se on tietyllä tapaa virhe — mutta koska haluatte myös ehdotuksia ja esityksiä, niin eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja, tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? Opettajat tekisivät silloin täysiä tunteja, ja silloin nuoret oppisivat kellonajat ja työajat, Mäenpää <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-160-2022?start=2216&amp;end=2296&amp;speaker=1437">ehdotti</a>.
Vasemmistolainen opetusministeri ei lämmennyt ajatukselle.
&#8211; Itse en kannata ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen, vaan kannatan sitä, että me pidämme huolta siitä, että sen kolmen vuoden aikana opetusta olisi riittävästi ja se olisi laadukasta, sanoi opetusministeri Li Andersson (vas.) <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-160-2022?start=2294&amp;end=2380&amp;speaker=1310">vastauspuheenvuorossaan</a>.
Nuoret työn syrjään kiinni
Mäenpää korostaa ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa alakohtaista työvoimapulaa.
&#8211; Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä yrittää pidentää elämän alkupäästä. Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, Mäenpää selventää.
Mäenpää muistuttaa, että hallitus usein kaipaa oppositiolta arvostelun lisäksi ratkaisuja ja esityksiä. Juuri ratkaisukeskeisyyteen hän halusi ehdotuksellaan osoittaa valmiutta.
&#8211; Laajennettu oppivelvollisuusikä kestää 18 ikävuoteen asti. Lyhentämällä ammattikoulun kestoa kahteen vuoteen voitaisiin osa toisen asteen tutkinnoista mahduttaa oppivelvollisuusiän sisälle, mikä ehkäisisi keskeyttämisiä, selittää Mäenpää.
&nbsp;

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?

Suomi ei enää pärjää edellisvuosien tapaan koulutuksen tilaa mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Oppimistulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 lähtien. Opetusministeri Li Andersson esitti <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/711a2168-7e83-4baf-afd1-e612bd9631e3?fbclid=IwAR3CDwr36-HjltYeMB7uACQqDETIBA863MYs--eorjjsd8wsdHc0y0E673E">Iltalehdessä</a>, että oppilaskohtaisen rahoituksen väheneminen olisi heikentyneiden tulosten taustalla.

Sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ari Koposen mukaan opetusministeri Li Andersson puhuu vain osaksi oikeista ja todellisista ongelmista.
&#8211; Anderssonin selittelyt ontuvat ja sisältävät valtavan ideologisen latauksen. Varmasti rahaa suurempina syinä ovat muun muassa inkluusio, erityisopetuksen puute, kasvaneet luokkakoot, ongelmat perheissä, opettajien jaksaminen, älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden turha käyttö oppitunneilla, auktoriteetin puute ja kurinpidolliset ongelmat sekä haitallinen maahanmuutto, listaa Koponen.
Asiat eivät korjaannu menemällä monikulttuurisuus edellä
Koponen on esittänyt omia <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttajataustaisten-oppilaiden-oppimisvaikeuksista-ja-heikosta-kielitaidosta-uskallettava-puhua-koponen-tama-ei-ole-rasismia-vaan-realismia/">näkemyksiään</a> heikentyneistä oppimistuloksista jo <a href="https://stage.sudev.fi/koponen-huolissaan-haittamaahanmuuton-aiheuttamista-ongelmista-kouluissa-vakivaltaa-jengiytymista-muiden-oppilaiden-koulunkaynnin-terrorisoimista/">aiemminkin</a>.
&#8211; Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %. Asiat eivät valitettavasti korjaannu kieltämällä totuus, menemällä monikulttuurisuus edellä tai lisäämällä vain rahoitusta. Ongelmista pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä, koska vain silloin voimme puuttua aitoihin juurisyihin, vaatii Koponen.
&nbsp;

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”

koulutuksen rahoitus

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Ammattilaiset kiittävät perussuomalaisia linjauksista perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseksi: ”Haluamme vaatimustasot kuntoon”

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Purra: Ammattikouluihin oppimistakuu, lisää lähiopetusta ja opetusta oikeille aloille: ”Kolmivuotinen koulu, jossa on paljon ilmaa, tappaa monien motivaation”

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?

Koponen ei niele Li Anderssonin selityksiä Suomen heikentyneistä oppimistuloksista: ”Meillä on Suomessa peruskouluja, joissa ulkomaalaistaustaisia oppilaita on jo 70 %”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025