Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

köyhyysraja

Eläkeläiset, jotka ovat olleet omalla työpanoksellaan rakentamassa hyvinvointivaltiota, uhkaavat pahasti jäädä maailman tapahtumien jalkoihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Maailmassa on tällä hetkellä moni palanen levällään. Ensin koronaepidemia yllätti kansakunnat ja heijastui lähes jokaisen ihmisen arkeen tavalla tai toisella. Seuraavaksi yllätti Putinin Venäjä hyökkäämällä Ukrainaan ja sotkemalla erityisesti Euroopan turvallisuusilmapiirin sekä talouden rattaat pahemman kerran, Kike Elomaa kirjoittaa.
&#8211; Suomessa nämä muutokset näkyvät muun muassa rajusti kallistuneina hintoina. Energian ja elintarvikkeiden räjähdysmäisesti kohonnut hintataso keventää lähes jokaisen suomalaisen kukkaroa. Hinnannousu kurittaa eritoten heikommassa asemassa olevia kansalaisia, kuten pieneläkeläisiä, lapsiperheitä, opiskelijoita, pienyrittäjiä sekä muita pienituloisia suomalaisia.
Moni elää köyhyysrajan alapuolella
Elomaa on erityisen huolissaan talousvaikeuksien kanssa kamppailevasta eläkeläisistä, jotka uhkaavat pahasti jäädä maailman tapahtumien jalkoihin.
&#8211; Merkittävä osa eläkeläisistä sinnittelee varsin pienellä rahasummalla kuukaudesta toiseen ja osa elää jopa köyhyysrajan alapuolella. Eläkkeensaajia on hieman yli 1,6 miljoonaa, joten kyseessä on todella suuri joukko.
&#8211; Eläkeläiset ovat kansanryhmä, joka ei pienestä valita. On totuttu selviämään itse ja apua pyydetään vasta kun ollaan aivan katki, jos silloinkaan. Heidän äänensä ei myöskään somemaailmassa nouse kuuluviin. Eläkeläisten vaikeuksien mittakaava jää tämän seurauksena herkästi pimentoon meiltä poliitikoiltakin, Elomaa myöntää.
Arki on pieneläkeläiselle todella tyly
Elomaa järjesti kansanedustajakollegansa Toimi Kankaanniemen kanssa eläkeläisten taloustilannetta käsittelevän tilaisuuden Eduskunnan kansalaisinfossa. Tapahtumassa oli luonnollisesti läsnä myös eläkeläisten edustajia, jotka kertoivat, miltä maailma näyttää pienituloisen eläkeläisen silmin juuri tällä hetkellä.
&#8211; Kuva siitä, mitä arki voi olla syrjäseudulla kaukana palveluista ja sähkösyöpössä vanhassa talossa asuvalle pieneläkeläiselle on todella tyly. Vaikka miten säästäisi ja jättäisi jopa lääkkeet ostamatta, eivät rahat yksinkertaisesti riitä. Iän karttuessa arjen menot tuppaavat kasvamaan, kun lääkkeisin ja terveyskeskuskäynteihin uppoaa pitkä penni.
Eläkkeet laahanneet hintojen perässä
Digipalvelut ovat pääsääntöisesti edullisin kanava hoitaa monenlaisia arjen asioita. Monet ikäihmiset eivät omista välttämättä digiasioinnin mahdollistavia laitteita tai eivät osaa niitä käyttää.
&#8211; Fyysisten palvelupisteiden verkosto sen sijaan harvenee vuosi vuodelta, oli kyse sitten pankki- tai terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa suoraan kasvavia arjen asioinnin haasteita ja lisää matkakustannuksia. Julkinen liikenne ole syrjäseuduilla kaikille edes vaihtoehto reissata kylille asioita hoitamaan, Elomaa huomauttaa.
&#8211; Osa suomalaisista eläkeläisistä on mahdottoman edessä ja rahat yksinkertaisesti loppuvat kesken. Nyt on korkea aika tehdä tälle epäkohdalle jotain. Vaikka eläkkeisiin on tulossa korotuksia vuoden 2023 alussa, ei pidä unohtaa sitä faktaa, että eläkkeet ovat laahanneet hintojen nousun perässä jo vuosikausia. Näin ollen pienimpiä eläkkeitä tulisi ehdottomasti korottaa roimasti.
Suomi ei voi kääntää selkäänsä
Elomaa muistuttaa, että pienemmillä eläkkeillä ei ole edes teoriassa mahdollista tulla toimeen tällä hetkellä.
&#8211; Suomi ei voi yksinkertaisesti kääntää selkäänsä sadoille tuhansille eläkkeen riittämättömyyden kanssa kamppaileville suomalaisille. Keväällä 2023 valittavan hallituksen on viipymättä alettava toimiin eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi.

Elomaa: Eläkkeet eivät riitä arjen menoihin

Vasemmistoliitto aikoo esittää tulevassa budjettiriihessä ulosoton suojaosan väliaikaista korottamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on tyytyväinen hallituspuolueen ehdotukseen, jota perussuomalaiset ovat ajaneet jo pitkään. Koponen toivoisi lisäksi myös taulukkomaksujen poistamista ja ulosoton kohdistamista korkojen sijasta pääomaan.

&#8211; Hallitus ei ole tällä vaalikaudella esittänyt ulosoton suojaosuuden korottamista, mutta nyt vasemmistoliitto on ehdottamassa tätä budjettiriihessä. Olen yhdessä puolueeni kanssa ajanut asiaa aktiivisesti läpi koko eduskuntakauden, ja vihdoin myös hallituspuolue on tullut kanssamme samoille linjoille. Tämän ei kylläkään pitäisi olla vain väliaikainen toimi, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen.
Köyhyysrajan alla elävien määrä tuplaantunut 1990-luvulta
Suomessa köyhyysrajaksi määritellään 1 229 euroa. 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus kansasta on kasvanut alle 8 %:sta nykyiselle 16 %:n tasolle.
&#8211; Yksinasuvan suojaosuus ulosotossa on alle 700 euroa kuukaudessa, mikä aiheuttaa tarvetta lisääntyneelle toimeentulotuelle siitäkin huolimatta, että velalliselle olisi mahdollista elättää itsensä omilla työtuloillaan.
&#8211; Suojaosuus ei myöskään ole linjassa velkajärjestelyn suojaosuuden kanssa, jossa määritellään henkilön tosiasialliset elinkustannukset kuukaudessa. Yleensä tämä summa on huomattavasti lähempänä mediaanituloista laskettavaa köyhyysrajaa kuin nykyinen suojaosuus, selostaa Koponen kirjallisessa kysymyksessään hallitukselle jo vuonna 2019.
Ehdotettu muutos velallisten auttamiseksi ei yksin riitä
Vaikka Koponen on tyytyväinen vasemmistoliiton ehdotukseen suojaosuuden korotuksesta, eivät toimet velallisten auttamiseksi tällä mahdollisella muutoksella ole riittävät. Koponen toivoisi myös taulukkomaksujen poistoa ja ulosoton kohdistamista pääomaan, ei korkoihin.
&#8211; Velkojen maksujärjestys ulosotossa on korot, pääoma ja kulut. Jos velkoja on useita, niin niiden pääoma ei lyhene lainkaan ja velallinen maksaa ainoastaan korkoja ja niiden korkoja kunnes velka vanhenee, vaikka velalliselle olisi järkevämmällä maksujärjestelyllä mahdollista maksaa velka pois. Lisäksi velalliselta perittävät ulosoton taulukkomaksut hidastavat tosiasiallisen velan maksamista, kertoo Koponen.
Koponen muistuttaa, että velkaa peritään ennen sen lopullista vanhenemista 15—25 vuotta, joka on ajallisesti enemmän kuin rangaistus murhasta, josta kärsitään keskimäärin 14,2 vuotta. Huomionarvoista on myös, etteivät maksuvaikeudet yleensä johdu rikollisesta toiminnasta, vaan taustalla on usein työttömyyttä ja sairastumisia sekä epäonnea liiketoiminnassa.
&nbsp;

Hallituspuolue esittämässä ulosoton suojaosuuden väliaikaista korottamista – Koponen: ”Tämän ei kylläkään pitäisi olla vain väliaikainen toimi”

Kansalaistottelemattomuus nostaa päätään Britanniassa. Älä maksa -liike (engl: &#8221;Don&#8217;t pay&#8221;) kerää ihmisiä yhteen. Liikkeen viesti &#8221;en maksa, ei ole rahaa&#8221; (engl: &#8221;Can´t pay, won´t pay&#8221;) on jo kerännyt yhteen tuhansien kansalaisten yhteenliittymän, joka aikoo jättää mahdottomiksi käyvät sähkö- ja kaasulaskut maksamatta. Energiayhtiöt näyttävät unohtaneet, millainen on ahneen loppu.

Energian tavoittamattomiin karkaavat hinnat uhkaavat ajaa miljoonia brittejä köyhyyteen. Lokakuussa kaasun ja sähkön hinnat nousevat taas ja silloin kuppi on menossa nurin monelta. Vaihtoehdot ovat lähinnä siinä, aikooko ihminen syödä vai palella.
-Tilanne on kamala, varsinkin kun kotona on kolme teini-ikäistä lasta. He eivät ole tarpeeksi vanhoja käymään töissä ja siksi he luottavat meihin. On todella pelottavaa, kun ei voi taata lapsilleen turvallista elämää, kertoo opettaja Sheffieldistä The Guardianissa.
<h4>Maksulakko laajenee kaiken aikaa</h4>
Maksulakon takana on anonyymi <a href="https://dontpay.uk/">Don´t Pay UK -liike</a>. Kansalaistottelemattomuus puhuttaa saarivaltiossa, ja <a href="https://www.theguardian.com/commentisfree/2022/aug/04/winter-refusing-pay-energy-bills-pledge-campaign">media odottaa</a>, mitä tuleman pitää.
Lokakuun ensimmäisen päivän maksulakkoon osallistumassa sivuston tämänhetkisen tiedon mukaan 100 000 ihmistä – ja joukko kasvaa kaiken aikaa.
Lokakuun alusta energian hintakatto nousee Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Tällöin miljoonien kuluttajien energialaskujen odotetaan yltävän jälleen uusiin ulottuvuuksiin. Kansa saattaa brittimedian mukaan lähteä tuolloin kaduille.
Konsulttiyhtiö Cornwall Insightin mukaan tyypillinen vuosittainen kaasu- ja sähkölasku <a href="https://www.bbc.com/news/business-58090533">noussee</a> lokakuussa 3 358 puntaan. Lokakuussa 2021 keskimääräinen vuosilasku oli 1 400 puntaa.

Energian hinnat ylittivät brittien kipurajan, Don’t pay -liike leviää – 100 000 brittiä uhkaa jättää laskut maksamatta talven tullen, koska rahaa ei ole

Libanon on käytännössä romahtanut valtio, jonka asukkaista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kyprokselle ja EU:n alueelle on 175 kilometrin hengenvaarallinen merimatka. Yhä useammat ovat valmiita ottamaan riskin.

Libanonissa asuu 2,2 miljoonan paikallisen lisäksi 1,5 miljoonaa syyrialaista ja yli 200 000 palestiinalaista pakolaista. 80 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, syyrialaisista jopa 89 prosenttia.
Kansalaisten ostovoima katosi viimeistään silloin, kun Libanonin punnan arvosta oli haihtunut 90 prosenttia. Inflaatio jyllää edelleen. Libanon on tuonut elintärkeästä vehnästään 96 prosenttia Ukrainasta ja Venäjältä. Venäjän hyökkäyssota katkaisi viljantuonnin.
Maan julkiset palvelut ovat romahtaneet Beirutin sataman räjähdyksen ja pandemian seurauksena. Valtion täydellisen romahtamisen ovat paradoksaalisesti estäneet maan lukuisat uskonnolliset ja poliittiset ryhmät sekä kansainvälinen <a href="https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/where/middle-east/lebanon_en">humanitaarinen apu</a>.
Lyhyt matka Euroopan unioniin
Libanonissa elää omassa kuplassaan myös satumaisen vauraita ihmisiä. Ei kuitenkaan liene ihme, että huomattava osa asukkaista miettii lähtöä maasta. Lähtöä helpottaa maantieteellisesti se, että valtio sijaitsee 175 kilometrin merimatkan päässä Kyproksesta ja Euroopan unionista.
<a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/6/7/lebanese-army-arrests-people-trying-to-sail-to-europe">Aljazeeran</a> mukaan onkin odotettavissa, että kesän myötä pakolaisvirta Libanonista Eurooppaan kasvaa.
Kesäkuun alussa Libanonin hallituksen sotilasviranomaiset pidättivät 64 hengen seurueen veneestä Tripolin edustalla. Eurooppaan oli lähdössä 64 libanonilaista, palestiinalaista sekä syyrialaista.
Epätoivoinen pakoyritys päättyi katastrofiin
Huhtikuun lopulla 60 pakolaista kuljettanut vene <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/4/23/migrant-boat-capsizes-off-tripoli-lebanon">upposi</a> Tripolin edustalla, kun viranomaiset yrittivät estää veneen matkan avomerelle. Seitsemän uhrin ruumiit on löydetty ja kuusi henkilöä on vielä kateissa. Ihmissalakuljettajien 10-metrinen vuonna 1974 valmistunut alus oli suunniteltu kantamaan kuusi henkilöä.
Satamassa omaiset odottivat tietoja uhreista ja selviytyneistä ja eräs heistä purki tuntojaan <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20220424-lebanon-hunts-for-survivors-after-migrant-boat-capsizes">France24</a>-uutisille:
&#8211; Veljenpoikani ja hänen viisi lastaan sekä kaksosia odottava vaimonsa, he yrittivät paeta nälkää ja köyhyyttä.

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

köyhyysraja

Elomaa: Eläkkeet eivät riitä arjen menoihin

Hallituspuolue esittämässä ulosoton suojaosuuden väliaikaista korottamista – Koponen: ”Tämän ei kylläkään pitäisi olla vain väliaikainen toimi”

Energian hinnat ylittivät brittien kipurajan, Don’t pay -liike leviää – 100 000 brittiä uhkaa jättää laskut maksamatta talven tullen, koska rahaa ei ole

Libanon on pakolaisten uusi portti Eurooppaan – EU on lyhyen mutta vaarallisen merimatkan päässä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025