Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kriisimaat

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu valtioneuvoston selonteosta EU-politiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen nosti salikeskustelussa esiin, kuinka liittovaltiokehitystä ja vallan keskittämistä on vaivihkaa ajettu EU:ssa eteenpäin kriisien varjolla.

&#8211; Kriisien iskiessä EU-eliitti vetoaa aina välttämättömyyteen ja toteaa, että EU:n integraatiota on pakko syventää ja yhteisvastuuta lisättävä kriisien taltuttamiseksi. Viimeksi koronakriisiä käytettiin härskisti hyväksi, kun EU:ssa sovittiin mittavasta elvytyspaketista. Nyt EU:ssa puuhataan jo uutta sosiaalirahastoa, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Ilmastopakettiin sisältyvä sosiaalirahasto on käytännössä uusi tulonsiirtomekanismi. Täytyy muistaa, että uudet tulonsiirtomekanismit ovat yritys laajentaa EU:n valtaa ja yhteisvastuuta. Nyt EU:n päätäntävaltaa yritetään laajentaa sosiaalipolitiikan alalle, jonka on aiemmin katsottu kuuluvan kansallisen päätäntävallan piiriin.
Hallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla
Immosen mukaan Suomessa on aloitettava laaja keskustelu EU:n tulevaisuudesta eli siitä, minkälaisen EU:n suomalaiset haluavat ja millä tavalla pystytään parhaiten turvaamaan suomalaisten etujen toteutuminen.
&#8211; Nykyhallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla, eikä sillä ole visiota EU:n tulevaisuudesta. On valitettavaa, ettei hallitus puolusta Suomen etuja eikä määrätietoisesti vastusta tulonsiirtounionia ja liittovaltiokehitystä. Jos se vastustaisi tätä, olisi hallituksen korkea aika sanoa ääneen, että ”nyt riittää &#8211; emme halua syventää integraatiota emmekä maksaa taloutensa huonosti hoitaneiden maiden törsäilyä”. Hallituksen on puolustettava Suomen kansallista suvereniteettia.
EU:n kehityssuunta huolestuttaa
Immosen mukaan EU on kehittynyt jo pitkään suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita kasvatetaan ja talouspoliittista päätöksentekoa keskitetään yhä enemmän harvalukuisen EU-eliitin käsiin. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.
&#8211; Kehityssuunta on huolestuttava. Toisaalta integraation syventäminen ja tulonsiirrot ovat EU-elitiin ainoa keino pitää EU ja euroalue ylipäänsä kasassa. Jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla paikkaillaan euroalueen epäoptimaallisuuksista aiheutuvia ongelmia ja jäsenmaiden holtitonta taloudenpitoa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että euroalueen kasassa pitäminen edellyttää integraation syventämistä, lisääntyvää yhteisvastuuta ja jatkuvia tulonsiirtoja vahvemmista kansantalouksista heikompiin kansantalouksiin.
Talouskurin puute johtaa moraalikatoon
EU:ssa kaavaillaan unionin taloussääntöjen uudistamista. Tähän asti velkakurisäännöillä on ollut keskeinen rooli, vaikka sääntöjä ei ole kyettykään kaikissa jäsenmaissa noudattamaan.
&#8211; Hallituksen on ajettava EU:ssa tiukkaa talouskuria ja vaadittava sääntöjen noudattamista. Jos talouskuria ei ole, suomalaiset joutuvat jatkossa enenevässä määrin kriisimaiden vastuuttoman taloudenpidon maksumiehiksi. Talouskurin puute johtaa moraalikatoon. Jokaisen jäsenvaltion tulee vastata sille kuuluvista velvoitteistaan eikä odottaa ulkopuolista pelastajaa, Immonen toteaa.
EU:n alettava noudattaa omia sääntöjään
Immosen mukaan EU:ssa on ryhdyttävä noudattamaan perussopimuksiin kirjattuja sääntöjä.
&#8211; Esimerkiksi elpymispakettiin liittyy runsaasti juridisia ongelmia. Paketille ei ollut osoitettavissa selkeää oikeusperustaa unionin perussopimuksista, ja perussopimusten tulkintaa laajennettiin ennennäkemättömällä tavalla. Tällainen toiminta syö luottamusta sopimuspohjaiseen järjestelmään.
Elpymispaketeista tulossa pysyvä järjestely
Immonen ei allekirjoita argumenttia elpymisrahaston kertaluonteisuudesta.
&#8211; Unionissa ei ole peitelty sitä, että elpymispaketista on tulossa uusi toimintatapa ja pysyvä järjestely, jota tullaan käyttämään jatkossakin kriisien iskiessä. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo ennen kuin elpymispaketti hyväksyttiin.
&#8211; Suomen tärkeintä taloudellista valtaoikeutta, talouspoliittista budjettivaltaa, on suojeltava. Hallituksen on kaikin keinoin turvattava Suomen kansallisen budjettisuvereniteetin toteutuminen jatkossa. Suomi ei saa hyväksyä uusia elpymispaketteja tai muitakaan tulonjakomekanismeja. EU on palautettava itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelimeksi ja yhteismarkkinoita ylläpitäväksi kauppaliitoksi. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Perussuomalaiset eivät tue EU:n velkapakettia ja suomalaisten rahojen lähettämistä huonosti taloutensa hoitaneille kriisimaille.
 
Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi EU:n elpymispaketin tarkoittavan merkittävää toimivallan siirtoa Suomelta EU:lle.
&#8211; Tämä on perustuslainmukaisuuden valvontaa suorittavan valiokunnan virallinen kanta asiaan, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Nyt kun EU:n velkapaketin oikeudellinen arvio on suoritettu, on seuraavaksi poliittisen arvion vuoro. Tämä arvio tullaan suorittamaan mittaamalla paketin poliittinen kannatus eduskunnan suuressa salissa siitä äänestämällä. Kaikki kansanedustajat pääsevät äänestämään paketin puolesta tai sitä vastaan &#8211; tai sitten ”tyhjää”, kuten kokoomuksen eduskuntaryhmä ryhmäpäätöksessään linjasi.
EU uhkailee ja painostaa jäsenvaltioitaan
Immonen kirjoittaa Facebookissa, että EU:sta on jo esitetty uhkauksia Suomea kohtaan ja varoiteltu paketin kaatumisen seurauksista. Siitä seuraisi EU:n mukaan Suomelle merkittävä mainehaitta ja maamme joutuisi ennennäkemättömän poliittisen painostuksen kohteeksi.
&#8211; EU on demokratian vastainen ylikansallinen elin, joka ei anna mitään arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden itsenäisille päätöksille, jos ne ovat vähänkään ristiriidassa EU:n suuren liittovaltiosuunnitelman kanssa. Sen toimintatapoihin kuuluu oleellisesti uhkailu ja painostus yksittäisiä jäsenvaltioita kohtaan, mikä kävi viimeksi selvimmin ilmi Britannian EU-eroprosessin aikana.
&#8211; Pitäisi olla täysin selvää, että Suomen eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailujen edessä. Silti vanhat puolueet ovat olleet suuressa paniikissa velkapaketin kohtalosta – ilmeisesti myös kokoomus, koska on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, Immonen kirjoittaa.
Kokoomus olisi voinut kaataa paketin
Immonen muistuttaa, että kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus kaataa paketti. Nyt velkapaketti tulee käytännössä hyväksytyksi kokoomuksen tyhjillä äänillä. Äänestyksessä annettuihin ääniin ei lueta tyhjiä eikä hylättyjä ääniä (PeVM 10/1998 vp), jolloin hallituspuolueiden äänet riittävät paketin hyväksymiseksi.
&#8211; Kokoomus olisi siis voinut päätyä äänestämään myös toisin ja toimia vastuullisesti kaatamalla velkapaketin äänillään. On selvää, että tämän äänestyspäätöksen jälkeen kokoomuksen on vaikeaa puhua enää vastuullisen talouspolitiikan puolesta. Antamalla siunauksensa merkittävälle askeleelle EU:n velka- ja tulonsiirtounionin suuntaan se käytännössä tulee hyväksyneeksi suomalaisten rahojen lapioimisen EU:n kriisimaille.
&#8211; Vastuullisuuteen nojaavana puolueena perussuomalaiset ei EU:n velkapakettia luonnollisestikaan hyväksy ja tulemme äänestämään sitä vastaan eduskunnassa.
&nbsp;

Immonen: Vanhat puolueet paniikissa velkapaketin kohtalosta – ”Eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailulle”

Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto haastoi hallitusta koronavirusepidemian talousvaikutuksista huhtikuun ensimmäisellä kyselytunnilla. Lisäksi hän on kiinnittänyt huomiota euroalueen ja sen pankkien mahdolliseen kriisiytymiseen.

Sakari Puiston mukaan Suomella on oltava suunnitelmat euroalueen talousriskien varalle, jotta maamme taloudellinen vakaus ei koronakriisin keskellä vaarannu.
&#8211; Realistinen tilannetaju siitä, mitä tapahtuu taloudessa laajemminkin, on välttämätöntä. Eri valtiot ja keskuspankit ovat tehneet mittavia elvytystoimia, ja silti myllerrys on melkoista, kansanedustaja toteaa.
&#8211; On hyvin mahdollista, että edessä on euroalueen ja sen pankkien kriisiytyminen. Nämä vaikutukset voivat näkyä lainamarkkinoilla, euron toimintakyvyssä, Suomen maksusitoumuksissa ja niin edespäin.
Rahoille käyttöä kotimaassa
Italian pääministeri on jo väläyttänyt Euroopan vakausmekanismin EVM:n käyttöönottoa koko 500 miljardin euron tulivoimallaan. Suomi on maksanut sinne jo pääomaa 1,44 miljardia euroa, ja vaadittaessa Suomen maksusitoumus olisi 12,5 miljardia euroa.
&#8211; Sinne voisi siis hujahtaa hetkessä enemmän kuin hävittäjähankintoihin!
Myös euroalueen yhteisistä velkakirjoista on keskusteltu.
&#8211; Näissä Suomi voisi joutua rahoittamaan kriisimaita ja pankkeja miljardeilla, vaikka meidän omalle rahalle on takuulla akuuttia käyttöä täällä, Puisto ihmettelee.
Euroalueen valtiovarainministerit kokoustavat tiistaina.

Puisto herättelee hallitusta koronan talousriskeistä: Suomi voi joutua rahoittamaan euroalueen kriisimaita ja pankkeja miljardeilla

kriisimaat

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Immonen: Vanhat puolueet paniikissa velkapaketin kohtalosta – ”Eduskunnan ei tule alistua EU:n uhkailulle”

Puisto herättelee hallitusta koronan talousriskeistä: Suomi voi joutua rahoittamaan euroalueen kriisimaita ja pankkeja miljardeilla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025