Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kriisivalmius

Jimmie Åkesson haluaa leikata EU:n ilmastotavoitteita: ”Itseruoskinnan on loputtava ja ideologinen leikkimökki pistettävä päreiksi”

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen katsoo, että Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta, maamme kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta.

&#8211; Saumaton yhteistyö, tiedonvaihdon tiivistäminen ja kriisivalmiuden tehostaminen alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme, Mikko Polvinen korosti Itämeren parlamentaarikkokonferenssin energiaturvallisuustyöryhmän kokouksessa Latvian Riiassa maanantaina.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC haluaa vähentää Itämeren maiden riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista. Samalla parlamentaarikot etsivät keinoja varmistaa mahdollisimman puhtaan ja edullisen energian saanti ja tukea alan innovaatiotoimintaa.
Tavoitteena yhteiset digitaaliset energiamarkkinat
BSPC päätti energiaturvallisuustyöryhmän perustamisesta elokuussa Itämeren alueen jännittyneen geopoliittisen tilanteen takia. Suomen ja Viron välisen Itämeren pohjassa kulkevan kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioituminen epäselvissä olosuhteissa viritti vilkasta keskustelua mahdollisimman tehokkaasta yhteisvarautumisesta monitahoiseen hybridihäirintään.
Työryhmässä pohditaan myös, miten Itämeren maat voisivat vauhdittaa yhteisiä digitaalisia energiamarkkinoita, jotka olisivat sopeutumiskykyisiä niin ulkoisten kuin sisäistenkin uhkien edessä.
<a href="https://www.bspc.net/">Itämeren parlamentaarikkokonferenssi</a> syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.
Suomi isännöi seuraavan työryhmän kokouksen maaliskuussa 2024.
&nbsp;

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Kärjet kentällä -vaalikiertue kipusi kauppakeskus Ison-Omenan vintille ja antoi palaa kirjaston Stagella. Räjähtävät valtakunnalliset kysymykset osin loistivat poissaolollaan, sillä Leena Meri, Antti Kaikkonen, Antti Lindman ja Kai Mykkänen olivat liikkeellä Uudenmaan asialla. Tilaisuuden veti ja kysymykset asetti Länsiväylän päätoimittaja Heli Koivuniemi.

Liikkeelle lähdettiin yleisellä turvallisuusteemalla. Puolustusministeri, keskustan Antti Kaikkonen pääsi alustamaan ikään kuin asiantuntijan ominaisuudessa. Erimielisyyttä tulevasta Nato-jäsenyydestä ei löytynyt, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri halusi painottaa oman puolustuskyvyn merkitystä:
&#8211; Kaikista tärkeintä on se, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin omiin puolustusvoimiin ja maanpuolustustahtoon. Jos siihen sitten tulee jotakin lisää, jota on tarpeen tulla, niin se on ihan hyvä asia, Meri painotti.
Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen oli valmis jo miettimään sitäkin, millaista Nato-Suomea olemme rakentamassa. Hänen mukaansa ”Suomen täytyy olla aktiivinen Nato-toimija, joka aktiivisesti vahvistaa Pohjoismaiden turvallisuutta”.
”Kriisivalmius koulujen oppiaineeksi”
Asevelvollisuudesta oltiin porukalla &#8211; parlamentaarisesti tehdyn selvitystyön mukaisesti &#8211; sitä mieltä, että kutsunnat kuuluvat kaikille sukupuolille.
&#8211; Liityin itse Hyvinkään reserviläisiin ja aloitin ampumaharrastuksen ja olen nyt käynyt ampumassa, ainakin tauluun meni kaikki, Meri totesi.
&#8211; Olen huomannut, kuinka vähän ihmisillä on tietoisuutta esimerkiksi väestönsuojien sijainnista, mitä jos vesi loppuu? Ihan tällaiset kansalaistaidot pitäisi jokaisella olla kriisien varalta. Se voisi olla koulussa ihan oppiainekin.
Joukkoliikenne ei palvele kaikkia
Asuntorakentamisesta ja liikenneyhteyksistä käytiin vilkasta keskustelua. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että jokainen saa itse valita asuinpaikkansa, eikä yhteiskunnan ole syytä siihen puuttua. Miten tämä sitten toteutuu, siitä mielipiteet hiukan harottivat.
&#8211; Kysyntää on yhä enemmän sinne, mistä on hyvät liikenneyhteydet, missä on hyvät palvelut ja minne on ylipäänsä helppo tulla, sanoi kansanedustaja Antti Lindtman ja ilmoitti kannattavansa asumisen ja liikkumisen tiivistä yhteen kytkemistä.
&#8211; Asumisen vapauteen kuuluu liikkumisen vapaus ja kuten panelistit totesivat, joukkoliikenne ei todellakaan palvele kaikkia, Meri huomautti.
&#8211; Kaikkialle ei voi rakentaa metroa eikä junaraidetta ja sitten pitää liikkua autoilla eli meidän pitäisi myös panostaa tiestön hyvään kuntoon.
”Kaikki eivät voi olla valtiolla duunissa”
Valtiontalouden osalta paneelin osanottajat olivat sitä mieltä, että nykytilanteen oikaisemiseksi on pakko tehdä jotakin. Keinoista olikin sittten jonkin verran erilaisia näkemyksiä. Ehkä niin voisi tiivistää, että tarvitaan sekä keppiä, että porkkanaa valtiontalouden saattamiseksi tasapainoon jollakin kohtuullisella aikavälillä.
Perussuomalaiset kääntäisi säästöistä puhuttaessa katseen esimerkiksi suursäätiöihin ja yhdistyksiin. Kehitysavusta olisi mahdollista leikata, samoin Ylen rahoituksesta. Maahanmuuttoon liittyviin kuluihin olisi ylipäänsä syytä puuttua, kuten puolue on jo pitkään vaatinut.
&#8211; Perussuomalaiset lähtevät kyllä siitä, että emme veroja korota. Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää. Eikä myöskään yrityksillä. Yritykset ovat kuitenkin niitä, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä. Kaikki eivät voi niin sanotusti olla valtiolla duunissa.

Leena Meri: Veronkorotusten tie on käyty loppuun – ”Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne on Vapaan Pohjolan ryhmäkokouksessa valittu yksimielisesti puolueryhmän puheenjohtajaksi. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ranne on edustanut perussuomalaisia Pohjoismaiden neuvostossa vuodesta 2019 asti ja toimii Pohjoismaiden neuvoston varapresidenttinä vuoden 2022.

Puolueryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin ruotsidemokraattien kansanedustaja Angelika Bengtsson. Bengtsson on edustanut Pohjoismaiden neuvostossa ruotsidemokraatteja vuodesta 2018.
&#8211; Haluamme lisää pohjoismaista yhteistyötä, jossa keskitytään kansalaisten turvallisen, kohtuuhintaisen ja hyvän perusarjen suojelemiseen, puolustamiseen ja rakentamiseen, toteaa Lulu Ranne.
&#8211; Pohjoismaiden neuvostolle aikaisemmin tabuista aiheista kuten haittamaahanmuutosta ja pohjoismaiset rajat ylittävästä jengirikollisuudesta ei saa täälläkään enää vaieta. Puolueryhmämme ajaa myös yhdessä rintamassa järkevää ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, jossa päästöjä vähennetään sitä mukaan kuin se on teknistaloudellisesti kestävää ja kansalaisten kukkarolle sopivaa.
Uudistumiselle luonteva hetki on nyt
&#8211; Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, ja sille on myös kansalaisten tuki. Organisaatio on kuitenkin jäänyt ajastaan jälkeen, ja sitä on välttämätöntä uudistaa. Kaikki pohjoismaista yhteistyötä tekevät voimat on valjastettava tehokkaasti Pohjolan kansalaisten käyttöön. Uudistamiselle luonteva hetki on nyt, kun olemme pian kaikki Natossa ja neuvosto täyttää 70 vuotta, lisää Bengtsson.
Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -puolueryhmään kuuluvat perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue. Kymmenen vuotta tänä vuonna täyttänyt Vapaa Pohjola haluaa vaalia pohjoismaalaista elämäntapaa ja kulttuuria ja mm. parantaa pohjoismaalaista yhteistyötä huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja kriisivalmiuden osalta.
Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus
Vapaa Pohjola kokousti eduskunnassa Pohjoismaiden neuvoston istuntojen alla. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat vuotuiseen istuntoonsa 1.-3. marraskuuta. Pohjoismaiden neuvostossa istuu 87 parlamentaarikkoa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Islannista. Pohjoismaiden neuvosto täytti tänä vuonna 70 vuotta. Yhtenä teemana tämän vuoden istunnossa on pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus.
&nbsp;

Lulu Ranne Vapaan Pohjolan puheenjohtajaksi: ”Haittamaahanmuutosta ja pohjoismaiset rajat ylittävästä jengirikollisuudesta ei saa täälläkään enää vaieta”

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikon täysistunnossa eduskunnan pankkivaltuuston kertomusta 2021. Jo helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi jättänyt perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puhui asian puolesta myös keskiviikon täysistunnossa.

&#8211; Jätin helmikuun loppupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Silloin kun keräsin siihen nimiä, niin osa edustajista sanoi, että elän menneisyydessä. Siinä kävi kuitenkin sitten sillä lailla hauskasti, että Suomen Pankki teki juuri samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen noin viikon päästä omasta toimenpidealoitteestani, Juha Mäenpää naurahti huvittuneena.
Käteinen tärkeää huoltovarmuuden kannalta
Käteinen on tärkeä maksutapa kriisivalmiuden kannalta, ja käteistä voi käyttää maksutapana myös silloin, kun sähköiset maksutavat eivät syystä tai toisesta toimi.
&#8211; Tässä on hyvä osata erottaa myös se, että meillä voi olla katkos esimerkiksi sähkössä tai sitten katkos tietoliikenneverkoissa. Toimenpidealoitteessani korostin sitä, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikana. Eli jos verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteissa, selvensi Mäenpää puheessaan.
Ihmisten usko rahajärjestelmään saattaa horjua
Toimenpidealoitteessaan Mäenpää viittasi myös talousasiantuntijoiden kantoihin käteiseen liittyen. Yle uutisoi toukokuussa 2020 Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomistin Gabriel Söderbergin näkemyksistä asiasta. Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit. Niillä on aina riski mennä konkurssiin. Ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.
Söderberg pitää tällaista tulevaisuutta huolestuttavana. Ihmisten luottamus koko rahajärjestelmään saattaa horjua, mikäli he menettävät mahdollisuuden vaihtaa tileillään olevat digitaaliset varat käteiseksi. Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitilillä oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa pyydettäessä rahaa.
Keskuspankkien digitaaliset valuutat eivät ole ratkaisu
Mäenpää linjasikin, että käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia.
&#8211; Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia, esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa, ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu, huomautti Mäenpää vielä puheensa lopuksi.
&nbsp;

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Kiinnostus erilaisia maanpuolustuksellisia ja turvallisuuteen liittyviä koulutuksia kohtaan on lisääntynyt Suomessa huomattavasti niin reserviläisten kuin muiden suomalaisten parissa viime viikkoina. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula vaatii nopeasti lisää resursseja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen suomalaisten henkisen kriisinkestävyyden parantamiseksi.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) kertoi tiedotteessaan, että vapaaehtoinen maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla. Kurssit täyttyvät nopeasti ja uusia avataan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simulan mukaan kasvaneeseen kysyntään on ripeästi myös vastattava lisäämällä rahoitusta.
&#8211; Suomalaisten maanpuolustustahto on vahvaa, ja ihmiset ovat olleet kiinnostuneita siitä, millä tavoin he voisivat vahvistaa maanpuolustusosaamistaan tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Kun kysyntä on kovaa, on siihen vastattava nopeasti, Simula linjaa.
Kansan toimintakyvyn ylläpito tärkeää
Kansanedustaja Simula jätti hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, onko hallituksella valmiutta lisätä rahoitusta vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen mahdollisimman ripeästi jo kesken vuotta.
&#8211; Kurssit lisäävät valmiutta toimia kriisitilanteissa ja helpottavat samalla epätietoisuutta ja ahdistusta, joita tilanne on eittämättä monissa suomalaisissakin herättänyt. On tärkeää pitää koko kansan toimintakykyä yllä ja parantaa myös henkistä kriisinkestävyyttämme, Simula summaa.
&nbsp;

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnassa Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhlapäivänä tiistaina toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Mäenpää vaatii hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.

&#8211; Käteisen käyttö vähenee, ja Suomi on edelläkävijä sähköisessä maksamisessa. OP-Media kirjoitti jo maaliskuussa 2021, että vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan. Vain 5–8 prosenttia asiakkaista käyttää kaupan kassoilla pääasiassa käteistä, selittää kansanedustaja Juha Mäenpää.
Suomen Pankin lokakuussa 2020 tehdyn kuluttajakyselyn perusteella etenkin yhtä usein korttia ja käteistä käyttävien kuluttajien osuus on pienentynyt, ja nämä kuluttajat ovat siirtyneet käyttämään entistä enemmän maksukortteja.
Syitä muutokseen on useita
Korona-aika on vähentänyt käteisen käyttöä, mutta muutos on tapahtunut monesta syystä koronastakin riippumatta.
&#8211; Ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet kasvavassa määrin verkossa, eikä siellä käteisellä maksaminen ole luonnollisesti mahdollista. Korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet ovat myös aikaisempaa laajemmat. Joukkoliikenteessä maksaminen on taas hoitunut kätevästi kännykkäsovelluksilla, luettelee Mäenpää syitä.
Markkinoille on tullut lisäksi uusia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen, ja niiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt tavan kansalaisten joukossa niiden käydessä yhä useammin maksun tai rahan lähettämisen ja vastaanottamisen välineenä. Tulevaisuudessa maksutapoja saattaa tulla rivikansalaiselle laajemmin käyttöön vieläkin enemmän: on uutisoitu esimerkiksi biometrisiin tunnisteisiin perustuvasta maksutavasta, toisin sanoen vaikkapa kasvojen kuvalla, äänellä tai sormenjäljellä maksamisesta.
Käteisellä on kuitenkin omat vahvuutensa
&#8211; Käteisellä on asiantuntijoidenkin mukaan omat vahvuutensa ja jopa ainutlaatuiset erityispiirteensä. Käteinen on tärkeää esimerkiksi monille ikäihmisille ja sairaille. Käteinen on matalan teknologian väline. Se ei vaadi käyttäjältä pankkitiliä, mobiililaitetta, maksukorttia tai verkkoyhteyttä.
&#8211; Käteisen yksityisyyden suoja on korkea, koska sen käytöstä ei jää jälkiä. Se on myös äärimmäisen intuitiivinen ja helppokäyttöinen maksutapa. Käteinen raha on hyvä varajärjestelmä, ja lisäksi se on viimeinen vaihtoehto, johon voi aina palata, jos muut järjestelmät eivät toimi. Siksi se onkin huoltovarmuuden kannalta keskeinen, huomauttaa Mäenpää.
Käteisen käyttö turvattava kriisiaikojen varalta
Aloitteessa huomautetaan, että käteinen raha on tällä hetkellä ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama maksutapa. Asiantuntijoiden mukaan olisi suuri muutos, jos tavallisilla kansalaisilla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin pitää rahansa talletuspankeissa ja käyttää ainoastaan talletuspankkien tarjoamia maksuvälineitä.
Eräs keskeinen käteisen erityispiirre on se, että käteisellä on ainoana maksutapana laillisen maksuvälineen asema, ja EU:n komissio suositteleekin, että maksuvelvoite pitäisi aina pystyä hoitamaan käteisellä. Lisäksi käteisen piirre on se, että maksu siirtyy heti maksunantajalta maksunsaajalle ja on siten käytettävissä ilman viivettä. Käteismaksuissa ei tarvita katteensiirtoja tai järjestelmiä maksun taustalle, kuten esimerkiksi korttimaksamisessa tai tilisiirroissa.
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistuttaa Mäenpää.
Ruotsissa säädettiin laki käteisen puolesta
Käteisen säilymisen puolesta on tehty toimenpiteitä muualla.
&#8211; Ruotsissa säädettiin vuoden 2021 alusta voimaan laki, joka edellyttää suurimpia pankkeja varmistamaan toistaiseksi käteisen saannin koko maassa konttoreista, automaateista tai kauppojen kassoilta. Lainsäädännöllä on selkeästi pyritty ennakoimaan ja torjumaan lähitulevaisuuden ongelmia, toteaa Mäenpää.
Myös Euroopan unionissa on tehty toimia. Eurojärjestelmän käteisstrategia julkaistiin loppuvuodesta 2020. Käteisstrategian tarkoituksena on varmistaa, että käteistä on saatavilla ja että se hyväksytään jatkossakin kaikkialla, sillä se on kilpailukykyinen ja luotettava maksuväline ja arvon säilyttäjä. Lisäksi Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 vähittäismaksamista koskevan strategian, jossa niin ikään korostetaan käteisen saatavuuden ja käytettävyyden merkitystä sekä käteisen laillisen maksuvälineen asemaa.
Käteisen olemassaolo taattava jatkossakin
Mäenpää muistuttaa, ettei käteiselle ole olemassa kunnollisia korvaavia vaihtoehtoja:
&#8211; Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia. Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.
&nbsp;

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Kööpenhaminassa valittiin tänään Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti tulevalle Suomen puheenjohtajakaudelle. Neuvoston varapresidentiksi valittu kansanedustaja Lulu Ranne pitää tärkeänä kriisiyhteistyön kehittämistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ja edelleen käynnissä oleva koronapandemia osoittavat, että parannettavaa riittää.

&#8211; Enemmän tekoja turvallisen ja sujuvan pohjoismaisen arjen eteen. Enemmän konkretiaa ja vähemmän byrokratiaa kestävän Pohjolan puolesta, tiivistää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi tänään valittu kansanedustaja Lulu Ranne tavoitteensa puheenjohtajakaudelle. Neuvoston presidentiksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina
Ranne korostaa, että pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää ja sillä on Pohjoismaiden kansojen suuri tuki, mutta työ turvallisen ja sujuvan arjen eteen on pahasti kesken. Vielä meneillään oleva koronakriisi ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoittavat, että parannettavaa riittää.
Kriisiyhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä teemoista Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden neuvosto tilasi ministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen pohjoismaisesta siivilivalmiudesta. Enestam esitteli vielä keskeneräisen selvityksen 12 ehdotuksesta, joilla siviilikriisivalmiutta voisi vahvistaa.
&#8211; Pääministerit ovat puheissaan kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vahvaa kriisiyhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä on lupaavaa, mutta todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina. Pohjoismaiden on sitouduttava pääministeritasolla konkreettisiin tekoihin kriisivalmiuden parantamiseksi, Ranne toteaa.
Uudistustarpeita erityisesti verosopimusten osalta
Ranne nostaa esiin erityisesti kaksi kohtaa Enestamin selvityksestä.
&#8211; On hienoa, että Enestam nostaa selvityksessään esiin lainsäädännön ja sopimusten päivitys- ja uudistustarpeen eritysesti verosopimusten ja maiden välisen hybridityön osalta. Pendelöiviä työntekijöitä, eläkeläisiä ja työnantajia epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti kohtelevien verotussopimusten osalta työ on jo käynnistetty rajaesteneuvostossa ja rajaestetyöryhmässä, toteaa Ranne.
Uusi maahanmuuttokriisi odottaa jo rajojen takana
Rajaestetyöryhmä, jonka puheenjohtajana Ranne toimii, keskittyy verkostonsa kanssa poistamaan esteitä sujuvan ja turvallisen arjen tieltä. Siihen kuuluvat erityisesti esteiden poistaminen yritysten, opiskelijoiden, työvoiman ja yli rajojen tapahtuvan avunantamisen tieltä.
&#8211; Kiireellisintä olisi kuitenkin järjestäytyä yhdessä rintamassa rajojen yli tuleviin kriiseihin. Turvapaikanhakijakriisi vuonna 2015 sekä vielä meneillään oleva koronapandemia osoittivat, että emme kykene ratkaisemaan kriisejä yhdessä. Uusi maahanmuuttokriisi odottaa rajojen takana, ja meillä on jo kiire järjestäytyä niin, että estämme kriisit tai vähintäänkin selviämme niistä huomattavasti aikaisempaa pienemmin vaurioin, toteaa Ranne.
&#8211; Meillä ei ole järjestelmällistä pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä tai valmiita skenaario- ja toimintasuunnitelmia tehokkaan yhteistyön tekemiseksi kriisiolosuhteissa. Enestamin ehdotus pohjoismaisen siviilivalmiuden yksiköstä joko laatimalla Pohjoismaiden välinen erityissopimus tai tarkistamalla ns. Helsingin sopimusta on erittäin kannatettava, toteaa Ranne.
&nbsp;

kriisivalmius

Jimmie Åkesson haluaa leikata EU:n ilmastotavoitteita: ”Itseruoskinnan on loputtava ja ideologinen leikkimökki pistettävä päreiksi”

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Leena Meri: Veronkorotusten tie on käyty loppuun – ”Suomalaisilla ei ole ostovoiman puolesta mahdollisuutta maksaa enempää”

Lulu Ranne Vapaan Pohjolan puheenjohtajaksi: ”Haittamaahanmuutosta ja pohjoismaiset rajat ylittävästä jengirikollisuudesta ei saa täälläkään enää vaieta”

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Maanpuolustus kiinnostaa nyt ennennäkemättömällä tavalla – Simula: Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen nopeasti lisää resursseja

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025