Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kulttuurin tukeminen

Garedew vaatii markkinaehtoista kulttuuria verorahojen säästämiseksi – ”Ei kuulu valtion ydintehtäviin”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koposen mukaan kansalaisjärjestöiltä pitää leikata tässä taloudellisessa tilanteessa. Koponen kannustaa järjestöjä kehittämään omaa varainhankintaansa eikä ottaa valtion tukea ikuisena automaattina.

&#8211; Järjestöjen on opittava seisomaan omilla jaloillaan ja kehittämään uusia rahoitusmalleja. Tässä Suomen talouden alhossa ei millään järjestöllä ole varaa odottaa suu auki, että valtio kippaa sinne vuosittaisen kakkupalan, Ari Koponen havainnollistaa.
Automaattinen tuki voi passivoida
Suomessa useat järjestöt tekevät tärkeää työtä. Koposen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on askel kohti itsenäisempiä järjestöjä. Koponen näkee mesenaattitoiminnan tulevaisuutena, jossa esimerkiksi yksityiset tahot ja liike-elämä tukevat kulttuuria.
&#8211; Valtion tuki järjestöille pitäisi nähdä trampoliinina, joka hyppäyttää toiminnan lentoon. Jos valtion tuki on jonkinlainen vakio, se voi passivoida toimintaa ja estää toiminnan kehittämistä, Koponen lisää.
&nbsp;

Taiteen ja kulttuurin järjestötuista leikataan – Koponen: Ei voi odottaa, että valtio kaataa rahaa loputtomiin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuu yllättävään ja erilaiseen vaalitenttiin sekä saa myös kuvataidehaasteen Luokan edessä -ohjelmassa, jossa alakoululaiset tenttaavat eduskuntapuolueiden johtajia.

Puheenjohtaja Riikka Purra päätyy ohjelmassa avaamaan oikeisto- ja vasemmistopolitiikan eroja sekä pohtimaan, kumpaa hänen johtamansa puolue perussuomalaiset edustaa, kun Purralta kysytään, onko hän lapsena kannattanut joitain vasemmistolaisia arvoja, joiden kannattamisesta on sittemmin aikuisiällä luopunut.
Purra toteaa, että perinteinen oikeisto-vasemmistojako ei nykypäivän politiikassa ole enää kovin merkityksellinen. Hän sanoo, että nuoruusvuosista oma ajattelu ei ole suuresti muuttunut, mutta vuosien myötä eri asioita on helpompi ymmärtää.
&#8211; En osaa sanoa, kummalla puolella perussuomalaiset on. Meillä on puolueen ohjelmassa joitain asioita, jotka perinteisesti on laskettu vasemmiston puolelle. Me esimerkiksi pidämme tärkeänä hyvinvointiyhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on palveluja, kuten koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto ja muita turvaverkkoja, jotka huolehtivat ihmisestä, kun hän ei itse siihen pysty. Näitä asioita kuitenkin Suomessa kannattavat kaikki, eli se ei ole enää vasemmistolainen ajattelutapa.
Kyselytunneilla kova kielenkäyttö kuuluu asiaan
Perussuomalaisten puheenjohtajana Purra on toiminut jo vajaat kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa hän on silti ollut mukana suhteellisen lyhyen ajan, vain muutamia vuosia. Mutta miksi Purra aikoinaan valitsi puolueekseen juuri perussuomalaiset?
Perussuomalaisiin Purra vastaa päätyneensä, koska koki, että vaihtoehdot kävivät vähiin.
&#8211; Kaikissa puolueissa on varmasti hyviä puolia, ja ne toivottavasti haluavat parantaa Suomen asioita, mutta puolueet lähestyvät asioita eri näkökulmista. En voinut lopulta harkita perussuomalaisten lisäksi muita puolueita – siitäkään huolimatta, että en ollut kaikista asioista samaa mieltä enkä välttämättä ihan kaikista asioista vieläkään.
Eduskunnan kyselytunteja Purra kuvaa lähinnä poliitikkojen esiintymistunneiksi, joissa kielenkäyttö on kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Purralta kysytään, onko häntä kiusattu kyselytunnilla.
&#8211; Siellä räiskyy. Vaikka välillä motkotetaan ja käytetään terävää kieltä, se ei silti ole kiusaamista, vaan politiikkaa. Hallitus kertoo, että on tehnyt asioita oikein, ja oppositio sanoo, että olette tehneet huonosti. Puolueet myös muuttuvat vaalikausilla. Välillä ollaan oppositiossa ja välillä hallituksessa.
Inkluusio ei toimi
Koska Luokan edessä -ohjelma on tuotettu koulumaailmassa, Purra saa eteensä myös kysymyksen koulutuksen resursseista, koulutuksen parantamisesta sekä mahdollisista leikkauksista.
Oppilasmäärien väheneminen uhkaa monia Suomen kyläkouluja. Purra nostaakin esille, että syrjäseuduilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä.
&#8211; Tasa-arvoinen koulu viittaa esimerkiksi siihen, että kaikilla oppilailla on hyvä koulu, johon voi mennä ja jossa saa opetusta. Oma kysymyksensä kuitenkin on, täytyykö koulu olla ihan jokaisessa kunnassa, kun tiedetään, että joillakin alueilla on kouluja, joissa on hyvin vähän lapsia. Tällaisissa tilanteissa naapurikunnat voisivat tehdä yhteistyötä.
Purra myöntää, että resurssipula näkyy valitettavasti kouluympäristössä tänäkin päivänä.
&#8211; Tiedän, että koulujen välillä on eroja esimerkiksi siinä, että toisissa kouluissa on käytössä paremmat välineet kuin toisissa. Suomalaista koululaitosta on aiemmin kutsuttu kruununjalokiveksi, koska se on ollut aikoinaan yksi maailman parhaita. Tänä päivänä koululaitos ei ole enää ihan yhtä hyvässä kunnossa, mutta toivottavasti sitä voidaan jatkossa parantaa sellaiseksi, että koulussa ei pelkästään opi asioita &#8211; siellä voi myös viihtyä.
Purra moittii suomalaiskoulujen inkluusiomallia huonosti toimivaksi.
&#8211; Vaikka perusidea siitä, että kaikki opiskelevat yhdessä, on hyvä, olen kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi palata siihen, että olisi tasoryhmiä ja erityisluokkia, joissa erilaista tukea ja apua tarvitsevia oppilaita voisi auttaa nykyistä paremmin.
Aikuiset maksakoot itse kulttuuristaan
Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän? Kysymys on valtavan laaja, ja sitä voisi lähestyä eri näkökulmista. Purra kuitenkin päätyy vastaamaan, että koska nykyisin kulttuuria tuetaan jo varsin kattavasti, lisätuki ei ole enää tarpeen.
&#8211; Kulttuuria on niin monenlaista. Voidaan verrata vaikka lastenkulttuuria sellaisiin kulttuurihankkeisiin, joihin käytetään paljon rahaa mutta jotka eivät kuitenkaan kiinnosta ihmisiä laajemmin.
Lasten kulttuurin tukemista Purra kuitenkin pitää yleisesti järkevänä.
&#8211; Olipa kyse sitten liikunnan tai musiikin harrastamisesta tai vaikka kuvataiteista, niin sen tukeminen on yleensä perusteltua. Sen sijaan mielestäni aikuiset voivat maksaa itse, jos haluavat nauttia jostain erikoisesta kulttuurista.
Luokan edessä -ohjelmassa Purra joutuu yllättäen myös itse harrastamaan kuvataiteita, koska häntä pyydetään maalaamaan omakuva, johon tehtävän ohjeistuksen mukaan saa käyttää aikaa vain pari minuuttia.
Voit katsoa koko ohjelman <a href="https://www.ruutu.fi/ohjelmat/luokan-edessa">täällä</a>, ja samalla näet, millainen Purran taiteilemasta omakuvasta tuli.
&nbsp;

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Kulttuurihankkeet herättävät usein suuria tunteita ja se lienee niiden tarkoituskin. Soppa kiehui kuitenkin yli, kun huhut ja uutiset Tranemon kunnan miljoonaluokan runoilijasta saavuttivat pääkaupungin median. Pian olikin edessä kriisikokous.

Tranemon kunnassa on vajaat 12 000 asukasta mutta ilmeisen selvä kulttuurivaje. Kunnan kulttuurivastaava sai ajatuksen paikata vajetta lyriikalla: runo viikossa vuoden ajan ja niistä kootaan vielä kirja.
Runoilija Jimmy Alm pitää vielä samaan hintaan kirjoituskursseja ja kutsuu kuntaan taiteilijoita tulkitsemaan hengentuotoksiaan. Kaikki tämä hintaan 900 000 kruunua.
Itse asiassa <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/krismote-i-tranemo-efter-reaktioner-om-kommunpoeten">kyse</a> on SVT:n mukaan runoilija Almin omasta projektista, johon hän on hakenut 894 000 kruunun (89 272 euroa) tukea Kulturbrygganilta, joka taasen on osa valtiollista Konstnärsnämden-tukijärjestelyä. Kaiken tarkoitus kannustaa uutta luovaa kulttuuria.
”Voisi luulla, että kunnallinen runoilija on vitsi”
Uutinen kunnallisesta lyyrikosta levisi kulovalkean tavoin ja saavutti myös valtamedian toimitukset isolla kirkolla Tukholmassa. Ja pian alkoikin tulla evästystä Tranemon kuntapäättäjille oikein kirjallisella kanuunalla:
&#8211; Voisi luulla, että kunnallinen runoilija on vitsi, läpänheittoa 500 vuotta viimeisen hovinarrin jälkeen. Mutta se ei ole vitsi. Se on merkki jonkin sortin mielipuolisuudesta. Tuskinpa minkään kunnan talous on niin hyvässä kunnossa, että on perusteltua satsata 900 000 kruunua yhteen runoon viikossa – vaikkakin valtion tuella, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/a/qWmx9e/ett-tecken-pa-smaskaligt-vansinne">jylisee</a> Aftonbladetin kolumnisti Lena Mellin.
Kriisikokousta pukkaa
Kunnallinen runoilija herätti suuria tunteita myös Tranemon turuilla ja toreilla, paikallislehdessä sekä sosiaalisessa mediassa. Pian olikin sitten edessä <a href="https://www.dagenssamhalle.se/chef-och-arbetsgivare/organisation/kommunal-poet-vacker-vrede-tranemo-i-krismote/">kriisikokous,</a> johon ottivat kulttuuripäättäjien lisäksi virkakunnan turvallisuudesta vastaava henkilö.
&#8211; Tapasimme selvittääksemme mahdolliset loukkaavat tai uhkaavat kommentit ja saadaksemme kokonaiskuvan tilanteesta. Kyse on myös mahdollisten uhkausten kohteena olevan henkilön tukemisesta. Taitelijalla pitäisi olla tunne, että kunta seisoo hänen rinnallaan, sanoo Tranemon kulttuurivastaava Juan Ochoa-Echevaria.
&#8211; Lähes aina kun on kyse kulttuuriprojekteista, ne kyseenalaistetaan. Joidenkin mielestä meidän pitäisi kulttuurin sijasta panostaa koulutukseen.
&nbsp;

Ruotsalaiskunta rekrytoi runoilijan melkein miljoonalla – pian olikin edessä kriisikokous

kulttuurin tukeminen

Garedew vaatii markkinaehtoista kulttuuria verorahojen säästämiseksi – ”Ei kuulu valtion ydintehtäviin”

Taiteen ja kulttuurin järjestötuista leikataan – Koponen: Ei voi odottaa, että valtio kaataa rahaa loputtomiin

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Ruotsalaiskunta rekrytoi runoilijan melkein miljoonalla – pian olikin edessä kriisikokous

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025