Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kuluttaja

Miksi mainoksetkin ovat identiteettipolitiikkaa, vaativat moninaisuutta ja esittävät keinotodellisuuden ainoana oikeana tapana olla ja elää?

Ruotsin ajautuu yhä syvemmälle kaikenkattavan rikollisuuden kierteeseen. Lihan varastaminen kaupoista kiihtyy, kun järjestäytynyt rikollisuus hamuaa uusia tulonlähteitä. Paradoksaalista kyllä, poliisi ei ehdi selvittää lihavarkauksia, koska järjestäytynyt rikollisuus vie jo nyt poliisin resurssit.

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsissa-varastetaan-lihaa-kaupat-eivat-enaa-uskalla-pitaa-sisafiletta-hyllyissaan/">kertoi</a> maaliskuussa, että lihasta on tullut myymälävarkaiden suosikkikohde Ruotsissa. Partaterien sijasta varastetaan sisäfilettä. Toiminta on suunnitelmallisempaa ja varastetut lihaerät ovat suurempia kuin aikaisemmin. Kauppiaat tuumailivat tuolloin, että suuri osa varastetusta lihasta menee naapuruston ravintolaan tai toiseen kauppaan.
Eräästä Linköpingin kaupasta vietiin päivittäin jopa 70 kiloa sisäfilettä aikaan ennen vuodenvaihteen juhlallisuuksia. Aftonbladetissa tunteitaan purkaneiden kauppiaiden mukaan <a href="https://www.aftonbladet.se/debatt/a/BWk987/handlare-laget-ar-akut-allt-fler-stjal-kott-i-vara-butiker">tilanne</a> on tänään jo niin akuutti, että väki käyttää ruokakauppoja ikäänkuin ilmaisena kylmäkomeronaan.
Sisäfileen myynti seis
Dagens Nyheter on sekin palannut aiheeseen talven jälkeen ja selvittänyt kauppojen toimia varkauksien vähentämiseksi. Useimmat ovat ottaneet sisäfileet pois hyllyistä ja siirtäneet ne vaikkapa tuoretiskin vitriiniin palvelevan henkilökunnan taakse. Varkaudet eivät silti ole loppuneet, kohteet vain ovat muuttuneet:
&#8211; Kun ulkofileet ovat poissa, varkaat ovat siirtyneet paistiin ja etuselkään, <a href="https://www.dn.se/sverige/ligor-lansar-hyllor-pa-dyrt-kott-butiker-kraver-atgarder-mot-svarthandeln/">kertoo</a> kauppias Cecilia Stanells Västeråsin Ica-myymälästä.
Kun parasta ei enää ole tarjolla hyllyssä, myös rehelliset kuluttajat ovat reagoineet omalla tavallaan. Kalliiden ruhonosien myynti on lähes tyystin loppunut.
&#8211; Kuluttajat ovat tottuneet tekemään itse valintansa ja poimimaan sen suoraan hyllystä, Stanells pohtii.
Varkauksista ei ilmoiteta
Elintarvikekaupan maaliskuisen <a href="https://www.vk.se/2023-03-19/nya-varor-stjals-nar-dyrt-kott-laggs-undan">tutkimuksen</a> mukaan 70 prosenttia kauppiaista ilmoittaa varkauksien lisääntyneen keväällä. Kyselyssä oli mukana 791 myymälää. Vain neljä kymmenestä ilmoitti varkaudet poliisille.
&#8211; Käytämme viikossa tuntitolkulla aikaamme varkauksien käsittelyyn ja valtaosa tapauksista päättyy poliisin ilmoitukseen tutkinnan päättymisestä, tilittää pettynyt Ica-kauppias Stanell.
&#8211; Minusta suurin ongelma varkauksissa on turvallisuus. Olen vastuussa työntekijöistäni ja varkailla on usein huumeongelma. Kun poliisi noutaa heidät ei ole tavatonta, että samassa yhteydessä varkailta löytyy teräase.
Poliisi ymmärtää kauppiaiden turhautumisen
Lihavarkauksissa tuotteita saatetaan viedä kerralla satojen tai jopa tuhannen euron arvosta. On selvää, etteivät rikolliset varasta nälkäänsä, vaan taustalla on järjestäytynyt toiminta. Kauppiaan mukaan ongelman ainoa ratkaisu on jälleenmyyntiketjujen katkaiseminen. Ravintoloiden tulee esimerkiksi kyetä osoittamaan, mistä ne ovat lihansa hankkineet.
&#8211; Teemme yhteistyötä Europolin kanssa ja käsityksemme mukaan lihavarkaudet ovat merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle, sanoo keskusrikospoliisin tutkija John Forsberg.
Hän ymmärtää elintarvikekauppiaiden turhautumisen, kun varkauksista selviää vain kovin pieni osa. Samaan hengenvetoon Forsberg muistuttaa, että virkavalta on raskaasti kuormitettu myös muun vakavan rikollisuuden selvitystyössä.

Liigat vievät edelleen lihat kauppojen hyllyiltä – fileet vaihtuivat paistiin ja etuselkään

EU-parlamentti hyväksyi tiistaina päästökauppajärjestelmän <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230414IPR80120/parlamentti-hyvaksyi-keskeiset-ilmastolait">uudistuksen</a>, joka nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia. Päästöt vähenevät, kuten haihtuvat myös kansalaisten rahat.

Uudistus poistaa myös yritysten ilmaiset päästöoikeudet vaiheittain vuosina 2026–2034. Tieliikenteelle ja rakennuksille perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, joka luo hinnan näiden alojen kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2027 (tai 2028, jos energiahinnat ovat poikkeuksellisen korkeita).
Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen.
EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Kaikki senkun kallistuu
Lentämisen ja laivamatkailun ottaminen mukaan päästökaupan piiriin johtaa luonnollisesti näiden matkustusmuotojen kallistumiseen. Laajentunut päästöoikeuksien kauppa tekee myös asuntojen fossiilisen lämmityksen kalliimmaksi.
Suomalaisen autoilijan kannattaa ehkä sekin muistaa, että energiakriisin takia laskettu <a href="https://stage.sudev.fi/seuraava-hallitus-tosipaikan-edessa-kansalaisten-taloudellinen-selkaranka-katkeamassa/">polttoaineiden jakeluvelvoite</a> on voimassa vain vuoden 2023. Inflaatiokin laukkaa edelleen, eivätkä palkankorotukset kata yleistä hintojen nousua.
Kuluttajaakin kuulemma ajateltu
EU:n mukaan keskeinen periaate ilmastolakien tehtailussa on ollut kuluttajien suojeleminen. Päästöoikeuksista saatuja rahoja ohjataan muun muassa uuteen sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tehtävä on varmistaa, että energiasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti.
Rahastosta hyötyvät etenkin haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset ja ihmiset, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä. Tuet rahoitettaisiin myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä.
Hiilirajamekanismi oman teollisuuden suojaksi
Lystikäs sana &#8221;hiilirajamekanismi&#8221; tarkoittaa systeemiä, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan vihertämään omaa teollisuuttaan.
Käytännössä se tarkoittaa päästöihin perustuvia maksuja sellaisista maista tuotaville tuotteille, joissa päästörajoitukset ovat löyhempiä kuin EU:ssa.
Ne kompensoisivat EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia ja kannustaisivat myös kolmansia maita kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Samalla estetään tuotannon siirtyminen löysemmän säätelyn maihin.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin.

EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen

Jyrkästi nousevat polttoainekulut syövät yhä suuremman osan suomalaisten käytettävissä olevista varoista tänäkin vuonna. Jos henkilöauton sai aiemmin tankattua esimerkiksi 70 eurolla, niin nyt siihen uppoaa jo 90 euroa. 

Kiristynyt menoveden hinta tuntuu esimerkiksi jyväskyläläisen Minna Vejanderin kukkarossa. Hän tankkaa Volkswagen-merkkiseen henkilöautoonsa 95E10-laadun bensiiniä.
Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E-bensiinin keskihinta on nyt 1,88 euroa litralta, kun vielä vuosi sitten joulukuussa se oli 1,43 euroa litralta. Euroopan komission keräämien hintatilastojen mukaan Suomessa ajellaan Euroopan toiseksi tai kolmanneksi kalleimmalla polttoaineella päivästä riippuen.
&#8211; Kyllähän tämä hirvittää. Eihän tavallisella kansalla voi maksattaa tämmöisiä hinnankorotuksia, Vejander parahtaa.
Hän toimii kauneudenhoitoalan yrittäjänä ja tarvitsee päivittäin henkilöautoa työmatkoihin sekä tukussa ja ostoksilla käymiseen. Hän käy myös viikoittain hoitamassa äitiään Haapamäellä, jonne edestakainen matka on Jyväskylästä yhteensä noin 160 kilometriä.
&#8211; Tässä maaseudun väkeä ei kuunnella ollenkaan. Siellä auto on välttämätön. Kaikki eivät asu keskustoissa, missä on julkiset kulkuneuvot. Minäkään en pääsisi äitini luokse ollenkaan ilman omaa autoa. Polttoaineen hintaa ei saisi nostaa ja antaa tavallisen kansan kärsiä tästä, Vejander sanoo.
Hallitus maksattaa kansalla
Bensiinin hinnanmuodostukseen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, mutta huomattavinta roolia näyttelevät verot. Liikennepolttoaineveroja on kiristetty viimeisten kolmen vuoden aikana. 
Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on noin euron luokkaa. Hallitukselle autoilun verottaminen on helppo keino kerätä rahaa valtion kassaan.
&#8211; Kyllä se tuntuu, sillä käteen ei jää ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tässä on joutunut kiristämään tosi paljon omia menoja ja tekemään erilaisia valintoja. Korotuksia tulee korotusten perään, Vejander harmittelee.
Kallis polttoaine nostaa kuljetuskustannuksia ja tavaroiden hintaa sekä leikkaa suomalaisten ostovoimaa ja hidastaa talouskasvua.
&#8211; Polttoaineen hintaa pitää saada ehdottomasti alaspäin. Tässä vielä tekee palveluksen yhteiskunnalle hoitamalla palkatta omaa äitiä tekemällä ammattilaisen työt. Ei näin korkeita hintoja voi sallia.
Näkyvissä lisää korotuspaineita
Hallitus aikoo puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteeseen yritetään päästä muun muassa lisäämällä sähköautojen määrää. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan edullisimman sähköauton saa alle 20 000 eurolla ja kalleimmat sähköautot maksavat jopa noin 200 000 euroa.
&#8211; Yrittäjänä täytyy sanoa, että minulla ei ole todellakaan mahdollisuutta ostaa varsinkaan uutta sähköautoa. Sen verran olen lukenut, että vanhaa sähköautoa en edes uskaltaisi ostaa. Siinä ei voi tietää, miten sen kanssa tulisi käymään.
&#8211; Luulen, että kovinkaan monella muullakaan suomalaisella ei ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa, Vejander tuumii.
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seurauksena suomalaisten polttoainekulut uhkaavat kasvaa entisestään. Lisää paineita polttoaineiden hinnannousulle tuo jatkossa kiristyvä biopolttoaineiden jakeluvelvoite, liikenteen EU:n laajuinen päästökauppa sekä liikenne- ja viestintäministerin ajama kansallinen päästökauppa.
&#8211; Ministereiden kannattaisi oikeasti miettiä, että jos heille laitettaisiin tietty toimeentulo päälle kuukaudeksi, niin pärjäävätkö he sillä, millä normaali kansa elää, Vejander huomauttaa.
Hinnat karanneet käsistä
Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tämä johtuu pääosin maailmanmarkkinatilanteesta, mutta suurelta osin myös hallituksen harjoittamasta vihreästä politiikasta. Energiaköyhyys uhkaa talviaikana, kun esimerkiksi lämmitykseen ei ole enää varaa.
&#8211; Suomessa ei jostain syystä juuri puhuta polttoaineiden ja sähkön hintojen aiheuttamasta ahdingosta sen oikealla nimellä – siis energiaköyhyydestä. Se vain yhdistetään osaksi yleistä vähävaraisuutta, vaikka valtiolla olisi mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Energiaköyhyys voi aiheuttaa pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia tai jopa terveysongelmia, kun tupaa ei ole varaa lämmittää, Perussuomalaiset Naiset huomauttaa.
Naisjärjestö muistuttaa, että Suomessa lämpiää yhä noin 130 000 pientaloa öljyllä, eikä kaikilla ole varaa vaihtaa uudempiin järjestelmiin, vaikka valtio tukeekin muutosinvestointia.
&#8211; Kyse on yli 10 000 euron investoinnista helposti. Ei mökin mummolla ole sellaiseen varaa, vaikka valtio tukisi muutostyötä muutamalla tuhannella eurolla. Jos näillä ihmisillä ei ole enää varaa ostaa polttoöljyä pitääkseen tupaa lämpimänä, niin aikooko hallitus vain katsoa tumput suorana vierestä? Suomessa on nopeasti luotava järjestelmä, jolla valtio kompensoi hintoja.
Matalapalkka-aloilla ei enää ajella
Tällä vaatimuksella viitataan EU-komission viestiin jäsenmaille, jonka mukaan kuluttajahintojen laskeminen on kansallisissa käsissä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, Puolassa ja Välimeren maissa, mutta Suomen hallituksella ei ainakaan toistaiseksi ole aikeita puuttua hintakehitykseen.
Myös liikennepolttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tämä vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen ja ostovoimaan.
&#8211; Bensan ja dieselin hinnat ovat räjähtäneet, ja keskihinnat ovat vuodessa nousset jopa 50 senttiä litralta. Matalapalkka-aloilla ei pitkiä matkoja kannata pian ajella, jos haluaa, että edes jotain jää käteen. Toisekseen logistiikkakustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin, kuten ruuan hintaan.

Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

kuluttaja

Miksi mainoksetkin ovat identiteettipolitiikkaa, vaativat moninaisuutta ja esittävät keinotodellisuuden ainoana oikeana tapana olla ja elää?

Liigat vievät edelleen lihat kauppojen hyllyiltä – fileet vaihtuivat paistiin ja etuselkään

EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen

Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025