Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kunnallisvero

Tampereen Perussuomalaisilta kritiikkiä Orpon veropuheille – pormestariehdokas Vigelius: ’’Uhkana on, että vaalien jälkeen sinipuna korottaa yhdessä kuntien verotusta’’

Sote-uudistuksen perusteluissa on aina muistettu mainita sen myötä kertyvät säästöt tai ainakin kustannusten nousun taittuminen. Toisin näyttää käyvän ja se tietää veronmaksajalle monen unelman kaatumista.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki esitteli keväällä 2018 valtiovarainvaliokunnalle laatimansa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201805242200966050">muistion</a>, jonka mukaan sote-uudistuksen säästöpotentiaali olisi peräti 4,6 miljardia euroa. Arvio on noista Juha Sipilän hallituksen ajoista tarkentunut ja tänään mennään aivan toiseen suuntaan – ja kovaa.
Soten lisärahan tarpeeksi on nyt laskettu <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12111772">Yle Uutisten</a> mukaan peräti 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana. Sote on alkamassa vuonna 2023. Merkittävä syy kustannusten nousuun laskelmissa on suomalaisten ikääntyminen.
&#8211; Näihin laskelmiin on pakko uskoa, kun viranomaiset ovat ne tehneet, sanoo johtaja Eero Laesterä Finnish Consulting Groupista.
Tonnikaupalla lisää veroja
Laesterän laskelmien mukaan soten lisäraha eli 6,4 miljardin vaje tarkoittaa kuntaveroksi muutettuna viiden prosenttiyksikön korotusta. Kunnallisveroprosentti on tänä vuonna keskimäärin 20,02 eli siitä voi jokainen sitten aistia, mitä tuleman pitää.
Keskituloiselle eli kolmisen tonnia ja rapiat kuussa tienaavalle lisää maksettavaa kertyy 1800 euroa vuodessa. Keskituloiselle pariskunnalle lisävero olisi 3 400 euroa.
Saattaa myös olla, että lisärahoituksen tarve on vieläkin laskettu alakanttiin. Yle:n haastattelemat sote-asiantuntijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että lisäkustannukset lopulta ”kaatuvat veronmaksajan niskaan”. Sote-uudistuksen rahoituslaskelmista löytyy lisätietoa <a href="https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat">täältä.</a>
&nbsp;

Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi Tuumaustunnilla, että Suomen kunnat ovat tulleet erittäin riippuvaisiksi valtion tuista. Kehitys on huolestuttava, sillä samaan aikaan kuntien omien verotulojen kasvu on hiipunut.

Vuonna 2020 korona kasvatti kuntien valtionosuuksia poikkeuksellisen paljon, ja samalla Suomen kunnat näyttäisivät tulleet melko riippuvaisiksi valtiontukiosuuksista ja valtion päätöksistä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli valtionosuuksien kasvaneita osuuksia maanantaina Tuumaustunnilla. Tuoreiden tutkimuslukujen mukaan asukasluvultaan 10 000-20 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia vuonna 2020. Hieman isommissa, eli asukasluvultaan 20 000-50 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin jopa 30 prosenttia.
Monissa kunnissa, joissa asukkaita on 10 000-50 000 kuntien valtionosuudet ovat kaksinkertaiset (noin 4 000 euroa asukasta kohden) kuntien verotuloihin verrattuna (noin 2 000 euroa asukasta kohden).
Valtionosuuksien kasvu ei voi jatkua pitkään
Holm muistuttaa, että viime vuonna kuntien taloustilanne oli erittäin hyvä.
&#8211; Tällainen valtionosuuksien kasvu kunnille ei silti voi jatkua kovin pitkään samaan aikaan, kun verotulojen kasvu on jäänyt vähäiseksi. Kestävän ja elinvoimaisen kunnan tunnusmerkki kuitenkin on, että kunta keräisi mahdollisimman paljon tuloistaan verotuloina. Kyse ei ole siitä, että kunnallisveroa nostettaisiin mahdollisimman voimakkaasti vaan siitä, että poliittisilla päätöksillä kuntiin luodaan hyvät edellytykset yrittää ja tehdä töitä.
&#8211; Niin kauan kuin valtio pystyy kasvattamaan valtionosuuksiaan, tilanne on kunnissa hyvä, mutta kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta, niin se todennäköisesti heijastuu merkittävästi kuntien tulopohjaan.
Tuottavaa työtä edistettävä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Tuumaustunnilla, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille tosiasiallinen mahdollisuus asua ja elää missä tahansa Suomessa.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää pyrkiä vahvistamaan kuntataloutta ja sitä, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Halla-aho korostaa, että on oleellista, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Vaalien siirtäminen, sähkön ja kaukolämmön hinnankorotukset" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZyQoT1y25Ik?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?

Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.

Maahanmuutto muokkaa nopealla vauhdilla Espoon väestörakennetta. <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3194255">Vieraskielisen väestön</a> osuus Espoossa kasvoi runsaasti varsinkin viime vuonna. Lokakuun lopussa vieraskielisiä asukkaita kaupungissa oli jo 56 100, eli lähes 19 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia. Vieraskielisten espoolaisten määrän kasvun ennustetaan nousevan myös tulevina vuosina.
Kuten kaikille Suomen kunnille, myös Espoolle väestörakenteen muuttuminen käy kalliiksi. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin maahanmuuton kustannuksiin Espoossa.
Käyttävät reippaasti kalliita palveluita
Mäkelä on erityisen huolissaan siitä, että vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan äskettäin verkossa julkaisemasta tietopaketista maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on nähtävissä, että Mäkelän huoli ei ole turha: maahanmuutto on valtava kulurasite Espoon taloudelle. Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä enemmän rahaa menee, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.
Jokainen voi etsiä oman kotikuntansa perustiedot maahanmuuton kustannuksista osoitteessa kuntaluvut.fi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli verkkopalvelussa käytössä on tuoreimmat saatavilla olevat luvut.
Työtulot jäävät matalalle tasolle
Maahanmuuttajataustaiset asukkaat maksavat Espoossa puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset, joten maahanmuuttajaväestön osallistuminen yhteisten palvelujen rahoittamiseen jää vajaaksi. Kun suomalainen kantaväestö maksaa kunnallisveroa Espoossa keskimäärin noin 6 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisten espoolaisten osalta sama summa on vain 2 990 euroa.
Jos huomioidaan isot pakolaismaat eli ne Espoon asukkaat, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria, niin heidän maksamansa kunnallisveron keskiarvo jää vieläkin pienemmäksi. Summa on vain 1 270 euroa vuodessa.
Pakolaistaustaisista espoolaisista harvempi kuin yksi kolmesta käy töissä, eli tämän maahanmuuttajaryhmän työllisyysaste on vain 30,4 prosenttia. Kun huomioidaan kaikki Espoossa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, niin työllisyysaste nousee sentään 59 prosenttiin mutta sekin jää kauas kantaväestön työllisyysasteesta joka on lähes 80 prosenttia.
Vaikka osa maahanmuuttajista käykin töissä, tulot jäävät yleensä matalaksi. Ulkomaalaistaustaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo vuositasolla on 23 740 euroa, siinä missä kantasuomalaiset tienaavat yli tuplasti paremmin, eli kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 47 680 euroa.
Pakolaistaustaisten espoolaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on vain 7 650 euroa vuodessa.
Pakolaistaustaisista yli 60 % toimeentulotuen piirissä
Moni maahanmuuttajataustainen elää Espoossakin yhteiskunnan tukien varassa, eli jopa 17,6 prosenttia ulkomaalaistaustaisista 18-64-vuotiaista saa toimeentulotukea. Kun huomioidaan tarkemmin yksinomaan pakolaistaustaiset (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) Espoossa asuvat henkilöt, niin heidän ryhmässään jopa 60,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,8 prosentille maksetaan toimeentulotukea.
Vuositasolla maahanmuutosta aiheutuukin Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Espoossa osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.
Rahoitusvajeen summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista

Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista kunnan veropohjaa, sillä maahanmuuttajat yleensä maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, jolloin heidän panoksensa yhteisen kakun kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Tampereella asuvista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä vain joka toinen käy töissä, ja moni heistä elää tulonsiirtojen varassa.

Ajatuspaja Suomen Perustan tällä viikolla julkaisemasta interaktiivisesta <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/www-kuntaluvut-fi-maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot-kuntakarttana/">nettikartasta</a> on nähtävillä Suomen jokaisen kunnan osalta perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot maahanmuuttajien sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.
Jokainen voi etsiä oman kotikuntansa perustiedot maahanmuuton kustannuksista osoitteessa kuntaluvut.fi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli käytössä on tuoreimmat saatavilla olevat luvut.
Tilastotiedoista on nähtävissä, että kunnan väkiluvun kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista kunnan veropohjaa, sillä maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, jolloin he osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen. Tämä on selvästi nähtävissä esimerkiksi Tampereella, jossa asuvista maahanmuuttajataustaisista vain joka toinen käy töissä.
Maahanmuuttajat tienaavat heikosti
Maahanmuutosta onkin syntynyt Tampereelle rahoitusvaje, jonka loppusumma on huimat 28 305 305 euroa. Tämä luku siis kertoo, kuinka paljon kunnan kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Tampereella osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.
Tampereella suomalainen kantaväestö maksaa kuntaveroa keskimäärin noin 4 000 euroa vuodessa. Kaikkien Tampereen maahanmuuttajataustaisten osalta luku jää vain vähän yli puoleen vastaavasta, eli maksetun kuntaveron määrän keskiarvo on vain 2 280 euroa.
Matalaksi jäävä verokertymä selittyy osaksi sillä, että maahanmuuttajat ansaitsevat selvästi kantaväestöä vähemmän. Tampereella suomalaisen kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 31 080 euroa, kun kaikkien ulkomaalaisten osalta sama keskiarvoluku on noin puolet vähemmän, eli 16 790 euroa.
Kun tarkastellaan isoja pakolaismaita &#8211; eli Tampereella asuvia henkilöitä, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria &#8211; niin näiden maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on jopa muita maahanmuuttajaryhmiä heikompi. Summa on vain 6 300 euroa.
Moni maahanmuuttaja ei jaksa opiskella
Kuten muuallakin Suomessa myös Pirkanmaalla monet maahanmuuttajataustaiset elävät tulonsiirtojen varassa. Tampereella toimeentulotukea maksetaan jopa 21,8 prosentille ulkomaalaisväestöstä, eli suhteellisesti yli kaksinkertaiselle määrälle kuin kantaväestössä. Isojen pakolaismaiden osalta luku on vieläkin suurempi, sillä tässä maahanmuuttajaryhmässä toimeentulotukea maksetaan jopa 59 prosentille väestöstä.
Maahanmuuttajilla on keskimäärin matalampi koulutus kuin kantaväestöllä. Tämä näkyy myös Tampereella, missä kaikista ulkomaalaistaustaisista vain 61,9 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Suomalaisesta kantaväestöstä toisen asteen tutkinto on 92 prosentilla väestöstä.
Kuten edellä esitetyistä luvuista näkee, maahanmuutto on suuri rasite Tampereen kuntataloudelle. Tampereella asui vuonna 2018 kaikkiaan 16 514 yli 14-vuotiasta maahanmuuttajataustaista henkilöä, kun kantaväestön yli 14-vuotiaiden lukumäärä on 186 538. Maahanmuutosta aiheutuu siis veronmaksajille ylisuuret kustannukset suhteutettuna maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lukumäärään.

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Tämä vuosi on ollut ennätyshuono Suomen kunnille. Helsinki lienee ainoa, joka jää kunnista plussan puolelle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.

&#8211; Kunnille on tulossa miljardi miinusta. Hallitus on tälle vuodelle aikaistamassa 237 miljoonan kilpailukykysopimukseen liittyvän kompensaation. Se on vain kompensaatio ja siksi se ei paljon kunnissa lämmitä, vaikka onkin tärkeä. Korkea aika on panostaa julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseen ja terveydenhuollon integraatiotutkimukseen, Jari Koskela painottaa.
Koskelan mukaan kuntien tulee yhä enemmän painottaa tuottavuutta lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia.
&#8211; Tarvitaan parempaa johtajuutta ja uusia toimintatapoja. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että paikallishallinnon sopeuttamisille jää liian suuri tehtävä. Useimmille pienille Suomen kunnille se on mahdoton yhtälö. Tässä tilanteessa julkisen talouden suunnitelma vuosille 20-23 ei paljoa lupaa kunnille.
Kunnallisvero nousee
Ensi vuonna 53 kuntaa nostaa veroja, mikä koskee 1,1 miljoonaa kuntalaista. Tulevina vuosina paineet ovat merkittävästi suuremmat.
&#8211; Tiedämme jo nyt, että erityisesti pienet kunnat ovat isoissa vaikeuksissa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa on lähivuosien veronkorotuspaineita pahimmillaan 5 %. Samanaikaisesti kuntien ja kunnissa asuvien kuntalaisten kiinteistöjen arvot romahtavat.
&#8211; Kun samaan keskusteluun vielä liitetään maassamme paraikaa tapahtuva ikäihmisten määrän voimakas kasvu. Se lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää prosentin vuosittain. Lasten syntyvyyden vähentyessä kunnille jää 0, 5 % palvelutarpeen kasvuksi. Toimintakulujen kasvu on laskelmien mukaan 3,4 % vuosittain, Koskela sanoo.
Velkataakka kasvaa
Olemassa olevassa tilanteessa kunnat investoivat nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Kiinteistöt ovat vanhentuneet ja paikat pitää saada kuntoon ennen maakuntauudistusta.
&#8211; Velkataakka kasvaa kunnissa 20 miljardista 30 miljardiin lähivuosina. Paikallishallinnon alijäämä JTS:n yhteydessä päivitetyn ennusteen mukaan olisi 3,1 miljardia euroa, eli 1,2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2023, Koskela kertoo.
Pieniä ajetaan alas
Kunnilla on ollut mahdollisuus hakea ylimääräistä 10 miljoonaa euroa, mikä kohdennetaan kuntien peruspalveluiden määrärahasta harkinnanvaraisena.
&#8211; Summa on mitätön tässä tilanteessa. Myöskään toinen 10 miljoonaa kriisikuntien tai kriisiytymässä olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistämisavustukseen ei ole riittävä. Ilmassa onkin sellainen henki, että tässä maassa alkavat pakon edessä massiiviset kuntaliitosneuvottelut tulevina vuosina, Koskela toteaa.
&#8211; Herää kysymys, onko pienten kuntien alasajo alkanut ja onko niitä laisinkaan Suomessa tämän hallituskauden jälkeen.

kunnallisvero

Tampereen Perussuomalaisilta kritiikkiä Orpon veropuheille – pormestariehdokas Vigelius: ’’Uhkana on, että vaalien jälkeen sinipuna korottaa yhdessä kuntien verotusta’’

Unohda sähköauto ja etelänmatka – soten seurauksena keskituloinen pariskunta saattaa joutua maksamaan 3 400 euroa lisää veroja vuodessa

Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista

Ulkomaalaiset osallistuvat heikonlaisesti kunnan peruspalvelujen maksamiseen – Tampereelle kertyy maahanmuutosta joka vuosi yli 28 miljoonan euron rahoitusvaje

Koskela: Pienet kunnat ovat vaikeuksissa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025