Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

kunta

Vanhusten määrä kasvaa Suomessakin ja pula hoitajista sekä kotiavustajista pahenee. Lääkkeeksi tarjotaan vieraskielisen työvoiman massiivista palkkaamista. Ruotsissa näin on toimittu ja jäljet pelottavat.

Hirveä hätä, ihan pakko päästä vessaan! Mutta kun et vaan<a href="https://www.dn.se/sverige/janne-josefsson-81-arige-gert-larsson-grater-och-sverige-har-forlorat-sin-heder/"> pysty</a>, koska olet vanha ja raihnainen&#8230;sanalla sanoen liikuntakyvytön. Viimein kotiavustaja tulee ja pyydät välittömästi apua. Kahdeskymmenes tai kolmaskymmenes avustaja muutaman viikon sisällä niiaa nätisti ja poistuu – ja palaa kantaen juomalasia.
Tämä tarina on tosi mutta vielä toistaiseksi Ruotsista, jossa kotiavustajiksi on tietoisesti päätynyt hurja määrä maahanmuuttajia. Näin<a href="https://www.expressen.se/ledare/att-inte-stalla-sprakkrav--ar-forbannad-vanvard/"> lataa</a> Expressen pääkirjoitussivullaan:
”Maan kieltä taitamattoman kotiavustajan lähettäminen kotikäynnille on puhdasta välinpitämättömyyttä, se on kunnan tai palveluyrityksen tahallinen laiminlyönti. Jos kielitaidottomuus johtaa erehdyksiin, on turha syyttää onnettomia olosuhteita. Kyseessä on riski, jonka työnantaja on valmis ottamaan.” 
Sama kaiku on askelten
&#8211; Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi,<a href="https://stage.sudev.fi/suomen-perustan-gronroos-ulkomaisesta-tyovoimasta-suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/"> toteaa</a> Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla.
”He vievät minulta hengen”
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">haastattelututkimuksessa</a> kävi ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Vaativaan mutta heikosti palkattuun työhön on vaikeaa löytää osaajia. Tukalassa tilanteessa voi olla houkuttelevaa palkata ontuvan kielitaidon omaava henkilö. Ja ajatella, että ehkä hän oppii kielen siinä työn ohessa. Samalla unohtuu se, että apua kaipaava vanhus saattaa tarvita myös ihan vaan omankielistään juttuseuraa totaalisessa yksinäisyydessään.
Jutun alussa mainittu 81-vuotias Gert sai tarinan julkaisemisen jälkeen vieraakseen korkeasti tituleeratun sosiaalipampun. Tämä lupasi kohennusta ja parannusta vanhuksen tilanteeseen. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut:
&#8211; He vievät minulta hengen, Gert itki kertoessaan voinnistaan toimittajalle.
&nbsp;
&nbsp;

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi koulukyytien järjestämisvelvollisuudesta kunnissa toisen asteen oppilaille. Mäkynen odottaa ministerin vastausta siihen, onko kunnan toiminta lainmukaista, kun se ei pysty tarjoamaan oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle lapselle koulukuljetuksia samassa kunnassa sijaitsevaan ammattioppilaitokseen.

Jukka Mäkystä lähestynyt kansalainen kertoo, että hänen kuntansa ei ole järjestänyt kuljetusta kouluun oppivelvollisuuden piirin kuuluvalle ammattikoulun oppilaalle.
Perheen lapsi on nyt syksyllä aloittanut toiseen asteen opinnot ammattikoulussa. Tilanne on tällä hetkellä se, että lapsen vanhemmat ovat koko ajan vieneet ja hakeneet itse lapsen koulusta. Yhdensuuntainen koulumatka ammattikouluun on navigaattorin mukaan 19 kilometriä.
Kaupungin asiasta vastaavan talouspäällikön mukaan asia ei kuulu heille. Kaupunki on kyllä kilpailuttanut kuljetukset, mutta talouspäällikkö ei ole siinä vaiheessa tiennyt, että oppilas on menossa ammattikouluun opiskelemaan. Koulu sijaitsee samassa kunnassa kuin oppilaan koti. Kunnan talouspäällikön mukaan heidän tehtävänään on järjestää kyyditys lukioon ja perusopetukseen, mutta ei ammattikouluun.
Oppivelvollisuuden laajentamisen tulos
Mäkysen mukaan tilanteessa on vain kaksi vaihtoehtoa: toinen vanhemmista lopettaa työnteon kuskatakseen lastaan kouluun tai Kelan vain osittain korvaamat taksikyydit kouluun.
&#8211; Käsittääkseni ei ole oppivelvollisuuden laajentamisen lain hengen mukaista, että vanhemmat joutuvat tällaisen tilanteen eteen. Oppilaalle on myös koulun puolesta tarjottu mahdollisuutta koulun asuntolaan, mutta se ei ole perheelle ratkaisu koulukyytien puutteeseen. Mihin katosi pakollisen toisen asteen koulutuksen maksuttomuus? Pitääkö toisen vanhemman todella lopettaa työssäkäynti, kun kunta ei pysty tarjoamaan kuljetusta koululle? Mäkynen ihmettelee.
Pitkät koulumatkat unohtuivat lainvalmistelussa
Mäkysen mukaan tilanne on mahdollisesti lainvastainen ja oppilaan yhdenvertaisuus toisen asteen opiskeluun ei toteudu.
&#8211; Suomi on pitkien välimatkojen maa ja esimerkiksi kuntaliitokset ovat johtaneet siihen, että koulumatkat saman kunnan alueella voivat olla pitkiä. Tämä asiaintila olisi pitänyt ottaa huomioon, kun laki toisen asteen koulutuksen pakollisuudesta oli lainvalmistelussa. Nyt tilanne on se, että osa oppilaista saattaa joutua lopettamaan opiskelun haluamassaan koulussa, koska heidän perheillään ei ole varaa kuljettaa lastaan kouluun,

Mäkynen: Koulukyydeissä kahden kerroksen väkeä

Rikollisjärjestöt muistuttavat yhä enemmän projektiorganisaatioita. Niillä on useita erilaisia valmiuksia ja ne toimivat yhtä aikaa monilla eri rikollisuuden sektoreilla, kertoo SVT. Kunnat ovat klaanien erityinen kultakaivos ja laskun maksaa tunnollinen veronmaksaja.

Kaikki voi <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/utredningschef-sa-utnyttjar-de-kriminella-valfardssystemet">alkaa</a> väärennetystä lääkärintodistuksesta. Henkilö jää sairauslomalle ja hänellä on perhe, joten hän tarvitsee henkilökohtaisen avustajan, joka löytyy tuttavapiiristä. Koska henkilö on oikeasti terve, hän työskentelee nyt pimeästi. Työhön, josta henkilö on sairauslomalla, on palkattu sillä välin sukulainen tai tuttava. Tämä jää sairauslomalle, saa sukulaisesta tai tuttavasta henkilökohtaisen avustajan ja jatkaa työntekoa pimeästi. Ja niin edelleen. Piiri pieni pyörii, yhteiskunta maksaa koko lystin ja hinta kasvaa kaiken aikaa.
&#8211; Tämä ei ole kevyttä huijaamista vaan raskasta rikollisuutta, sanoo Södertäljen kunnan tukiselvityksiä tekevän toimiston entinen päällikkö Roger Svanborg.
Reikä hunajapurkin kyljessä
Södertäljen kunta on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut hunajapurkki, jonka kylkeen rikolliset ovat poranneet lukemattomia reikiä. Kyse on organisoidusta, hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistuvasta rikollisuudesta, jota ovat leimanneet erityisesti kotiavun epäselvyydet ja henkilökohtaisiin avustajiin liittyvät miljoonapetokset.
Sekasotkusta tuli sittemmin lähtölaukaus viranomaisten yhteistyölle, jossa rikollisia vastassa ovat poliisin, sosiaalivakuuttajan ja veroviraston ammattilaiset. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Södertäljen opeista olisi malliksi muillekin Ruotsin kunnille.
&#8211; Meidän täytyy taistella verkostoja vastaan omilla verkostoillamme, Svanborg sanoo.
Veronmaksajan asialla
&#8211; Päätimme ettemme ole pelkkä maksava viranomainen, vaan meistä pitää tulla selvittävä viranomainen. Tutkimme yhä tarkemmin, miten meille toimitetut dokumentit pitävät yhtä totuuden kanssa. Kyse on kaikesta mahdollisesta alkaen eskaripaikasta aina ympäristö- ja rakennuslupiin asti, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sodertalje/valfarden-har-blivit-de-kriminellas-bankomat-sa-startade-sodertaljes-arbete-mot-det-organiserade-fusket">sanoo</a> Södertäljen turvallisuuspäällikkö Anna Flink.
&#8211; Valmista ei tosin tule koskaan, sillä tarjolla oleva raha herättää aina kiinnostusta eri tahoilla. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että pidämme tarkkaa huolta veronmaksajien rahoista.
&nbsp;
&nbsp;

Ruotsi heräämässä karuun todellisuuteen: ”Hyvinvointivaltiosta on tullut rikollisten pankkiautomaatti”

Sysmäläinen Raili Pajunen omistaa kesämökin, joka sijaitsee Latamäen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Hän ei ole kuitenkaan voinut nauttia kesäpaikastaan voimaloiden käynnistyttyä vuonna 2014. Myös monet muut Luhangan tuulivoimala-alueen lähiasukkaat ovat joutuneet kokemaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksia.

– Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui, Raili Pajunen harmittelee.
Hän kertoo kokemistaan melu- ja terveysvaikutuksista.
– Tuulivoimaloista on meluhaittaa. En pysty olemaan talossa tai pihalla ilman kuulosuojaimia. Ilman suojaimia saan päänsärkyä. Se on sitä infraäänen vaikutusta, Pajunen sanoo.
”Muistuttaa betonimyllyn ääntä”
Keski-Suomessa sijaitseva Luhangan Latamäki on yhteensä kuuden tuulivoimalan tuulivoima-alue. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä. Niiden 50 metriset lavat käyvät korkeimmillaan lähes 200 metrin korkeudessa.
Luhankalainen Eino Rantanen asuu noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Rantasella ei ole niistä hyvää kerrottavaa.
– Kaikki kuusi voimalaa ovat näkyvillä. Ei ole puustoa edessä suojaamassa niiden turruttavalta melulta. Sitä ei osaa verrata liikenteen meluun. Se ääni on tasaisen tappavaa jumputusta. Pahimmillaan voimaloiden ääni muistuttaa betonimyllyn ääntä, Rantanen kuvailee.
Rantanen asuu kotitilallaan äitinsä kanssa.
– Melu kuuluu sisälle asti ja sen takia ei aina saa nukuttua yöllä. En kaipaa tuulivoimaloita lisää. Nämäkin olisi pitänyt rakentaa kauemmaksi asutuksesta, Rantanen toteaa.
Uudet melumittaukset
Joukko alueen asukkaita valitti taannoin Latamäen tuulivoima-alueen melumittauksista hallinto-oikeuteen. Oikeuden mielestä melumittauksia ei tehty riittävän luotettavasti. Lisäksi päivä- ja yöaikainen melu näyttäisi ylittävän sallitut rajat.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Luhangan kunnan valituksen asiasta ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen uusista melumittauksista sekä ympäristöluvan harkinnasta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä Luhangan kunta velvoitettiin suorittamaan uudet melumittaukset ajankohtina, jolloin tuulivoimalat toimivat suurimmalla mahdollisella tehotasolla ja vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyissä mittauksissa. Tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa asukkaat kokevat meluhaitan häiritsevyyden suurimmaksi.
Latamäen tuulivoimalat omistaa Exilion Tuuli Ky, joka osti tuulipuiston sveitsiläiseltä pääomasijoitusyhtiö SUSI Partners AG:n rahastolta viime keväänä. Exilion Tuulen omistajia ovat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusyhtiö Veritas.
Tuulivoimayhtiö on antanut melumittaukset Ramboll Oy:n tehtäväksi. Mittausten on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Riippumattomuutta kaivataan
Voimaloiden lähellä asuvat ovat vaatineet, että mittaaja pitäisi vaihtaa ja valvojaksi asettaa riippumaton asiantuntija. Asukkaiden mielestä mittauksia pitäisi tehdä myös talvella, kun puissa ei ole lehtiä. Lisäksi tarvetta olisi erillisille sisämelumittauksille ja myös tuulivoimaloiden lähtömelutaso pitäisi selvittää.
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista.
SYTen mukaan mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät, koska ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista.
Esimerkiksi Jyväskylässä infraääntä havaitaan erityisesti touko-kesäkuussa ja sen arvellaan olevan peräisin noin 50 kilometrin päässä sijaitsevista Luhangan voimaloista.

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

kunta

Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Mäkynen: Koulukyydeissä kahden kerroksen väkeä

Ruotsi heräämässä karuun todellisuuteen: ”Hyvinvointivaltiosta on tullut rikollisten pankkiautomaatti”

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025