Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kuntakokeilut

Hallitus keventää työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.

Joulukuussa 2023 työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle toimitetussa selvityksessä nousi esille, että nykyinen asiakaspalvelumalli ei oikein toimi. Toteutuma asiakastapaamisten sekä työnhakuvelvoitteiden osalta on jäänyt kolmanneksen arvioitua alemmalle tasolle. TE-toimistojen ja kuntakokeilujen henkilöstön arvion mukaan nykyinen asiakaspalvelumalli ei mahdollista yksilöllisten palveluiden tarjoamista niille asiakkaille, jotka palvelusta eniten hyötyisivät.
Nyt työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Alkukartoitukseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostetaan. Virkailijalle annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.
Työllistämistä edistäviä palveluja kehitettävä
Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.
&#8211; Tässä otetaan meille tullutta palautetta huomioon. Kun työttömiltä leikataan, on tärkeää, että samalla myös työllistymistä edistäviä palveluita kehitetään.
&#8211; Kun esimerkiksi työnhakijan, jonka työttömyys on päättymässä kolmen kuukauden kuluessa tai joka on aloittamassa kolmen kuukauden kuluessa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan, ei tarvitsisi mennä työnhakukeskusteluihin, vapautuu työvoimaviranomaisten resursseja palvelemaan niitä työnhakijoita, jotka tarvitsevat enemmän palvelua.
Työttömät eivät ole kaikki samassa tilanteessa
Piisisen mukaan kaikille ei voi kohdistaa samanlaisia palveluja, koska työttömät työnhakijat ovat kirjava joukko.
&#8211; Heitä ei voi siis käsitellä yhtenä samanlaisena joukkona. Asiantuntijan harkintavaltaa ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta on pohdittava tarkemmin kaavamaisten menettelyjen sijaan.
&#8211; Työvoimapalvelut ovat isossa muutoksessa nyt, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alussa. Tämä luo mahdollisuuksia parantaa käytäntöjä paremmin työnhakijoita palvelevaksi ja parempiin tuloksiin pääsemiseksi, sanoo Piisinen.
Tärkeintä on työllistymisen helpottaminen
Työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työllisyyttä edistäviä palveluja. Käytännössä se tarkoittaa työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja ja valmennuksia.
&#8211; Ne tulevat julkisten palveluiden rinnalle, eivätkä ne ole velvoittavia. Niihin osallistuminen on siis täysin vapaaehtoista, ja työttömyyskassa saa itse päättää, järjestääkö näitä palveluita vai keskittyykö se jatkossakin perustehtäviensä hoitoon.
&#8211; Tärkeintä on, että yritämme helpottaa työllistymistä kaikin keinoin.
&nbsp;

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen ensi vuoden talousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Perussuomalaiset pitävät esitystä tuhlailevana, eikä hallituksen työllisyyspolitiikka vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan perussuomalaisten kansanedustajien Rami Lehdon, Riikka Slunga-Poutsalon ja Jukka Mäkysen mielestä Sanna Marinin hallitus on unohtanut vastuullisen talouspolitiikan.
&#8211; Valiokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat hallitusta tästä. Julkisen talouden alijäämä jatkuu talouden noustessa, ja kuntatalouden tila heikkenee. Talouden tasapainottaminen ja leikkaukset jätetään seuraavan hallituksen ongelmaksi. Maamme velkaantuu leväperäisesti tulevien sukupolvien kustannuksella, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen kritisoivat.
Panokset työllisyyteen jääneet vähäisiksi
Hallituksen panostukset työllisyyteen ja kasvun edellytysten vahvistamiseen ovat jääneet vähäisiksi. Hallitus on luonut tilanteen, jossa niin matkailu-, kulttuuri- kuin liikunta-alakin joutuvat elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa, kun lainsäädäntöä tehdään huonosti valmisteltuna ja määräaikaisia lakeja jatketaan kolmen kuukauden sykleissä.
&#8211; Tämä sekä haittaa yrityksiä että heikentää niiden työntekijöiden hyvinvointia. Lainsäädännön yritysvaikutuksia ei arvioida usein lainkaan, eikä työllisyysvaikutuksia arvioida yleisesti hyväksytyillä menetelmillä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen huomauttavat.
Muualta kopioidut köyhän miehen mallit tuskin toimivat
Työmarkkinoiden ongelmia ei ratkaista pelkillä organisaatiouudistuksilla. Työvoimapalveluita ollaan mylläämässä niin kuntakokeilulla, aktiivimalli kakkosella kuin Työkanava-yhtiölläkin. Kaikkia uudistuksia vaivaa se, että yritetään tehdä liian paljon liian vähällä rahoituksella.
&#8211; Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään, kun toimijoille ei anneta riittävää liikkumavaraa järkevään toimintaan, vaan kaikille työttömille halutaan järjestää tasan samanlaiset haastattelut, vaikka osa työllistyisi itsenäisestikin nopeasti ja toiset taas tarvitsisivat enemmän tukea.
&#8211; Kaikkien näiden uudistusten onnistumisen kannalta avainasemassa ovat riittävät resurssit ja rahoitus, joita hallituksella kuitenkaan ei ole tarjota. Muualta kopioidut mallit köyhän miehen versioina tuskin toimivat odotetulla tavalla, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen varoittavat.
Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo
Työperäisen maahanmuuton ja työvoiman hyväksikäytön torjunnan osalta hallitus toimii ristiriitaisesti. Hallitus ratkaisee kohtaanto-ongelmaa lähinnä työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Maahanmuutto on hallitukselle itseisarvo.
&#8211; Parasta työllisyyspolitiikkaa julkisen talouden kannalta olisi kuitenkin pyrkiä työllistämään maassa jo olevat työttömät. Puheissa esiintyvien huippuosaajien sijasta maahan kuitenkin tulee halpatyövoimaa työskentelemään suomalaisia heikommilla työehdoilla.
&#8211; D-viisumin käytön laajentaminen kuormittaa lupapalveluita entisestään, eikä käyttöönoton riskejä ole kunnolla arvioitu. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä pyritään ratkaisemaan antamalla hyväksikäytetyille oleskelulupa, mutta hyväksikäyttäjiä ei rangaista. Yhtään ongelmaa näin ei ratkaista, vaan luodaan hyväksikäytetyksi tulemisesta uusi laittoman maahanmuuton väylä, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen tiivistävät ongelman.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”

SDP ja keskusta preferoivat velkaantumista, kiristyvää verotusta ja kuntakokeiluja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho opetti eilen Ylen A-Talkissa hallituspuolueille, että epämääräisten kokeilujen sijaan olisi syytä puuttua niihin syihin, joiden vuoksi yritysten ei tällä hetkellä kannata työllistää. &#8211; Kun verotuksellisilla toimilla edistetään sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta on moitittu siitä, ettei se kykene tekemään tarvittavia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi. Aihioita uudistuksista ei saatu puristettua ulos äskettäin päättyneessä kehysriihiveivauksessakaan.
SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman esitti eilen Ylen A-Talkissa polveilevia perusteluja, joilla hän pyrki osoittamaan, miksi maaliskuussa aloitettu työllisyyden kuntakokeilu olisikin täsmäratkaisu paisuvaan työttömyystilanteeseen.
Työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta.
&#8211; Pidän sitä merkittävänä keinona. Nyt siirretään pysyvästi kunnille vastuu työllisyyden hoidosta ja samalla muutetaan kannustimet niin, että kuntaa palkitaan siitä, kun aidosti työllistyy avoimille työmarkkinoille, niin eikö se ole kehitystä, joka vie pois tukityöllistämisestä, Lindtman esitti.
Keskustan Antti Kurvinen komppasi Lindtmania ja kuvasi ”kovimmaksi toimenpiteeksi” pitkällä aikavälillä sitä, että työttömyyden hoito siirtyy kunnille.
Työpaikkoja ei synny papereita pyörittämällä
Kuntakokeiluja on järjestetty ennenkin, eikä ole olemassa näyttöä, että kokeiluilla olisi saavutettu merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesikin, että Suomeen ei synny uusia työpaikkoja papereja pyörittämällä saati sillä, että paperin pyörittämisen lokaatiota vaihdellaan.
&#8211; Tälle keinolle (kuntakokeilulle) on vaikea arvioida mitään työllisyysvaikutuksia. Tutkimusperäisesti mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole. Hallituksen oletukset työllisyyden kehityksestä ovat pikemminkin kuvitteellisia kuin realistisiin malleihin perustuvia.
&#8211; Suomeen syntyy julkisen talouden kestävyyden kannalta merkityksellistä työllisyyttä vain sillä, että yritykset pystyvät kilpailemaan ja niillä on toimintaedellytykset täällä. Toisaalta myös työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tähän olennaisesti vaikuttaa kokonaisverotaakka, sekä suorat että epäsuorat verot, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että palkankorotuskierre heikentää yritysten kilpailukykyä. Kansalaisten reaalisia ansioita, eli käteen jääviä tuloja pitää silti voida kasvattaa.
&#8211; Tämä voidaan toteuttaa sillä, että kevennetään yritysten ja palkansaajien verotusta sekä liikkumisen ja asumisen kannalta olennaisia veroja, Halla-aho sanoi.
Kurviselta jääneet läksyt lukematta
Kurviselle Halla-ahon esittämät veronalennukset maistuvat happamalta. Kepuedustaja lausui itsestäänselvyyden eli sen, että verojen alentamisella julkisen talouden alijäämä kasvaa siinä tapauksessa, mikäli samaan aikaan menoja ei leikata.
&#8211; Pitäisi siis pystyä kertomaan, mistä leikataan, Kurvinen sanoi Halla-aholle, ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi aiemmin osoittaneet leikkauskohteita.
Kurviselta näyttää jääneen lukematta esimerkiksi perussuomalaisten tuore <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/PSkuntavaaliohjelma2021.pdf">kuntavaaliohjelma</a>, jossa todetaan: kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata.
Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut.
Veronkevennykset vahvistavat kansalaisten ostovoimaa ja samalla laajentavat yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää yksityissektorille. Tämä ei kuitenkaan miellytä SDP:tä. Demariedustaja Lindtman väitti, että veronkevennyksien hintalappu olisi liian kallis julkiselle taloudelle.
&#8211; Tuloveron yleisellä kevennyksellä yhden työpaikan hintalapuksi julkiselle taloudelle tulisi lähes 170 000 euroa, Lindtman väitti.
Työttömyyden ylläpitäminen käy kalliiksi 
Halla-aho opetti Lindtmanille ja Kurviselle, että julkisen talouden menot eivät ole vakio.
&#8211; Ikään kuin valtio ja kunnat tarvitsisivat aina samat verotulot. Oikeasti verotuloja tarvitaan erilaisten julkisten menojen hoitamiseen. Työttömyyden ylläpitäminen on tässä se, joka Suomessa maksaa. Kun erilaisilla verotuksellisilla toimilla voidaan edistää sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.
Halla-aho painotti, että ei ole mitään syytä tavoitella sitä, että julkisen talouden tulopuoli olisi vuodesta toiseen samalla tasolla.
&#8211; Jos tulot laskevat, se voi olla myös hyvä merkki siitä, että julkisia menoja tarvitaan vähemmän, Halla-aho sanoi.
Lindtmanille ei edelleenkään kelvannut Halla-ahon ehdotus, että palkasta jäisi ihmisille enemmän käteen. Lindtmanin mukaan päivähoitomaksujen alentaminen olisi ”seitsemän kertaa tehokkaampi tapa puuttua kannustinloukkuihin”.
&#8211; Kannustinloukkujen purkaminen yleisillä veronkevennyksillä on niin kallis keino, että Suomella ei tässä tilanteessa ole siihen varaa, demariedustaja väitti.
Korona ei enää kelpaa tekosyyksi
Vaikka hallitus ei kehysriihessä kyennyt päättämään uudistuksista, joilla taloutta ja työllisyyttä vahvistetaan, vastapainoksi saatiin aikaiseksi päätöksiä joilla julkisiin menoihin tulee isoja lisäyksiä &#8211; velaksi tottakai.
Ensi vuonna valtion budjetin sovitut kehykset ylittyvät 900 miljoonalla eurolla ja vielä vaalivuonna 2023 jopa 500 miljoonalla eurolla. Hallituksen sanataiteilun mukaan kyseessä kuitenkin olisi ”asteittain laskeva menoura”.
Halla-aho sanoi, että korona ei enää kelpaa tekosyyksi holtittomalle taloudenpidolle.
&#8211; Kaikki ymmärtävät, että kehyksistä oli pakko poiketa viime vuonna. Suomen talous oli kuitenkin kroonisesti epätasapainossa jo ennen koronaa ja tulee sitä olemaan jatkossakin, yksikertaisesti vain siitä syystä, että meillä on liikaa julkisia menoja suhteessa tuloihin. Suomessa julkisten menojen osuus suhteessa bkt:hen on yksi EU-maiden suurimmista. Pidemmän päälle tilanne on kestämätön.
Halla-aho esitti menojen priorisoimista ja sellaisten menojen karsimista, jotka eivät kuulu suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.
&#8211; Säädetään vaikka lailla, että kehitysapua voidaan maksaa vain ylijäämästä. Sillä saadaan 1 200 miljoonan euron säästö vuodessa. Sillä voidaan kuitata teidän kehysylityksenne seuraavalta vuodelta, Halla-aho sanoi.
Kurvinen ja Lindtman eivät kyenneet sanomaan sanaakaan Halla-ahon leikkausehdotukseen, ja esitys näytti olevan kiusallinen myös A-Studion juontajalle, joka nopeasti johdattelikin keskustelun ”ansiosidonnaisen jatkoreformien” etenemiseen.

Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

Maaliskuussa alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toi eilen esille A-studiossa, että työllisyystoimissa tulisi kuitenkin puuttua myös kannustinloukkuihin sekä rakenteellisiin ongelmiin.
 
Riikka Purra huomauttaa, että kuntakokeiluja on järjestetty muutaman kerran aiemminkin, eikä kokeiluista ole havaittu kestäviä työllisyysvaikutuksia.
&#8211; Kun työtöntä ihmistä aktivoidaan, hän tulee pois työttömien tilastosta aktivointitoimien ajaksi. Valitettavasti vain aktivoinnin tuloksena moni ihminen ei kuitenkaan onnistu jatkamaan avoimille työmarkkinoille, eli työllisyysastetta nostetaan keinotekoisesti. Tämä kaikki tapahtuu verorahalla, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Purran mukaan työllisyyden kuntakokeilu voisi kuitenkin olla sosiaalipoliittisena ratkaisuna toimiva. Kansanedustaja samalla huomautti, että pääkaupunkiseudulla huomattava osa työttömistä on maahanmuuttajataustaisia.
&#8211; Olisikin syytä keskittyä myös siihen, mistä rakenteelliset ongelmat syntyvät.
A-studiossa nähtiin myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hänen mielestään työttömien siirtämisellä kuntien vastuulle olisi kokemusperusteinen työllisyyttä parantava vaikutus. Tosin Lindtmankin myönsi, että pysyvän työllisyysvaikutuksen laskeminen tulisi olemaan haastavaa.
Kuntakokeilu on pehmeä työllisyyskeino
Ylen tekemän kyselyn mukaan kuntakokeilua on kritisoitu kokeilualueilla siitä syystä, että käytössä on ollut liian vähän henkilöstöresursseja. Perussuomalaiset on esittänyt kritiikkiä tästä jo aiemmin.
Purra korostikin, että riittävä resursointi on ylipäätään aina edellytys uusien palvelujen toimivuudelle.
&#8211; Kuitenkin jos ajatellaan kokonaistyöllisyyttä, niin lasken tämän melko pehmeäksi työllisyyskeinoksi. Sikäli, kun kyseessä on hallituksen merkittävin työllisyyskeino, niin näen siinä merkittäviä ongelmia.
Lindtman sanoi, että hallituksella on tulossa muitakin työllisyystoimia, joista keskeisin on talouspolitiikan pitäminen työllisyyttä tukevana. Purra totesi tähän, että merkittävintä työllisyyspolitiikkaa tehdäänkin aina yrityksien ja markkinatalouden tasolla.
&#8211; Vaikka meillä olisi kuinka hienoja palveluja, niin tosiasia on, että kestävällä tasolla työpaikat syntyvät pääasiassa yrityksiin.
Millä palkalla kannattaa mennä töihin?
Purran mukaan on olennaista tarkastella myös kannustinongelmia ja verotuksen korkeaa tasoa, koska moni miettii, millaisella palkalla ylipäätään kannattaa mennä töihin.
&#8211; Jos mietitään esimerkiksi vaikka pääkaupunkiseudulla asuvaa, vähän koulutettua yksinhuoltajaa, jolla on useampi lapsi. Kun samalla otetaan huomioon asumisen korkea hinta, asumistuet, muut tuet ja erilaiset maksuhelpotukset ja lasketaan, millä palkalla hänen kannattaisi mennä töihin, niin voi olla ylipäätään mahdotonta saada työpaikka, josta maksettaisiin riittävästi, jos ihmisellä ei ole riittävää koulutusta. Tämä on kyseisen kannustinongelman ydin.
Perussuomalaiset on usein esittänyt ratkaisuksi talouden dynamiikan lisäämistä esimerkiksi alentamalla työn verotusta.
&#8211; Verotuksen alentaminen lisää ostovoimaa, ja samalla parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia, Purra sanoi.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne painotti <a href="https://stage.sudev.fi/ranne-hallituksen-talouspolitiikkaan-tarvitaan-tayskaannos-velkaelvytyksen-sijaan-valttamattomat-elvytystoimet-toteutettava-tyon-verotusta-ja-verokiilaa-pienentamalla/">eilen</a> tuumaustunnilla, että korkeat verot yhdistettynä nouseviin elinkustannuksiin ovat konkreettinen este talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle.
Demarit eivät innostu veronalennuksista
Myös Lindtman myönsi, että kannustinongelmat ovat merkittävä este työllisyydelle. SDP-edustaja ei kuitenkaan innostunut veronkevennyksistä, koska samalla olisi pakko leikata jostain. Veronkevennyksillä saavutettavat työpaikat tulisivat Lindtmanin mukaan liian kalliiksi.
Purralle Lindtmanin näkemys ei kelvannut.
&#8211; Jos mainitaan, että veronalennukset tuottavat kalliita työpaikkoja, niin kyllä kalliiksi tulevat myös velkarahalla tuotetut tukityöpaikat. Nämä saattavat toimia sosiaalipolitiikkana, mutta ei muuten, Purra sanoi.
Purra myös esitti kritiikkiä sille, että hallituksen talouspolitiikka painottuu elvytykseen.
&#8211; Toivoisin, että hallitus kykenisi tekemään samalla pidemmän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten tästä mennään eteenpäin.

Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”

Lohjalainen kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Riikka Slunga-Poutsalo arvostelee hallituksen lakiesitystä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta.

Ihmisillä on valtava tarve henkilökohtaiselle tuelle ja neuvonnalle niin TE-puolella kuin vaikkapa Kelankin palvelujen kohdalla. Suomeen on rakennettu sellainen byrokratiakoneisto, että tuen ja avun saaminen ajallaan vaatii jo sinällään paljon.
&#8211; Ajatus ja tavoite tämän esityksen pohjalla on kannatettava ja hyvä, mutta tätä esitystä ei kyllä työnhakua selkeyttäväksi voi sanoa, toteaa Riikka Slunga-Poutsalo.
Toimet vero- ja vientitulojen kasvattamiseksi puuttuvat
Kokeilu on osa Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitetta nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Esityksen mukaan joitain TE-toimistojen tehtäviä siirrettäisiin kunnille tarkemmin määriteltyjen ja osittain vaikeasti työllistyvien asiakasryhmien osalta.
&#8211; Kun lisätään julkisen sektorin työtä, tulee samaan aikaan lisätä työn mahdollisuuksia myös yksityiselle sektorille. Muuten talouden kehitys ei pysy minkäänlaisessa tasapainossa. Tässä on nykyisen hallituksen linjassa todellinen ongelma. Työllisyysasteen noston nimissä rakennetaan julkisia tehtäviä, vero- ja vientituloilla kustannettavia työtehtäviä, mutta puuttumaan jäävät toimet vero- ja vientitulojen kasvattamiseksi, moittii Slunga-Poutsalo.
Yli 55-vuotiaat jätetään oman onnensa nojaan
Hallituksen esityksen mukaan kokeilun kohderyhmään luetaan mm. kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset.
&#8211; Koska teemme lainsäädäntöä, joka kuormittaa julkista taloutta, sen oikein kohdentuminen on erityisen tärkeää. Tässä esityksessä on nimenomaan kohdentumisongelma. Samaan aikaan, kun keskustavetoisesti ollaan eläkeputkea poistamassa, ei kuitenkaan huomioida yli 55-vuotiaita työttömiä, vaan jätetään nämä kenkää saaneet duunarit tämän kokeilun vahvistettujen työllistämistoimien ulkopuolelle, Slunga-Poutsalo arvostelee.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Kuntakokeiluesityksen tavoite hyvä, mutta sisältö puutteellinen

Eduskunta äänesti eilen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen kritisoivat kokeilua.

Kokeilu liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa työllisyysastetta tukemalla erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyä.
&#8211; Tavoite huomioiden kokeilu on kuitenkin toteutettu erikoisesti: kokeilun piiriin otettiin aivan kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset henkilöt, mutta ikääntyneet suomalaiset työttömät jätettiin kokeilun ulkopuolelle. Tiivistetysti, kolmikymppinen maahanmuuttajalääkäri on tässä työllisyyskokeilussa paremmassa asemassa kuin 59-vuotias suomalainen tehdasduunari, kertoo Riikka Slunga-Poutsalo.
Kokeilun tulosten arvioiminen vaikeaa
Kun kokeilun piiriin valittiin alueita, ei ilmeisesti mietitty lainkaan, miten alueet tulisi valita, jotta kokeilun vaikuttavuutta voitaisiin arvioida.
&#8211; Kokeilualueeseen kuuluvat esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaikki isot kunnat, koko Pirkanmaan maakunta, Oulun ympäristö sekä Turku. Kun sopivia vastinpareja kokeiluun kuuluvista ja kokeilun ulkopuolisista kunnista ei ole määritelty, tulosten arviointi on vaikeaa, Rami Lehto (kuvassa) huomauttaa.
Myös lainvalmistelun heikko laatu herättää kritiikkiä
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudelle on ollut tyypillistä, että hallituksen esitykset on tuotu eduskuntaan varsin myöhään ja ne on yritetty viedä läpi kovalla kiireellä. Esitysten puutteita on jouduttu paikkaamaan jälkikäteen valiokunnissa.
&#8211; Vaikutusarvioinnit on jätetty kiireen takia jopa kokonaan laatimatta, eikä esityksistä ole järjestetty normaaleja lausuntokierroksia. Kiireestä ja puutteista ovat huomauttaneet niin asiantuntijalausuntojen laatijat kuin lainsäädännön arviointineuvostokin, mutta hallitus ei tunnu muuttaneen toimintatapojaan mitenkään, Jukka Mäkynen moittii.
Ikääntyneiden työttömien asema uhkaa heikentyä entisestään
Erityisen huolestuttavana perussuomalaiset pitävät kuntakokeilussa sitä, että ikääntyneet, 55–60-vuotiaat työttömät jätettiin sen ulkopuolelle.
&#8211; Hallitus on aivan oikein tunnistanut, että yli viisikymppisinä työttömäksi joutuvien työllistyminen uudestaan on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, mutta ei kuitenkaan suostunut ottamaan tätä ikäryhmää työllisyyskokeilun kohteeksi. Samaan aikaan hallitus on luopumassa eläkeputkesta.
&#8211; Perussuomalaiset esittivät valiokunnassa esitykseen korjauksia, mutta nämä eivät kuitenkaan hallituspuolueille käyneet. Nyt on vaarana, että ikääntyneiltä työttömiltä viedään eläkeputki, mutta korvaavat, työllistymistä edistävät toimet jäävät puuttumaan. Näin työllisyys ei parane lainkaan, mutta moni ikääntynyt työtön tulee tippumaan perusturvan varaan, Lehto tiivistää ongelman.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu on väärin kohdennettu

Eduskunnan budjettia käsittelevässä yleiskeskustelussa puhuttiin paljon työllisyydestä, sen parantamisesta ja hallituksen työllistämistoimista. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi kaikkien olevan varmasti samaa mieltä siitä, että Suomen työllisyyden on vahvistuttava. Pelkkään lukemaan keskittyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole riittävää eikä järkevää.
 
Hallitus on kertonut tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan.
&#8211; Lienee selvää, että tällaisen epäonnistumisen myöntämiseen ei hallitus hevillä suostu. Hallituksella on vahva intressi takertua nimenomaan tuohon yksinkertaiseen lukemaan, sen sijaan, että se tarkastelisi oleellisempia työllisyyden osia, tuottavan työn määrää, bruttotulojen kehittymistä ja sitä, että palkalla tulee toimeen, Riikka Purra sanoo.
Riskinä työllisyysasteen keinotekoinen nostaminen
Purran mukaan on erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen. Purra huomautti, että kun hallitus lisää palkkatukea ja tukityöllistämistä veronmaksajan rahalla ja saa riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi edes muutamaksi tunniksi töihin, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle.
Purran mukaan tämä on sosiaalipolitiikkaa, ei kestävä työllisyystoimi, eikä sitä pitäisi sekoittaa julkisen talouden tasapainottamiseksi vaadittaviin toimiin.
&#8211; Julkinen talous ei tällaisesta työllisyydestä hyödy vaan kärsii.
Kaikki työttömät maahanmuuttajat kuuluvat kuntakokeilujen kohderyhmään
Hallituksen alueellisten työllistämiskokeilujen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, sekä alle 30-vuotiaat työnhakijat. Lisäksi ryhmään kuuluvat kaikki työttömät tai työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat.
&#8211; Siis kaikki. Tiedämme tilastojen perusteella, että erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyys on hyvin alhaista ja työttömyys korkeaa. On selvää, että näitä ryhmiä tukityöllistämällä tai kouluttamalla työllisyysaste nousee.
&#8211; Ylipäätänsä sellaisen väestön määrän lisääminen, joka ei tule itsenäisesti työllistymään, ei ole järkevää.
Työllistämistoimissa ja palkkatuetussa työssä on Purran mukaan myös inhimillinen puolensa.
&#8211; Mikäli ihminen saa mielekkyyttä ja toimivan yhteisön elämäänsä, hyvä. Valitettavasti liian usein kuulee aivan päinvastaista: kursseja ja työllistämistoimia, jotka ovat pakkopullaa, joista ei ole mitään hyötyä, jotka ovat naurettavia, alentavia, byrokraattisia, jopa kiusantekoa.
Työllistämiskursseista kuulee uskomattomia asioita
Purra kertoo saaneensa kuulla paljon kansalaisten kokemuksia erilaisista työllistämistoimista ja kursseista, ympäri Suomen.
&#8211; Erityisesti yksityisten toimijoiden järjestämästä toiminnasta kuulee joskus melko uskomattomiakin asioita. Vai mitä sanotte siitä, että ihmisen pitää kirjoittaa vaitiolovelvollisuus, jotta hän ei kertoisi kenellekään, miten huono kurssi on ollut, Purra päivittelee.
&#8211; Entä siitä, että ihan hyvältä kuulostavalla kurssilla ei ollutkaan ohjaajia, mutta pöydällä oli kuplamuovia, jota kuulemma saisi paukutella, siinä päivän kulumista odotellessa! Tällaisessa niin sanotussa työllistämisessä tai kurssituksessa ei ole mitään järkeä kenellekään muulle kuin mahdollisesti sille firmalle, joka näistä nettoaa. Ongelmat ovat vastaavia kuin kotouttamisessa.
Kuntakokeilut vaativat selvitystyötä ja tutkimusta
Purra toivoo, että hallitus ymmärtää, että työllisyysastetta kannattaa ensisijaisesti nostaa huolehtimalla siitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja tuottaa, investoida ja palkata. Näin synnytetään tuottavaa työtä, josta saatavalla palkalla ihminen tulee toimeen ja maksaa veroja.
&#8211; Kun kyse on verorahoin toteutettavista työllistämistoimista, vähin, mitä meidän pitää vaatia, on että hallitus tutkii kuntakokeilujen ja palkkatuen kustannushyötyvaikutukset, selvät konkreettiset seuraukset sekä vertaa näitä ryhmiin, jotka eivät ole osallistuneet toimiin. Lisäksi pitää määrittää toimien mahdolliset syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset, myös euromääräisesti eikä vain kyselytutkimuksin.

kuntakokeilut

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”

Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”

Slunga-Poutsalo: Kuntakokeiluesityksen tavoite hyvä, mutta sisältö puutteellinen

Perussuomalaiset: Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu on väärin kohdennettu

Työllistymistä kuplamuovia poksuttelemalla – Purra: Hyötyä ainoastaan voittoa tekevälle firmalle

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025