Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kuntapäättäjät

Punavihreä Palestiina-aktivismi paisuu Helsingin valtuustossa – pormestariehdokas Wille Rydman: ”Ulkopolitiikka ei kuulu valtuustosaliin”

Kuntien ja alueiden päättäjillä on käytössään tuhansia yhteiskunnan kustantamia tietokoneita, jotka ovat usein hyvin vähällä käytöllä tai jopa käyttämättömiä. Aluevaalien jälkeen valituille luottamushenkilöille tulevat käyttöön taas uudet it-laitteet. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Minna Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan tuhlailuun.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valituista aluevaltuutetuista 77 % on istuvia kunnanvaltuutettuja, joista monilla on enemmän kuin yksi luottamustoimi. Kuntien ja alueiden sisällä on jokaiseen eri tehtävään omat it-laitteet eli kannettavat tietokoneet. Kunnan, kaupungin, aluevaltuuston tai kuntien osakeyhtiöiden koneita ei saa käyttää kuin juuri määritellyn tehtävänsä hoitoon.
Jo pitkän aikaa on ollut tavoitteena paperiton yhteiskunta. Tämä saattaa jopa toteutuakin kuntien ja alueiden päättäjillä. Paperien sijaan kuntien ja alueiden päättäjillä on usein läjäpäin tietokoneita. Asia on noussut aina välillä esille, mutta mitään ei ole tehty.
&#8211; Eihän kotiinkaan osteta omaa televisiota jokaista kanavaa varten, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Miljoonien säästöt pelkistä laitehankinnoista
Nyt aluevaalien jälkeen luottamushenkilöille tulevat taas uudet it-laitteet. Luottamushenkilöillä on käytössään tuhansia yhteiskunnan kustantamia laitteita, jotka ovat hyvin vähällä käytöllä tai käytännössä jopa käyttämättömiä.
Kunnissa on 8 859 valtuutettua, 1 379 aluevaltuutettua ja valtava määrä lautakuntien jäseniä. Kansanedustajia on 200. Tietokoneita on myös sairaanhoitopiireissä ja kuntien osakeyhtiöissä.
Kustannuksia ei tule pelkästään koneiden hinnoista. Myös päivitykset, ohjelmat ja it-tuen palvelut maksavat.
&#8211; Jos yksi tietokone maksaa 500–1 000 euroa per kone, niin säästöt ovat jo pelkästään laitehankinnoissa miljoonia, sanoo Reijonen.
Rahaa käytetään toissijaisiin asioihin
Tänä päivänä voidaan esimerkiksi pankkitunnuksilla hoitaa tietoturvallisesti pankki- ja terveysasioita. Todennäköisesti myös yhteiskunnan asioita voi hoitaa samoilla laitteilla, kunhan tietoturva hoidetaan kuntoon.
Ennen koronapandemiaa monella työpaikalla ei voitu ajatellakaan työntekijöiden tekevän etätöitä tietoturvan takia. Nyt etätöiden vakiintumisen jälkeen monessa kunnassa tai yrityksessä ajatukset ovat muuttuneet käytännön osoitettua pelot turhiksi tai ratkaistaviksi. Etätöitä on tehty myös valtiolla ja eduskunnassa.
Aluevaltuustot tulevat olemaan taas yksi it-laitteiden suurhankija. Sekä aluevaltuustot että kuntapäättäjät kamppailevat rahan riittävyyden kanssa. Nyt rahaa käytetään täysin toissijaiseen asiaan. Mahdollistamalla usean luottamustoimen hoitamisen yhdellä tietokoneella tietoturvallisesti olisi mahdollista saada aikaan suuria säästöjä.
Reijonen teki asiasta toimenpidealoitteen ja vaatii hallitusta heti puuttumaan asiaan.
&nbsp;

Kuntien ja alueiden päättäjillä läjäpäin alikäyttöisia läppäreitä – Reijonen: Mahdollisuus miljoonien säästöön

Lähes joka kuntaan kaupataan nyt tuulivoimaloita ja valtaosaan ”Suomen suurimpia”. Ongelmina kunnissa ovat hankkeiden yksityiskohtien pimittäminen, rakennuslupien salaperäinen kasvattaminen, turvaetäisyydet ja kuntapäättäjien vihamielinen suhtautuminen kriittisesti hankkeisiin suhtautuviin. Monessa kunnassa perussuomalaiset ovat ainoana tuulivoimaa vastaan ja yrittävät toimia järjen äänenä.

Vaikka tuulivoimalat tuovat tuloja kuntaan ja maanomistajille, niin voimaloiden varsinainen tuotto katoaa ulkomaisille omistajille, mutta haitat ja tuleva voimaloiden purku jäävät paikallisille. Ulkomaille myytävien maanvuokrasopimusten myötä ulkomaiset tahot pääsevät hallinnoimaan suomalaisia metsiä, mikä on myös turvallisuusriski.
Tuulivoimarakentamisen myötä sähkön hinta on noussut kaikissa maissa, joihin sitä on rakennettu.
Lestijärvellä painostettiin kuntalaisia
Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä isoin hanke käsittää 69 voimalaa.
&#8211; 200 voimalaa piti olla, mutta Ely-keskus puuttui asiaan. Ne olisivat tulleet liian lähelle asutusta. Pahimmillaan ne olisivat olleet 500 metrin päässä asutuksesta. Hanke on pienentynyt, voimalat ovat sen sijaan kasvaneet, kertoo perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Juha Salminen.
Hän ei ole tuulivoimavastainen, mutta ei pidä siitä, miten tuulivoimaa on ajettu kuntaan.
&#8211; Alusta lähtien tämä on ollut vilpillinen hanke. Kuntalaisia on painostettu ja peloteltu, että pitää olla voimaloiden puolesta.
Voimaloita on tulossa varsinkin kuntapäättäjien ja heidän lähisukulaistensa tai lähipiirinsä maille.
Teho kasvaa
Kunta on myöntänyt rakennusluvat tehokkaammille ja korkeammille voimaloille kuin mitä osayleiskaava sallii.
&#8211; Jokaista voimalaa on korotettu 210 metristä 240 metriin. Voimaloiden piti olla 3,5 megawattisia teholtaan. Nyt myönnetyissä luvissa ei lue mitään tehosta, mutta olemme kuulleet, että tänne tulisi 6,6 MW. Kyllä tällaisiin muutoksiin olisi pitänyt olla kaavamuutos tai uusi kaava, sanoo Salminen.
Kun asiasta valitettiin, kunta ilmoitti, että kyseessä ei ole merkittävä muutos.
&#8211; Ongelma on se, että kaavaa muutettiin kuntalaisilta salassa. Rakennusluvassa ei sanota mitään tehon kasvusta. Kaavasta ei kukaan ole voinut edes valittaa. Tämä on uitettu läpi valtuustosta ja teknisestä lautakunnasta kaavan vastaisena, vaikka hakemuksessa väitetään, että tehdään kaavan mukaisesti, lisää Lestijärveltä Kaj Granlund.
Osa voimaloista on tuulivoimakaava-alueen ulkopuolella. Joku metrin, toiset kymmeniä metrejä.
&#8211; Tekninen lautakunta on myöntänyt luvat. Siinäkin on omat intressit olleet kyseessä, että saadaan omille tai sukulaisten maille. Ely-keskukseen on otettu yhteyttä, turhaan. Riippuu niin, kuka henkilö siellä on vastassa. Ely-keskuksen henkilöistä yksi on julkisesti ilmoittanut olevansa tuulivoimarakentamisen puolesta, kertoo Salminen.
Hinta pudotettiin hetkeksi
Lestijärven hankkeessa on Salmisen mukaan muitakin omituisuuksia. Se lienee normaalia, että konsultti ilmestyy jostain, kerää maanvuokrasopimukset ja myy ne sitten eteenpäin maanomistajien tietämättä.
Outoa on se, että tuulivoimaloiden rakennuslupamaksu oli ennen 8 000 euroa. Se alennettiin hankkeen alla tuhanteen euroon ja nostettiin taas takaisin normaaliin. Tilintarkastajakin puuttui asiaan.
Ihmetellä sopii, miksi kunta luopui puolen miljoonan euron tuloista.
&#8211; Toholampi sai yli 500 000 euroa rakennusluvista, Lestijärvi yli 70 000 euroa, vaikka täällä oli 20 voimalaa enenmmän. Ilmeisesti halusivat hankkeen niin kovasti, että hintoja laskettiin sopivasti, ihmettelee Salminen.
Vastustajia haukuttiin
Kunnan asukaskyselyssä 45 prosenttia kuntalaisista oli voimaloita vastaan, 15 prosenttia kannatti niitä ja loput eivät halunneet ottaa kantaa. Loma-asukkailta ei asiasta kysytty.
Salminen itsekin mietti ensin, että voisi vaikka vuokrata maitaan. Tuulivoimatilaisuuksissa heräsi epäily.
&#8211; Tuntui oudolta, että kantaa ei saanut ottaa eikä esittää kunnon kysymyksiä.
Epäilystä vahvisti se, että kritiikkiä ei saanut esittää kunnassa. Kunnanjohtaja haukkui valtuustossa ja jopa lehdessä kuntalaisia, jotka vastustivat tuulivoimaloita.
&#8211; ”Vanhukset eivät tule hoidettua, jos ei tuulivoimaloita tule”, sellaisin väittein mustamaalattiin tuulivoimakriittisiä ihmisiä.
Vastustajia jäävättiin mielivaltaisesti kokouksissa, eikä kokouspöytäkirjojen virheitä suostuttu korjaamaan.
Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden puute ajoi Salmisen vastustamaan hanketta. Myös Granlund toivoisi rehellistä toimintaa.
&#8211; Haluaisin, että Suomessa toimittaisiin kuten on sovittu ja samat määräykset koskisivat kaikkia. Pahinta on tämä kiertely ja salailu kuntalaisilta. YVA:ssa tehtiin melu-, linnusto-, maisema- ja muut selvitykset. Kukaan ei ole kysynyt, miten 30 metrin nosto vaikuttaa meluun, lintujen muuttoreitteihin tai ilmavoimiin. Isännille koetin korostaa, että maanvuokraussopimuksen myötä he menettävät kaikki oikeutensa omiin maihinsa. Isot yhtiöt heiluttelivat isoa setelitukkoa edessä, kertoo Granlund.
Ylimääräinen muutoksenhaku edessä
Rakennustarkastaja ei vastannut Salmisen kysymykseen sähköaseman koon kasvattamisesta kolminkertaiseksi alun perin suunniteltuun verrattuna. Lestijärveltä Alajärvelle kulkevan sähkönsiirtolinjan rakentaminen käynnistyi, kun rahoittaja löytyi.
&#8211; Linjan alle jääville maille on myönnetty lunastuslupa. Onko koko linjalle edes lupaa tai sähköasemalle rakennuslupaa? kyselee Salminen.
Linja on 58 kilometriä pitkä. Helmikuussa ruvetaan tekemään varsinaisten voimaloiden pohjia. Koska asiassa on paljon epäselvyyksiä, Salminen ja muutamat muut suunnittelevat hakevansa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ylimääräistä muutoksenhakua.
&#8211; Sellaisen voi tehdä, vaikka päätös on jo lainvoimainen ja valitusaika on ohi, jos huomataan jälkeenpäin laiminlyöntejä tai muita. Mukana pitää olla asianajaja. Jos nyt löydettäisiin sellainen asianajaja, joka katsoisi asiakirjat läpi ja veisi asian oikeuteen.
Ylimääräisen muutoksenhaun lestijärveläiset tekisivät kunnan rakennusvalvonnan laiminlyöntien ja kuntapäättäjien luottamusaseman väärinkäyttöjen perusteella. Pienessä kunnassa kuntapäättäjinä ovat samat ihmiset, jotka ovat myös vuokraamassa maitaan. Osayleiskaava jaettiin kolmeen osaan, jotta pystyttiin kiertämään jääviysongelmat. Pahimmillaan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenen maille saattaa tulla jopa toistakymmentä voimalaa ja sähköasema.
Juha Salmisella on kaksi toivetta.
&#8211; Kun päätöksenteko olisi rehellistä, ja olisi joku tolkku voimaloiden määrässä.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos avasi maanantaina Tuumaustunnilla perussuomalaisten kuntavaaliohjelman sisältöä, jonka kantava teema on &#8221;Asiat tärkeysjärjestykseen”. Perussuomalaiset katsoo, että kuntien velkaantuminen voidaan korjata vain kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Samalla kunnissa on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta.

Simo Grönroos linjasi aluksi, että veronkorotusten tie kunnissa on käyty loppuun.
&#8211; Suomen veroaste on ennätyskorkea, mutta silti yhä useampi ihminen kokee, että maksetuille veroille ei saa vastinetta. Johtopäätös on siis se, että veroja korottamalla suomalaisten asema ei parane vaan alkaa päinvastoin huonontumaan.
&#8211; Tämän takia asiat on laitettava kunnissa tärkeysjärjestykseen ja olemassa olevat julkiset resurssit on kohdistettava suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviin asioihin. Samalla on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta, Grönroos sanoo.
Tällä hetkellä maahanmuuttoon, ilmastoposeeraukseen ja identiteettipolitiikkaan liittyvät epäkohdat valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Lisäksi hallituksen valtakunnan tason politiikka syö elinvoimaa peruspalveluista – mitä enemmän rahaa käytetään valtion tasolla turhuuteen, sitä vähemmän sitä riittää kuntapalveluiden tukemiseen.
Perussuomalaiset katsoo, että kuntien rakenteellinen velkaantuminen voidaan korjata ainoastaan kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman kokonaisuudessaan voit lukea <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/01/Asiat-tarkeysjarjestykseen_kuntavaaliohjelma.pdf">tästä</a>.
Paikallisille yrittäjille lisää mahdollisuuksia
Perussuomalaiset pyrkii siihen, että myös kotimaisilla ja paikallisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kunnan palveluiden tuottamiseen. Keskeistä on, että hinta-laatusuhde on kunnossa ja veronmaksaja hyötyy eniten.
&#8211; Kun kunnissa tuotetaan palveluja, kuntapäättäjien on samalla huolehdittava, että paikallisten ja kotimaisten firmojen on mahdollista osallistua tarjouskilpailuihin, etteivät kaikki kunnan ostamat palvelut mene ylikansallisille suuryrityksille, vaan myös lähellä olevat toimijat pystyvät osallistumaan palvelujen tuottamiseen.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sähkö- ja vesilaitosten kaltaiset välttämättömät palvelut on pidettävä yhteisesti omistettuina eikä kunnan pidä lähteä yksityistämään niitä.
&#8211; Kuntien ei pidä olla edistämässä yksityisten monopolien syntymistä, jotka pystyvät riistämään suomalaisia.
Perussuomalaiset haluaa lopettaa kaverikapitalismin, kähminnän ja suhmuroinnin kunnissa.
&#8211; Ne loppuvat parhaiten sillä, että korruptoituneet poliitikot äänestetään vaihtoon. Perussuomalaiset onkin koko kansan ja kaikkien kuntalaisten puolue, eivätkä perussuomalaiset toimi minkään erityisryhmän tai suuryritysten juoksupoikina. Perussuomalaisten tekemistä ei säätele, mitä SAK, MTK tai EK huutelevat, vaan perussuomalaiset toimii itsenäisesti ajatellen koko kunnan etua, Grönroos toteaa.
Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikkaan tarvitaan suhteellisuudentajua &#8211; varsinkin kuntatasolla.
&#8211; Valtiolla on erittäin kunnianhimoinen ja tiukka ilmastopolitiikka, joka aiheuttaa jo nyt suurta haittaa kotimaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. Seuraus on se, että moni työpaikka siirtyy Kiinaan tai jonnekin muualle, missä vähät välitetään ilmastosta.
Koska valtion tasolla tilanne on tämä, perussuomalaiset katsoo, että kunnissa ei pidä tehdä enää tiukempaa ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Monissa kunnissa on silti tehty vielä valtiotakin tiukempia ilmastolinjauksia, mikä ei ole järkevää ensinnäkään veronmaksajien lompakon kannalta eikä varsinkaan palvelujen tuottamisen tai yritysten kannalta, Grönroos sanoo.
Ideologinen pelleily pois
Perussuomalaiset haluaa jotain rajaa ideologiselle pelleilylle. Kunnissa ei pidä lähteä mukaan esimerkiksi pienten mutta äänekkäiden vähemmistöjen monikulttuurisuutta tai tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin.
&#8211; Suomessa on äänekkäitä ryhmiä, jotka vaativat jos jonkinlaista ideologista vouhotusta niin valtion tasolla kuin kunnissa. Näihin ei kuitenkaan pidä lähteä mukaan. Monikulttuurihihhuloinnissa tai sukupuoli-ideologioissa ei ole mieltä, koska ne voivat johtaa siihen, että kuntien budjetointia tehdään teennäisen sukupuolitietoisesti tai että katukylttejä muutetaan verorahoilla sukupuolineutraaleiksi. Nämä eivät edistä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia, verorahat vaan menevät hukkaan, Grönroos sanoo.
Perussuomalaiset haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin, kuten joulujuhlat ja suvivirren suomalaisissa kouluissa.
&#8211; Kouluissa ei saa antautua ammattiloukkaantujien armoille, jotka vaativat suomalaista kulttuuria poistettavaksi kouluista.
Ei velkaannuteta kuntia enempää
Myös liikennerakentamisessa perussuomalaiset haluaa edetä käytäntö edellä. Rakentamista onkin tehtävä sujuvan liikkumisen eikä ideologian näkökulmasta.
&#8211; Tällä hetkellä ongelmana on se, että ideologisista syistä esimerkiksi raideratkaisuja ylikorostetaan. Toisaalta yksityisautoilua rokotetaan turhan paljon. Tästä on päästävä kunnissa eroon, koska erilaisilla liikkumismuodoilla, yksityisautoilulla, pyöräilyllä ja julkisella liikenteellä on kaikilla oma paikkansa. Kunnissa infrarakentamisessa onkin lähdettävä liikkeelle sen kartoittamisessa, millaista liikkumista kunnissa tarvitaan ja miten sitä saadaan kustannustehokkaasti, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten mielestä kuntien velkaantuminen ylimitoitettujen investointien vuoksi saa riittää. Esimerkiksi uusien kunnantalojen, pikaraitioteiden ja konserttipalatsien rakentamisen aika ei ole nyt.
&#8211; Velkahirressä roikkuva kunta ei ole itsenäinen kunta. Silti tälläkin hetkellä kunnat ovat suuremmissa veloissa kuin koskaan aiemmin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kunnissa on aiemmin tehty ylimitoitettuja rakennusinvestointeja. Jatkossa kaikkeen uuteen suurempaan rakentamiseen on suhtauduttava kriittisesti. Varsinkin liikennerakentamiseen liittyy usein ilmastopolitiikkaan liittyviä intohimoja, mitkä eivät kuitenkaan palvele kuntalaisten etuja.
Koulut turvallisiksi, haittamaahanmuutolle stoppi
Perussuomalaiseen kuntapolitiikkaan kuuluu koulujen tekeminen turvallisemmiksi. Kouluissa kiusaamiseen tulee puuttua päättäväisesti ja kouluissa tapahtuvista rikoksista tulee hyssyttelyn sijaan tehdä aina rikosilmoitus. Koulujen tulee olla turvallisia oppimispaikkoja. Myös kirjastojen rauhallisuudesta tulee pitää huolta, jotta ne säilyvät viihtyisinä kaiken ikäisille kuntalaisille.
&#8211; Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä asioita, ja se pitää ulottaa myös kouluihin ja kirjastoihin, Grönroos sanoo.
Ruotsissa on harjoitettu vuosikymmeniä vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, mistä seurauksena on ollut jengirikollisuutta, turvattomuutta ja väkivaltaa. Perussuomalaiset katsoo, että Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie.
&#8211; Kuntatasolla on tehtävä selväksi, että maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole tervettä. Kuntien pitää olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja olla antamatta kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille. Myös valtion suuntaan kuntien pitää tehdä selväksi, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei aja kuntien eikä kenenkään suomalaisen etua.
&#8211; Maahanmuuttajien hyysäämiselle pitää kunnissa laittaa loppu. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville suunnatut, veronmaksajille kalliiksi käyvät palvelut. Sen sijaan laittomasti maassa olevat pitäisi poistaa maasta.
Perussuomalaiset myös katsoo, että kuntien tulee karsia kaikki haittamaahanmuuton vetovoimatekijät.
&#8211; Huonosti toimivan kotouttamisen sijaan kunnissakin tulee edistää heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa, Grönroos sanoo.

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan kuntien selviämisestä historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen edessä. Koskela pelkää oppivelvollisuusuudistuksen johtavan leikkauksiin erityisesti pienempien lukioiden koulutustarjonnasta.

Kunnissa etsitään parhaillaan varoja, joilla katetaan syksyllä voimaan astuvasta uudistuksesta aiheutuvat kustannukset. Valtio on luvannut korvata nämä uudistuksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti, mutta asiantuntijalausunnoissa varattuja määrärahoja on pidetty alimitoitettuina.
&#8211; Suuria hankintoja ovat esimerkiksi tietokoneet, joiden pitäisi kestää kolme vuotta ja joita varten on oltava myös riittävää it-tukea. Oppimateriaaleihin on varattu vain 150-200 euroa oppilasta kohden. Näin halvalla ei tarvittavia laitteita saa, Jari Koskela huomauttaa.
Ristiriitaista toimintaa hallitukselta
Koskela pelkää, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttaminen tulee monin paikoin tarkoittamaan leikkauksia koulutustarjonnasta. Suurimmassa vaarassa ovat pienempien kuntien lukiot. Tämä toiminta on ristiriitaista hallitukselta, joka koostuu suurilta osin puolueista, jotka aikoinaan kritisoivat voimakkaasti edellisen hallituksen mittavia koulutusleikkauksia.
&#8211; Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos. Pisa-tulokset ovat laskeneet huippuvuosista, eikä nykyisellä politiikalla käännettä parempaan ole nähtävissä. Tarvittaisiin lisää erityisopetusta, varhaista puuttumista, pienempiä ryhmäkokoja sekä opettajien resurssien ja työrauhan turvaamista, Koskela sanoo.
Kuntapäättäjät paljon vartijoina
Koskela huomauttaa, että koulutus tulee olemaan huhtikuussa valittavien uusien kuntapäättäjien keskeisempiä huolenaiheita, kun sote-asiat ovat siirtymässä maakunnille.
&#8211; Koulutussektorimme toimivuus on keskeisin investointi tulevaisuuteen. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina, että tulevaisuudessakin Suomi tunnettaisiin koulutuksen suurvaltana, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – ”Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

Vappu on erityisesti työväestön juhlapäivä ja perussuomalaiset on suomalaisen työn ja yrittämisen puolue. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo vappupuheessaan, että suomalaista yrittäjää rasittaa etenkin kohtuuton verotus. &#8211; Mitä enemmän julkisia varoja käytetään turhaan, toissijaiseen ja jopa suomalaista yhteiskuntaa vahingoittavaan toimintaan, sitä enemmän varoja joudutaan keräämään pois niin yrittäjältä kuin kaikilta kuluttajilta. 

 
Suomi ja maailma ovat poikkeuksellisten olojen keskellä. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo vappupuheessaan, että poikkeusolot tuovat jatkossakin monenlaisia rajoitteita elämään.
&#8211; Kriisin talouteen osuvia laskuja maksetaan vielä pitkään. Suomalaisten luottamus talouteen on pudonnut alemmaksi kuin kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin aikaan. Tilanne on huolestuttava.
<iframe loading="lazy" title="Puoluesihteeri Grönroos vappupuheessaan: &quot;yrittäjien verotaakka kohtuuton&quot;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/f4IzFRUJWfQ?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Vappu on erityisesti työn ja työväestön juhlapäivä. Perussuomalaisten ajatusmaailma kiteytyy iskulauseeseen: Ensin suomalainen työ ja yrittäminen – jos aikaa ja rahaa jää, niin vasta sitten maailmanparantaminen.
&#8211; Suomalainen työ ja yrittäminen eivät ole nykymaailmassa enää itsestäänselvyys. Kaikki muut puolueet ovat enemmän tai vähemmän avoimien rajojen ja ulkomaisen halpatyövoiman maahantulon edistämisen kannalla. Perussuomalaiset on ainoa oikea työväenpuolue, Grönroos sanoo.
Halpatyövoima käy veronmaksajan kukkarolle
Edes koronakriisi ei ole hiljentänyt vaatimuksia halpatyövoiman maahantulon lisäämisestä. Grönroos varoittaa, että uhkana on päinvastoin se, että kriisin varjolla pyritään helpottamaan ulkomaisen halpatyövoiman saatavuutta, joka heikentää suomalaisen duunarin työmarkkina-asemaa ja käy suomalaisen veronmaksajan kukkarolle.
&#8211; On häpeämätöntä, että samaan aikaan kun sadattuhannet suomalaiset joutuvat yt-neuvottelujen ja lomautusten piiriin, huudetaan Suomessa olevan huutava pula ”huippuosaajina” ja ”avainhenkilöinä” markkinoiduista matalapalkka-alan työntekijöistä. Kotimaista työvoimaa löytyy, kunhan työehdot ovat kunnossa. Matalapalkka-alojen palkat pysyvät sitä matalampana, mitä helpompi ulkomailta on palkata työvoimaa.
Perussuomalaiset on suomalaisen työn ja yrittämisen puolue. Grönroos sanoo, että suomalaista yrittäjää rasittaa etenkin kohtuuton verotus.
&#8211; Mitä enemmän julkisia varoja käytetään turhaan, toissijaiseen ja jopa suomalaista yhteiskuntaa vahingoittavaan toimintaan, sitä enemmän varoja joudutaan keräämään pois niin yrittäjältä, kuin kaikilta kuluttajilta.
Kansa jakaa perussuomalaisten käsitykset
Kuntavaalit järjestetään vajaan vuoden kuluttua. Grönroos sanoo, että koronasta huolimatta perussuomalaisten tulee kiihtyvään vauhtiin jatkaa valmisteluja vaalien suhteen.
&#8211; Meillä on vankka kannatus kansan keskuudessa ja kansa jakaa käsityksemme, oli kyse sitten maahanmuutosta tai ilmastopolitiikasta. Teemme joka päivä parhaamme sen puolesta ja olemme tämän luottamuksen arvoisia.
&#8211; Kuntavaaleissa pärjäämisessä ei vankka valtakunnantason kannatus kuitenkaan yksin riitä. Kannatus ei realisoidu valtuustopaikoiksi ilman laajoja ehdokaslistoja, jotka täytyy rakentaa joka kuntaan erikseen. Saadaksemme poliittisen painoarvomme mukaisen edustuksen kuntien ja kaupunkien päätöksentekoon, tarvitsemme tuhansia ehdokkaita. Työ ehdokaslistojen kokoamiseksi on rankka, mutta työ on palkitsevaa, sillä kannatus ajamallemme politiikalle on valtava.
Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus tärkeintä
Grönroos painottaa, että nyt, kun jaettavana on vain niukkuutta, on tärkeämpää kuin koskaan, että perussuomalaista näkökulmaa saadaan vahvasti mukaan kuntien päätöksentekoon.
&#8211; Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka asettavat etusijalle suomalaisen työn ja yrittämisen. Tarvitsemme kuntapäättäjiä, joille suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus on yhteiskunnan tärkein prioriteetti.
&#8211; Nyt on aika harkita vakavasti kuntavaaleissa ehdolle lähtemistä. Ehdolle lähtemistä on turha epäröidä. Tekemällä oppii. Paikkakunnan muilta perussuomalaisilta saa tukea ja apua. Ja jokainen ääni listalle on ääni Suomen ja suomalaisten puolesta. Jos olet valmis osallistumaan näihin talkoisiin, ota yhteyttä paikkakuntasi perussuomalaisten paikallisyhdistykseen tai ilmoita kiinnostuksesi puolueen verkkosivujen kautta. Tarvitsemme tuhansia uusia päättäjiä ja sinä voit olla yksi näistä. Hyvää vappua ja pysykää terveinä, Grönroos toivottaa.

Puoluesihteeri Grönroos: Koronakriisi ei hiljentänyt vaatimuksia halpatyövoiman maahantulon lisäämisestä – ”Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka asettavat etusijalle suomalaisen työn ja yrittämisen”

kuntapäättäjät

Punavihreä Palestiina-aktivismi paisuu Helsingin valtuustossa – pormestariehdokas Wille Rydman: ”Ulkopolitiikka ei kuulu valtuustosaliin”

Kuntien ja alueiden päättäjillä läjäpäin alikäyttöisia läppäreitä – Reijonen: Mahdollisuus miljoonien säästöön

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Koskela: Koulutusuudistus asettaa kunnat koville – ”Koulutuspolitiikassa tarvittaisiin suunnanmuutos”

Puoluesihteeri Grönroos: Koronakriisi ei hiljentänyt vaatimuksia halpatyövoiman maahantulon lisäämisestä – ”Tarvitsemme kuntapäättäjiä, jotka asettavat etusijalle suomalaisen työn ja yrittämisen”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025