Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kuntavaalien siirto

Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen ihmettelee oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin leväperäistä suhtautumista jättämiinsä kirjallisiin kysymyksiin kuntavaalien terveysturvallisuudesta ja kotiäänestyksen järjestämisestä. Miksi oikeusministeri jätti kotiäänestyksen ongelmat mainitsematta vastauksessaan, jos asia kerran jo oli hänen tiedossaan?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi kansanedustaja Jukka Mäkysen kirjalliseen kysymykseen kuntavaalien terveysturvallisuudesta 12.2.2021 <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_1028+2020.pdf">seuraavasti</a>:
&#8211; Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat valmistelleet yhdessä vaalien terveysturvallista järjestämistä. Kunnille lähetetään helmikuussa yksityiskohtaiset ohjeet tarvittavista erityisjärjestelyistä, kun vaalit toimitetaan koronatilanteessa. Terveysturvallista äänestämistä käsitellään myös kuntien vaaliviranomaisille järjestettävässä vaalikoulutuksessa.
&#8211; Yllä mainitut ohjeet sisältävät myös neuvontaa siitä, miten ja milloin äänestyspaikan tiloja puhdistetaan. Äänestyspaikan tiloja ei suljeta kesken vaalipäivän. Demokratian toteutuminen on tärkeää myös epidemiatilanteessa. Uskon, että kunnat selviytyvät oikeusministeriön tuella kuntavaalien järjestämisestä poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyvin.
Kuntavaalit siirtyivät yllättäen
Suomen kansa ja eduskunta olivat vielä maaliskuun 2021 ensimmäisellä viikolla siinä käsityksessä, että kuntavaalit järjestetään alkuperäisen aikataulun mukaan 18.4.2021.
Oikeusministeri Henriksson <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_21+2021+3.1+21+21.aspx">vastasi</a> 11.3.2021 eduskunnan kyselytunnilla kansanedustaja Päivi Räsäsen kysymykseen kuntavaalien siirrosta, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut helmikuun 2021 alussa tiedon oikeusministerille siitä, että THL ei tuolloin nähnyt minkäänlaisia mahdollisuuksia hoitaa eristyksissä olevien mahdollisuutta kotiäänestykseen.
Oikeusministerin kyselytunnin vastauksen johdosta edustaja Mäkynen jätti oikeusministerin vastattavaksi 16.3.2021 uuden kirjallisen kysymyksen oikeusministerin yhteydenpidosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.
Ei vastannut kysymykseen
Mäkynen kysyi oikeusministeriltä, mikä oli se päivämäärä, jolloin oikeusministeri Henriksson sai tiedon THL:ltä siitä, että eristyksessä olevien kotiäänestyksen järjestämiseen ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia.
Oikeusministeri <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_142+2021.pdf">vastasi</a> tähän uuteen kirjalliseen kysymykseen 6.4.2021 seuraavasti:
&#8211; Tilanne eristykseen määrättyjen äänestämisen osalta on vahvistettu 10.2. oikeusministeriön ja THL:n antamissa kunnille toimitetuissa ohjeissa, jotka ovat löydettävissä vaalit.fi-sivustolta.
Oikeusministerin 12.2.2021 kirjallisen kysymyksen vastauksessa ei mainittu sanallakaan kotiäänestykseen liittyviä ongelmia. Silti oikeusministeri vakuutti 12.2.2021 kirjallisen kysymyksen vastauksessaan, että ”kunnat selviytyvät oikeusministeriön tuella kuntavaalien järjestämisestä poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyvin”.
&#8211; Kun kotiäänestyksen ongelmat olivat tiedossa jo 10.2.2021, niin minkä takia Henriksson jätti kertomatta asian kirjallisen kysymyksen vastauksessaan? Mäkynen ihmettelee.
Leväperäistä suhtautumista
Kuten oikeusministerin 6.4.2021 kirjallisen kysymyksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_142+2021.pdf">vastauksessa</a> käy ilmi, ministeri Henriksson on ollut tietoinen kotiäänestyksen ongelmista jo 10.2.2021, mutta hän on salannut tiedon eduskunnalta.
Mäkynen myös ihmettelee ministerin leväperäistä suhtautumista kansanedustajan kysymyksiin:
&#8211; Vastauksessaan oikeusministeri myös kokonaan sivuutti kysymyksen, jossa vaadittiin mahdollisia kirjallisia todistusaineistoja yhteydenpidosta THL:n ja ministeriön välillä. Kun jopa niinkin korkealla tasolla kuin oikeusministerin pallilla ei tarvitse vastata kysymyksiin, niin olisiko mahdollista, että tällaisella menettelyllä voisi ajatella olevan sen kaltaisia seurauksia, että myös kansalainen voi jatkossa jättää vastaamatta viranomaiskyselyihin, ”kun ei nyt vaan huvita”, Mäkynen pohtii.
&nbsp;

Mäkynen: Miksi oikeusministeri ei kertonut kotiäänestyksen ongelmista?

Perussuomalaiset puuttui suullisella kyselytunnilla hallituksen epäloogisiin koronatoimiin ja niiden vaikutuksiin. Lisäksi lainvalmistelun taso herätti keskustelua.
Koko kansan tietoon hallituksen lainvalmistelun suorastaan kelvoton taso tuli viime viikolla, kun hallitus veti liikkumisrajoituksia koskeneen esityksensä pois eduskunnasta perustuslakivaliokunnan kriittisen lausunnon jälkeen.
&#8211; Tällä hallituksella on käytössään historiallisen suuri avustajakaarti. Siitä huolimatta lainvalmistelu näyttäytyy sekavana ja poukkoilevana, jopa laaduttomana. Juuri nyt eduskunta käsittelee esitystä, jolla ravintoloita huhtikuussa koskevia rajoituksia muutetaan jo kolmatta kertaa, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso huomautti.
&#8211; Miten hallitus aikoo reagoida lainvalmistelun tasoa koskevaan kritiikkiin ja kuinka se aikoo varmistaa, että jatkossa eduskuntaan tuotavat esitykset kestävät myös perustuslakivaliokunnan tarkastelun? Juuso kysyi.
Vastauksessaan pääministeri Sanna Marin (sd.) vetosi siihen, että muissakin EU-maissa on tehty vastaavia liikkumisrajoituksia ja antoi ymmärtää, että hänen näkemyksensä laillisuudesta on eri kuin perustuslakivaliokunnan tyrmäys esitykselle.
Ruokaravintolat kiinni, rajat edelleen auki
Hallitus on jatkuvasti nostanut ravintola-alan esiin koronatartuntojen lähteenä ja haluaa asettaa myös ruokaravintoloiden toiminnalle entistä ankarampia rajoituksia. Perussuomalaiset kuitenkin huomautti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisien mukaan vain 2,4 prosenttia jäljitetyistä tartunnoista oli alkuvuonna peräisin ravintoloista.
&#8211; Samaan aikaan, kun hallitus sulkee ravintolat ja liikuntapaikat, tartunnat leviävät edelleen telakka- ja rakennustyöläisten, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa. Hallitus ei edelleenkään ole säätänyt rajoille vaatimusta negatiivisesta ennakkotestitodistuksesta maahan pääsyn ehtona, Juuso luetteli.
&#8211; Hyvä hallitus, milloin aiotte kohdistaa koronarajoitukset täsmätoimenpiteinä sinne, missä tartunnat oikeasti tällä hetkellä leviävät sen sijaan, että kuritatte tuhansia sellaisia yrittäjiä, joiden toiminnassa tartuntojen leviämisestä ei ole minkäänlaista näyttöä?
Pääministeri Marinin mukaan nimenomaan laajoilla rajoituksilla on saatu vaikutettua tautitilanteeseen ja siksi tartuntojen lähteet ovat suppeat. Perheiden sisäiset tartunnat ja työt, joita ei voi tehdä etänä, ovat merkittävimmät tartuntalähteet.
Minne katosivat kiire ja kriisitunnelma?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi tartuntamäärien olevan laskussa päivälukeman ollessa nyt 200-400 tartuntaa. Hän huomautti, että tämä on muutama prosentti niistä lukemista, joilla saatiin puoluesihteerit pelästytettyä siirtämään kuntavaalit ja media kannattamaan siirtoa.
Halla-aho mielestä on erityisen outoa, että kun perustuslakivaliokunta oli tyrmännyt esityksen ulkonaliikkumisrajoituksista kelvottomana, niin kiire, välttämättömyys ja kriisitunnelma katosivat.
&#8211; Nyt puhutaan jo olemassa olevien rajoitusten purkamisesta ja hyvä, että puhutaan. Suomalaiset työntekijät, yrittäjät ja lapset tarvitsevat paluun mahdollisimman normaaleihin oloihin, Halla-aho totesi.
&nbsp;

PS: Hallituksen lainvalmistelu luokatonta ja itse rajoitukset epäloogisia – kriisitunnelma katosi heti perustulakivaliokunnan tyrmättyä ulkonaliikkumisrajoitukset

Perussuomalaiset esittivät tänään epäluottamuslauseen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Oikeusministeri on vastuussa vaalien järjestämisestä ja perussuomalaiset kokee, että oikeusministeri on epäonnistunut tehtävässään, kun vaalit siirretään. Oikeusministerillä on kuitenkin ollut vuosi aikaa varmistaa vaalien järjestäminen terveysturvallisesti.

&#8211; Hallituksen päätös viime hetkellä siirtää kevään kuntavaaleja oli osoitus vakavasta epäonnistumisesta Suomen demokratian näkökulmasta. Oikeusministeriö ja sen vaaleista vastuussa oleva johto antoivat tilanteen edetä liian takarajalle ja käytännössä laittoivat vaaleista päättävät puoluesihteerit kohtuuttoman tilanteen eteen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi lähetekeskustelussa.
<h4 class="x_MsoNormal">Yksimielisyydestä luopuminen loukkaus demokratiaa kohtaan</h4>
Perinteisesti Suomessa vaalien ajankohdasta ja myös siirtämisestä on aina päätetty puolueiden yhteisymmärryksessä. Vaalien siirrot on lisäksi tehty aina hyvissä ajoin. Näin olisi perussuomalaisten mielestä pitänyt toimia nytkin.
&#8211; Yksimielisyyden vaatimuksesta on nyt kuitenkin luovuttu, ja tämä on demokratian kannalta yleistyessään vaarallinen tie. Kun tämä päätös esiteltiin, niin silloin puhuttiin tästä myöhemmin laskuharjoitukseksi mainitusta 11 000 päivittäisestä tartunnasta, mutta olihan tuo luku tiedossa jo huomattavasti paljon aiemmin. Eli on peiliin katsomisen paikka oikeusministeriössä vaaleista vastaavilla henkilöillä.
&#8211; Koronaturvalliset vaalit olisi pitänyt ja olisi voitu vuoden valmistelulla varmistaa. Jostain syystä nämä työt jäivät tekemättä, ja kunnat joutuivat etenemään omilla ratkaisuillaan, Halla-aho jatkoi.
<h4 class="x_MsoNormal">Ehdokaslistojen täydentämiselle ei perusteita</h4>
Perussuomalaiset totesi jo aiemmin, että nyt kuntavaalien järjestäminen 18.4. on käynyt tosiasiallisesti mahdottomaksi, koska oikeusministeriö on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä järjestelyihin. Siksi perussuomalaiset ei enää voinut äänestyttää vaalipäivästä – se oli tehty mahdottomaksi aikataulullisesti.
Perussuomalaiset eivät kuitenkaan löydä hyväksyttävää ja terveysturvallisuuteen liittyvää syytä sille, että ehdokaslistoja saa täydentää siirtymäajalla. Tämä olisi ollut perussuomalaisten mukaan perusteltua vain niiden osalta, jotka tulevat siirtoajalla vaalikelpoisiksi eli täyttävät 18 vuotta.
&#8211; Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa, Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesivat aikaisemmin tiedotteessaan.
<h4 class="x_MsoNormal">”Henriksson ei nauti eduskunnan luottamusta”</h4>
Perussuomalaisten mukaan hallitus kokonaisuudessaan on epäonnistunut. Hallituksen rajat auki ‑politiikalla koronan toinen ja kolmas aalto on päästetty maahan, perussuomalaiset totesivat perusteluissaan.
&#8211; Oikeusministeri kuitenkin johtaa oikeusministeriötä, jonka vastuulla on ollut vaalien järjestäminen turvallisesti ajallaan. Hän on vastuussa viran puolesta, mutta hän on vastuussa myös siksi, että oikeusministeriö on erikseen vakuuttanut, että vaalit pystytään järjestämään ajallaan ”epidemiatilanteesta riippumatta”, Halla-aho siteerasi oikeusministeriön sanomisia.
&#8211; Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin kuntavaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Vaalien siirto on toteutettu tavalla, joka asettaa ehdokkaat ja eduskunnan vaikeaan asemaan eikä täytä kehittyneelle demokratialle ja oikeusvaltiolle asetettuja vaatimuksia. Tästä syystä teen seuraavan epäluottamusesityksen: hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta toteaa, ettei ministeri Henriksson nauti eduskunnan luottamusta, puheenjohtaja Halla-aho esitti.
Eduskunta antoi kuitenkin luottamuksensa oikeusministeri Henrikssonille äänin 103-66.

Henriksson selvisi luottamusäänestyksestä – perussuomalaiset: ”Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit”

Eduskunta keskusteli tiistaina kuntavaalien siirrosta ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä asiaan liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula löysi hallituksen esityksestä myös huolestuttavia epäkohtia liittyen vaalirahoitukseen.

Perustuslakivaliokunta huomautti valtioneuvostoa muun muassa vaalien siirron myöhäisestä ajankohdasta ja kuntien epäselvästä ohjeistuksesta. Hallitus ei ole tehnyt esitystä vaalirahoituslain muuttamiseksi, eikä asiaa myöskään sivuttu perustuslakivaliokunnan mietinnössä.
&#8211; Jos ehdokas on saanut keräyksellään merkittävää vaalirahoitusta jo lokakuussa, tuleeko se ilmoittaa vai ei? Miten käy vaalirahoituslaissa tarkoitetun avoimuuden, jos lokakuun 18. päivän ja joulukuun 13. päivän välissä saatuja lahjoituksia ei tarvitse julkaista, ja tuleeko tuolla välillä vaalirahan vastaanottajista rikollisia? perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula ihmetteli täysistunnossa.
Onko asia mietitty loppuun asti?
Rahankeräyslain mukaan vaalikeräys saadaan järjestää aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää alkavan ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen päättyvän vaalikampanjan kulujen kattamiseksi. Simula totesi, että lokakuun ja joulukuun välillä vaalirahoitusta keränneet ovat toimineet senhetkisen tiedon ja lain mukaan, mistä ei tietenkään pitäisi tulla minkäänlaisia sanktioita.
Simula peräänkuulutti puheenvuorossaan vaalirahoituslain keskeisimpien arvojen perään ja pohti, onko asia mietitty ministeriön suunnalta loppuun asti.
&#8211; Erityisesti vaalirahoituksen avoimuuteen liittyvät seikat kiinnostavat toivottavasti myös hallitusta, Simula kiteytti.
&nbsp;

Simula huolissaan perustuslakivaliokunnan kuntavaalien siirtoa koskevasta mietinnöstä: ”Jääkö vaalirahaa piiloon?”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne suomi kuntavaalien siirron taustoja eilen lakiesityksen ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä. Ranne pitää kuntavaalien siirtoa erikoisimpana kärrynpyöränä Suomen parlamentaarisessa historiassa ja oikeusministeri Henrikssonin massiivisena epäonnistumisena.
 
&#8211; Vuonna 2014 Liberiassa ja vuonna 2018 Kongossa riehui ebolaepidemia. Näissä Afrikan maissa kyettiin silti järjestämään turvalliset vaalit, sanoo Lulu Ranne.
Ranne siteeraa Liberiaa vaalien järjestämisessä avustanutta Vaalijärjestelmien kansainvälistä säätiötä (IFES eli International Foundation for Electoral Systems), joka kirjoittaa vaalien järjestämisen tärkeydestä koronapandemiankin oloissa:
&#8211; Ensinnäkin vaalit ovat mahdollisia vaarallisissa kansanterveydellisissä olosuhteissa, jos vaalivirkailijat tekevät yhteistyötä terveys-, turvallisuus- ja muiden keskeisten viranomaisten kanssa. Toiseksi, vaalit ovat välttämättömiä demokraattisten oikeuksien suojelemiseksi ajankohtana, jolloin merkittävä valtion valta keskittyy toimeenpanovallalle tehokkaiden hätätoimenpiteiden avulla. Ja lopuksi, vaalit on säilytettävä kriisitilanteissa, koska ne tukevat kansalaisten luottamusta kansallisiin instituutioihin ja pitävät virkamiehiä vastuullisina.
Äänestäminen monessa maassa hengenvaarallista
Ranne lisää, että maailmassa on koko ajan demokratiavajeesta kärsiviä maita, joissa äänioikeuden käyttäminen vaatii kirjaimellisesti todelliseen fyysiseen hengenvaaraan asettumista. Suomi on etunenässä vaatimassa vaalien järjestämistä tällaisissa maissa.
&#8211; Ja täällä kotimaassa itkemme huolta äänestysaktiivisuudesta!
Ranne toteaa hallituksen esityksessä väitettävän, etteivät tartuntatautilain 63 § perusteella kotieristykseen määrätyt henkilöt voisi lainkaan äänestää. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän erityistä huomiota.
&#8211; Kuitenkin hallituksen aiemmassa esityksessä 245/2020 tartuntatautilain muuttamisesta todetaan, että eristämisen aikanakin on huolehdittava esimerkiksi kuntoutuksen ja henkilökohtaisen avun palvelujen jatkumisesta. Kirsikkana kakussa THL:n omissa ohjeissa todetaan, että kotiin eristetty voi ulkoiluttaa koiraansa, kunhan säilyttää kahden metrin turvavälin muihin ihmisiin!
&#8211; Jos eristettyä voidaan kuntouttaa ja avustaa, ja hän voi ulkoiluttaa koiraansa, myös hänen äänestämisensä voidaan järjestää. Vastuullisten virkamiehien päättäjille antamien tietojen tulisi olla totta, Ranne puuskahtaa.
Tietoa ja työkaluja vaalien järjestämiseen olisi ollut
Ranteen mukaan oikeusministeriö on tiennyt lähes vuoden ajan, että kuntavaalien hetkellä pandemiatilanne voi olla tukala. Tiedossa on myös ollut, että tilanne voi pahentua nopeasti missä tahansa vaaliprosessin vaiheessa.
&#8211; Maailmalla on ollut tarjolla runsaasti käytännön tietoa, millaisilla järjestelmillä ja järjestelyillä vaalit voidaan viedä läpi vaikeimmissakin kansanterveysympäristöissä, myös tilanteen ollessa niin sanotusti päällä.
&#8211; Oikeusministeriö ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson antoivat ymmärtää 5.3.2021 saakka, että vaalit kyetään järjestämään turvallisesti ja ajallaan, Ranne jatkaa.
&#8211; Se ei ihan pitänyt paikkaansa, sillä pian takki kääntyi. Ehdokaslistat jätettiin voimassa olevan lain mukaan 9.3., ja hallituksen esitys vaalien siirrosta annettiin eduskunnalle 11.3. Vaalien pitämiseen ei oltukaan valmistauduttu velvollisuuksien mukaisesti.
Oikeusministerin massiivinen epäonnistuminen
Ranteen mukaan oikeusministeriö asetti eduskunnan tapahtuneen tosiasian eteen ohjeistamalla kunnat rikkomaan lakia. Se ohjeisti kuntia toimimaan uuden lain mukaisesti, vaikka vanha vaalilaki oli vielä voimassa. Ministeriö toimi näin ennen kuin hallituksen esitystä uudeksi laiksi oli edes käsitelty eduskunnassa. Listat olisi pitänyt vahvistaa voimassa olevan lain mukaan 18.3., mutta ministeriön mielestä näin ei tarvinnut tehdä.
&#8211; Tämä on ennenkuulumatonta!
&#8211; Kyse on nyt siitä, miksi ja miten vaalit joudutaan siirtämään. Pahinta on, että näkyvissä ei ole mitään, mikä parantaisi kykyämme järjestää vaalit vaikeissa oloissa, Ranne suree.
&#8211; Kuntavaalien siirto se on erikoisin kärrynpyörä Suomen parlamentaarisessa historiassa ja edustaa oikeusministeri Henrikssonin massiivista epäonnistumista.
Ranne päättää toteamalla, ettei virus oikeusministerin erolla katoa, mutta Suomen poliittisen vastuun kantamisen kulttuuri voisi sillä parantua.
&nbsp;

Oikeusministeri Henrikssonin massiivinen epäonnistuminen – ”Suomen historian erikoisin kärrynpyörä”

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kuntavaalien siirrosta. Kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan Suomi on kehittymässä todella huolestuttavaan suuntaan. &#8211; Suomen kaltainen maa siirtää vaalit, koska hallitus on epäonnistunut tehtäviensä hoidossa, vaikka sillä on ollut vuosi aikaa.

Lulu Ranne siteeraa Tampereen yliopiston tutkijatohtoria, politiikan tutkijaa Johanna Vuorelmaa: ”Vaalien järjestämiseen ajallaan terveysturvallisesti olisi ollut työkaluja. Niitä vain ei käytetty.” Vuorelman mukaan tämä altisti vaali-instituution politisoitumiselle.
&#8211; Ajan hengen mukaisesti tämäkin käännetään jollakin omituisella käänteisellä logiikalla perussuomalaisten viaksi. Mutta katsotaanpa hieman tarkemmin perussuomalaisten vastustuksen kärkeä, ja päätellään vasta sitten, kuka kuntavaaleja oikein politisoi ja miten.
Ehdokasasettelun avaamiselle ei ole perusteita
Ranne toteaa itse äänestystapahtumien siirtoa voitavan perustella terveysturvallisuuteen liittyvillä riskeillä. Sen sijaan ehdokasasettelun avaamiselle uudelleen ei ole minkäänlaisia terveysturvallisuuteen liittyviä perusteita.
&#8211; On käsittämätöntä, miten huolettomasti hallitus on valmis tuosta vain mitätöimään voimassa olevan vaalilain mukaisesti tehdyt päätökset. Päätös avata ehdokasasettelu uudelleen asettaa 9.3. mennessä ja silloin voimassa olleen vaalilain mukaisesti sitoutuneet ehdokkaat räikeän eriarvoiseen asemaan verrattuna niihin, jotka voivat miettiä sitoutumistaan ehdokkaaksi vielä seuraavat 7 viikkoa.
&#8211; Jokainen on voinut tehdä tietoisen valinnan 9.3. mennessä, lähteekö ehdolle, vai ei. Nyt hallitus on siirtämässä vaaliprosessin ensimmäisen vaiheen maalitolppia, ja se jos mikä on vaali-instituution politisoimista.
Loukkaa ehdokkaiden yhdenvertaisuutta
Ranne huomauttaa, että tällaisella ehdokasasettelun uudelleen avaamisella ei ole ennakkotapausta, joten perustuslakivaliokunta ei ole käsitellyt tällaista menettelyä eivätkä sen aikaisemmat lausunnot siten ole päteviä. Eduskunnan käytettävissä ei myöskään ole tietoa, onko vastaavaa menettelyä kesken käynnissä olevaa vaaliprosessia sovellettu yksissäkään ulkomailla siirretyissä vaaleissa.
&#8211; Kaikki ne perustuslain oikeushyvät, joihin lakiesitys kuntavaalien siirtämisestä vetoaa, tulevat turvatuksi siirtämällä äänestystä eteenpäin ja muuttamalla siihen liittyviä järjestelyjä. Ehdokasasettelun avaaminen sen sijaan ei edistä niistä yhtäkään, vaan päinvastoin loukkaa voimassa olevan vaalilain mukaan valittujen ehdokkaiden perustuslain suojaamaa yhdenvertaisuutta.
Ranne toivoo perustuslakivaliokunnan huomioivan, ettei ehdokasasettelun avaamisen tarkoitus ole hyväksyttävä eikä oikeasuhtainen vaalien siirron tavoitteen saavuttamiseksi.

Ranne kuntavaalien siirrosta: Hallitus  politisoi vaali-instituution

Hallituspuolueiden edustajat ovat tänään kysyneet perussuomalaisilta mallia vaalien järjestämiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila oudoksuu kysymystä, mutta on jättänyt kaikesta huolimatta <a href="https://www.facebook.com/vilhelm.junnila/posts/3763567390389048?notif_id=1615906062473932&amp;notif_t=feedback_reaction_generic&amp;ref=notif">Facebookiin</a> ja <a href="https://vilhelmjunnila.fi/aanestamisesta-turvallista/">omille verkkosivuilleen</a> hallituspuolueille ohjeet, miten vaalit järjestetään turvallisesti pandemian aikana.

Kansanedustaja Vilhelm Junnilan mielestä meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen eikä lähteä muuttamaan lainsäädäntöä itse vaalitoimituksen osalta tai kädestä pitäen opastaa viranomaisia operatiivisessa valmistelutyössä. Äänestämisen turvalliseksi tekeminen on äärimmäisen yksinkertaista, eikä siihen mene sen enempää vuotta kuin kahta kuukauttakaan.
&#8211; Vaalipaikalla siirrytään suurempaan tilaan. Esimerkiksi luokkahuoneesta liikuntasaliin, ruokailusaliin, aulatilaan tai kunnan valtuustosaliin. Ulkotiloja ei tarvita, koska äänestämisestä voidaan tehdä turvallista sisätiloissa yksinkertaisesti huolehtimalla riittävistä etäisyyksistä ja välttämällä kontakteja. Vaalipaikan osoite säilyy samana, joten mitään juridisia tai teknisiä muutoksia ei äänestyspaikkojen toimintaan tarvita, Junnila neuvoo.
Etäisyyksistä ja hygieniasta huolehdittava
Kulku vaalipaikalle pitää järjestää yksisuuntaisena, jotta ihmiset eivät kohtaa toisiaan, vaan menevät yhdestä ovesta sisään ja toisesta ovesta ulos.
&#8211; Vaalipaikan sisääntulossa jaetaan äänestäjille maskeja ja käsidesiä. Poistumisovella on roskakori. Muualla maailmassa on sisään tullessa myös mitattu saapuvien ihmisten lämpötilaa.
&#8211; Etäisyyksistä huolehditaan lattiaan ja seiniin liimattujen tarraopasteiden avulla, jotta kenellekään ei jää epäselväksi, missä kohtaa pitää odottaa vuoroaan. Lisäksi joku vaalilautakunnan jäsenistä tarkkailee tilannetta ja antaa tarvittaessa neuvoja, Junnila kirjoittaa.
Pintoja ja kyniä desinfioitava
Vaalipaikan palvelupisteet ja äänestykseen tarkoitettu äänestyskoppi tulee sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Palvelupisteiden edessä on oltava samankaltainen pleksilasi kuin kaupan kassalla. Vaalilautakunnan jäsenten on käytettävä hanskoja, ja kosketuksessa olevia pintoja pitää desinfioida väliajoin.
&#8211; Jokainen äänestäjä saa oman kynän äänestämistä varten. Kynät vaihdetaan ja desinfioidaan pitkin vaalipäivää. Myös oman kynän tuominen voidaan sallia, Junnila neuvoo.
Päivät jaettava vuoroihin
Vaalilautakuntaan voidaan valita jäseniä normaalia enemmän ja jakaa päivät kahteen vuoroon, jolloin aamuvuorolaiset eivät ole iltapäivävuorolaisen kanssa tekemisissä. Näin voidaan huolehtia myös vaalitoimitusta suorittavien henkilöiden turvallisuudesta.
&#8211; Ennakkoäänestystä on jo pidennetty kahteen viikkoon, joten keskimääräinen henkilömäärä tulee kaikissa vaalipaikoissa olemaan huomattavasti totuttua alhaisempi, ja harvoin niissä on normaalina aikanakaan pitkää jonoa ollut. Riskiryhmiä ei tarvitse jaksottaa, kun Suomessa voi äänestää peräti 15 päivänä, kun esimerkiksi Hollannin tällä viikolla pidettävissä vaaleissa äänestys on kolmena päivänä.
Poliitikkojen selitykset eivät vakuuta
Perussuomalaisia ei haittaa se, ettei vaaleja pystytty järjestämään, vaan se, ettei niistä saatu tehtyä äänestäjille turvallisia, vaikka aikaa on ollut yli vuoden päivät. Junnila ihmettelee poliitikkojen selityksiä näin yksinkertaisessa asiassa.
&#8211; Olen korona-aikana ollut Etyjin tarkkailuissa Yhdysvalloissa ja Kirgisiassa. Jos tähän pystyttiin maissa, joissa todellinen koronatilanne on huomattavasti Suomea haasteellisempi ja jossa ennakkoäänestystä ei tunneta, en yhtään epäile, etteikö Suomikin tähän halutessaan kykenisi. Oikeusministeriö pääsee kuin koira veräjästä, ettei se onnistunut hoitamaan tällaistakaan asiaa ajallaan, kirjoittaa Junnila.

Junnila opastaa hallitusta, miten vaalit järjestetään turvallisesti

Perussuomalaiset kyseenalaisti suullisella kyselytunnilla kuntavaalien siirron perusteet ja sen, oliko vaalien turvalliseen järjestämiseen edes valmistauduttu. Vielä kolme kuukautta sitten oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esiintyi jämäkästi ja sanoi, että vaalit toimitetaan ajallaan vaikeissakin olosuhteissa.

&#8211; Demokraattisen yhteiskunnan perustaa on kuitenkin loukattu, eikä vaaleja Suomessa järjestetä ajallaan. Hallitus ei saa rajaturvallisuutta vuodessa kuntoon, mutta vaalit siirretään laskelmaharjoitukseen vedoten, perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ihmetteli.
Oikeusministeri poimi ”parhaat luvut”
Junnila huomautti, että THL:n pääjohtaja Markku Tervahautakin totesi laskelman olleen taustamateriaalia, ei heidän arvionsa, ja oikeusministerin poimineen luvut itse.
Junnila tivasi tietoja siitä, miten päätös vaalien siirrosta tarkalleen syntyi, kun pari viikkoa aiemmin kaikki puolueet vastustivat vaalien siirtoa asiallisin perustein.
&#8211; Olette todenneet, ettei äänestäminen ole turvallista. Miksi ette ole vuodessa tehneet äänestämisestä kansalaisille turvallista? Junnila lisäsi.
Anna-Maja Henriksson vetosi vastauksessaan siihen, että kahdeksan yhdeksästä puolueesta hyväksyy vaalien siirron. Päätös perustui hänen mukaansa tautitilanteen pahentumiseen ja siihen, että arvion mukaan kesäkuussa tilanne on parempi. Henriksson ei vastannut siihen, miksei tarvittavia turvatoimia ole vuodessa saatu järjestettyä vaalien järjestämiseksi ajallaan.
Miksi ehdokkaita saa edelleen lisätä listoille?
Vaalilaissa määritellään, milloin puolueiden tulee jättää lista ehdokkaista, joita kansalaiset voivat vaaleissa äänestää. Tämä aikaraja oli kuluvan viikon tiistaina. Määräaikaa ollaan kuitenkin vaalipäivän ohella siirtämässä, vaikka se ei millään lailla liity koronaan. Taannehtivalla lainsäädännöllä voi perussuomalaisten mukaan olla vaikutusta vaalitulokseen.
&#8211; Jos kuvitellaan, että vaalien siirto on tehty vilpittömästi kansanterveydellisistä syistä, niin kertokaa, mikä terveydellinen syy on siirtää ehdokasasettelun takarajaa? Me ymmärrämme, että parin kuukauden siirron aikana vaalikelpoisiksi tulevilla eli 18 vuotta täyttävillä pitää olla mahdollisuus asettua ehdolle, mutta tarvitaanko lisäaikaa puoluepoliittisten tavoitteiden täyttämiseen? Junnila ihmetteli.
Junnila kysyi ministeriltä, onko hallitus valmis rajaamaan ehdokkaiden täydentämisen vain heihin, jotka täyttävät siirtoaikana 18 vuotta.
Henriksson puhui vastauksessaan tilanteen kokonaisarvioista ja totesi ehdokasasettelusta vain, että nyt useammat voivat osallistua. Hän ei vastannut varsinaiseen kysymykseen.
&nbsp;

Perussuomalaiset eivät purematta niele vaalien siirtoperusteluita: ”Teillä on ollut vuosi aikaa järjestää turvalliset vaalit!”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne kritisoi keskiviikkona 10.3.2021 Ylen Politiikkaradiossa kuntavaalien siirtoa. Väärin perustein tehtyä päätöstä ei Ranteen mielestä voi pitää vastuullisena, jos oikeilla tiedoilla olisi tehty eri päätös.

Viime vuonna 2020, koronapandemian ollessa uusi ilmiö, 76 valtiollista tai alueellista vaalia siirrettiin. Vastaavasti 106 vaalit onnistuttiin pitämään. Pääosa viime vuonna siirretyistä vaaleista myös pidettiin viime vuonna. Esimerkiksi Saksassa viime vuodelta siirrettyjä osavaltiovaaleja pidetään tulevana sunnuntaina 14.3.2021 keskellä rajoitustoimia.
&#8211; Tänä vuonna 2021 vaaleja on siirretty vain Malesiassa ja Jamaikalla, ja nyt siis Suomessa. Hallituksen kyky ylläpitää yhteiskunnan perustoimintoja ei olekaan toivotulla tasolla, arvioi Lulu Ranne.
Ehdokasasettelun jatkamista ei voi perustella koronalla
Vaalien pitäminen ajallaan on länsimaisessa demokratiassa itseisarvo. Perussuomalaiset vastustavat vaalien siirtoa, koska oikeusvaltiossa maalitolppia ei siirretä heppoisen laskuharjoituksen perusteella kesken pelin.
&#8211; Tietysti, jos epidemia lähtee käsistä, vaalit voidaan joutua perumaan vaikka edellispäivänä. Ehdokasasettelun jatkamista sen sijaan ei voida perustella koronalla. Ei, vaikka nyt myös me voimme täydentää ehdokaslistojamme. Voimassa olevan vaalilain mukaan ehdokasasettelu on päättynyt 9.3.2021. Vaalilain muutoksesta ei ole vielä tehty edes esitystä, Ranne sanoo.
Ranteen mukaan oikeusministeriö on tarkastellut tilannetta tavoitteenaan vaalien siirto eikä vaalien läpivienti poikkeusoloissa erityisryhmät huomioiden, kuten muualla maailmassa opittiin vuoden 2020 aikana. Eristyksessä olevien ja tartuntariskistä huolissaan olevien äänestykset olisi ollut täysin mahdollista järjestää vaali- ja tartuntatautilain muutoksin ja riittävin resurssein. Mutta Suomessa rahaa riittää vain muualle lähetettäväksi, ei oman toimintakyvyn varmistamiseen.
Tiedon kriittinen arviointi on tärkeimpiä taitoja
Vaikka vaalien siirtäminen johtuu koronan torjuntatoimien epäonnistumisesta, päätöstä kehutaan vastuulliseksi. Väärin perustein tehty päätös ei Ranteen mielestä voi olla vastuullinen, jos oikeilla tiedoilla olisi tehty tai olisi tullut tehdä eri päätös.
&#8211; Ja ne perusteet olivat väärät. THL:n esittämä, jo surullisenkuuluisa ”laskuharjoitus” tartuntamäärien hillitsemättömästä kasvusta oli myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin omien sanojen mukaan keskeinen tehokeino siirron aikaansaamiseksi (IS 6.3.): ”Jos he [THL] näkevät suuren riskin, että tautitilanne voi lähteä näin suureen kasvuun, asia on otettava vakavasti.”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan &#8221;THL:n lukuja ei kukaan poliitikko voi mennä sörkkimään&#8221;.
Diplomi-insinöörinä Lulu Ranne taas on sitä mieltä, että tiedon kriittinen arviointi on poliitikon tärkeimpiä taitoja:
&#8211; Poliitikon pitää tunnistaa pajunköysi, kun hänelle sitä syötetään.
&nbsp;

Ranne kuntavaalien siirrosta: ”Poliitikon pitää tunnistaa pajunköysi, kun hänelle sitä syötetään”

Kuntavaalien siirto kesäkuulle on herättänyt vilkasta keskustelua puolin ja toisin. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa juuri lainkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, kuka hallitusta oikein johtaa ja miksi pääministeri ei ole kommentoinut asiaa.

Oikeusministeriö ilmoitti vaalien siirrosta lauantaina puoluesihteerien käsiteltyä asiaa kokouksessaan. Siirtoa perusteltiin THL:n arviolla huhtikuun koronatartuntatilanteesta. Suurta ihmetystä on herättänyt sekä vaalien siirron menettelytapa että pääministerin hiljaisuus asian tiimoilta.
&#8211; Hallituksella on ollut lähes vuosi aikaa tehdä tarvittavat koronatoimenpiteet ja suunnitella terveysturvalliset vaalit, jotka kuitenkin päätettiin siirtää viime hetkillä THL:n laskuharjoituksen perusteella. Hallitus osaa kyllä kehua itseään, muttei osaa järjestää vaaleja. Vaalit on kyllä saatu pidettyä useissa muissa maissa huomattavasti vaikeammasta koronatilanteesta huolimatta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Tietääkö pääministeri, mitä hänen hallituksensa tekee?
Valtaosa kritiikistä on kohdistunut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (r.), sillä pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ole kommentoinut asiaa julkisesti lainkaan. Iltalehden pyytäessä kommenttia asiaan pääministerin esikunta ilmoitti, ettei kommentointi onnistu.
&#8211; Oikeusministeri Henriksson kertoi Ylen haastattelussa, ettei vaalien siirrosta ole keskusteltu pääministerin kanssa. Tietääkö pääministeri Marin lainkaan, mitä hänen oma hallituksensa tekee? Vai pitääkö pääministeri vaalien siirtoa lähinnä ilmoitusluontoisena asiana, jota koko hallituksen ei tarvitse käsitellä? Antikainen ihmettelee.
Mihin johtajuus on kadonnut?
Hämmästystä herättää myös se, kuinka hallitus tekee päätöksiä demokratian kannalta merkittävässä asiassa.
&#8211; Oikeusministeri Henriksson on kertonut, ettei ole puhunut pääministerin kanssa vaalien siirrosta. Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kritisoi julkisesti päätöstä ja kommentoi, että päätös vaalien siirrosta olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Pääministeri Marin ei kommentoi mitään asiasta. Eikö pääministerin pitäisi kriisiaikana johtaa joukkoja edestäpäin? Mihin johtajuus on kadonnut? Antikainen kysyy.
&nbsp;

Antikainen: Kuka maata johtaa ja miksi pääministeri ei suostu kommentoimaan vaalien siirtoa?

Kuntavaalien siirtämiseen johtanut prosessi herättää paljon kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa hallitukselta vastauksia siihen, kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi.

Toistaiseksi hallitus ja erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat vältelleet kysymyksiin vastaamista.
&#8211; Kuntavaalien ajankohta ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Päinvastoin, viime lokakuussa oikeusministeriö tiedotti valmistelevansa yhdessä THL:n kanssa turvallista äänestämistä epidemiatilanteesta riippumatta. Aikaa on ollut useita kuukausia, eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa vaaleja siirretty, vaikka koronatilanne oli siellä vaalien aikaan paljon pahempi. Kansalle on kerrottava rehellisesti, mistä yhtäkkinen suunnanmuutos johtui ja kuinka prosessi eteni, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.
THL:n laskelmat eivät kestä lähempää tarkastelua
Laskelmat, joilla siirtoa perusteltiin, eivät kestä lähempää tarkastelua.
&#8211; Kun poskettoman suuri tartuntamäärien nousu kyseenalaistettiin, THL:n Mika Salminen kiirehti kertomaan, että kyseessä oli vain laskuharjoitus. Puoluesihteerit kuitenkin tekivät päätöksensä näiden laskelmien pohjalta. Kerrottiinko heille laskentamallin puutteista?
&#8211; On myös epäuskottavaa, että oikeusministeriön virkamiehet päätyisivät tuomaan vaalityöryhmälle pohjaesityksen vaalien siirrosta kysymättä ministeriltä tai informoimatta häntä ensin. Kuka päätökset teki, ja keillä kaikilla tieto oli ennen vaalityöryhmän kokousta? Antikainen tivaa.
Vaalien siirto herättää kiusallisia kysymyksiä
Vaalien siirto yhdistettynä hallituspuolueiden ehdokashankinnan takkuiluun ja jatkoaika ehdokaslistojen jättämiseen herättävät kiusallisia kysymyksiä.
&#8211; Mikäli vaalien siirron taustalla oli poliittista ohjausta, herää kysymys, pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita. Jos listoja saa alkuperäisen päivämäärän jälkeen täydentää muillakin kuin vasta kyseisen päivämäärän jälkeen 18 vuotta täyttäneillä, tilanne vaikuttaa juuri tältä.
&#8211; Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi? Voivatko Suomelta nyt jäädä EU:n elvytyspakettirahat saamatta hallituksen omien vaatimusten ja toiminnan seurauksena? Antikainen ihmettelee.

Antikainen vaatii hallitukselta vastausta: ”Kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi?”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ei näe THL:n laskuharjoituksen perusteella todellista aihetta kuntavaalien siirtämiseen ja ihmettelee, onko vaalien siirrossa oikeasti kyse puhtaasti politikoinnista. Perussuomalaisten kanta vastustaa vaalien siirtoa saa taakseen piirin vankkumattoman tuen.

Valtioneuvosto on todennut 1.3.2021 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan maanantaina 1. maaliskuuta, että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Poikkeusolot tulivat voimaan heti.
Valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa säädetään poikkeusoloksi vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Suomen väkiluku vuoden 2021 alussa oli reilut 5,5 miljoonaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 5.3.2021 päivitetyn <a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta#tilanne">”tilannekatsaus koronaviruksesta”</a> mukaan tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu yhteensä 767, erikoissairaanhoidon osastoilla olevien potilaiden määrä on 105, perusterveydenhuollon osastoilla olevien potilaiden määrä on 96 ja teho-osastoilla olevia potilaita on 38.
&#8211; Koko Suomen alueella. Väestömäärä on reilut 5,5 miljoonaa. Numerot eivät valehtele, eikä niissä ole tulkinnanvaraa. Vuoden 2018 aikana influenssaan kuolleita <a href="https://www.iltalehti.fi/flunssa/a/88633fab-7501-4f25-a33d-52f52eb69b5d">raportoitiin</a> tasan 700 ihmistä. Kysymys kuuluu: onko meillä todella, aidosti päällä tällainen pandemia? kysytään Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin tiedotteessa.
Ei todellisia perusteita vaalien siirtämiseen
Nyt Suomessa ollaan tilanteessa, jossa vaaleja ollaan mahdollisesti <a href="https://oikeusministerio.fi/-/kuntavaalit-siirtyvat-kesakuulle">siirtämässä</a>. Perusteena on nopeasti pahentunut koronatilanne sekä selkeä huoli vaalien terveysturvallisuustilanteesta. THL:n Mika Salmisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11825200">kommentin</a> (Yle 7.3.2021) mukaan ennustemalli, johon päätös suurelta osin nojaa, on lähinnä laskuharjoitus eikä tule tietenkään noin toteutumaan.
&#8211; Oma lukunsa on, että koronatilanne saatiin pahenemaan sallimalla kotimaan sisäinen liikkuminen koululaisten hiihtolomien aikana, toinen syy on rajojen vuotaminen. Pohjois-Suomessa sisäisellä liikenteellä kiihdytettiin korona uudelleen vauhtiin jo toisen kerran alkaneena vuonna. Poikkeusolosuhteiden julistaminen tarkoittaa sitä, että Suomen perustuslain 23 § voidaan ottaa käyttöön kuntavaalien siirtämiseksi.
&#8211; Onko meillä olemassa todelliset perusteet vaalien siirtämiseen, vai onko kyse puhtaasti politikoinnista? Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ei näe lukujen valossa perusteltuja syitä vaalien siirtämiselle. Perussuomalaisten kanta vastustaa vaalien siirtoa saa piirin vankkumattoman tuen, todetaan piirin tiedotteessa.
&nbsp;

kuntavaalien siirto

Mäkynen: Miksi oikeusministeri ei kertonut kotiäänestyksen ongelmista?

PS: Hallituksen lainvalmistelu luokatonta ja itse rajoitukset epäloogisia – kriisitunnelma katosi heti perustulakivaliokunnan tyrmättyä ulkonaliikkumisrajoitukset

Henriksson selvisi luottamusäänestyksestä – perussuomalaiset: ”Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit”

Simula huolissaan perustuslakivaliokunnan kuntavaalien siirtoa koskevasta mietinnöstä: ”Jääkö vaalirahaa piiloon?”

Oikeusministeri Henrikssonin massiivinen epäonnistuminen – ”Suomen historian erikoisin kärrynpyörä”

Ranne kuntavaalien siirrosta: Hallitus politisoi vaali-instituution

Junnila opastaa hallitusta, miten vaalit järjestetään turvallisesti

Perussuomalaiset eivät purematta niele vaalien siirtoperusteluita: ”Teillä on ollut vuosi aikaa järjestää turvalliset vaalit!”

Ranne kuntavaalien siirrosta: ”Poliitikon pitää tunnistaa pajunköysi, kun hänelle sitä syötetään”

Antikainen: Kuka maata johtaa ja miksi pääministeri ei suostu kommentoimaan vaalien siirtoa?

Antikainen vaatii hallitukselta vastausta: ”Kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi?”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri vastustaa kuntavaalien siirtämistä: ”Onko kyse puhtaasti politikoinnista?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025