Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kuntavaaliohjelma

Pekka Aittakumpu ihmettelee opetushallituksen työryhmän esitystä: Islam ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin

Ylellä keskusteltiin tänä aamuna perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon eilisestä kuntavaalitentistä. Kuten usein ennenkin, myös tällä kertaa Yle pyrki taas hämmentämään ja esittämään kummallisia vihjauksia.
 
Yle aamussa aiheena oli tänään tulevat kuntavaalit ja perussuomalaiset. Perussuomalaisista paikalla oli 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra.
Purra totesi, että kuntatasolla politiikan tekeminen on hyvinkin erilaista kuin eduskunnassa. Purran mukaan ero näkyy selvästi esimerkiksi siinä, miten vanhat puolueet toimivat kuntapolitiikassa.
&#8211; Kuntapolitiikassa meno on huomattavasti perinteisempää kuin valtakunnan tasolla. Kokoomus ja keskusta myös ajavat kunnissa erilaista linjaa kuin valtakunnan politiikassa. Siitä seuraa, että myös perussuomalaisten yhteistyö muiden puolueiden kanssa on paljon yksinkertaisempaa.
&#8211; Kuntapolitiikassa ei ole niin monimutkaisia asioita kuin valtakunnan tasolla, esimerkiksi identiteettipolitikointia ei juurikaan ole. Asiat ovat maanläheisiä ja konkreettisia ja yhteistyökuviot ovat selkeitä, Purra sanoi.
Politiikan tutkijan rasismipuhe alkoi heti
Perinteiseen Yle-tyyliin paikalle oli kutsuttu vieraileva tähti hämmentäjäksi. Tällä kertaa homman hoiti politiikan tutkija Emilia Palonen, joka esitti vaikeaselkoisilla lauseilla omia käsityksiään ja tulkintojaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta sekä perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon eilisestä haastattelusta Ylellä.
Palonen otti kiinni Halla-ahon lausunnoista ja perussuomalaisten poliittisesta linjasta, jonka mukaan matalapalkka-aloille kohdistuva työperäinen maahanmuutto ei ole järkevää julkisen talouden kannalta, koska tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he vastaanottavat enemmän tulonsiirtoja ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja.
Palonen sai tilaisuuden esittää omia kuvitelmiaan ja käsityksiään siten, että samalla hänelle tarjoutui tilaisuus alleviivata omaa asennettaan.
&#8211; Tämä ajatus siitä, että EU:n kansalaiset ja muut, jotka tienaavat riittävästi ovat tervetulleita Suomeen. Mistä se kertoo, että rajataan ulkopuolelle muut ja nimetään ikään kuin uhkina? Tällainen valkoinen ylivalta on yksi rasismin muoto, joka tässä saattaisi nousta esiin, Palonen lausui.
Humanitaarisen maahanmuuton malli ei toimi
Purra – joka myös on taustaltaan ja koulutukseltaan politiikan tutkija – korjasi tutkijakollegansa käsityksiä perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta ja muutenkin perussuomalaisten linjasta.
&#8211; Eilen oli siis puhe työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyen julkisesta taloudesta ja kestävyysvajeesta. Me emme määrittele ihmisiä ihonvärin perusteella, vaan kysymys siis oli sellaisen maahanmuuton edistämisestä, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle, siis että viivan allekin jäisi jotain.
Ylen juontaja kysyi Purralta myös perussuomalaisten kuntavaaliohjelman linjauksesta, jonka mukaan kuntien ei tule enää ottaa kiintiöpakolaisia.
&#8211; On totta, että kiintiöpakolaiset ovat ongelmattomampi ryhmä kuin yleensä turvapaikanhakijat. Kuitenkin on selvää, että koko humanitaarisen maahanmuuton malli ei ole toimiva: sitä käytetään väärin ja se maksaa paljon. Me olemme esittäneet reformia, jonka mukaan akuutin kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä voitaisiin auttaa jossain muualla.
&#8211; Toisaalta olemme nyt nähneet, että Tanskassa ajatellaan niin, kuten Suomessakin pitäisi ajatella, että kansainvälinen suojelu ei ole ikuista. Siinä vaiheessa, kun ihmiset voivat palata omiin maihinsa, näin pitää myös tapahtua. Esimerkiksi Syyriasta vuonna 2015 saapuneet, heistä ainakin osa voisi jo palata kotiseudulleen. Tämä on myös perussuomalaisten linja, Purra selvensi.
Ylen toimittaja kummasteli, miksi Suomea rakennetaan suomalaisille
Ylen toimittaja Ari Hakahuhta sai myös päivitellä Halla-ahon eilistä puheenvuoroa Ylen tentissä.
&#8211; Siinä tuli myös se, että Suomea rakennetaan suomalaisille ja kuntia kuntalaisille, eli hyvin selkeä me vastaan muut -asettelu, oli sitten kyse muista puolueista tai sitten muista maista tai tilanteista, eli Suomi ja kuntalaiset siinä korostuivat.
Riikka Purra vastasi Hakahuhdalle:
&#8211; Kenelle ihmeessä Suomea pitäisi rakentaa, jos ei suomalaisille &#8211; ja kuntia kuntalaisille?

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä tämä on pöyristyttävä vaalitemppu.

&#8211; Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd.) vahvisti 15.2.2021 Reijosen tekemään kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidon asiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille.
&#8211; Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä, ihmettelee Reijonen.
Omaishoidon tuki saatava verottomaksi
Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP:n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote-uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksenteko siirtyisi hyvinvointialueille.
&#8211; Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi, toteaa kansanedustaja Reijonen.
Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että koko maassa on yhtenäiset kriteerit, ei vain kuntien tai maakuntien kokoisilla alueilla. Reijonen pitää tärkeänä, että omaishoidon tuki saataisiin verottomaksi ja on tehnyt asiasta lakialoitteen.
Vappusatasen kaltainen haalea vaalilupaus
Reijonen pitää erityisen paheksuttavana SDP:n toimintatapaa, jossa ennen vaaleja kerrotaan puolueen ajavan yhtä asiaa vaikka taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys.
&#8211; Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus? Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää, toteaa Reijonen ja toivoo enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.
&nbsp;

Reijonen: Härski vaalitemppu Sanna Marinilta – omaishoitajien kustannuksella

SDP:n sunnuntaina julkaisemassa kuntavaaliohjelmassa puolue kertoo ajavansa yhtenäistä omaishoidon tukea kaikkiin kuntiin. Kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa, että SDP:n johtama hallitus antoi jo viime vuonna täysin päinvastaisen lakiesityksen.

&#8211; SDP kertoo ajavansa yhtenäistä omaishoidon tukea kaikkiin kuntiin. Todellisuudessa lakiesityksessä ajetaan omaishoidontuen kriteereitä maakuntakohtaisiksi, kertoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen.
Tämä tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Suomen kunnissa eivät todellakaan ole jatkossa yhtenäiset kriteerit. Reijonen teki jo aiemmin kirjallisen kysymyksen omaishoidosta.
&#8211; Miksei pääministeri Sanna Marin kertonut, mitä peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi? Reijonen kysyy.
Rahoitusta ei ole korvamerkitty
Reijosen mukaan Kiuru kertoi helmikuussa 15.2. vastauksessaan (KK 1038/2020), että tuen kriteerit yhtenäistyvät hyvinvointialueen sisällä. Tämä on täysin eri asia kuin nyt mainittu kuntakohtainen määrittely.
Kiuru kertoo vastauksessaan myös, että lakiesityksen mukaan rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan se olisi nykytilannetta vastaavalla tavalla yleiskatteellista.
&#8211; Taannoin hallitus antoi rahaa kunnille omaishoitoon. Loppujen lopuksi kunnat saattoivat käyttää tätä rahaa täysin muihin tarkoituksiin, kun kukaan ei valvonut asiaa, sanoo Reijonen.
Reijosen mielestä on myös hyvin harmillista, ettei hallitus edelleenkään ole valmis muuttamaan omaishoidontukea verottomaksi.
&nbsp;

Reijonen: Luvattiinko omaishoitajille katteeton vappusatanen?

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että vaikka maahanmuuttopolitiikan päälinjat tehdään hallituksessa ja lainsäädäntö eduskunnassa, niin maahanmuuton haitat kannetaan kunnissa, eli siellä, missä ihmiset asuvat, käyvät koulua ja käyttävät julkisia palveluita.

Suomen Perusta julkistaa tänään verkkoon avatun, maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia erittelevän kuntakartan, joka pohjautuu jo aiemmin esitellyille maahanmuuton kuntakohtaisille kustannuksille.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että näiden tietojen julkaisu on ensiarvoisen tärkeää, sillä tähän asti nämä olennaiset maahanmuuttoon liittyvät luvut ovat puuttuneet julkisesta keskustelusta.
&#8211; Tämän luulisi liikuttavan kaikkia julkisesta taloudesta, kuntataloudesta, kuntien tulevaisuudesta ja kuntavaaleista kiinnostuneita tahoja, Purra sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Verottaa rankasti kuntataloutta
Tosin muut puolueet ja media ovat jo aikoja sitten todenneet, että perussuomalaisten esiin nostamat poliittiset teemat eivät muka liity kuntiin tai kuntavaaleihin lainkaan. Kuten aiemmissakin vaaleissa, jopa perussuomalaisten mainoksia ja iskulauseita on taas tulkittu sen mukaan, voiko niissä esiintyviin asioihin puuttua kunnanvaltuustoissa.
Purra kehottaakin kaikkia tutustumaan perussuomalaisten kuntavaaliohjelmaan.
&#8211; Esittelimme täällä tuumaustunnilla virallisen kuntavaaliohjelmamme joitakin viikkoja sitten. Kyseessä on dokumentti, johon kannattaa perehtyä, mikäli on epäselvää, millaista kuntavaalipolitiikkaa puolueemme tulee valtuustoissa ajamaan.
<iframe loading="lazy" title="Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset - Tuumaustunnilla Purra &amp; Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/TVoSlZnfeXY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Muiden asioiden ohella myös maahanmuutto on kuntavaalien alla vääränlaisena teemana nostettu riepoteltavaksi.
&#8211; Milloin se ei liity lainkaan kuntiin, milloin sen määrään ei voida vaikuttaa kunnissa ja milloin koko aihe on pelkkää populismia. Kuitenkin toiseen suuntaan – eli maahanmuuton lisäämiseen ja sen hienouden hehkuttamiseen liittyvät puheenvuorot – näkyvät edelleen liittyvän kuntiin, kuntapolitiikkaan, kuntavaaleihin ja pormestarin valintaan.
Haitat kannetaan kunnissa
Purra painottaa, että tottakai maahanmuutto liittyy kuntiin.
&#8211; Muun väittäminen on silkkaa sumutusta. Maahanmuuton esittäminen luonnonvoimana, johon ei voida puuttua, olipa siinä ongelmia tai ei, on yksi poliittisen ideologian muoto ja sellaisenaan vääristynyt ja epädemokraattinen. Vaaleissa kansalaisten on mahdollista äänestää sellaisia poliitikkoja ja sellaista puoluetta, joka haluaa puuttua maallemme haitalliseen maahanmuuttoon. Sama pätee tietenkin kuntavaaleihin.
&#8211; Maahanmuuttopolitiikan päälinjat tehdään hallituksessa ja lainsäädäntö eduskunnassa, mutta toisaalta sen haitat kannetaan kunnissa, siellä, missä ihmiset asuvat, käyvät koulua, käyttävät julkisia palveluita ja niin edelleen, Purra muistuttaa.
Kotouttamisen ja vastaanoton kulut vain murto-osa
Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuuton kustannuksista. Juuri kukaan muu ei niistä puhukaan. Suomen Perusta on aiemmin julkaissut maahanmuuton kustannuksia vuosittaisiin menoihin, elinkaarikustannuksiin, matalapalkkamaahanmuuttoon ja uusimpana siis kuntiin liittyen.
&#8211; Olemme jankuttaneet jankuttamasta päästyämme, että valtion budjetin maahanmuutto-kohdan alta löytyvät kotouttamisen ja vastaanoton kulut ovat vain murto-osa kokonaisuuden kuluista. Vähitellen tämä tosiasia alkaa upota ihmisten ymmärrykseen, mutta edelleenkin ongelma on se, että maahanmuuttoon liittyvät ongelmat leijuvat toisistaan jotenkin irrallaan. Kuitenkin juuri se, mitä ihmiset näkevät ympärillään, josta kuulevat, josta lukevat uutisia, on se, mikä myös maksaa ja tuo esimerkiksi kunnille uusia velvoitteita, Purra sanoo.
Miksi maksaa ongelmallisesta maahanmuutosta?
Purra muistuttaa jokaista äänestäjää, että ongelmallinen maahanmuutto nostaa juuri sinun kuntaveroprosenttiasi, se ahmaisee valtion ja kunnan menoja &#8211; ja se on pois jostakin muualta.
&#8211; Miksi sinun pitäisi maksaa ongelmallisesta maahanmuutosta? Eikö sitä kannattavien puolueiden pitäisi edes tämä asia kyetä perustelemaan?
&#8211; Kuntavaalien läheisyys, kuntatalouden surkea tila, pois lukien hallituksen yltäkylläiset koronavelkapaketit, jotka keinotekoisesti ennen kuntavaaleja ovat nostaneet tunnusluvut optimistisemmiksi, julkistalouden krooniset haasteet – kaikki nämä puhuvat sen puolesta, että veronmaksajalle kalliiksi käyvää maahanmuuttoa pitää voida tarkastella sen kaikilla tasoilla, Purra sanoo.
Paljon etuuksia, vain vähän maksettuja veroja
Hän jatkaa, että maahanmuuton kuntakohtaisten kustannusten yhteydessä on syytä muistaa, että pelkkä menojen tarkastelu ei riitä. Maksetut kunnallisverot ovat ratkaisevassa asemassa kuntien talouden kannalta, koska niillä rahoitetaan suureksi osaksi kuntien lakisääteiset peruspalvelut.
&#8211; Paitsi että maahanmuuttajat käyttävät huomattavasti enemmän sosiaaliturvaa ja erityispalveluita, on kuntakohtaisten lukujen kohdalla ymmärrettävä myös se, että maahanmuuttajien maksamat vähäiset kunnallisverot luovat kunnan talouteen rahoitusvajeen, Purra huomauttaa.
&#8211; Paljon etuuksia ja palveluita, vain vähän maksettuja veroja. Tämä on se kiistaton tosiseikka, jonka tilastoista ja rekistereistä keräämämme tiedot kerta kerran jälkeen osoittavat. On tietenkin mahdollista, että näiden tosiasioiden jälkeenkin jotkut pyrkivät argumentoimaan, että kyse onkin solidaarisuudesta ja moraalista eikä taloudesta. Tämä on tietenkin mielipide, mutta koen tarpeelliseksi korostaa, että Suomella, sen paremmin valtion kuin kuntienkaan taloudessa, ei ole varaa tällaiseen solidaarisuuteen. Kansalaisten pitää saada itse päättää, haluavatko he kustantaa tällaista solidaarisuutta vai keksisivätkö he rahalle ehkä muuta käyttöä.

Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”

Perussuomalaisten tuoreessa kuntavaaliohjelmassa vaaditaan haitallisen maahanmuuton, eli humanitaarisen sekä matalapalkka-aloille kohdistuvan maahanmuuton, lopettamista kokonaan. Puolueen kuntavaaliohjelmassa muistutetaan, että haittamaahanmuutto kasvattaa julkisia menoja, lisää rikollisuutta, turvattomuutta ja yhteiskunnan epävakautta.
 
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos totesi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten linjan olevan se, että turvapaikkamaahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan.
&#8211; Turvapaikkamaahanmuutto on tuhoisaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Samalla se on huono tapa auttaa ketään, kun tänne otetaan ihmisiä, joista ei välttämättä edes tiedetä, ovatko he turvan tarpeessa. Samalla rahalla tai vähemmälläkin voitaisiin auttaa useampia ihmisiä ja tehokkaammin pakolaisleireillä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Grönroos lisää, että turvapaikkamaahanmuutto kuuluu myös kuntapolitiikkaan, koska kunnissa voidaan eri tavoilla vaikuttaa kuntaan tulevien maahanmuuttajien määrään.
Veronmaksajat joutuvat kompensoimaan elinkustannuksia
Perussuomalaisen linjan mukaan myös halpatyövoiman maahanmuutto pitää lopettaa, riippumatta alasta.
&#8211; Jos tänne tulee ihmisiä halvoilla palkoilla liian huonoihin työoloihin, niin se johtaa siihen että veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden elinkustannuksia, koska he eivät tule toimeen omalla työllään. Samalla se johtaa siihen, että matalapalkka-alojen palkkakehitys pysähtyy, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten puoluesihteeri esittää, että eräille aloille olisi hyvä saada tulorajat, jolle palkkatasolle pitäisi yltää ennen kuin voi tulla Suomeen töihin. Suomessa on jo valmiiksi paljon ihmisiä työtä vailla.
&#8211; Suomestakin löytyy edelleen monille aloille työvoimaa, kunhan vain palkkataso on kohdallaan.
Todellisia osaajia Suomeen tulee vain vähän
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistuttaa, että vaikka julkisuudessa usein puhutaan osaajien tai huippuosaajien maahanmuutosta, todellisia osaajia Suomeen tulee vain hyvin vähän.
&#8211; Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta on saatavuusharkinnan kautta tulevaa, eli kaikkein heikoimmin koulutettua maahanmuuttoa, jotka tulijat tulevat Suomeen nimenomaan tekemään matalapalkka-alojen töitä.
&#8211; Tällaisessa työperäisessä maahanmuutossa ongelma ei ole siinä, etteivätkö ihmiset tekisi töitä vaan siinä, etteivät he pysty elättämään itseään palkallaan. Tällöin yhteiskunta joutuu kompensoimaan pieniä palkkoja tulonsiirroilla. Efektiivisesti yritykset siis siirtävät palkanmaksun valtiolle, eli veronmaksajille, Halla-aho sanoo.
Kuntien vaadittava valtiolta maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä
Tutkimustiedon perusteella saatavuusharkinnan kautta Suomeen matalapalkka-aloille töihin tulevien työllisyysaste laskee muutaman vuoden maassaolon jälkeen alle kantaväestön taso.
&#8211; Työperäisen maahanmuuton ansiosta meillä siis kasvaa jatkuvasti tulonsiirroilla elävien ihmisten määrä, Ongelma olisi ratkaistavissa asettamalla vähimmäisansioraja työn perässä Suomeen tuleville ihmisille. Raja voisi olla esimerkiksi 3 000 euroa, Halla-aho sanoo.
Hän jatkaa, että kunnat myös neuvottelevat valtion kanssa kuntaliiton ja monien muiden kanavien kautta
&#8211; Sillä mitä kunnissa ajatellaan ja halutaan on siis vahva merkitys myös valtakunnanpolitiikan ja lainsäädännön kannalta. Kuntien tuleekin olla aktiivisia valtiovallan suuntaan ja vaatia merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan valtion kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Perussuomalaiset haluaa estää turvapaikka- ja halpatyövoimamaahanmuuton – Halla-aho: Työn perässä Suomeen tuleville asetettava vähimmäisansioraja

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos avasi maanantaina Tuumaustunnilla perussuomalaisten kuntavaaliohjelman sisältöä, jonka kantava teema on &#8221;Asiat tärkeysjärjestykseen”. Perussuomalaiset katsoo, että kuntien velkaantuminen voidaan korjata vain kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Samalla kunnissa on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta.

Simo Grönroos linjasi aluksi, että veronkorotusten tie kunnissa on käyty loppuun.
&#8211; Suomen veroaste on ennätyskorkea, mutta silti yhä useampi ihminen kokee, että maksetuille veroille ei saa vastinetta. Johtopäätös on siis se, että veroja korottamalla suomalaisten asema ei parane vaan alkaa päinvastoin huonontumaan.
&#8211; Tämän takia asiat on laitettava kunnissa tärkeysjärjestykseen ja olemassa olevat julkiset resurssit on kohdistettava suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviin asioihin. Samalla on leikattava kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta, Grönroos sanoo.
Tällä hetkellä maahanmuuttoon, ilmastoposeeraukseen ja identiteettipolitiikkaan liittyvät epäkohdat valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Lisäksi hallituksen valtakunnan tason politiikka syö elinvoimaa peruspalveluista – mitä enemmän rahaa käytetään valtion tasolla turhuuteen, sitä vähemmän sitä riittää kuntapalveluiden tukemiseen.
Perussuomalaiset katsoo, että kuntien rakenteellinen velkaantuminen voidaan korjata ainoastaan kunnan tehtäviä karsimalla ja keskittymällä järkevään taloudenpitoon. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman kokonaisuudessaan voit lukea <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/01/Asiat-tarkeysjarjestykseen_kuntavaaliohjelma.pdf">tästä</a>.
Paikallisille yrittäjille lisää mahdollisuuksia
Perussuomalaiset pyrkii siihen, että myös kotimaisilla ja paikallisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus osallistua kunnan palveluiden tuottamiseen. Keskeistä on, että hinta-laatusuhde on kunnossa ja veronmaksaja hyötyy eniten.
&#8211; Kun kunnissa tuotetaan palveluja, kuntapäättäjien on samalla huolehdittava, että paikallisten ja kotimaisten firmojen on mahdollista osallistua tarjouskilpailuihin, etteivät kaikki kunnan ostamat palvelut mene ylikansallisille suuryrityksille, vaan myös lähellä olevat toimijat pystyvät osallistumaan palvelujen tuottamiseen.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Sähkö- ja vesilaitosten kaltaiset välttämättömät palvelut on pidettävä yhteisesti omistettuina eikä kunnan pidä lähteä yksityistämään niitä.
&#8211; Kuntien ei pidä olla edistämässä yksityisten monopolien syntymistä, jotka pystyvät riistämään suomalaisia.
Perussuomalaiset haluaa lopettaa kaverikapitalismin, kähminnän ja suhmuroinnin kunnissa.
&#8211; Ne loppuvat parhaiten sillä, että korruptoituneet poliitikot äänestetään vaihtoon. Perussuomalaiset onkin koko kansan ja kaikkien kuntalaisten puolue, eivätkä perussuomalaiset toimi minkään erityisryhmän tai suuryritysten juoksupoikina. Perussuomalaisten tekemistä ei säätele, mitä SAK, MTK tai EK huutelevat, vaan perussuomalaiset toimii itsenäisesti ajatellen koko kunnan etua, Grönroos toteaa.
Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikkaan tarvitaan suhteellisuudentajua &#8211; varsinkin kuntatasolla.
&#8211; Valtiolla on erittäin kunnianhimoinen ja tiukka ilmastopolitiikka, joka aiheuttaa jo nyt suurta haittaa kotimaiselle teollisuudelle ja työllisyydelle. Seuraus on se, että moni työpaikka siirtyy Kiinaan tai jonnekin muualle, missä vähät välitetään ilmastosta.
Koska valtion tasolla tilanne on tämä, perussuomalaiset katsoo, että kunnissa ei pidä tehdä enää tiukempaa ilmastopolitiikkaa.
&#8211; Monissa kunnissa on silti tehty vielä valtiotakin tiukempia ilmastolinjauksia, mikä ei ole järkevää ensinnäkään veronmaksajien lompakon kannalta eikä varsinkaan palvelujen tuottamisen tai yritysten kannalta, Grönroos sanoo.
Ideologinen pelleily pois
Perussuomalaiset haluaa jotain rajaa ideologiselle pelleilylle. Kunnissa ei pidä lähteä mukaan esimerkiksi pienten mutta äänekkäiden vähemmistöjen monikulttuurisuutta tai tarpeettomia sukupuoli-ideologioita edistäviin puuhasteluihin.
&#8211; Suomessa on äänekkäitä ryhmiä, jotka vaativat jos jonkinlaista ideologista vouhotusta niin valtion tasolla kuin kunnissa. Näihin ei kuitenkaan pidä lähteä mukaan. Monikulttuurihihhuloinnissa tai sukupuoli-ideologioissa ei ole mieltä, koska ne voivat johtaa siihen, että kuntien budjetointia tehdään teennäisen sukupuolitietoisesti tai että katukylttejä muutetaan verorahoilla sukupuolineutraaleiksi. Nämä eivät edistä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia, verorahat vaan menevät hukkaan, Grönroos sanoo.
Perussuomalaiset haluaa säilyttää suomalaisen kulttuurin, kuten joulujuhlat ja suvivirren suomalaisissa kouluissa.
&#8211; Kouluissa ei saa antautua ammattiloukkaantujien armoille, jotka vaativat suomalaista kulttuuria poistettavaksi kouluista.
Ei velkaannuteta kuntia enempää
Myös liikennerakentamisessa perussuomalaiset haluaa edetä käytäntö edellä. Rakentamista onkin tehtävä sujuvan liikkumisen eikä ideologian näkökulmasta.
&#8211; Tällä hetkellä ongelmana on se, että ideologisista syistä esimerkiksi raideratkaisuja ylikorostetaan. Toisaalta yksityisautoilua rokotetaan turhan paljon. Tästä on päästävä kunnissa eroon, koska erilaisilla liikkumismuodoilla, yksityisautoilulla, pyöräilyllä ja julkisella liikenteellä on kaikilla oma paikkansa. Kunnissa infrarakentamisessa onkin lähdettävä liikkeelle sen kartoittamisessa, millaista liikkumista kunnissa tarvitaan ja miten sitä saadaan kustannustehokkaasti, Grönroos sanoo.
Perussuomalaisten mielestä kuntien velkaantuminen ylimitoitettujen investointien vuoksi saa riittää. Esimerkiksi uusien kunnantalojen, pikaraitioteiden ja konserttipalatsien rakentamisen aika ei ole nyt.
&#8211; Velkahirressä roikkuva kunta ei ole itsenäinen kunta. Silti tälläkin hetkellä kunnat ovat suuremmissa veloissa kuin koskaan aiemmin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kunnissa on aiemmin tehty ylimitoitettuja rakennusinvestointeja. Jatkossa kaikkeen uuteen suurempaan rakentamiseen on suhtauduttava kriittisesti. Varsinkin liikennerakentamiseen liittyy usein ilmastopolitiikkaan liittyviä intohimoja, mitkä eivät kuitenkaan palvele kuntalaisten etuja.
Koulut turvallisiksi, haittamaahanmuutolle stoppi
Perussuomalaiseen kuntapolitiikkaan kuuluu koulujen tekeminen turvallisemmiksi. Kouluissa kiusaamiseen tulee puuttua päättäväisesti ja kouluissa tapahtuvista rikoksista tulee hyssyttelyn sijaan tehdä aina rikosilmoitus. Koulujen tulee olla turvallisia oppimispaikkoja. Myös kirjastojen rauhallisuudesta tulee pitää huolta, jotta ne säilyvät viihtyisinä kaiken ikäisille kuntalaisille.
&#8211; Turvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä asioita, ja se pitää ulottaa myös kouluihin ja kirjastoihin, Grönroos sanoo.
Ruotsissa on harjoitettu vuosikymmeniä vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, mistä seurauksena on ollut jengirikollisuutta, turvattomuutta ja väkivaltaa. Perussuomalaiset katsoo, että Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie.
&#8211; Kuntatasolla on tehtävä selväksi, että maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu ei ole tervettä. Kuntien pitää olla ottamatta kiintiöpakolaisia ja olla antamatta kuntapaikkoja turvapaikanhakijoille. Myös valtion suuntaan kuntien pitää tehdä selväksi, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei aja kuntien eikä kenenkään suomalaisen etua.
&#8211; Maahanmuuttajien hyysäämiselle pitää kunnissa laittaa loppu. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että kuntien tulee lopettaa laittomasti maassa oleville suunnatut, veronmaksajille kalliiksi käyvät palvelut. Sen sijaan laittomasti maassa olevat pitäisi poistaa maasta.
Perussuomalaiset myös katsoo, että kuntien tulee karsia kaikki haittamaahanmuuton vetovoimatekijät.
&#8211; Huonosti toimivan kotouttamisen sijaan kunnissakin tulee edistää heikosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa, Grönroos sanoo.

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Maanantain Tuumaustunnilla 25.1.2021 klo 10 alkaen esitellään perussuomalaisten kuntavaaliohjelma. Ohjelman kantava teema on ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. 

Viimeisempien galluplukujen valossa kuntavaaliasetelmasta on todella tulossa kutkuttava. Kärkikamppailu on tiivistymässä PS:n Ja SDP:n väliseksi, muut ovat putoamassa kyydistä. Ero kolmantena olevaan kokoomukseen on kuusi prosenttiyksikköä ja neljänteen olevaan kepuun kymmenen prosenttiyksikköä.
Kuntavaalien tuloksella on merkittävä vaikutus Marinin/Saarikon hallituksen tulevaisuuteen ja toimintakykyyn. Se on aistittu hallituksen sisällä. Kehysriihi ikävine polttoaineen veronkorotuksineen siirrettiin Kepun vaatimuksesta pidettäväksi kuntavaalien jälkeen.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää aluksi poliittisen ajankohtaiskatsauksen. Puoluesihteeri Simo Grönroos esittelee puolueen kuntavaaliohjelman ”Asiat tärkeysjärjestykseen”. Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.
Lataa Kuntavaaliohjelma <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/01/Asiat-tarkeysjarjestykseen_kuntavaaliohjelma.pdf">tästä</a> (pdf, 7 Mb) &gt;
Lataa tiivistelmä <a href="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2021/01/Asiat-tarkeysjarjestykseen_tiivistelma.pdf">täältä</a> (pdf, 1,4 Mb) &gt;
Tervetuloa seuraamaan lähetystä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 25.1.2021 - PS:n kuntavaaliohjelma, Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/WWvCsEnXeAc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube Live.

Kuntavaaliohjelma

Pekka Aittakumpu ihmettelee opetushallituksen työryhmän esitystä: Islam ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin

Ylellä vieraillut politiikan tutkija leimasi halpatyövoiman vastustamisen rasismiksi – Purra joutui heti korjaamaan vääriä käsityksiä

Reijonen: Härski vaalitemppu Sanna Marinilta – omaishoitajien kustannuksella

Reijonen: Luvattiinko omaishoitajille katteeton vappusatanen?

Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”

Perussuomalaiset haluaa estää turvapaikka- ja halpatyövoimamaahanmuuton – Halla-aho: Työn perässä Suomeen tuleville asetettava vähimmäisansioraja

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Tuumaustunnilla: Jussi Halla-aho ja Simo Grönroos esittelevät PS:n kuntavaaliohjelman

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025