Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kuri

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: ”On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Kynä, paperi, kuri ja järjestys, luettelee Ruotsin opetusministeri Lotta Edholm, kun häneltä kysytään, mitä kouluihin tarvitaan oppimistulosten kohentamiseksi.
 
Opetusministeri Lotta Edholm kertoo ajatuksistaan tuoreessa Ruotsin opettajajärjestön (Vi Lärare) haastattelussa, jossa pohditaan Ruotsin hallituksen suunnitelmia koulun uudistamiseksi &#8211; tai paremminkin joidenkin vanhojen, hyviksi koettujen käytäntöjen palauttamiseksi.
Ruotsin oikeistohallitus julisti jo yli vuosi sitten, että opetuksen digitalisaatiossa pistetään jarru päälle, ja jatkossa satsataan oppikirjoihin.
Hallituksen kanslian tietojen mukaan kirjatukeen on vuodelle 2024 varattu 658 miljoonaa kruunua.
&#8211; Koulun tulee palata perusasioihin. Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Yksinkertaisesti: koulun pitää saada olla vain koulu, sanoo Edholm.
Samat ongelmat kuin Suomessa
Vain pari viikkoa sitten Ruotsin hallitus tiedotti suunnitelmastaan, jonka mukaan lahjakkaille ja nopeasti oppiville lapsille tulee jatkossa tarjota mahdollisuus opiskella muita syvällisemmin nopeampaan tahtiin kuin muut &#8211; ja tämän tulee toteutua nimenomaan koululaitoksen sisällä, lapsen omassa koulussa.
Niin Ruotsissa kuin Suomessakin moni rehtori, opettaja ja vanhempi on toivonut juuri tällaisia linjauksia koulutuspoliitikoilta ja opetusviranomaisilta. Epäilijöitäkin toki löytyy, eikä vähiten akateemisista piireistä. 
Linjauksista ja investointipäätöksistä on kuitenkin pitkä matka koulujen arkeen, ja vielä pitempi aika tarvitaan, ennenkuin nähdään, tehoaako koulutuspolitiikan muutos esimerkiksi surkeisiin Pisa-tuloksiin.
Ruotsissa kamppaillaan samanlaisten ongelmien kanssa kuin täälläkin: peruskoulujen päättötodistuksissa saattaa olla hyviä numeroita, mutta luku- ja laskutaito &#8211; matemaattisesta päättelystä puhumattakaan &#8211; jää isolla oppilasjoukolla niin heikoksi, että jatko-opinnot eivät suju ilman erityistukea.

Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Oppimistulokset pakittavat Euroopassa mutta Kaukoidässä kaikki on toisin. Pisa-vertailun tulokset voivat siten kertoa jotakin myös tulevaisuuden maailmasta, jossa nykyisten koululaisten osaaminen ratkaisee. OECD:n Pisa-johtaja haluaisi Svenska Dagbladetissa koulujen Euroopassa pakittavan aikaan, jolloin keskeistä oli oppiminen.

Ruotsin 15-vuotiaat koululaiset alisuorittivat<a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-pisa-tulokset-sen-kertovat-ennen-ainakin-suomalainen-koulu-oli-parempi/"> suomalaisillekin</a> tuttuun tapaan sekä matematiikassa, että lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Mahalasku päättyi samalle tasolle, kuin pohjalukujen vuonna 2012. Erityisesti kehnoista taloudellisista oloista lähtöisin olevien koululaisten oppimistulokset huononivat.
<a href="https://ktl.jyu.fi/fi/pisa/tulokset">Pisa-tulosten</a> alavire kautta Euroopan herättää huolta myös OECD:n pääkallonpaikalla Pariisissa. Uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa Pisa-päällikkö Andreas Schleicher omaa asemansa vuoksi globaalin perspektiivin mutta hän seuraa erityisellä mielenkiinnolla myös Ruotsin tilannetta.
Meteliä ja sekasortoa
&#8211; Minua ihmetyttää erityisesti huono kuri. Oppilaiden enemmistö sanoo, että he eivät kuuntele opettajan puhetta. Heitä ei kiinnosta, Schleicher <a href="https://www.svd.se/a/l3PL5o/pisachefen-svensk-skola-behover-mer-disciplin#:~:text=Pisachefens%20h%C3%A5rda%20kritik%3A%20Oordning%20i,och%20engagemang%20i%20svenska%20klassrum">sanoo</a>.
&#8211; Opiskeluympäristö on täynnä meteliä sekä sekasortoa ja kännyköiden käyttö <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsi-haataa-puhelimet-peruskoulusta-ruotsidemokraatit-ja-porvarihallitus-yksimielisia/">häiritsee</a> oppilaita. Se voi olla mielekästä digiopetuksen kannalta mutta riskinä on, että oppilaat käyttävät tekniikkaa aivan muuhun kuin oppimistarkoitukseen.
Schleicher kaipaa kouluihin tuottavaa oppimisympäristöä, joka tarkoittaa tiukkaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä, ohjaavia ja kannustavia opettajia. Hänen mukaansa näin oli ennen asiain laita ruotsalaiskouluissa.
Kuri ja järjestys takaisin
Andreas Schleicherin mukaan kyse on peremmiltään siitä, että koulujen ja opettajien on saatava arvovaltansa takaisin. Tästä hän huomautti aikanaan jo vuoden 2018 Pisa-tulosten yhteydessä.
&#8211; Oppimisen paloa ei enää ole entiseen malliin. Koulunkäynnistä ja sivistyksestä on kehkeytynyt palvelu: oppilaat ovat passiivisia kuluttajia, opettajat palveluhenkilökuntaa ja vanhemmat asiakkaita.
&#8211; Koulunkäynti toimii ainoastaan silloin, kun kaikki ovat siihen sitoutuneita ja kantavat vastuunsa.
Aasia jyrää meitin
Jos Euroopassa oppiminen syystä tai toisesta rappeutuu, niin toinen on meno Aasiassa. Ero kasvaa erityisesti matematiikan taidoissa.
Laajasti ottaen Kaukoidän valtiot loistivat 81 maan vertailussa, <a href="https://www.euronews.com/2023/12/05/european-education-slips-downward-according-to-pisa-report-by-oecd">kertoo</a> Euronews: Singapore oli paras kaikista, perässä kiisivät Macao, Taiwan, Hong Kong, Japani sekä Etelä-Korea.
OECD:n mukaan lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen Euroopassa synnyttää huolen siitä, millainen vaikutus tällä tulee olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Miten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa pärjätään, jos osaamisen eväät eivät uudella sukupolvella riitä.
Kun hallitukset maailmanlaajuisesti oirehtivat koronapandemian seurausten kanssa, Pisa-tiedot viittaavat puolestaan siihen, että koulutusjärjestelmien rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää.

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

kuri

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: ”On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025