Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Kustannuskilpailukyky

Viime viikolla julkistettu, neljän puolueen yhdessä sopima hallitusohjelma kerää kiitoksia yhteiskunnan eri puolilta. Uusia myönteisiä arvioita antavat nyt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen Hippos sekä Suomen Yrittäjät.

Ennen eduskuntavaaleja puhuttiin enemmän suomalaisesta metsäpolitiikasta kuin koskaan aiemmin, ja se tuntuu näkyvän myös hallitusohjelmassa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/55243f3a-16de-418b-b01e-f628356b3283">arvioi</a> tuoreeltaan tuoreen hallitusohjelman kirjauksia metsistä ”hyvän metsänhoidon kunnianpalautukseksi”.
Hän sanoo työlistaa hyväksi, mutta muistuttaa, että työt ovat vielä tekemättä.
Metsäpolitiikka kansallisissa käsissä
Suomen metsäpolitiikka halutaan pitää kansallisissa käsissä, metsien suojelun pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja metsänomistajien päätösvaltaa metsien käytössä halutaan vahvistaa uudessa hallitusohjelmassa.
Metso- ja Helmi-ohjelmia myös jatketaan.
Myös ennakkovaikuttamiseen EU:ssa erityisesti metsien osalta halutaan vaikuttaa, jotta metsänomistajien asemaa, puun saatavuutta tai kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.
&#8211; Ohjelmassa on hyvät ja selkeät linjaukset siitä, että hyvä metsänhoito edellä mennään. Terveet ja kasvavat metsät ovat parasta ilmastopolitiikkaa pidemmällä aikavälillä, Marttila arvioi.
Iloinen uutispommi yrittäjille
Hallitusohjelmassa edistetään paikallista sopimista, helpotetaan määräaikaisia sopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista, puututaan laittomiin lakkoihin ja uudistetaan sosiaaliturvaa.
Suomen Yrittäjät kuvaa hallitusohjelman työelämäuudistuksia sanoilla: iloinen uutispommi.
&#8211; Hallitusohjelmassa on ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet. Järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä on pitkään syrjitty työlainsäädännössä. Nyt tähän tulee Yrittäjien pitkään ajama muutos, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä <a href="https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/yrittajat-tyoelamauudistukset-iloinen-uutispommi/">sanoo</a>.
Jatkossa yt-neuvottelut tulisi käydä yrityksessä, jossa on vähintään 50 työntekijää. Raja on nyt 20 työntekijää. Muutosneuvottelujen vähimmäiskestoaikaa puolitetaan.
&#8211; Byrokratia vähenee, kun pienet yritykset vapautetaan yt-lain velvoitteista. Pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot ja luottamus sekä tiedonkulku. Hyvä yhteistoiminta on erittäin tärkeää, mutta lainsäädännöllä ei pidä kahlita yhdessä tekemistä yhteen muottiin, Makkula sanoo.
Suomen Yrittäjien johtaja katsoo, että Suomi ottaa työlainsäädännössä merkittäviä askeleita keskeisimpiin kilpailumaihin päin ja tekee toimenpiteitä, joita Suomessa ei ole kyetty aiemmin tekemään.
Hevosalalle myönteisiä kirjauksia
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallisen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Minna Mäenpää on <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/cb8711f5-28d7-4ef6-ab25-0032637b4e79">erittäin tyytyväinen</a> hallitusohjelman kirjauksiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu hevostaloudelle myönteisiä kohtia. Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen sekä suomenhevosen aseman kansallisrotuna turvaaminen että hevostalouden toimintaedellytysten turvaaminen.
Hevosalan kannalta kirjaus on merkittävä. Veikkauksen, RAY:n ja Suomen Hippoksen omistuksessa olleen hevospeliyhtiö Fintoton yhdistyttyä vuoden 2017 alussa uudeksi Veikkaukseksi raviurheilun rahoitus muuttui pitkälti valtionavustukseksi, kun aikaisemmin alan rahoitus tuli pääasiassa oman peliyhtiön tuotoista.
Hevostalouden edistämiseen suunnattu rahoitustaso on ollut noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on vähemmän kuin hevospelien tuotot ovat, mutta kun rahat maksetaan erilaisina valtiontukina, hevosalan rahoituksesta on aika ajoin noussut erilaista kuohuntaa.
&#8211; Äärimmäisen hyvältä kuulostaa, jos tuollaisia kirjauksia on saatu sinne vietyä eteenpäin, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kommentoi.
Historiallinen veronkevennys autoilijoille
Äskettäin esimerkiksi myös Autoliitto on <a href="https://stage.sudev.fi/autoliitolta-kiitokset-hallitusohjelmalle-polttoaineveron-alentamissuunnitelmia-voi-pitaa-historiallisina/">kiitellyt</a> sitä, että uusi hallitusohjelma sisältää paljon hyviä piirteitä sekä liikenteen ja ihmisten liikkumismahdollisuuksien kannalta positiivisia aloitteita.
Autoliitto kiittelee <a href="https://www.autoliitto.fi/uutiset/hallitusohjelmassa-on-paljon-hyvia-piirteita/">erityisesti</a> sitä, että aiemmin suunniteltua polttoaineiden jakeluvelvoitteen ankaraa kiristämistä jo ensi vuodesta alkaen on hallitusohjelmassa selkeästi lievennetty.
Lisäksi hallitus on valmis alentamaan polttoaineveroja jakeluvelvoitteen nostaessa kuluttajahintoja. Suunnitelmia polttoaineveron alentamiseksi Autoliitto pitää jopa historiallisina.
&nbsp;

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle –  ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ennakoi viime vuoden syyskuussa.

Ensi talvena edessä olevat sähkön hinnan korotukset ovat tämän hetken kuumin puheenaihe kansalaisten keskuudessa. Samaan aikaan polttoaineen hinnat ovat jo nyt korkealla, mikä nostaa paitsi tavan autoilijan työmatkakustannuksia myös logistiikkakulujen kautta ruuan ja muiden tuotteiden hintaa.
Monet EU-maat ovat jo alentaneet energian verotusta auttaakseen omia kansalaisiaan ahdingossa, mutta Suomen hallitusta ei omien kansalaisten vaikeudet näytä suuremmin kiinnostavan.
Toistaiseksi pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ei ole saanut edessä olevan energiakriisin johdosta aikaiseksi näpertelyä kummempaa, tosin juuri alkaneissa hallituksen budjettineuvotteluissa on kerrottu käsiteltävän myös ratkaisuja energiakriisiin.
Ilmastokunnianhimo ajoi markkinoiden edelle
Puoluejohtaja Riikka Purra huomauttaa, että perussuomalaiset varoitti nousevasta energiakriisistä jo vuosi sitten.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
PS on aina edellä. Varoitin syyskuussa -21 nousevasta energiakriisistä. Kuvasin tuumaustunnilla fossiilisten tilannetta, sähkön hintaa ja sen tulevaisuutta, päästökaupan aiheuttamia kustannuksia ym. 
Olemme vaatineet sekä kansallisia että EU:n toimenpiteitä viime syksystä asti.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1564905996287451139?ref_src=twsrc%5Etfw">August 31, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tuolloin Purra <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-edistaa-ruuhkamaksuja-ja-suunnittelee-tyopysakoinnin-verottamista-kaikkia-autoilijoita-koskeva-tyontekemisen-sakkovero-joka-erityisesti-kohdistuisi-pieni-ja-keskituloisiin/">totesi</a>, että energia tulee jatkossa näkymään vahvasti uutisotsikoissa.
&#8211; Kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan.
Ilmastotoimet uhkaavat Suomen kilpailukykyä
Purra totesi myös, että pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Lisäksi ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia.
&#8211; Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista. Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta, Purra sanoi.
Katso kokonaisuudessaan Purran puhe viime vuoden syyskuun tuumaustunnilta <a href="https://youtu.be/drqx_ZWjyaY">täältä</a>.
Energiakriisiin vastaamiseksi perussuomalaiset on vaatinut sekä kansallisia että EU-tason toimia jo viime syksystä saakka. Sähkön hinnan ollessa <a href="https://stage.sudev.fi/sahkon-hinta-rajahtaa-kasiin-perussuomalaiset-vaatii-valittomia-toimia-ja-hallitusta-hatakokoukseen/">räjähtämässä käsiin</a>, perussuomalaiset on myös tällä viikolla vaatinut välittömiä toimia ja hallitusta hätäkokoukseen ratkaisujen saamiseksi.

Perussuomalaiset varoitti jo vuosi sitten: ”Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu”

Kansanedustaja Petri Huru otti keskiviikkona kantaa selontekoon hallituksen keski- ja pitkän aikavälin ilmastopolitiikkasuunnitelmasta pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. Perussuomalaiset vaativat Suomea ottamaan ilmastopolitiikassaan aimo harppauksen kohti sinivalkoista siirtymää EU-keskeisyydestä Suomi-keskeisyyteen.
Puheenvuoronsa aluksi kansanedustaja Petri Huru arveli hallituksen tuoneen energia- ja ilmastopoliittiset esityksensä eduskunnalle hyvässä uskossa mutta vihreät linssit silmillä, unohtaen sekä ihmiset että yritykset kaupungeissa ja niiden ulkopuolella. Vaikka käsitteillä olevassa selonteossa nostetaan esiin useaan otteeseen, että ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, näin ei nyt ole tapahtunut. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu, kun kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti.
&#8211; Myös selonteossa tunnistetaan, että vuoden 2030 ja sen jälkeiset päästövähennystavoitteet ovat niin vaativia, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Nimenomaan niitä heikentäen, Huru totesi.
Hintojen nousua helpotettava veronalennuksin
Valtioneuvoston selonteossakin sanotaan, että tarvittavien ilmastotoimien toteuttaminen voi kasvattaa sekä tuloerojen että alueellisten erojen merkitystä, joka johtuu esimerkiksi energian hinnan noususta. Perussuomalaisten mielestä tämä on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että hallitus sanoo ilmastotoimia tehtävän sosiaalisesti kestävällä tavalla.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikasta johtuvaa hintojen nousua tulee helpottaa veronalennuksin. Kuluttajien ostovoimaan panostaminen on myös ilmastoteko, kun kuluttajat voivat valita laadukkaampia, kestävämpiä ja kotimaisia tuotteita kaukaa rahdattujen pikatuotteiden ja krääsän sijasta.
&#8211; Kuluttajien lisäksi kotimaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllekin, ja yritysten kilpailukykyä tulee tukea esimerkiksi ammattidieselin avulla sekä poistamalla jakeluvelvoite ainakin väliaikaisesti.
Panostukset kotimaisiin energialähteisiin
Selonteossa ja hallituksen politiikassa nojataan paljolti liikenteen sekä teollisuuden sähköistymiseen. Sähköistyminen tarvitsee kuitenkin paljon tukea ennen kuin uusi teknologia halpenee ja tulee saavutettavaksi laajemmalle yleisölle tai yhteisöille. Lisäksi liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii paljon mineraaleja ja sähkön tuotannon lisäämistä.
&#8211; Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen, sekä pohtia laajemmin esimerkiksi biopolttoaineen hyödyntämistä muuten kuin jakeluvelvoitteen kautta, Huru sanoi.
Vihreä siirtymä heikentää kilpailukykyä
Perussuomalaiset näkevät, että osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä, jonka vuoksi Suomi on menettänyt laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo se, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon, mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin. Perussuomalaiset ihmettelevät, miten yksityisiä investointeja houkutellaan kotimaahan, jos edes valtio itse ei sitä halua tehdä.
&#8211; EU:ssa näytetään käyvän jatkuvasti jonkinlaista valtavaa ilmastoteatteria, jossa itse tekojen sijaan näyttää usein olevan tärkeämpää se, miltä asiat näyttäytyvät. Tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon, mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon.
&#8211; Maatalous ja turvetuotanto ovat olleet tässä näytelmässä niin sanottujen pahisten roolissa jo pitkään. Nyt EU:n torahampaisiin ovat joutuneet Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä.
&#8211; Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi, Huru vaati.
Perussuomalaiset ajaa sinivalkoista siirtymää
Osana perussuomalaisten haluamassa sinivalkoisessa siirtymässä Suomen on parannettava energiaomavaraisuuttaan. Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus – on tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin, vaan tuotantotapoja on useita.
&#8211; Silti on yksi yli muiden; ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä.
&#8211; Turpeen alasajosta on toivottavasti opittu kantapään kautta, ja on aika katsoa tulevaan. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Turve tulisi luokitella uudestaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja kohdella sitä sen mukaisesti.
Suomalainen omavaraisuus keskiöön
Perussuomalaisille maatalous on kokonaisuus, joka ansaitsee tulla erikseen esille nostetuksi. On totta, että maataloudessa syntyy päästöjä, mutta globaalin kokonaiskuvan kannalta asia ei ole niin yksiselitteinen.
&#8211; Maataloussektorille asetetut vaatimukset ovat jo niin kovat, että yhä useampi tila sulkee ovensa. Maataloudelle – ja muillekin teollisuuden aloille – tulee antaa reilusti aikaa sopeutua muutokseen, jolloin myös teknologiakehitys mahdollistaa sekä ilmastolle että lompakolle ystävällisempiä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä.
&#8211; Maatalous on hyvä esimerkki ilmastoteatterista. Ajamalla kotimainen maatalous ahdinkoon saadaan ehkä Suomen päästöt siirtymään mittarissa vihreälle sektorille, mutta samalla päästöt kertautuvat jossakin muualla. Globaalisti haitat pysyvät – tai jopa kasvavat, kun ruoka tuodaankin suomalaisten tilojen sijasta eteläamerikkalaisilta viljelmiltä tai eurooppalaisilta pelloilta.
&#8211; Perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan EU:sta käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, jossa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin, Huru kertoi esityksensä päätteeksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Hyötyykö suomalainen teollisuus ja yhteiskunta siitä, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali? Tai hyötyykö globaali ilmasto? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että toistaiseksi hallituksella ei ole esittää yhtään toteutunutta teollisen mittakaavan viherinvestointia, jolla hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite toteutettaisiin. &#8211; Tosiasiat on tunnustettava. Suomi ei saa lisäarvoa siitä, että olemme hiilineutraali kilpailijamaita nopeammin, Purra sanoo.

Hallitusohjelmassa on kirjaus, joka kuuluu näin: ”Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle annettuja tavoitteita, kansainvälistä kilpailukykyä ja koko Suomen elinvoimaisuutta.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että kirjauksen konkretia ei toistaiseksi ole ollut kovin vahvaa, vaan se on jäänyt lähinnä kuolleeksi kirjaimeksi.
&#8211; Kustannus-hyötyanalyysi on 1920-luvulta saakka sovellettu menetelmä, jonka avulla määritetään projektin yhteiskunnallinen kannattavuus. Tänä päivänä käytössä tietenkin olisi itsestäänselvyys selvittää, ylittävätkö yhteiskunnalliset tai mitkä tahansa hyödyt aiheutuvat kustannukset, Purra sanoo. Hän puhui tänään Metsäteollisuus ry:n syyskokouksessa.
Mitä suomalainen teollisuus ja yhteiskunta hyötyvät siitä, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali? Mitä siitä hyötyy globaali ilmasto?
Purra sanoo, että meillä ei ole tiedossa vakavasti otettavaa yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysiä, joka osoittaisi nettohyötyä.
&#8211; Päinvastoin, on todennäköisesti taloudellisesti vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa ainakin volyymimielessä. Näin siksi, että teknologia vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat ohi. Edelläkävijälle jää käsiin vanhentunut infra.
Haitallista Suomessa ja yhdentekevää maailmalle
Purra huomauttaa, että maailman kunnianhimoisin ei kannattaisi pyrkiä olemaan maassa, joka on asukasluvultaan pieni, jonka julkinen talous on rapakunnossa, jossa on melkein aina kylmä, jossa välimatkat ovat suuria ja jossa teollisuus on energiaintensiivistä.
Maassa, jonka tuottavuus mataa, jossa ei kyetä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jossa työvoima- ja logistiikkakustannukset kasvavat.
Myöskään globaali ilmasto ei hyödy tuon taivaallista Suomen ykköspaikan tavoittelusta.
&#8211; Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on runsaan promillen luokkaa. Poliittisille toimille on luonteenomaista, että niitä tulee tehdä, olipa niillä mitään vaikutusta tai ei. Ja hiilivuodon myötä kunnianhimostamme saattaa hyvin globaalien kokonaispäästöjen osalta olla jopa haittaa.
Vihreä kasvu on itsensä huijaamista
Nyt kun metsien määrästä on päästy joltisenkin yhteisymmärrykseen, on aseeksi otettu monimuotoisuus. Mikään ei sen osalta ole tarpeeksi eikä riittävää.
&#8211; Poliitikot, mutta valitettavasti myös jotkut talouselämän edustajat, väittävät, että liiasta kunnianhimosta syntyy vihreää kasvua ja kaikkea hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvien maailmaan. Valitettavasti väite perustuu tietynlaiseen epärehellisyyteen tai ainakin valikoivaan rehellisyyteen.
&#8211; Emme hyväksy, että annamme Suomessa kilpailijoillemme 15 vuoden etumatkan hiilineutraalisuustavoitteessa. Eikä kyse tietenkään ole pelkistä ilmastotoimista. Alan toimintaedellytyksiä tarkataan monessa muussakin asiassa, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että vaikka rahat ovat loppu ja epävarmuus kasvaa, koskaan ei ilmeisesti mene niin huonosti, ettei hallitus pitäisi kiinni hiilineutraalisuustavoitteestaan.
&#8211; Hallituksella ei ole esittää yhtään toteutunutta teollisen mittakaavan viherinvestointia, jolla hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite toteutettaisiin. Tosiasiat on tunnustettava: Suomi ei yhteiskuntana saa lisäarvoa siitä, että olemme hiilineutraali kilpailijamaita nopeammin.
Maailman puhtain teollisuus säilytettävä Suomessa
Huoltoasemilla polttoaineiden hinnat ovat jo nyt sietämättömät, samaten sähkölaskut.
&#8211; Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa, teollisuuden hintaa. Mutta hinnasta ei puhuta. Keväällä tulemme näkemään yhä uusia kansallisia ilmastotoimia. Metsäteollisuus toimii globaalissa kilpailussa – eikä Suomi näillä eväillä voita
&#8211; Käsityksemme mukaan erityisesti metsäteollisuudessa on maailmanlaajuinen pudotuspeli. Paperiteollisuus laskee tehdas- tai jopa konekohtaisesti, missä paperi kannattaa valmistaa. Laskelmissa huomioidaan maariskin suuruus. Toisin sanoen riski sille, että poliitikot toimillaan kasvattavat valmistuksen joko välittömiä tai välillisiä kustannuksia, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on vaatinut hiilineutraalisuustavoitteen aikataulun asettamista Suomessa samaksi kuin kilpailijamaissa. Tämä parantaisi Suomen suhteellista kilpailukykyä.
&#8211; Perussuomalainen vaihtoehto on ohjata miljardit teollisuuden ja yrittämisen edellytysten ja perheiden ostovoiman parantamiseen. Perussuomalainen haluaa säilyttää maailman puhtaimman teollisuustuotannon Suomessa. Yrityksillemme on taattava mahdollisimman yhdenvertaiset kilpailun edellytykset suhteessa kansainvälisiin kilpakumppaneihimme.
Vain menestyvä teollisuus turvaa hyvinvoinnin kulut
Purra korostaa, että suomalaisten päättäjien on ymmärrettävä, että hyvinvointimme perustuu monipuoliseen, elinvoimaiseen ja menestyvään teollisuuteen.
&#8211; Ainoastaan se mahdollistaa hyvinvoinnille välttämättömät työpaikat ja yksityisten sekä julkisten palvelujen kehittämisen. Hyvinvointimme on pitkälti viiden vientialan varassa – metalli-, metsä-, kemian- ja kaivannaisteollisuuden sekä sähköenergiatuotannon.
&#8211; On käsittämätöntä, ettei hallitus pystynyt muodostamaan yksimielistä vastustavaa kantaa EU:n metsätalouden niin sanottuun luokittelusäädökseen, taksonomiaan. Vihreät ja vasemmisto toimivat monessakin kansallisen edun vastaisesti, mutta on selvää, että pääministeriltä olisi vaadittu enemmän. Perussuomalaisille on tärkeää, että metsäpolitiikka pysyy kansallisissa käsissä ja suomalaiselle metsäteollisuudelle varmistetaan tulevaisuus.
Hallituksen säheltäminen ja sokealle ilmastofanatismille pikkusormen antaminen ei lupaa hyvää, se ainoastaan rohkaisee komissiota jatkamaan Suomen kannalta turmiollista linjaansa. Metsäsektorimme on jo nyt sitoutunut maailmanlaajuisiin metsäsertifiointijärjestelmiin, joita kehitetään laajassa yhteistyössä. EU:ssa tulisi keskittyä kehittämään näitä sertifikaatteja. Ei ole mielekästä luoda päällekkäistä järjestelmää. Toisekseen vaikka hallitus väittää, että kyse on vapaaehtoisista ekomerkeistä, näin ei pitkälti ole. Toimijat käytännössä velvoitetaan toimimaan ja raportoimaan, Purra sanoo.
Kurjistamisesityksiä tulee sekä EU:lta että hallitukselta
Seuraavaksi komissio tuo vielä tuhoisamman esityksen suomalaisille metsänomistajille, biodiversiteettitaksonomian, joka edellyttää suojelupinta-alan lisäämistä viidenneksellä. Purra huomauttaa, että lisäksi on kymmeniä yksityiskohtaisia säätelyosioita.
Neuvostovallan komisariot olisivat ihaillen seuranneet EU-komission sääntelypäätöksiä. Tuohivirsut jalkaan ja maakuoppaan asumaan – sosialistisin opein myös kohti tulevaisuutta voisi olla komission linja Suomen ja Suomen metsien osalta.
&#8211; Perussuomalaisilla on ollut ja on edelleen selkeä EI-kanta komission tämäntyyppisille esityksille. Olemme tehneet sen selväksi sekä eduskunnassa että europarlamentissa.
Purra huomauttaa, että teollisuutemme toimintaedellytysten horjuttaminen jatkuu myös kotikutoisesti.
Suomessa on valitettavasti ainoastaan yksi puolue, joka puolustaa ilmaston varjolla tapahtuvalta kurjistamiselta suomalaista veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, keskusten ulkopuolella asujaa ja ruoantuottajaa.
&#8211; Perussuomalaiset uskaltaa kertoa, kuinka paljon ilmastoposeeraus maksaa ja mitä tästä seuraa. Arvioimme lukujen valossa Suomen kilpailukykyä, muut maalailevat ideoiden tasolla. Perussuomalaiset ei ole ympäristövastainen, päinvastoin. Peräänkuulutamme suhteellisuudentajua ja kokonaiskuvaa. On suorastaan käsittämätöntä, että ilmastotoimien hintalappu ei Suomessa ole edes puheenaihe.
Bensan hinta nousemassa jopa 70 senttiä 

Uusi ympäristöministeri Emma Kari (vihr) on julkisuudessa puhunut liikenteen päästökaupan puolesta.
Ministeriön tuoreen selvityksen mukaan kansallisen päästökaupan käyttöönoton myötä bensiinin hinta nousisi yli 70 sentillä ja dieselin 50 sentillä. Autoilun ja kuljetusten hinta on ylittänyt kipurajan jo nyt. Esitimme eilen omat laskelmamme siitä, paljonko 25 prosentin sähkön ja polttoaineiden veronlasku parantaisi kansalaisten ostovoimaa, Purra sanoo.
Hän muistuttaa, että perussuomalaiset on toistuvasti yrittänyt saada poliittiseen keskusteluun faktoja.
&#8211; Suomen sijainti on syrjäinen suhteessa vientimarkkinoihin. Maan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä ja ilmastomme on kylmä. Suomessa teollisuus on energiavaltaista. Me annamme kyllä hallitukselle tunnustusta siitä, että perussuomalaisten kymmenvuotinen tavoite teollisuuden sähköveron alentamiseksi EU:n minimitasolle vihdoinkin toteutuu.
&#8211; Ongelman ydin on, että hallitus itse vesittää ainoan kustannuskilpailukykyä parantavan toimensa. Hallitus suunnittelee rajuja fossiilisten polttoaineiden hinnankorotuksia toteuttaakseen yltiöpäisen tavoitteensa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Te hyvät kuulijat tiedätte minua paremmin, mitä se merkitsee yrityksillenne.
Purra huomauttaa, että metsäteollisuutta koskettava ongelma on myös kuljetuskustannusten raju nousu.
&#8211; Puu kulkee tehtaalle kumipyörillä ja valmiit tuotteet satamiin pääsääntöisesti kumipyörillä. Siinä sivussa fossiilisten polttoaineiden korotukset nostavat myös elinkustannuksia; sähkön-, lämmityksen- ja liikkumisen kustannukset nousevat. Hallituksen aiheuttama suomalaisten elinkustannusten korotus, yhdistettynä Suomen työvoimakustannusten, palkan sivukulujen ja kokonaisveroasteen kanssa, on pirullinen cocktail.
PS vastustaa kaikki polttoaineiden hintoja korottavia toimia
Perussuomalaiset toimii oppositiossa vastavoimana hallituksen ilmastokurjistamiselle.
&#8211; Perussuomalaiset vastustaa fossiilisen polttoaineen hinnankorotuksia riippumatta siitä, miten korotukset Suomessa itse aiheutetaan. Toisin sanoen riippumatta siitä, toteutetaanko polttoaineiden hinnan korotukset liikenteen päästökaupalla vai veronkorotuksilla. Bensan- ja dieselin hintaa rajusti nostavasta liikenteen päästöjen puolittamistavoitteesta voidaan luopua, kun otetaan järki käteen.
Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä.
&#8211; Hiilivuodon torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa, Purra sanoo.
Suomesta tehty korkean sijoitusriskin maa
Purran mukaan selvää on, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, muiden puutteidemme ohella, on nostanut maariskimme korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.
&#8211; Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on kaksi puolta.
&#8211; Me perussuomalaiset emme ole sinisilmäisiä. Emme voi hallita maailmaa, mutta kotimaisella teollisuuspolitiikalla voimme vaikuttaa tuotantokustannuksiin Suomessa. On löydettävä yhteinen sävel Suomen suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Purra: Vain kilpailukykyinen teollisuus voi turvata hyvinvointiyhteiskunnan – ”Hallitus vesittää pienetkin kilpailukykyä parantavat teot”

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus pyrkii ilmastotoimien varjolla raskaasti rankaisemaan autolla työmatkansa kulkevia veronmaksajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että kaavaillut ruuhkamaksut ja työpysäköinnin verottaminen ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työn tekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.

Kansalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti liikenteen polttoaineiden hinnankorotuksiin, kuten erilaisista kyselyistä voidaan nähdä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että ilmastotoimin nouseva autoilun hinta asettaakin kansalaiset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, koska korotukset vaikuttavat erityisesti työssäkäyviin ja syrjäseuduilla asuviin.
&#8211; Vaikka liikenne etenee voimakkaasti sähköiseen suuntaan, ei suurella osalla ihmisistä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia hankkia uutta vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista.
&#8211; Muutama päivä sitten päättynyt allekirjoitusten keruu nuorisojärjestömme Perussuomalaisen Nuorison alulle panemaan kansalaisaloitteiseen autoilun kustannuksista keräsi vaadittavat nimet ennätystahdissa vain vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin, jotta autoilun kokonaishintaa voidaan alentaa ja korjata oikeudenmukaiseksi, nimenomaan työtä ja työllisyyttä tukien. Perussuomalaiset tukee lämpimästi aloitteen mukaisia nuorisojärjestönsä tavoitteita, Purra sanoi tänään Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti: Purra ja Luukkanen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/drqx_ZWjyaY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Purra sanoo, että autoilun kustannukset ilmastotoimien myötä muodostuvat monta kautta.
&#8211; Verotus, bioperäisen ja fossiilisen sekoitesuhde ja Suomen erityiskunnianhimo myös tässä, päästökauppa, ruuhkamaksut, sähköistymisestä seuraavat velvoitteet, pysäköintiin kohdistuvat muutosvaatimukset ja niin edelleen. On silkkaa kikkailua keskittyä vain yhteen asiaan ja väittää siihen vedoten, että kustannukset eivät juuri sillä hetkellä kiristy, kuten keskusta tekee.
Ilmastokunnianhimo kurittaa tuntuvasti autoilijaa
Marinin hallituksen maailmanennätystason &#8221;kunnianhimo&#8221; ilmastopolitiikassa kurittaa autoilijaa tuntuvasti, etenkin suunnitellun kansallisen päästökaupan myötä. Tällöin lisää hintaa pumpulle olisi tulossa kymmeniä senttejä litralta. Jotkut arviot puhuvat jopa 30-40 sentin korotuksista litrahintaan.
Purra sanoo, että polttoaineen hinnankorotuksien myötä samalla ulkomaankaupan ja yritysten toimintakustannukset nousevat.
&#8211; Elinkustannukset nousevat, koska tavarat kuljetetaan maanteitse kauppaan, metsäteollisuuden tuotteet rekoilla ja niin edelleen. Päästökauppajärjestelmä kasvattaisi merkittävästi Suomen logistista takamatkaa muihin nähden.
Myös ruuhkamaksuja edistetään.
&#8211; Kyseessä on suoranainen työntekemisen sakkovero, joka koskee kaikkia autoilevia, mutta erityisesti se kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin. Samaan suuntaan vaikuttaa nyt verolle suunniteltu työnantajan tarjoama työntekijälle ilmainen parkkiruutu. Molemmat hankkeet ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työntekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.
&#8211; On kohtuutonta, että ilmastotoimet kohdistuvat työn tekemiseen ja yrittämiseen, kun maan suurin ongelma on se, että työtä ei tehdä tarpeeksi eikä työ läheskään aina kannata. Elokapinalla on aikaa ja mahdollisuuksia maata kaduilla vastustamassa ilmastonmuutosta, mutta muulle kansakunnalle se ei ole vaihtoehto, Purra huomauttaa.
Autoilu ei vähene, vain kansalaisten rahat vähenevät
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eivätkä ihmiset yleensä ajele huvikseen, sen paremmin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudunkaan halki.
Purra toteaakin, että autoilun hinnan korottamisella ei autoilu juurikaan vähene, mutta kansalaisten rahat vähenevät.
&#8211; Ainoa looginen seuraus autoilun vaikeuttamisessa ja hinnankorotuksissa on siinä, että rahaa on vähemmän käytössä muuhun elämiseen. Kävely ja pyöräily ovat tietysti kivoja juttuja, mutta ei niistä ole vakavaksi vaihtoehdoksi Suomen kaltaisessa maassa. Erilaisiin toinen toistaan seuraaviin kävelyn edistämisen selvityksiin ja hankkeisiin voisi suhtautua huvittuneesti, mutta valitettavasti jokainen niistä maksaa ja kaiken lisäksi hallitus on tosissaan. Onko hallitukselle mieluisampaa, että ihminen menee kävellen Kelaan kuin autolla töihin?
Purra huomauttaa, että ilmastotoimissa muutkin kuin vain autoilijat ovat joutumassa yhä suurempaan maksajan rooliin.
&#8211; Lisää maksettavaa tulee myös asumiseen, lämmittämiseen, öljy- ja kaukolämpöön. Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku nousee 180 euroa, rivitaloasunnossa 240 euroa ja omakotitalossa 432 euroa vuodessa.
Uutisotsikot ylittyivät, kun kävi ilmi, että helsinkiläisten kaukolämpölasku nousee neljänneksellä, suurimpana syynä tietenkin ilmastopolitiikka, kuten erityisen kalliit päästöoikeudet.
&#8211; Uutisotsikoita ei sen sijaan tullut siitä, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tulevista korotuksista jo ennen eduskuntavaaleja vuonna 2019, mutta Helsingin energiayhtiö kielsi asian. Helenistä väitettiin, että ”Ei ole odotettavissa, että kivihiilestä luopumisella olisi sähkön hintaan merkitystä, koska kivihiili on markkinoilla jo aika marginaalinen polttoaine”. Tästä tietenkin seurasi jälleen perussuomalaisten armoton myllytys mediassa. Kuinka me huiputamme ja maalaamme turhia piruja seinille hintojen korotuksista.
Energiaköyhyys yleistyy Suomessa
Purra sanoo, että lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin.
Kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin eli veronmaksaja maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Myös Suomessa energiaköyhyydestä tulee entistä yleisempää.
&#8211; Energiasta riittää uutisotsikoita myös muuten, sillä kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan. Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin, ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene.
Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi viime viikolla ennätyskorkealle, ja samaa todistetaan muualla Euroopassa.
&#8211; Myös kaasun hinta on noussut kaikkialla Euroopassa. Italialaisia uhkaa 40 prosentin sähkölaskun korotus. Tässä mukaan kuvaan astuukin EU:n uuden ilmastopaketin kaavailema ilmastorahasto, joka on sosiaalipoliittinen ylikansallinen väline. Siinä tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Suomalaiset autoilun ja asumisen hintojen kanssa tuskailevat eivät tule saamaan kuin lisää maksettavaa. Ranskassa presidentti Macron on tuskaillut keltaliivien vaatimusten kanssa – ja tähän näppäränä ratkaisuna onkin löytymässä ylikansalliset ilmastokompensaatiot.
Ilmastonmuutoksesta saarnaajat yleensä itse hyväosaisia
Purra huomauttaa, että kovimpaan ääneen ilmastonmuutoksesta puhuvat ovat yleensä itse hyväosaisia, joiden pitäisikin kohdistaa merkittävimmät toimet omien päästöjensä hillitsemiseen.
&#8211; Myös Suomessa tilastollinen realiteetti on, että parhaiten ansaitseva kymmenys aiheuttaa 2,6-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt suhteessa ansioiden pienimpään kymmenykseen. Jos jokaisen suomalaisen pitäisi puolittaa nykypäästönsä, ei pienituloisimmille jäisi elämisen edellytyksiä.
&#8211; Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Joka tapauksessa on selvää, että fossiilisista polttoaineista luopuminen ei ole niin helppoa kuin esitetään. Esimerkiksi Saksassa kivihiili on noussut sähkön päätuotantokeinoksi tuulivoiman osuuden samalla romahdettua. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta nousi alkuvuonna 27:een prosenttiin. Tuulivoiman romahdus johtui todennäköisesti yksinkertaisesti tuulettomasta säästä. Suomessakaan kestävä energiapolitiikka ei voi perustua toiveeseen leudosta ja tuulisesta talvesta.
Purra sanoo, että ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat myös Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia. Laskelmat siitä, missä kannattaa pyörittää tuotantoa, ovat tarkkoja.
&#8211; Riskiarvioissa huomioidaan maiden poliittisia suunnitelmia. Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä. Hiilivuoden torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa.
Hallituksen tavoitteista ei lisäarvoa teollisuudelle
Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra pitää selvänä, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.
&#8211; Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta.
&#8211; Perussuomalaisten ilmastosanoma pyrkii tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä, se lisää niitä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.
Perussuomalaiset puolustaa kansalaisen toimeentuloa ja veronmaksajan asemaa. Purra linjaa, että kokonaisveroasteemme on jo nyt huippukorkea eikä sitä voi nostaa enempää ilmastotoimilla.
&#8211; On aivan välttämätöntä puhua rahasta. Hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka lisää kansalaisen kustannuksia, kiristää verotusta ja lisää velkaa. Samalla se lisää kustannuksia monenlaisille yrityksille, jotka eivät ole saamapuolella vihreässä siirtymässä.
&#8211; Näiden suurten asioiden rinnalla kritisoimme jatkossakin ilmastoahdistuksen aktiivista lietsomista ja lasten hyväksikäyttöä vihreässä propagandassa, maataloustuottajiin, metsänomistajiin tai yleensä yksilöiden valintoihin kohdistuvia syyllistämistoimenpiteitä, ja sitä koko valtaisaa identiteettipoliittista arsenaalia, joka ilmastokeskustelussa on käytössä.

Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/odotellaan-vuotta-2023/">Puheenvuoron blogissaan</a> Suomen lähivuosien talouskasvu jää nollan tuntumaan. Kasvun elementit loistavat poissaoloillaan ja julkinen sektori vain paisuu. Heikon hintakilpailukyvyn vuoksi Suomen vienti on polkenut pari vuosikymmentä paikoillaan.

Matti Virén huomauttaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kasvuennusteissa Suomen jäävän Euroopassa häntäpäähän: vain Valko-Venäjä jää Suomen taakse. Hän on aiemmin kirjoittanut <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-taloudellinen-hyoty-eu-jasenyydesta-ja-sisamarkkinoista-vaiko-sittenkin-haitta-professori-viren-avaa-populistista-hokemaa-sisamarkkinahyodysta/">Euroopan vientiteollisuuden ongelmista</a>.
Suomi on siis eräällä lailla hitaasti kasvavan maanosan hitaimpien joukossa.
Kasvun elementit kateissa
Virén tarkistelee kasvun kolmea eri päätekijää ja toteaa niiden olevan huonolla tolalla Suomessa. Nämä tekijät ovat työvoiman kasvu, tuotannollisen pääoman kasvu sekä tekninen kehitys.
Työtuntien määrä on vähentynyt finanssikriisiä edeltävästä ajasta. Yritysten nettoinvestoinnit ovat vain vähän päälle neljä miljardia euroa vuonna 2019. Kokonaistuottavuus eli tekninen kehitys on jämähtänyt likimain paikoilleen tämän vuosituhannen aikana.
– Työn tuottavuuden osalta tilanne ei ole yhtään parempi. Ongelmana on erityisesti vielä se, että julkisen sektorin työn tuottavuus on koko EMU -ajanjakson ollut laskussa, mikä luonnollisesti heijastuu myös julkisen sektorin kustannuskehitykseen ja rahoitustarpeisiin, Virén toteaa.
Nollakasvu &#8221;vääjäämätön lopputulos&#8221;
Suomen vienti on Virénin mukaan polkenut paikoillaan viimeiset 20 vuotta. Hän huomauttaa viennin suhteen maamme bruttokansantuotteeseen olevan samalla tasolla kuin Kreikan.
Virén ei povaa yhtä riemukasta talouden elpymistä kuin esimerkiksi maamme hallitus esittää. Hallituksen linjana on, että EU:n elpymispaketti imaisisi Suomenkin talouden vahvaan vientivireeseen.
– Jos tämä kehitys jatkuu, talouden nollakasvu on vääjäämätön lopputulos.
– Ongelma ei häviä asettelemalle uusia tavoitearvoja työllisyysasteelle tai palkkaamalla julkiselle sektorille lisää työntekijöitä. Jotain paljon syvällisempää pitää tapahtua taloudessa, Virén kirjoittaa.
Kilpailukyky ei ole kohdallaan
Suomen vientiteollisuuden piiputtaminen johtuu Virénin mukaan siitä, että maamme kilpailukyky ei ole kohdallaan. Hänen mukaansa yksittäisten kilpailukykymittarien tulkitseminen on toissijaista. Iso kuva on, että vienti ei vedä.
Virénin mukaan vuosien eduskuntavaalivuosina 2007 ja 2011 tehdyt tuporatkaisut johtivat kilpailukyvyn katoon. Maltillisemmat palkkaratkaisut sen jälkeen eivät ole kuroneet jo menetettyä kilpailukykyä kilpailijamaihin takaisin.
– Kilpailukykyä heikentää lisäksi korkea yleinen kustannustaso, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti yritysten kilpailuedellytyksiin. Kustannusten taustalla on ennen kaikkea julkisen sektorin kilpailijamaita olennaisesti korkeampi kustannusrasitus.
Vientimme tulisi Virénin mielestä suunnata Euroopan sijaan muuhun maailmaan.
– Viennin painopiste on edelleen Euroopassa, vaikka se on kaikkien arvioiden mukaan hitaimmin kasvava markkina-alue maailmassa. Suomessa vain hoetaan mantraa, miten tärkeä Euroopan unioni on meille markkina-alueena.
Mihin toimetonta hallitusta tarvitaan?
Virénin mielestä Suomen talouden tulevaisuus ei herätä luottamusta. Talouden nollakasvu, alijäämäisen julkisen sektorin kasvattaminen ja verojen nousu ovat hyytävä yhtälö.
Virénin suurin huoli on, että tässä tilanteessa maamme hallitus ei katso asiakseen laittaa tikkua ristiin. Tämä toimettomuus yltänee aina vuoteen 2023 asti. Tuolloin pidetään viimeistään seuraavat eduskuntavaalit.
Hallitus tuijottaa liiaksi työllisyysastetta. Tämä lukema ei kerro riittävän tarkasti sitä, mihin työpaikat muodostuvat.
– Työllisten nuppiluvun kasvattaminen ilman mielekästä kasvua yksityisen sektorin tuotannon määrässä ja investoinneissa johtaa vain tuottavuuden laskuun ja kilpailukyvyn heikkenemiseen ja sitä kautta viennin laman jatkumiseen, Virén ryöpyttää.
– Jotain todella isoa ja epämiellyttävää pitäisi nyt tehdä. Jos hallitus ei aio tehdä mitään, mihin me sitä tarvitaan?

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen varoittaa hallitusta siitä, että metsäteollisuudessa on käynnissä globaali tehtaiden pudotuspeli.

Matti Putkonen muistuttaa, että varsinkin paperiteollisuudessa lasketaan tehdas- ja jopa konekohtaisesti, missä tällä hetkellä on kustannustehokkainta tehdä tuotteet.
&#8211; Tässä laskennassa seurataan tarkkaan eri maiden poliittisia suunnitelmia eli arvioidaan maariskiä, työmies Putkonen sanoi maanantaina tuumaustunnilla.
Putkosen mukaan Marinin/Saarikon hallituksen pitäisi viimeistään nyt puoliväliriihessä tunnustaa tosiasiat, eli että hallituksen maailman kunnianhimoisin hiilineutraaliustavoite on nostanut Suomen maariskiä huomattavasti kilpailijamaihin nähden.
&#8211; Teollisuudellemme ei tuo mitään lisäarvoa se, että Suomi on kilpailijamaita nopeammin hiilineutraali, vaan päinvastoin kustannuskilpailukykymme kärsii.
&#8211; Saksa tavoittelee hiilineutraalisuutta vasta 2050, siinä missä pääministeri Marin on asettanut Suomen tavoitteeksi vuoden 2035. Miksi meidän on annettava näin suuri etumatka. Tämän maariskianalyysin pohjalta Stora Enson Veitsiluodon tehtaan portit suljetaan, mutta hienopaperituotanto jatkuu Keski-Euroopassa, Putkonen ihmettelee.
Pääministerin tarkistettava vihreän siirtymän käsitettään
Putkosen mukaan myös liikenteen päästöjen vähennysaikataulu on asetettava EU:n kanssa yhteneväiseksi, eli vähennystavoite 60 prosenttia on pyrittävä saavuttamaan vasta vuoteen 2050 mennessä.
&#8211; Silloin ei tarvita bensan ja dieselin hinnan korotuksia, vaan tavoite toteutuu vähäpäästöisillä polttoaineilla, joiden verot on vähintään puolitettava. Hiilineutraaliuden tavoiteaikataulun yhdenmukaistaminen kilpailijamaidemme tasolle parantaisikin huomattavasti kustannuskilpailukykyämme. Mikäli halutaan varmistaa maailman puhtaimman teollisen tuotannon säilyminen Suomessa, on yrityksille luotava edellytykset yhdenvertaiseen kustannuskilpailukykyyn suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihimme.
&#8211; Pääministeri Sanna Marinin olisi tarkistettava kiireesti vihreän siirtymän käsitettään. Tehtaiden siirtyminen Kiinasta ja muista saastuttavista maista Suomeen on todella sitä oikeaa vihreää siirtymistä eikä päinvastoin, kuten pääministeri hehkutti eduskunnan edessä Nesteen jalostamon investointipäätöstä Porvoon sijasta Rotterdamiin.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.04 - Halla-aho ja Grönroos" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/QRwP1j37pG0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Putkonen: Teollisuudelle ei tuo mitään lisäarvoa se, että Suomi on kilpailijamaita nopeammin hiilineutraali – ”Kustannuskilpailukykymme päinvastoin kärsii”

Stora Enso on tänään ilmoittanut sulkevansa koko Veitsiluodon tehtaan Kemissä. Työpaikkansa tehtaalla menettää 670 työntekijää. Kansanedustaja Kaisa Juuso on tänään jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen kaiken mahdollisen rakennetuen saamiseksi Kemiin ja seutukunnalle.

Lisäksi työpaikkansa menettää suuri määrä alihankintayritysten työntekijöitä, jotka tehdas on työllistänyt. Kerrannaisvaikutuksineen tehtaan sulkemisen aiheuttama työpaikkojen menetys on huomattavasti suurempi, yli tuhat työpaikkaa. Sillä on raskaat vaikutukset aluetalouteen.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkeminen on murheellinen asia Kemille ja koko alueelle. Metsäteollisuuden tuotantolaitos on toiminut Veitsiluodossa lähes 100 vuotta. Valtava työpaikkojen menetys kohtaa koko Kemi-Tornion aluetta lähikuntineen, kertoo Juuso.
Sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvussa
Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas valmistaa päällystettyä paperia, pakkauspaperia ja päällystämätöntä paperia sekä sellua ja sahatavaraa. Stora Enson verkkosivujen mukaan Veitsiluoto pystyy tuottamaan paperia 850 000 tonnia, sellua 380 000 tonnia ja 200 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
&#8211; Pakkauskartonkien ja erilaisten muovia korvaavien sellupohjaisten tuotteiden kysyntä maailmalla on kovassa kasvussa. Myös sellun kysyntä kasvaa, ja sen hinta on nousussa. Stora Enso on korvannut paperin tuotantoa kartongin tuotannolla Oulun tehtaallaan ja Varkauden tehtaallaan, ja myös Stora Enson Hylten tehtaalla Ruotsissa on käynnissä tuotantosuunnan muuttaminen paperista muihin sellupohjaisiin tuotteisiin.
Hallituksen toiminta vaikuttanut kilpailukykyyn
Veitsiluodon tehdas tuottaa sellua, ja sillä on edullinen logistinen sijainti, oma satama ja osaava työvoima. Eli hyvät tehdaslähtöiset edellytykset tuotantosuunnan muuttamiseen ovat olemassa myös Veitsiluodon tehtaalla. Edellytyksiä ovat rajoittamassa lähinnä sellun raaka-aineen eli puun saatavuuteen liittyvä epävarmuus ja kustannuskilpailukyky.
&#8211; Tehdas mainitsee tämän päivän tiedotustilaisuudessaan tuotantosuunnan muuttamisen rajoitteeksi raaka-aineen riittävyyteen ja kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat taloudelliset tekijät. Hallituksen toimilla on ollut selvä vaikutus erityisesti kustannuskilpailukyvyn kehittymiseen.
Tiukat päästövähennystavoitteet haittaavat metsäteollisuutta
EU:n metsien käyttöä ohjaava LULUCF-asetus ja edelleen kesken olevat asetusneuvottelut lisäävät epävarmuutta. Metsäteollisuudella ei ole varmuutta tehtaiden mahdollisuudesta käyttää metsiä riittävästi raaka-aineen lähteenä kestävällä ja metsien uusiutumisen varmistavalla tavalla.
Lokakuussa hallituspuolueiden mepit äänestivät komission esitystä vielä tiukemmasta päästövähennystavoitteesta. Suomalaisjäsenistä ainoastaan perussuomalaisten mepit olivat sitä vastaan. Entisestään tiukentunut päästövähennystavoite väistämättä vaikuttaa Suomen metsien käyttöä ohjaavaan LULUCF-asetukseen ja neuvottelujen lopputulokseen.
Ilmastojohtajuuden hinta on kova
Koska EU kasvattaa päästövähennystavoitteita, niin EU:n Suomen metsien käytölle asettamien rajoitusten odotetaan tulevaisuudessa edelleen tiukkenevan. Samalla hallituksen muut toimet heikentävät vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, kun erilaisten maksujen, verojen ja polttoaineen hinnankorotukset luovat jatkuvasti epävarmuutta raskaan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiin. EU:n suunnitelmat vientiä tukevasta hiilitullista Euroopan rajoille etenevät liian hitaasti.
&#8211; Suomen hallitus on ilmoittautunut EU:n ilmastojohtajaksi. Sen tavoitteen hinta on kova, ja uusia korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt hallituksen lupauksista huolimatta. Hallitus on laittamassa tavalliset kansalaiset omien kunnianhimoisten tavoitteidensa maksajaksi.
&#8211; Veitsiluodon tehtaan sulkemisella on mittavat taloudelliset vaikutukset Kemin kaupungille ja koko Kemi-Tornion alueelle. Tehtaan sulkeminen lisää huomattavasti työttömyyttä Kemin seudulla, ja sillä on laajat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Työpaikkojen menetysten aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen ja uusien työpaikkojen ja yritystoiminnan synnyttämiseen Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen ja muun mahdollisen tuen, korostaa Juuso.
&nbsp;

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

Mitä pidempään haihattelemme maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan parissa, sitä pahempaan kriisiin ajamme Suomen, perussuomalaisten työmies Matti Putkonen sanoi maanantain tuumaustunnilla.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on ennennäkemättömän kunnianhimoiset ilmastotoimet, joiden osana hallitus pyrkii ”luomaan polun” hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Harvemmin on pohdittu, mitä tämä tarkoittaa tavan kansalaisen elämän kannalta.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen kuitenkin muistuttaa, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tarkoittaa lopulta sitä, että tavallisilta suomalaisilta loppuvat rahat.
&#8211; Hallitus valehtelee väittäessään, että nykyistä elintasoamme olisi muka mahdollista ylläpitää, mutta jotenkin kestävämmin. On pelkkää haihattelua uskotella, että syntyy vihreää kasvua sekä kaikkea muuta hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvaan. Tämä perustuu harhaan. Siihen, että luulemme asioiden olevan paremmalla tolalla kuin ne todellisuudessa ovat.
&#8211; Kun joku lupaa parempaa halvemmalla, niin silloin pitää hälytyskellojen soida. Haluamme uusiutuvaa energiaa, mutta harva meistä on valmis tinkimään elintasostaan tai maksamaan olennaisesti korkeampia hintoja, Putkonen muistuttaa.
Kokemattomuus ja ylimielisyys näkyvät
Putkosen mukaan Suomen hallituksen ei kannattaisi vetää lukuja hatusta, ennen kuin se osaa laskea ne luotettavasti ja nopeasti.
&#8211; Hallitus syyllistyy ylimielisyyteen, kokematon päättäjä ei pysty vetämään hatusta laadukkaita päätöksiä. Hallitusohjelma ei mahdollista ratkaista samaan aikaan tavallisen suomalaisen rahapulaa, hiilidioksidin vähentämistä ja energiaomavaraisuuden turvaamista, työmies Putkonen sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 19.4." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/czjtJ4FzR2U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viherpolitrukit ulos Sitrasta
Putkonen katsoo, että puolueettomat tutkimuslaitokset, kuten VTV, VTT ja Sitra ovat luisuneet pelkiksi hallituksen pelinappuloiksi, jotka julistavat yhtä totuutta puolueettomuuden naamari kasvoillaan. Samalla hallituksen linjaa on väitetty totuudenvastaisesti &#8221;ainoaksi vaihtoehdoksi&#8221;.
Putkonen katsoo, että jos tutkimuslaitokset olisivat aidosti puolueettomia, niiden pitäisi kieltojen ja rajoitusten sijasta hakea vaihtoehtoisia toimia, joilla haettaisiin kustannuksiltaan tehokkaampia ja pysyviä päästöjen vähennyksiä.
&#8211; Suomalaisen teollisuuden kustannuskilpailukyky pitää varmistaa. Perheiden ostovoimaa pitää parantaa laskemalla reippaasti sähköveroa ja alentamalla siirtomaksuja. Suomalaisten oikeus ajaa omalla autolla nykyistä huomattavasti halvemmilla polttoaineen hinnoilla pitää palauttaa.
&#8211; On valitettavaa, että Suomen itsenäisyyden rahastosta Sitrasta on tullut osa punavihreää propagandakoneistoa. Eduskunnan on täytettävä velvollisuutensa ja putsattava politrukit Sitrasta. Ainoastaan näin palautetaan usko Sitran riippumattomuuteen, Putkonen sanoo.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku
Putkonen muistuttaa, että yhteisten asioiden hoitamisessa ikävien tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on viisauden alku.
&#8211; Silloin kun tosiasiat ovat ikäviä, niille on joko tehtävä jotain tai ne on hyväksyttävä. Valitettavasti hallitukselle tosiasioiden tunnustaminen vaikuttaa mahdottomalta. Lieneekö syy siinä, että hallituksessa ei ymmärretä tosiasioita? Vai eikö ymmärretä mitä on vastassamme? Mitä nopeammin myönnämme virheemme, sitä nopeammin voimme korjata ne.

Putkonen: Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tarkoittaa sitä, että tavallisilta suomalaisilta loppuvat rahat

Kauppatieteiden maisteri Stefan Törnqvist kirjoittaa <a href="https://pelastusrahasto.fi/2020/09/11/mihin-suomi-voi-enaa-luottaa-eussa/">Pelastusrahasto.fi -sivuilla</a> euroalueen tulevaisuuden näkymistä EU:n elpymispaketin myötä. Euromaiden kilpailukykyerot tulisi tasata kivuliain toimin varsinkin Etelä-Euroopassa ja Suomessa. Yhteisvaluutasta luopuminen voisi palauttaa kaivatun markkinatalouden Eurooppaan.

Stefan Törnqvist huomauttaa, että kertaluontoiseksi suunniteltua EU:n elvytyspakettia on nähty tukku muita euroalueen kertaluontoisia tukipaketteja. Niitä ovat olleet kaksi Kreikan tukipakettia, Kyproksen, Portugalin ja Irlannin tukipaketit sekä Espanjan pankkitukipaketti.
Hän kertoo markkinoiden tyynien reaktioiden kielivän siitä, ettei markkinoilla pidetä tätäkään tukipakettia yhtään sen enempää poikkeusluontoisena kuin aiempia tukipakettejakaan.
Politiikot eivät tehneet juuri mitään
Euroopan keskuspankin osti markkinarauhan kesällä 2012, kun pankin silloin pääjohtaja Mario Draghi lupasi tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi.
Törnqvistin mielestä tämä etsikkoaika tärvättiin lepäämällä laakereilla. Politiikkojen olisi pitänyt tänä aikana tarttua euroalueen sisäsiin epätasapainoihin. Kilpailikyvyttömien maiden olisi tullut terästää kilpailukykyään kivuliaasti sisäisellä devalvaatiolla. Se tarkoittaa kustannusten karsimista muun muassa palkkatasossa.
Hän kertoo, että tehtävä on vaikea siksi, että kilpailukyvyttömimpien maiden on vaikeaa säästää Saksaa enemmän. Ilman euroa heikon kilpailukykymaiden valuutat olisi pitänyt devalvoida ja Saksan valuutta revalvoida.
Päättäjien haluttomuus tai osaamattomuus vaadittuihin toimiin on johtanut jälleen kerran eurooppalaiset uuden tulonsiirtomallisen tukipaketin äärelle.
Pääomien liike
Törnqvist kirjoittaa euroalueen valuvian johtuvan kaikkien jäsenmaiden yhteisestä valuuttakurssista ja korkotasosta. Eri euromaiden taloudet ovat reagoineet hyvin eri tavoin eri talouskriiseihin, mutta euromailla ei ole helppoja paikallisia vastaustoimia.
– Kun maalla ei ole markkinaehtoista kilpailukykyä, investoinnit kohdistuvat muualle, vanhoja tehtaita suljetaan, syntyy ”kestävyysvajeita” ja tarvitaan tulonsiirtoja ja keskuspankkioperaatioita, Törnqvist toteaa.
Tämä tarkoittaa pääomien liikettä pois kilpailukyvyttömistä maista. Pääomat liikkuvat euroalueella vapaasti, joten päättäjät voivat ainoastaan kohentaa maidensa kilpailukykyä erilaisin kiky-sopimuksin.
Toimettomuus käy kalliiksi. Törnqvist kirjoittaa Italian talouden olleen kasvuttomassa tilassa 20 vuotta ja Suomessakin 12 vuoden ajan.
Liittovaltio vai euron purku?
Törnqvist arvioi euroalueen tulevaisuudelle eri vaihtoehtoisia teitä. Euroalueesta muodostetaan liittovaltio, jossa jäsenmaiden velat muutetaan yhteisvastuullisiksi. EKP voi myös jatkaa kriisimaiden valtiolainojen ostoa.
Euro voi purkautua esimerkiksi niin, että jokin vahva jäsenmaa saa tarpeekseen toistuvista tukiohjelmista ja jättää euron. Toisaalta poliittinen päätöksenteko kilpailukykyerojen tasaamiseksi jumiutuu, jolloin heikon kilpailukyvyn maat jättävät yhteisvaluutan.
Liittovaltiossa kilpailukykerojen tasaamiselta ei vältytä. Tasaaminen voidaan toki tehdä tulonsiirroin vahvoista kilpailukyvyn osavaltioista heikomman kilpailukyvyn osavaltioille. Törnqvist ei usko hyvinvoinnin lisääntyvän vain rahaa painamalla.
Luovutetaanko itsenäisyys?
Tukipakettien toistuva tarve kuormittaa vääjäämättä myös korkean kilpailukyvyn euromaita. Sisäinen devalvaatio ei ole onnistunut esimerkiksi Italiassa, minkä vuoksi tukipaketeille ei näkyisi loppua.
Tukipakettien rakenne kulkeutuu kohti liittovaltiota. Törnqvistin mielestä Suomen eduskunnan olisi vielä hyvän sään aikana mietittävä luovutetaanko itsenäisyys EU:lle vai jättäydytäänkö tukipakettien ulkopuolelle.
Törnqvist huomauttaa, ettei EU ole kovin luotettava instituutio.
– Tiedämme jo, että EU:ssa ei voi selkeästikään luottaa sopimuksiin, valtionobligaatioihin, pankkeihin, talletussuojaan tai omistamaansa eläkevarallisuuteen. Kun mihinkään ei voi oikein luottaa, täytyisi olla varuillaan ja ajatella ensisijaisesti omaa parastaan, hän kirjoittaa.
Tukipaketit ovat hänen mukaansa olleet Suomen suurin rauhan ajan investointi, eikä tämä investointi ole ainakaan kymmenenä ensimmäisenä vuona kantanut juurikaan hedelmää.
Suomikin oireilee
Suomen epäonneksi taloutemme pääsi ylikuumenemaan juuri finanssikriisin aattona. Palkankorotukset oli ehditty lyödä lukkoon vain hetkeä ennen kuin maailmantalous vajosi syvään kriisiin.
Vaadittava sisäinen devalvaatio jäi tekemättä ja investoinnit Suomeen ovat olleet riittämättömiä viime vuosikymmenellä. Törnqvist toteaa, että palkkoja ja muita kustannuksia on saatava leikatuksi investointien saamiseksi Suomeen.
Törnqvist toivoo Suomen ja muun Euroopan palaavan markkinatalouden äärelle. Hän toivoo Suomesta vaurasta hyvinvointivaltiota. Se tuskin toteutuu tarrautumalla pakonomaisesti epäonnistuneeseen yhteisvaluuttahankkeeseen.

KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen

KOLUMNI | Vienti, sekä teollisuuden tuotanto ja työllisyys ovat vähentyneet Suomessa jyrkästi vuoden 2008 jälkeen. Tämä johtuu osin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Suomen vienti on vähentynyt vuoden 2008 jälkeen jopa enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa. Samalla vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. Viennin heikkoon kehitykseen ovat lisäksi vaikuttaneet elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat sekä Venäjälle viennin supistuminen. VTT Heikki Koskenkylä arvioi kustannuskilpailukyvyn merkitystä Suomen ongelmille. 

Kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen tosiasia hyväksytään Suomessa jo varsin laajalti. Vähemmistönä on ollut arvio, jonka mukaan kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen merkitys olisi vähäinen – tällä kannalla ovat olleet Pekka Sauramo ja Pertti Haaparanta.
Suomen Pankin neuvonantajan Lauri Kajanojan analyysi tuoreessa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa on erittäin huolella tehty. Kajanojan keskeinen havainto on se, että Suomen vienti on ilman elektroniikka- ja metsäteollisuuttakin supistunut useimpiin muihin maihin verrattuna.
Kustannuskilpailukyvylle on olemassa erilaisia mittareita. Yksinkertaisin mittari on työkustannusten kehitys muihin maihin verrattuna. Nykyisin yleisimmin käytetty mittari on tuotantoon suhteutettujen työkustannusten kasvu kilpailijamaihin verrattuna. Kilpailukyvyn mittarina on tällöin nimelliset yksikkötyökustannukset. Silloin työkustannukset henkeä kohden suhteutetaan työn tuottavuuteen. Reaaliset yksikkötyökustannukset saadaan, jos tuotannon määrän sijasta käytetään tuotannon arvoa.
Tehdasteollisuuden tuotannon ja viennin hintakehitys on ollut Suomessa poikkeuksellisen heikkoa. Tämä on näkynyt koko talouden tasolla ulkomaankaupan vaihtosuhteen huomattavana heikkenemisenä muihin maihin verrattuna. Toisin sanoen vientihinnat ovat laskeneet tuntuvasti suhteessa tuontihintoihin. Kustannuskilpailukykyä mitattaessa vaihtosuhteen heikkeneminen on otettava huomioon. Tämä merkitsee sitä, että koko talouden yksikkötyökustannukset antavat Suomen kustannuskilpailukyvystä liian myönteisen kuvan.
Kajanojan yksi keskeinen havainto on, että talouden avoimen sektorin suhteellinen kannattavuus on heikentynyt trendinomaisesti vuoden 2000 jälkeen, siis euroaikana. Vertailu on tehty 12 euromaahan nähden. Suomen tehdasteollisuuden kannattavuuden heikkenemiseen on vaikuttanut toimialan omien palkkojen nousu, sen tuotoksen arvon heikko kehitys ja tehdasteollisuuden ostamien välituotteiden hintojen nousu. Välituotteiden hintoja ovat nostaneet kotimarkkinasektorin liian suuret palkankorotukset. Kotimarkkinasektorin palkkojen nousu on ollut kauppakumppanimaita nopeampaa jo pitkään.
Kajanoja tekee arvion siitä, kuinka paljon Suomen kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua, jotta talouden ulkoisen tasapainon (vaihtotase) edellytykset olisivat jälleen kunnossa. Lisäksi hän arvioi kustannuskilpailukyvyn paranemisen vaikutusta tehdasteollisuuden työllisyyteen. Haetaan vastausta kysymykseen, kuinka paljon parempi kustannuskilpailukyvyn olisi pitänyt olla, jotta vaihtotase olisi ollut lievästi ylijäämäinen vuonna 2014 ja jotta tehdasteollisuuden työllisyys olisi ollut toteutunutta suurempi niin, että se olisi ollut pitkäaikaisella hitaasti laskevalla trendillään. Voidaan olettaa, että vertailumuuttujien eli vaihtotaseen ja tehdasteollisuuden työllisyysosuuden (koko talouden työllisistä) kehitys riippuu pitkälti talouden kustannuskilpailukyvyn kehityksestä.
Kajanojan analyysin tulos on, että koko talouden työkustannusten tason alenemisen suhteessa kilpailijamaihin tulisi olla 10-15 prosenttia, jotta vaihtotase ja tehdasteollisuuden työllisyys saavuttaisivat edellä mainitut tasonsa. Suhteellisen palkkatason 10-15 prosentin alenemisen voi siis arvioida johtavan halutun ”tasapainotason” saavuttamiseen. Mikäli halutaan tavoitella suurempaa vaihtotaseen ylijäämää ja/tai selvästi parempaa tehdasteollisuuden työllisyyden kehitystä, kustannuskilpailukyvyn tulisi parantua selvästi enemmän, esimerkiksi 15-20 prosenttia. Vasta tällöin päästäisiin talouden työllisyysasteessa lähelle muiden pohjoismaiden tasoa.
Varsin samansuuntaisiin tuloksiin päätyi viime keväänä Pellervon Taloudellisen Tutkimuslaitoksen eläkkeellä oleva johtaja valtiot. tri Pertti Kukkonen. Hänen arvionsa on, että Suomessa on nostettu palkkakustannukset 17-20 prosenttia kilpailijamaita korkeammaksi. Kukkonen toteaa, että kun rahajärjestelmä on sidottu euroon eikä voida devalvoida, Suomen talous ja työllisyys ovat vajoamassa Etelä-Euroopan pahimpia kriisimaitakin huonommiksi. Suomi on jo seitsemättä vuotta taantumassa. Vienti on peräti yli 20 prosenttia ja kokonaistuotanto 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Taantuma on muuttumassa lamaksi. Ongelmien perussyy on liian korkea kustannustaso, joka estää viennin toipumisen.
Todettakoon lopuksi, että nämä Kajanojan ja Kukkosen arviot ovat varsin hyvin linjassa hallituksen tavoitteiden kanssa. Hallitus tavoittelee kilpailukyvyn 15 prosentin parannusta kaavalla 5+5+5. Ensimmäinen viisi prosenttia tulisi yksikkötyökustannusten nopean alentamisen kautta. Toinen viisi prosenttia tulisi usean vuoden ajan maltillisella palkkapolitiikalla. Ja kolmas viisi prosenttia tuottavuuden parantamisella. Tässä olisi yhtenä keskeisenä keinona paikallisen sopimisen lisääminen.

Kustannuskilpailukyky

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle – ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

Perussuomalaiset varoitti jo vuosi sitten: ”Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu”

Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Purra: Vain kilpailukykyinen teollisuus voi turvata hyvinvointiyhteiskunnan – ”Hallitus vesittää pienetkin kilpailukykyä parantavat teot”

Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

Putkonen: Teollisuudelle ei tuo mitään lisäarvoa se, että Suomi on kilpailijamaita nopeammin hiilineutraali – ”Kustannuskilpailukykymme päinvastoin kärsii”

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen

Putkonen: Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tarkoittaa sitä, että tavallisilta suomalaisilta loppuvat rahat

KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen

Koskenkylä: Paljonko Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025