Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

kustannusten nousu

Hallitus esittää rikosuhrimaksun korottamista – tavoitteena tukipalvelujen turvaaminen rikosten uhreille

Eduskunta käsitteli keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela oikaisee välikysymystekstissä ja opposition puheenvuoroissa toistunutta väitettä siitä, että sote-palveluista oltaisiin leikkaamassa.

Jari Koskela toteaa tämän olevan väärää tietoa. Todellisuudessa hallituskauden aikana sote-palveluihin laitetaan 4,6 miljardia lisää eli noin miljardi euroa joka vuosi.
Samalla kun rahoitusta lisätään, sote-kustannusten nousua pyritään hillitsemään 1,4 miljardilla eurolla, mutta se tehdään pitkälti yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Koskela muistuttaa, että kustannusten nousun hillitseminen on myös yksi syistä, joiden takia sote-uudistusta ylipäänsä on tarvittu.
&#8211; Nykyiset oppositiopuolueet käyttävät merkittävää valtaa alueilla ja koko soten rahoitusmalli on edellisen hallituksen hyväksymä. Marinin hallitus myös varoituksista huolimatta alibudjetoi koko uudistuksen. Tässä pahasti keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet, ja kaikkia tarvitaan ratkaisujen löytämisessä, Koskela toteaa.
Henkilöstöpula vaikea ratkaista
Kansanedustaja Koskela huomauttaa, että tavoite hillitä sote-kustannuksia 1,4 miljardilla eurolla ei tule olemaan helppo. Parempi johtaminen ja esimerkiksi digitalisaation järkevä käyttö ovat hänen mielestään välttämättömiä keinoja säästöjä hakiessa, mutta ne eivät vielä yksin riitä kattamaan koko tavoitetta.
&#8211; Sote-kriisin keskeinen syy on vähäinen hoitohenkilöstön määrä. Tämän ratkaisemiseksi ei ole helppoja keinoja. Lyhyellä tähtäimellä voidaan houkutella alaa vaihtaneita takaisin ja pitkällä tähtäimellä pitää lisätä koulutusmääriä, jolloin soveltuvuuskokeet ovat myös ehdottoman tärkeitä, Koskela painottaa.
Kunnilla jatkossakin merkittävä rooli
Vaikka välikysymyskeskustelu keskittyi pitkälti hyvinvointialueiden rahoitukseen ja toimintoihin, on Koskelan mukaan muistettava myös kuntien rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat tekevät jatkossakin paljon ennalta ehkäisevää työtä, jossa onnistuminen vähentää sote-palveluiden käyttöä etenkin tulevaisuudessa.
&#8211; Hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on paljon harmaata aluetta ja rajapintoja, joiden yhteensovittamisessa riittää vielä työtä. Liikkuvat palvelut, esimerkiksi erilaiset hyvinvointibussit, tulevat todennäköisesti olemaan merkittävässä osassa tulevaisuudessa. Silloin syrjäisempienkin alueiden pitää olla tavoitettavissa. Voi olla, että kuntien pitää silloin ottaa vastuuta myös yksityisteiden huollosta, Koskela pohtii.
Koskela muistuttaa, että sote-uudistus ei ole valmis ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus saadaan toimimaan.
&nbsp;

Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi väittää Suomenmaan 24.8. julkaisemassa <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tiedote-suomen-keskusta-r-p-keskustan-lohi-purran-luovuttava-sote-rahoituksen-jattileikkauksista/">artikkelissa</a> hallituksen leikkaavan lähipalveluista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo Suomenmaalle lähettämässään vastineessa, miksi Lohen väitteet eivät pidä paikkaansa.

Hallituksen tavoitteena on nimenomaan parantaa hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Suomenmaalle lähettämässään vastineessa.
&#8211; Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueet itse päättävät rahoituksen kohdistumisesta hyvinvointialueen sisällä. Näin myös Markus Lohi on itse päättämässä siitä Lapin hyvinvointialueen valtuutettuna, Juuso toteaa.
Soten rahoituksesta päätettiin Lohen kaudella
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna noin 23 miljardia euroa. Ilman mitään toimia sen on ennustettu kasvavan 4,5 miljardia vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelman tavoitteena on hidastaa kustannusten kasvua noin 1,4 miljardilla. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee siis tällä hallituskaudella kasvamaan noin 3 miljardia.
&#8211; Tämä hallitus toteuttaa siis viime vaalikaudella keskustan siunaaman sote-uudistuksen tavoitteita kustannusten kasvun hillitsemisestä, Juuso kertoo.
Soten rahoitusta ohjaavat tekijät on päätetty viime hallituskaudella Markus Lohen ollessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Niitä tullaan tarkastelemaan seuraavana kerran syksyllä 2025, kun hyvinvointialueiden kahden ensimmäisen vuoden tilinpäätökset ovat nähtävissä.
&nbsp;

Keskustan Lohi väittää hallituksen leikkaavan lähipalveluista – sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso: Keskusta itse siunasi sote-uudistuksen tavoitteet kustannusten kasvun hillitsemisestä

Ympäristövaliokunnassa käsiteltiin tänään ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten mukaan kertomuksen tavoitteet ovat liian kunnianhimoisia ja käyvät kuluttajille ja teollisuudelle liian kalliiksi.

&#8211; Olemme huolissamme hallituksen ilmastopainotuksista, jotka sivuuttavat kilpailukyvyn täysin. Jo monet EU-hankkeet, kuten Fit for 55, ennallistamisasetus ja vihreän kaistan nopeutetut hankkeet ovat haastavia Suomelle, eikä asiaa helpota, että myös kansallisella tasolla taakkaa lisätään, kansanedustajat Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso kommentoivat.
Polttoaineiden hinnat nousevat jälleen
&#8211; Kertomuksessa oleviin lakiesityksiin liittyy paljon sellaisia vaikutuksia, joita perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Erityisesti biopolttoaineiden jakeluvelvoite tulee nostamaan jälleen polttoainekustannuksia jopa useita kymmeniä senttejä.
Perussuomalaiset huomauttivat, että myös logistiikkakustannusten nousun vaikutus on esityksen myötä Suomen kaltaisessa pitkien logististen yhteyksien maassa huomattava ja kustannukset kertaantuvat lopulta kuluttajahinnoissa saakka.
&nbsp;

Ilmastovuosikertomus ennustaa kasvavia kustannuksia suomalaisille – perussuomalaiset yrittivät hillitä kustannusten nousua

Perussuomalaiset Naiset vaatii turvattua elintasoa suomalaiseen ruuantuotantoon. Naisten mukaan pelkona on, että tuotannon omavaraisuus heikkenee merkittävästi, mikä on huoltovarmuuden kannalta merkittävä turvallisuusasia.

&#8211; Ensinnäkin kaikki ylikireä ilmastopolitiikka on laitettava välittömästi jäihin. Samaan aikaan kun sähkön, polttoaineiden, lannoitteiden ja esimerkiksi rehun hinnat ovat räjähtäneet käsiin, hallitus vain kiristää ruuvia, naisjärjestön hallitus moittii.
Naiset huomauttavat, että kaikki esimerkiksi polttoainehintoihin tehdyt ja edelleen tehtävät korotukset eivät tunnu vain henkilöliikenteessä. Jopa vielä dramaattisempi vaikutus on maataloudessa.
&#8211; Hallitus esimerkiksi päätti nostaa vuoden päästä vuosien 2023-2024 vaihteessa niin sanottua sekoitevelvoitetta niin, että polttoaineiden hinnat voivat kasvaa kymmeniä senttejä litralta. Tämä on hyvä esimerkki täysin vastuuttomasta ilmastopolitiikasta.
Riittääkö suomalaista ruokaa?
Suomalainen maatalous kärsii historiallisen suuresta kustannuskriisistä ja keskimäärin joka päivä monta tilaa lopettaa kannattamattomuuden vuoksi. Nuorempi sukupolvi ei enää useinkaan tahdo jatkaa, kun tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin epävarmat.
&#8211; Ennen kaikkea arvostus puuttuu. Tilanteen on vuosikymmenten aikana annettu kehittyä sellaiseksi, että alkutuottajalle ei jää tehdystä ruuasta juuri mitään käteen edes kallistuvan ruuan aikana, vaan kaupat porskuttavat, kun kuluttajat maksavat enemmän.
&#8211; Jos haluamme, että meillä ylipäätään tuotetaan tulevaisuudessakin laadukasta ja puhdasta suomalaista ruokaa, on luotava eräänlainen hintatakuu ruuantuottajille. Muuten he eivät tule pärjäämään. Kassat on jo usein syöty tyhjäksi tappiollisten vuosien jälkeen, naiset huomauttavat.
Kustannuksiin tukea
Perussuomalaiset Naiset moittii, että tosiasiassa hallituksen tukitoimet ovat jääneet kevyiksi, eivätkä ne ole auttaneet maatalouden perustekemistä.
&#8211; Edelleen sähkö, polttoaineet ja lannoitteet maksavat hirveitä summia, joita ei saa katettua myynnillä. Kaikkiin näihin tulee luoda tuki, jos vaikuttaa heti – keväällä on myöhäistä.
Ulkomaisella ruualla on kustannuksiin nähden kaupassa etulyöntiasema suomalaiseen ruokaan nähden. Perussuomalaiset Naiset kuitenkin huomauttaa, että suomalainen ruoka on sekä eettisesti että ekologisesti huomattavasti kestävämpää.
&#8211; Myös ulkomaisen ruuan puhtaus on avaintekijä. Meillä käytetään äärimmäisen vähän esimerkiksi antibiootteja lihantuotannossa, kun ulkomailla se on usein rutiininomaista. Antibiootit eivät kuulu ruokapöytään.
Joulupöytään kotimaista ruokaa
Perussuomalaiset Naiset haastaakin suomalaiset joulun pyhinä syömään kotimaista.
&#8211; Toivomme, että joulupöydän herkut ovat kodeissa kotimaisia. Se on helppo valinta kaupassa, ja hieman tarkkailemalla valintoja senkin voi tehdä varsin pienellä hintaerolla.

Perussuomalaiset Naiset vaatii kotimaisen ruuan kunnianpalautusta: On luotava eräänlainen hintatakuu ruuantuottajille – muuten he eivät tule pärjäämään

Hallitus pyrkii tukemaan nousevien polttoainekustannusten kanssa kamppailevaa kuljetusalaa kolmen kuukauden väliaikaisella polttoainetuella. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, miksi taksiliikenne on jätetty polttoainetuen ulkopuolelle.

Väliaikaista polttoainetukea olisi mahdollista saada helmikuusta huhtikuuhun, ja se koskisi maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Esitys ei kuitenkaan koske taksialaa siitä huolimatta, että myös taksiliikenne kärsii korkeista polttoainekuluista.
&#8211; Hallitus jätti esityksessään täysin huomiotta sen seikan, että jopa kolmasosa Suomessa toimivista takseista osallistuu koulukuljetuksiin. Näiden kuljetusten hintoja ei määrätä jokaisen matkan alussa, kuten hallitus tuntuu esityksessään olettavan. Nyt kasvaneet kulut jäävät taksiyrittäjien harteille samalla kun linja-autoliikenteen koulukyydit ovat tuen piirissä. Molemmat tarjoavat samaa palvelua, mutta vain toinen on oikeutettu väliaikaiseen polttoainetukeen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
&#8211; Tämä asettaa yritykset täysin eriarvoiseen asemaan. Myös autottomat harvaanasuttujen seutujen asukkaat kärsivät tilanteesta, sillä olemattoman joukkoliikennetarjonnan ainoana vaihtoehtona on monissa tapauksissa taksi, mikäli haluaa liikkua kotipihaa pidemmälle. Taksiliikenne on ehdottomasti saatava polttoainetuen piiriin.
Taksiliiton lausunto jätettiin huomiotta
Taksiliitto jätti lausunnon hallituksen esityksestä, mutta se ja muut taksialaa tukevat lausunnot jätettiin huomioimatta. Esityksen mukaan taksiala jätettiin tuen ulkopuolelle, koska kasvaneet kulut voidaan siirtää hintoihin nopeasti. Toisena perusteluna oli heinäkuun alussa voimaan tuleva Kela-taksojen nosto.
&#8211; Hallituksen esityksessä todetaan, että taksit jätetään esityksen ulkopuolelle, koska kustannusten nousu voidaan siirtää nopeasti hinnoitteluun. Pienellä eläkkeellä elävällä haja-asutusalueen asukkaalla ei ole varaa käyttää taksia pakollisiin asiointimatkoihin, kuten kaupassa tai apteekissa käymiseen, mikäli käsistä karanneet polttoaineiden hinnat siirretään suoraan asiakkaiden maksettaviksi. Tässä unohdetaan myös täysin se seikka, että taksit hoitavat myös sopimusajoa muun muassa koulukyytien muodossa. Kela-taksan nosto ei riitä kattamaan taksiyrittäjien nousevia kuluja, Antikainen muistuttaa.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien taksialan jättämistä väliaikaisen polttoainetuen ulkopuolelle.
&nbsp;

Hallitus tukee kuljetusalaa, mutta miksi taksit unohdettiin?

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vaatii hallitusta priorisoimaan työskentelyssään kriiseihin varautumisen. Tavio katsoo, että Suomen pärjääminen kriisiaikoina edellyttää kattavaa varautumista väestönsuojeluun, omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen.

– Väestönsuojien ja evakuointisuunnitelmien on oltava kunnossa, viranomaisilta ja yksityisiltä toimijoilta edellytetään saumatonta yhteistyötä, Ville Tavio sanoo.
Kotimainen tuotanto turvattava
Tavio katsoo, että teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytyksiä on syytä ryhtyä turvaamaan kuten muualla Euroopassa.
– Ruotsissa hallitus esitteli eilen maanantaina suuren talouspaketin, jolla Ruotsin valtio yrittää tasoittaa Ukrainan sodan aiheuttamia kustannusten nousuja liikenteessä ja asumisessa. Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin, jotta talouden pyörät pyörivät ja kotimainen tuotanto turvataan, Tavio vaatii.
Myös hiilivarastoja täydennettävä
Energiaomavaraisuuden osalta Tavio nostaa esiin turpeen energiakäytön, mutta myös hiilivarastot.
– Vaikka hiilivoimaa on haukuttu ilmastosyistä, on hiili yhä varastoinniltaan parhaita polttoaineita, ja siksi myös hiilivarastoja tulee alkaa täydentää kriisin varalle. Varastointi ei edellytä hiilen polttoa normaalioloissa, Tavio sanoo.
&nbsp;

kustannusten nousu

Hallitus esittää rikosuhrimaksun korottamista – tavoitteena tukipalvelujen turvaaminen rikosten uhreille

Keskeneräisessä sote-sopassa ovat mukana kaikki puolueet – sote-palveluista ei olla leikkaamassa

Keskustan Lohi väittää hallituksen leikkaavan lähipalveluista – sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso: Keskusta itse siunasi sote-uudistuksen tavoitteet kustannusten kasvun hillitsemisestä

Ilmastovuosikertomus ennustaa kasvavia kustannuksia suomalaisille – perussuomalaiset yrittivät hillitä kustannusten nousua

Perussuomalaiset Naiset vaatii kotimaisen ruuan kunnianpalautusta: On luotava eräänlainen hintatakuu ruuantuottajille – muuten he eivät tule pärjäämään

Hallitus tukee kuljetusalaa, mutta miksi taksit unohdettiin?

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Kriiseihin varautumista parannettava – Tavio: ”Suomessakin pitää siirtyä sanoista tekoihin”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025