Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

kyberrikollisuus

Hallitus tiukentaa rikollisuuden torjuntakeinoja – petosrikoksiin ja ulkomaalaisten vankien siirtoihin kiinnitetään erityistä huomiota

Roistovaltiot ryöstävät tietoverkoista rahaa aseisiin sekä eliitille. Suurimmat kyberviidakon saalistajat tulevat Venäjältä ja Pohjois-Koreasta. Eristäytyminen houkuttelee rikollisuuteen, sillä kiinnijäämisen riski on pieni.

Venäjänkieliset rikollisryhmät ansaitsivat <a href="https://intermin.fi/poliisiasiat/kyberrikollisuus">haittakiristysohjelmilla</a> viime vuonna 500 miljoonaa dollaria. Se on kaksi kolmasosaa kryptovaluutoilla maksetuista lunnaista. Tällaiseen <a href="https://www.trmlabs.com/post/new-trm-report-reveals-russian-speaking-groups-dominate-ransomware">tulokseen</a> on tullut lohkoketjutiedusteluun ja analytiikkaan perehtynyt TRM-Labs-yhtiö.
Jos mukaan otetaan Darknetissä käytävä osto- ja myyntitoiminta, venäläisten kolme kauppaa pyörittivät 1,4 miljardin dollarin bisnestä myymällä rikollisin keinoin hankittuja tiedostoja sekä huumeita ja pesemällä rahaa. Länsimaisten rikollisten toimijoiden liikevaihto jäi verkon pimeällä puolella arviolta 100 miljoonaan dollariin.
Pohjois-Korean valtiojohtoiset kyberrikolliset sen sijaan tukivat maansa sotavarustelua ja eliitin yltäkylläistä elämää yli miljardilla dollarilla. Pohjoiskorealaisten erikoisalaa ovat suorat kryptovaluuttojen varkaudet sekä huijaukset ja sijoituspetokset.
Kiinnijäämisen riski pienentynyt
Venäläiset ovat ostaneet Kiinasta ilmeisesti kryptovaluutoilla hyökkäyssodan alkamisen jälkeen aseisiin tarvittavia komponentteja 85 miljoonalla dollarilla.
Venäjää kiinnostavat muun muassa dronet ja niiden torjuntaan tarkoitetut laitteet, lämpöoptiikka, mikrosirut, paikannusmoduulit sekä tantaalikondensaattorit.
Venäläisten <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/oxford-tason-tutkimus-venaja-on-maailman-verkkorikosten-ylivoimainen-numero-1-ukrainasta-jarisyttava-yllatys-yhden-kategorian-voitti-nigeria-venaja-muuten-pahin-kaikessa/594ec515-a7e3-471c-ad43-a26beaa11774">mahtiasema</a> kyberrikollisuudessa <a href="https://www.bleepingcomputer.com/news/security/russian-ransomware-gangs-account-for-69-percent-of-all-ransom-proceeds/">johtuu</a> lohkoketjuanalyytikoiden mukaan historiasta, länsimaiden asettamista pakotteista sekä ”normatiivisista tekijöistä”. Samalla kiinnijäämisen riski on pienentynyt rikollisuudella saatavien voittojen ollessa edelleen houkuttelevia.

Roistovaltiot hallitsevat kyberrikollisuutta – Venäjä ja Pohjois-Korea käärivät miljarditulot kiristyksestä, petoksista sekä huumekaupasta

Rikollisjengien silmitön väkivalta päätyy pomminvarmasti mediaan, mutta taustarikollisuus on jäänyt ammuskelun ja murhien varjoon. Tuottoisat nettihuijaukst sekä -petokset ovat rikollisiryhmien ydinoimintaa ja huumekaupan ohella jengirikollisuuden moottori. Samalla rikolliset uivat yhä syvemmälle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan liiveihin.

Ruotsissa käytetään käteistä rahaa selvästi vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vain 8 prosenttia kansalaisista maksoi ostoksiaan käteisellä vuonna 2022.
Teknisellä etumatkalla on puolensa, mutta myös rikollisuus siirtyy digiaikaan samaa tahtia muun yhteiskunnan kanssa.
Vuonna 2023 rikolliset keräsivät Ruotsissa nettihuijauksilla 1,3 miljardia kruunua ja määrä on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Kaikkiaan rikolliset <a href="https://sverigesradio.se/artikel/bedragerier-viktig-inkomstkalla-for-gangkriminella-tjanar-miljoner">kahmivat</a> kansankodissa eri tyyppisillä petoksilla 3,5 miljardia kruunua vuonna 2022.
Talousrikollisuus ruokkii jengirikollisuutta
Rikolliset hyödyntävät peiteyrityksiä ja väärentävät asiakirjoja lyödäkseen reiän hyvinvointiyhteiskunnan hunajapurkin kylkeen.
Ruotsin poliisi on laittanut voimavaroja jengirikollisuuden torjuntaan ja samalla digirikollisuuden käärme on päässyt luikertelemaan <a href="https://stage.sudev.fi/yli-60-000-henkilolla-yhteyksia-rikollisverkostoihin-jaavuori-voi-viela-upottaa-ruotsin/">sisään</a> pohjoismaiseen hyvinvointijärjestelmään.
&#8211; Se on ollut strateginen virhe&#8221;, <a href="https://fortune.com/europe/2024/06/21/why-going-cashless-has-turned-sweden-from-one-of-the-safest-countries-into-a-high-crime-nation/?utm_source=search&amp;utm_medium=suggested_search&amp;utm_campaign=search_link_clicks">toteaa</a> johtava talousrikossyyttäjä Daniel Larson Fortune-talousmediassa.
&#8211; Voittoa tuottava talousrikollisuus ruokkii järjestäytynyttä rikollisuutta ja tämä johtaa joissakin tapauksissa yhteenottoihin.
”Rikollisten Piilaakso”
Itse asiassa edistyneimmät huijarit ja verkkorikolliset ovat tehneet Ruotsista “rikollisten start up -yritysten Piilaakson”. Jengirikollisuus ja online-huijaukset liittyvät toisiinsa ja verkkorikollisuuden torjuntaan olisi panostettava yhtälaisesti.
Eräs keskeinen osa Ruotsin haavoittuvuuksissa on pankkitunnusten laajamittainen käyttö tunnistautumisessa. Järjestelystä on tullut niin itsestään selvää, että kansalaisten tarkkaavaisuus on herpaantunut.
Ongelmat olisivat paljolti vältettävissä kaksivaiheisella tunnistamisella, mutta monien mielestä se hidastuttaa sujuvaa asioimista verkossa.

Ruotsi on “nettirikollisten Piilakso” – online-huijaukset ja petokset ovat jengirikollisuuden polttoainetta

Eduskunta kävi tänään keskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Hallintovaliokunta käsitteli selontekoa ja antoi myös kritiikkiä selonteon puutteista.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puheessaan, että globaalin turvallisuusympäristön muuttuessa perinteiset uhat pysyvät, mutta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun samaan aikaan kokonaan uudet uhat haastavat viranomaistoimintaa. Resurssien onkin Purran mukaan kohdistuttava oikeisiin asioihin ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla.
&#8211; Nyt näin ei ole, ja valiokunta nostaa esille useita epäkohtia ja korjaustarpeita.
&#8211; Hallintovaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota sisäministeriön hallinnonalan eri sektorien rahoitusvajeeseen. Suomen pysyminen turvallisena maana edellyttää merkittävää panostusta sisäisen turvallisuuden palveluihin ja henkilöstöön, rajalla, poliisissa, hätäkeskuksessa, pelastustoimessa ja muualla, Purra lisäsi.
Muuttoliikettä käytetään välineenä
Hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut 10. joulukuuta. Nyt tilanne on entistä akuutimpi ja monet valiokunnan esiin nostamat ongelmat avautuvat huomattavasti konkreettisemmin.
Valiokunta korostaa muun muassa, että hybridivaikuttamiseen on monilla tavoin varauduttava. Hybridioperaatiot on havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan tehokkaasti estää. Ne pitää tunnistaa nimenomaan hybridioperaatioiksi.
&#8211; Muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita voidaan käyttää valtiollisen hybridivaikuttamisen välineenä. Tällaisesta on valitettavasti kokemusta myös Suomessa, ja uhat ovat kasvaneet, Purra huomautti.
Lisäksi Purran mukaan sellaiset kiinteistö- tai yritysostot, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa, on kyettävä estämään, sillä vihamieliset toimijat kartoittavat kybertoimintaympäristössä kriittisiä toimintoja ohjaavia järjestelmiä haavoittuvien kohteiden tunnistamiseksi.
Toimivaltuudet ja resurssit turvattava
Siitä huolimatta, että valmiuslain uudistamistyö on käynnistetty, on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi normaalioloissa. Nyt näin ei Purran mukaan ole.
&#8211; Kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoon. Poliisin tosiasialliset mahdollisuudet kyberrikollisuuden torjuntaan on turvattava. Myös kansainvälistä yhteistyötä on edelleen tehostettava.
Katujengi-ilmiötä ei ole käsitelty
Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin.
Hallintovaliokunta pitääkin selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan käsitelty Suomessakin esiin noussutta katujengi-ilmiötä eli samankaltaista toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen.
&#8211; Polarisaatio ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta, joka vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Valiokunta toteaa, että osalle siirtyminen laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle voi olla tietoinen valinta, Purra totesi.
Suomessa olevien terrorismikytkökset kasvussa
Valiokunnan mielestä selonteoissa on syytä kiinnittää enemmän huomiota terrorismiin kytkeytyvän liikehdinnän Suomeen ja sen lähialueille aiheuttamaan turvallisuusuhkaan.
&#8211; Terrorismin torjunnassa onnistuminen edellyttää toimivaa ja ajantasaista lainsäädäntöä. Kykyä torjua uhkia tulee ylläpitää aktiivisesti sekä kansallisin että kansainvälisin toimin. Suomen terrorismirikossääntelyn ei pidä poiketa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sääntelystä.
Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Valtaosa kohdehenkilöistä kytkeytyy radikaali-islamistiseen ideologiaan. Mietinnössä kuvataan, että radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa myös globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan. Suomen kohdehenkilöistä yhä suurempi osa kytkeytyy entistä suoremmin kansainväliseen terrorismiin ja on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta.
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että Suojelupoliisin arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueelta Suomeen palaavat todennäköisesti jatkavat toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, sukupuoleen katsomatta.
Turvapaikkajärjestelmä kuntoon
Maahanmuuttajien puutteellinen kotoutuminen voi johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen, mikä heikentää sisäistä turvallisuutta monella tapaa.
Purra totesikin, että Suomessa pitää lisätä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta ja maahanmuuttajilta edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta.
&#8211; Toimivalla turvapaikkajärjestelmällä voidaan estää väärinkäytökset ja varmistaa kielteisen päätöksen saaneiden tehokas palauttaminen. Palautusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra: Turvallisuusuhat muuttuvat monimutkaisemmiksi – hybridivaikuttamiseen on varauduttava

RUOTSI | Koronakriisin rampauttama talous jättää vähän koulutetut ihmiset vaille työtä. Riski joutua värvätyksi rikollisjengiin on erityisen suuri ongelmalähiöissä. Ruotsin keskusrikospoliisi on julkaissut näkemyksensä pandemian mahdollisista vaikutuksista rikollisuuden kehitykseen.

Pandemian alussa rikollisuus kääntyi poliisin mukaan yleisesti ottaen laskuun. Suljetut rajat vaikeuttivat rikollisten liikkumista ja varastetun tavaran uittamista rajojen ylitse. Huumerikollisuus jatkoi tästä huolimatta <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/nedgang-i-brottsutvecklingen-men-narkotikabrotten-okar">kasvuaan</a>, joka kertonee siitä, että huumeet kulkevat normaalin vienti- ja tuontirahdin seassa, vailla pandemian rajoituksia.
Poliisi selvittää <a href="https://polisen.se/aktuellt/nyheter/2020/juli/rapport-om-langsiktiga-konsekvenser-for-brottsutvecklingen/">raportissaan</a> pandemian mahdollisia, rikollisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja viiden vuoden aika-akselilla. Riippumatta pandemian kestosta suurten kaupunkien ongelmalähiöiden asukkaat ottavat vastaan kovimman taloudellisen iskun. Alamaailma hyötyy. Työttömyys ja köyhyys helpottavat jengirikollisten rekrytointiponnisteluja.
Korona-aikoina monet ovat myös joutuneet pakosta viettämään normaalia enemmän aikaa kotioloissa. Raportissa ennakoidaankin, että lisääntynyt tietokoneen ääressä notkuminen saattaa johtaa monentyypisen nettirikollisuuden kasvuun. Esimerkkinä mainitaan kyberrikollisuus.
Myös lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset voivat lisääntyä ja vauhti kiihtyä, vaikka siitä ei vielä ole tilastoitua tietoa.
-Lasten lisääntynyt verkossa viettämä aika on merkittävin tekijä tässä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/polisen-ser-en-okad-brottsutveckling-efter-corona">sanoo</a> rikostarkastaja Louise Åhlen Ruotsin keskusrikospoliisista.

Ruotsin poliisi ennakoi rikollisuuden lähtevän kasvuun pandemian jälkeen

kyberrikollisuus

Hallitus tiukentaa rikollisuuden torjuntakeinoja – petosrikoksiin ja ulkomaalaisten vankien siirtoihin kiinnitetään erityistä huomiota

Roistovaltiot hallitsevat kyberrikollisuutta – Venäjä ja Pohjois-Korea käärivät miljarditulot kiristyksestä, petoksista sekä huumekaupasta

Ruotsi on “nettirikollisten Piilakso” – online-huijaukset ja petokset ovat jengirikollisuuden polttoainetta

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra: Turvallisuusuhat muuttuvat monimutkaisemmiksi – hybridivaikuttamiseen on varauduttava

Ruotsin poliisi ennakoi rikollisuuden lähtevän kasvuun pandemian jälkeen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025