Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

laajakaista

Tomi Immonen Venäjän vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen: ”Venäjä ei ole koskaan niin heikko tai niin voimakas kuin se antaa ymmärtää”

Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoinen rakentaminen on keskittynyt kaupunkikeskuksiin. Vaikka valtio tukee laajakaistahankkeita, ei tukirahaa riitä kaikille pienemmän asiakasvolyymin alueille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä vaatii valtiolta toimenpiteitä, jotta laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikille alueille.

Valtio on tukenut laajakaistahankkeita vuodesta 2010 lähtien viimeisimpänä esimerkiksi valtion Nopea laajakaista -hankkeella, jossa maakuntaliitoilla on Traficomin kanssa ollut merkittävä rooli tuen kohdistamisessa.
&#8211; Kaikille alueille tukirahaa nopean verkon rakentamiseen ei riitä. Nopeita täyskuituverkkoja rakentavat yhtiöt ovat ryhtyneet tarjoamaan markkinaehtoisia täyskuituverkkoja pienten markkina-alueiden parhaille paikoille, ja tähän suunnitteluun ja toteutukseen kaupunkien päättäjillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, sanoo kansanedustaja Jani Mäkelä.
Seurauksena hajanainen nopeiden yhteyksien verkko
Tämä on johtanut markkinahäiriöön, jossa esimerkiksi ennakollisesti ilmaisella liittymisellä kalastetaan pienten markkina-alueiden parhaat paikat. Tämä johtaa siihen, että pienemmän asiakasvolyymin alueilla toteutetaan hajanainen verkko, jossa vain parhaille paikoille rakennetaan maksuttomien liittymien ennakkotilauksilla täyskuitu huonompien alueiden jäädessä rakentamatta.
&#8211; Seurauksena on hajanainen nopeiden yhteyksien verkko tavoitellun kattavan nopean laajakaistaverkon sijaan, Mäkelä sanoo.
Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt Jani Mäkelä kysyy hallitukselta, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen, että valtion laajakaistarakentamisen tuen ulkopuolella olevien pienten markkina-alueiden nopeat laajakaistaverkot rakentuvat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
&nbsp;

Mäkelä: Nopeiden laajakaistaverkkojen kattava rakentuminen varmistettava myös valtion tuen ulkopuolelle jääville pienille markkina-alueille

Kansanedustaja Leena Meri suhtautuu hyvin kriittisesti Ylen ehdotukseen antennilähetyksistä luopumisesta ja laajakaistaverkkoon siirtymisestä. Tiedonsaanti on turvattava koko Suomessa &#8211; myös kriisiaikoina.
Yle ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriölle antennitelevisioista luopumista ja laajakaistaverkkoon siirtymistä. Siirtymä tarkoittaisi käytännössä sitä, että televisiota katseltaisiin internetin eikä antennin avulla ja jokaisella kotitaloudella tulisi olla käytössä laajakaistaliittymä.
&#8211; Suhtaudun ehdotukseen hyvin epäilevästi. Ylen tehtävä on toimia tiedonantajana myös kriisiaikoina ja huolehtia tiedon välityksestä muina aikoina kattavasti ja yhdenvertaisesti. On huomattava, että sen toimintaa rahoitetaan verovaroin, kansanedustaja Leena Meri kirjoittaa <a href="https://www.leenameri.fi/blogi/">blogissaan</a>.
Lasku lankeaa asukkaiden maksettavaksi
Meri pitää epärealistisena, että tiedon saatavuus pystyttäisiin turvaamaan maaseudulla. Monissa paikoissa eivät normaalit puhelinyhteydet matkapuhelinverkossa toimi häiriöttä edes nyt. Kaapeleita ei saada joka puolelle Suomea vielä vuosiin. Meri ihmettelee myös, kuka kaiken maksaa. Kustannukset laajakaistaverkkoon siirtymisestä lankeavat asukkaille, ja hinnat voivat olla tuhansien eurojen luokkaa per liittymä.
&#8211; Ministeri Harakka kommentoi asiaa julkisuudessa, mutta hän ei ottanut kantaa ihmisille aiheutuviin mahdollisiin lisäkuluihin, joista olen huolissani. Asumisen ja muun elämisen kustannukset ovat nyt jo muutenkin korkeat. Yle-veron korotuksia ei siis tule hyväksyä. Moni on asentanut taloihinsa useamman sadan euroa maksavan antennin, joka on täysin toimiva ja yhtäkkiä antenni olisikin roskiskamaa, Meri kirjoittaa.
Hyökkäykset tietoliikenteeseen todellinen uhka
Meri on huolissaan myös siitä, miten Yle aikoo turvata televisio- ja radioyhteydet kriisiaikana, mikäli antenneista luovutaan. Hyökkäykset tietoliikenteeseen, kuten kyberhyökkäykset ja muut toimintahäiriöt, ovat nykyään tunnettu ja todellinen uhka. Suomi on pulassa, ellei korvaavaa yhteyttä ole. Kriisiaikoina asiat eivät saa olla niin sanotusti yhden keinon varassa. Antennit tulee Meren mielestä säilyttää kaapelien rinnalla joka tapauksessa.
&#8211; Asiaa ei tuotu tietoon Ylen hallintoneuvostossa ja kuulin suunnitelmasta median välityksellä, vaikka viimeisin kokous oli reilu viikko sitten, kirjoittaa Meri.

Leena Meri: Antennit tulee säilyttää – Ylen esitys uhka tiedotukselle kriisiaikana

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tänään, että Yle esittää antennitelevisioista siirtymistä langattoman laajakaistaverkon kautta tapahtuvaan television katseluun mahdollisimman nopeasti 2020-luvulla.

Perussuomalainen Yleisradion hallintoneuvoston jäsen ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että uudistuksissa tulee huolehtia huoltovarmuudesta, tehtiinpä mitä muutoksia tahansa.
&#8211; Julkisen yleisradiotoiminnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on kriisiajan tiedottaminen ja se ei saa missään olosuhteissa vaarantua. Lähetysten tulee olla saavutettavissa maanlaajuisesti, Ronkainen perustelee.
Riski katvealueiden muodostumisesta
Iltalehden mukaan Yle kiistää Maaseudun Tulevaisuuden tiedon. Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhön mukaan Yle on hiljattain tehnyt 10 vuoden sopimuksen Digitan kanssa antenniverkon käytöstä.
&#8211; Varmaa kuitenkin on, että maailma siirtyy yhä enemmän kohti digiaikaa ja se pakottaa Ylenkin muuttumaan. Pelkän laajakaistan varassa oleminen kasvattaa kuitenkin riskiä katvealueiden muodostumiseen, Ronkainen huomauttaa.
Rahoituspohja ja vero tarkasteluun
Ylen hallintoneuvostossa asiaa ei ole vielä ehditty käsittelemään. Hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) on linjannut omalta kannaltaan, että Yle-veron pitää riittää kaiken tarjonnan näkymiseen, eli muita maksuja kuluttajalle ei pidä Ylen ohjelmista koitua.
&#8211; Puheenjohtajan kantaan on helppo yhtyä. Kuluttajille koituvien kustannusten sijaan tulisi pikemminkin tarkastella kriittisesti Ylen rahoituspohjaa ja Yle-veron suuruutta, Ronkainen toteaa.

Ylen hallintoneuvoston Ronkainen television antennilähetyksistä luopumisesta: ”Kriisiajan tiedottaminen ei saa vaarantua missään olosuhteissa”

laajakaista

Tomi Immonen Venäjän vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen: ”Venäjä ei ole koskaan niin heikko tai niin voimakas kuin se antaa ymmärtää”

Mäkelä: Nopeiden laajakaistaverkkojen kattava rakentuminen varmistettava myös valtion tuen ulkopuolelle jääville pienille markkina-alueille

Leena Meri: Antennit tulee säilyttää – Ylen esitys uhka tiedotukselle kriisiaikana

Ylen hallintoneuvoston Ronkainen television antennilähetyksistä luopumisesta: ”Kriisiajan tiedottaminen ei saa vaarantua missään olosuhteissa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025