Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

lääkäri

Valmiuslain perusteella kunnilla on ollut oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista koronakriisin aikana. Asian eduskuntakäsittelyssä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos se ei vaaranna potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi myös tehtävä kuten ennenkin.

&#8211; Kansalaisilta on nyt tullut viestejä siitä, että heille jo sovittuja hoitotoimenpide- ja leikkausaikoja on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen. Myös hoidon tarpeen arviointeja on jäänyt tekemättä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo huolestuneena.
THL:n asiantuntijoiden juuri julkaisema raportti tukee Juvosen saamaa palautetta kuntakentältä (THL Raportti 8/2020). Raportissa kerrotaan, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Myös huoli kiireettömän hoidon muuttumisesta kiireelliseksi hoidon viivästymisen vuoksi nousee esiin.
Hoitojen siirtäminen aiheuttaa ruuhkia
Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.
&#8211; Kun kiireetöntä hoitoa koronavirusepidemian vuoksi lykätään, leikkauksia siirretään ja tarpeellisia seurantakäyntejä perutaan, ne kasaantuvat ja patoutuvat jonoiksi ja näiden jonojen purkaminen tulee olemaan koronakriisin jälkeen hyvin haastavaa ja resursseja vaativaa. Hoitojen lykkäämisellä voi olla myös potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, sillä vakava sairaus voi jäädä huomaamatta ja siihen tärkeä hoito saamatta. Edessä voi olla potilasvahinkoja ja niistä aiheutuvia inhimillisiä, mutta myös taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä, Juvonen sanoo.
Hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä
Suomalaiset ovat myös kertoneet arastelevansa lääkärille hakeutumista, koska moni luulee, ettei hoitoa voi saada.
&#8211; Sairaanhoitopiirejä ja kansalaisia tulisikin nyt ohjeistaa siitä, että terveydenhuollossa hoidetaan myös muita kuin koronavirukseen liittyviä palvelutarpeita, ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.
&#8211; Olen jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen liittyen kiireettömän hoidon rajaamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon ja leikkausten viivästymiseen liittyvistä potilasturvallisuus kysymyksistä sekä hoitojonojen purkamisen liittyvistä koronakriisin jälkeisistä resursseista. Koronakriisillä on kauaskantoiset vaikutukset, Juvonen toteaa.

Juvonen: Hoitojen lykkäämisellä voi olla potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia

Suomen Uutisille haastattelun antanut lääkäri kertoo, että hän pelkää potilasturvallisuuden Suomessa olevan nyt vaarassa, ellei koronaviruksen ehkäisytoimia kuten karanteeneja laajenneta viipymättä. Hänen mukaansa terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty vastaamaan hoidon tarpeeseen, jos tilanne kriisiytyy kuten Italiassa on käynyt. Esimerkiksi tehohoitopaikkoja ei ole riittävästi.
Koronavirustapausten määrän kasvu niin Suomessa kuin maailmallakin on herättänyt huolta terveydenhuoltojärjestelmien valmiudesta vastata nopeasti kehittyvään uuteen epidemiatilanteeseen. Myös viranomaisten toimet ovat paikoin olleet järeitä. Esimerkiksi Italiassa, jossa vielä kolme viikkoa sitten oli sama määrä vahvistettuja koronavirustapauksia kuin Suomessa nyt, koko maa on julistettu nyt karanteeniin ja sairaalat eivät paikoin pysty lääkärien raporttien mukaan enää hoitamaan kaikkia potilaita.
Pelkästään viimeisen kolmen päivän aikana Italiassa on kuollut jo lähes 400 ihmistä koronavirukseen. Luvut ovat olleet kasvussa.
Mutta voisiko samanlainen tilanne toistua myös Suomessa? Suomen Uutiset haastatteli pääkaupunkiseudulla sairaalassa työskentelevää lääkäriä, joka näkee Suomen tilanteessa ja valmistautumisessa nyt huolestuttavia yhtäläisyyksiä Italiaan. Hänen mukaansa terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty vastaamaan hoidon tarpeeseen, ellei koronaviruksen leviämistä pystytä hidastamaan. Hän uskoo, että tilanne voi kriisiytyä jo lähiviikkoina. Julkaisemme haastattelun lähdesuojan takaa.
Hoitopaikat voivat loppua kesken
Julkisuudessa suomalaisille on kerrottu että Suomen epidemiavarautuminen on niin hyvällä tasolla, että jokainen suomalainen voidaan myös mahdollisessa kriisitilanteessa hoitaa. Näin on kerrottu sekä hallituksen toimesta että myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöstä. Haastattelemamme lääkäri on eri mieltä. Hän on seurannut tilanteen kehittymistä huolestuneena jo viikkokausia ja pelkää nyt potilasturvallisuuden olevan vaarassa.
&#8211; Jos 10 % sairastuneista tarvitsee tehohoitoa kuten Italiassa, tehohoitoresurssit ylittyvät moninkertaisesti jo siinä tilanteessa, jossa esimerkiksi 0,5 % suomalaisista sairastuu koronavirukseen. En tiedä, mihin tämä hallituksen arvio perustuu, hän toteaa.
Hänen mukaansa sairastuneiden lukumäärät voisivat olla myös huomattavasti tätä skenaariota korkeampia. Lääkärin mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme varautuu jo nyt tosiasiassa siihen, että tehohoitopaikat voivat loppua kesken.
&#8211; Terveydenhuollon kapasiteetti tehohoidossa, ensihoidossa ja muutenkin on rajallinen, ja osa sairaaloista on ylikuormittuneita normaalitilanteessakin. Viimeisen viikon aikana tapausmäärät Suomessa ovat kasvaneet rajusti. Seuraavaksi on odotettavissa tautimäärien räjähdysmäinen kasvu.
Lääkäri muistuttaa, että koronavirus ei koske ainoastaan niitä jotka ovat saaneet tartunnan, vaan mahdollinen kriisi koskettaisi myös esimerkiksi pitkäaikaissairaita, joita pitää pystyä hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Vaarana on myös tilanne, jossa hoitohenkilökuntaa alkaa sairastua samaan aikaan kun hoidon kysyntä kasvaa. Näin on jo tapahtunut monissa muissa maissa.
Tilanne voi kriisiytyä nopeastikin
Kuinka nopeasti Suomi voisi olla tilanteessa, jossa terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ylitetään? Haastattelemamme lääkäri uskoo, että tämä tilanne voi olla edessä jo joidenkin viikkojen päästä ja sen vuoksi jokainen päivä on nyt tärkeä.
&#8211; Positiivisen testituloksen saaneet edustavat vain murto-osaa koronavirustartunnan saaneiden määrästä Suomessa, hän uskoo.
&#8211; Todellinen sairastuneiden määrä on korkeampi. Tulemme tiedostamaan sen seuraavan kahden viikon aikana, kun heidän sairautensa etenee sairaalahoidon tarpeeseen.
Vaikka tauti on nykytiedon valossa useimmilla tartunnan saaneilla lievä, tämä ei tarkoita sitä että taudin vaikutus väestöön olisi vähäinen. Tartuntojen kasvuvauhti on ollut kova ja vakavia oireita saaneiden osuus saattaa kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmän, jonka pitäisi pystyä samalla huolehtimaan monista muistakin potilaista.
Lääkäri ihmettelee myös sitä, että koronavirusta yritetään verrata kausi-influenssaan. Hänen mukaansa koronaviruksen aiheuttama tauti eli COVID-19 on kausi-influenssaa vakavampi ja asettaa aivan erilaisia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle.
&#8211; Taudin alkuvaiheen oireet ovat influenssan kaltaisia ja monilla rajoittuvat tavallisen flunssan kaltaiseksi. Mutta toisin kuin influenssassa, Italiassa 10% potilaista on joutunut tehohoitoon. Euroopan tehohoitolääkäreiden yhdistyksen mukaan COVID-19:n komplikaatioihin kuuluu keuhkokuumeen lisäksi monielinvaurio, akuutti sydänvaurio, sydämen rytmihäiriöt ja akuutti munuaisten vajaatoiminta. Koronavirussairaus voi siis häiritä suoraan peruselintoimintoja henkeä uhkaavasti.
Suomen tilanne ei ratkaisevasti eroa Italiasta
Lääkäri uskoo, että nopeilla toimenpiteillä voidaan vielä estää Italian kaltaisen tilanteen kehittymistä Suomessa, mutta ei ole syitä uskoa, että tilanteemme poikkeaisi Italian tilanteesta ratkaisevasti, jos riittäviä toimenpiteitä ei toteuteta. Hän myöntää, että koronaviruksen aiheuttamasta uhkasta on myös lääkärikunnan sisällä erilaisia näkemyksiä, mutta omana vahvana näkemyksenään hän katsoo, että varotoimet tulee toteuttaa tehdä etupainotteisesti ja ilman viivytyksiä.
&#8211; Itselleni ei ole tullut vielä vastaan perusteita sille, että Suomi poikkeaisi epidemia-alttiudeltaan Italiasta. Näin ollen odotan Suomessa epidemian kasvavan kuten Italiassa, samantyyppisin seurauksin. Virus noudattaa nyt niin sanottua eksponentiaalista kasvua eli kasvu kiihtyy jyrkästi tilanteen edetessä. Mitä pidemmällä ollaan, sitä tärkeämpiä yksittäisetkin päivät on toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta. Toimenpiteiden myöhästyminen yhdellä päivällä voi tarkoittaa useita turhia kuolemia. Oikea aika toimia on välittömästi.
Oppilaitokset suljettava, joukkotapahtumat peruttava
Lääkäri pitää hyvänä viranomaisten jo nyt toteuttamia toimenpiteitä, kuten taudinkantajille altistuneiden asettamista varotoimena karanteeneihin, mutta pelkää, että ne eivät nyt riitä taittamaan taudin leviämistä riittävän paljon. Mahdollisina viranomaisten toimeenpanemina lisätoimenpiteinä hän luettelee mm. oppilaitosten sulkemisen ja joukkotapahtumien perumisen. Myös matkustusrajoituksia voitaisiin mahdollisesti vielä kiristää.
Vaikka koronavirus ei nykytiedon valossa näyttäisi olevan lapsille samalla tavalla vaarallinen kuin aikuisille, saattaa oppilaitoksilla kuitenkin olla merkittävä rooli taudin leviämisessä, lääkäri uskoo. Hän viittaa mm. lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa esitettyihin näkemyksiin. Esimerkkinä joukkotapahtumien riskeistä hän taas mainitsee tilanteen, jossa Etelä-Koreassa yksittäinen supertartuttajatapaus aiheutti noin 70 uutta tartuntaa yhdessä tapahtumassa.
&#8211; Tavalliset kansalaiset voivat myös auttaa esimerkiksi hyvän käsihygienian lisäksi pitämällä enemmän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin ja välttämällä tarpeettomasti kokoontumisia ja julkisia tiloja, lääkäri kertoo.
Varovaisuus ja varautuminen on eri asia kuin panikointi
Koronaviruksen yhteydessä on keskusteltu myös siitä, että tarpeetonta paniikkia on syytä välttää. Haastattelemamme lääkäri on samaa mieltä. Hän kuitenkin muistuttaa, että paniikkikin saattaa ilmetä eri tavoin. Myös esimerkiksi toimettomuus uhkan edessä saattaa olla merkki paniikkireaktiosta.
&#8211; Taistele, pakene tai leiki kuollutta &#8211; tämä on se perusjako.
Paniikkia parempi ratkaisu on yrittää katsoa asioita realistisesti ja noudattaa tilanteeseen sopivaa varovaisuutta. Esimerkiksi omassa kodissa voi jo lääkärin mukaan tehdä tiettyjä varautumistoimia epidemiatilannetta silmälläpitäen.
&#8211; Suosittelen järkevää varovaisuutta ja varautumista, mikä on täysin eri asia kuin panikointi. Tällä hetkellä yhteiskuntamme tuntuu olevan jonkinlaisessa paniikinomaisessa lamaannuksessa sen sijaan, että määrätietoisesti varauduttaisiin todennäköisesti edessä oleviin tilanteisiin.

Lääkäri: Tarvitsemme järeitä karanteenitoimia nyt tai terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa ajautua Italian kaltaiseen kaaokseen

Hallitus lupasi tuoda lakiesityksen, joka turvaa kansalaisen hoitoon pääsyn perusterveydenhuollossa viikossa eli seitsemässä päivässä. &#8211; Nyt näin ei ole käymässä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Arja Juvonen sanoo, että hoivatakuu myytiin kansalaisille ajatuksella, että potilas pääsee lääkärille, jolloin hänen vaivansa tai sairautensa saa heti avun ja diagnoosin.
Puhe tuhannen lääkärin palkkaamisesta on ollut hallituksen keskeinen sanoma, joka on toistunut lukuisia kertoja eri keskusteluissa.
&#8211; Kun asiaa hieman penkoo, paljastuukin julma totuus hoivatakuun taustalta: viikon hoivatakuu ei tarkoitakaan lääkärille pääsyä. Hoivatakuu lääkärille on muuttunut pääsystä moniammatillisen tiimin palveluihin, joihin potilas ohjataan. Selkokielellä sanottuna mikään ei siis muutu.
”Kupletin juoni paljastuu”
Tämä käy Juvosen mukaan ilmi sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta (Helsingin Sanomat 15.10. 2019), mutta myös ministeri Krista Kiurun vastauksista eduskunnassa.
&#8211; Kupletin juoni paljastuukin hienojen kiertoilmaisujen takaa: lääkärille pääsy ei nopeudu, vaan potilaan hoitopolku kulkeekin muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta.
&#8211; Suomalainen kokee, ettei hän pääse lääkärille ja se on myös akuutein perusterveydenhuollon ongelma. On valitettavaa, että hallituksen hoivatakuu lupaus ei tätä asiaa tule korjaamaan, Juvonen pahoittelee.
Kuka arvioi hoidon tarpeen?
Juvosen mielestä hallitus pettää jälleen kerran lupauksensa ja tällä kertaa se on nopea lääkärille hoitoonpääsy.
&#8211; Jo tällä hetkellä terveyskeskukseen hakeutuva asiakas ohjataan sairaanhoitajan arvioon tai hoidettavaksi, vaikka hän haluaisi lääkärille.
&#8211; Koen suurta huolta siitä, kuka todellisuudessa tekee potilaan hoidon arvioinnin tulevaisuuden sote-keskuksessa ja sen päätöksen, kenen vastaanotolle potilas menee, jos ei kerran lääkärille. Hallitus ei ole vastannut tähän ydinkysymykseen vielä kertaakaan, Juvonen kritisoi.
Artikkelia muokattu otsikon osalta 22.10.2019 klo 18.35.

Lääkärille pääsy ei nopeudu – Juvonen: ”Hoivatakuu on vain yksi hienoista kiertoilmaisuista”

Usein julkisessa terveydenhoidossa asiakkaat eivät koe saavansa sellaista hoitoa kuin haluaisivat. Monesti tuntuu, että lääkäri ja potilas eivät ymmärrä toisiaan, ja aina ei ole kyse kieliongelmista. Pekan tarina on kertomus kahden vuoden kipu- ja poliklinikkakierteestä ennen tekonivelleikkaukseen pääsyä.

Hämeenlinnalainen Pekka, 71, otti yhteyttä Suomen Uutisiin kertoakseen omasta, kahden vuoden tuskien taipaleestaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.
Pekka kertoo satuttaneensa oikean olkapäänsä vuonna 1991 kaatuessaan liukkailla. Tuloksena oli lievä revähdys, mutta vuosien myötä olkapään liikkuvuus jatkuvasti huononi, kunnes olkapäähän ilmaantui kova patti vuonna 2016. Olkapäästä otettiin magneettikuvat ja ortopedi poisti patin Kanta-Hämeen keskussairaalassa, mutta patti uusiutui muutaman kuukauden kuluttua.
Lääkkeistä sisäinen verenvuoto
Sen jälkeen patti poistettiin useaan kertaan. Olkapäässä oli jatkuvaa kipua ja sisäistä verenvuotoa. Pekka kertoo, että loppuvuodesta 2017 ortopedi otatti uudet magneettikuvat ja totesi, että olkapää vaatii ison leikkauksen ja palataan asiaan ensi vuoden puolella.
Jouluna 2017 Pekka kurotti jotain ylähyllyltä, jolloin olkapäähän tuli äkillinen, kova kipu ja verenvuoto. Pekka meni ensiapuun, mutta lääkäri ei pyytänyt edes ottamaan paitaa pois vaan määräsi vahvoja kipulääkkeitä, jotka Pekan mukaan vain lisäsivät sisäistä verenvuotoa. Miehen koko oikea ylävartalo oli &#8221;muniin asti musta&#8221; verenvuodosta.
Hemoglobiini laski ja Pekalle annettiin lisää verta pariin otteeseen hänen ollessaan 4 vuorokautta sairaalassa tutkittavana.
Leikkaus vai pillereitä
Tämän jälkeen Pekan olkapäähän päätettiin tehdä tähystysleikkaus. Pekka oli jo valmisteltu leikkaukseen, kun leikkaava lääkäri sanoi papereita ja kuvia tutkittuaan, ettei tälle voida mitään tähystyksessä tehdä.
&#8211; Ei muuta kuin omat vaatteet päälle ja takaisin kotiin, Pekka kertoo.
Kipu ja vuotoherkkyys pahenivat jatkuvasti. Pekalle määrättiin lisää vahvoja, huumaavia kipulääkkeitä.
&#8211; Ei ne olkapäätä paranna, Pekka sanoo.
Lopulta Pekka meni yksityiselle. Siellä lääkäri katsoi vuonna 2016 otettuja magneettikuvia ja lausuntoja ja totesi heti, että ei tähän auta muu kuin tekonivel. Hän lähetti Pekan saman yksityisen lääkäriaseman toimipisteeseen Turkuun, jossa kokenut ortopedi tutki tilanteen. Sieltä Pekka sai lähetteen Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
&#8211; Tyksin ortopedi sanoi myös heti, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin tekonivel, Pekka kertoo.
Kahden vuoden kärsimys loppui
Syksyllä 2018 Pekalle tehtiin tekonivelleikkaus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Olkapää kuntoutui nopeasti ja kivut loppuivat. Pekka on sitä mieltä, että Kanta-Hämeen keskussairaalan ortopedin olisi pitänyt lähettää hänet tekonivelleikkaukseen jo 2016 tai viimeistään syksyllä 2017. Näin olisi olisi vältetty pitkä tuskien tie, monet poliklinikkakäynnit ja kahden vuoden lääkekulut, jotka olivat Pekan mukaan noin 4 000 euroa.
&#8211; Syötettiin sellaisia huumelääkkeitä, joista sanotaan, että niiden määräämistä ihmisille pitäisi nykyään välttää riippuvuuksien takia, Pekka kertoo. Ja eihän ne olkapäätä paranna.
Pekan mielestä alkuperäisen hoitavan lääkärin olisi pitänyt tietää jo 2016 otettujen kuvien perusteella olkapään tilanne. Pekka kokee, että hänelle ei riittävän selkeästi kerrottu mahdollisuudesta teettää olkapäähän tekonivel.
&#8211; En minä edes tiennyt, että olkapäähänkin voidaan tehdä tekonivel. Lääkäri sanoi vain, että &#8221;iso leikkaus, iso leikkaus&#8221;, mutta ei kirjoittanut lähetettä minnekään.
&#8211; Kyllä lääkärin pitäisi enemmän tietää kuin potilaan, Pekka sanoo.
Tekonivelleikkauksen viivästymiseen tyytymättömänä Pekka teki potilasvahinkoilmoituksen potilasvahinkokeskukselle.
Ikärasismia?
Vastineessaan potilasvahinkoilmoitukseen alkuperäinen hoitava lääkäri kirjoittaa, että kyseessä on &#8221;kohta 81 vuotta täyttävä mies&#8221;, jolla runsaasti perussairauksia, kuten sepelvaltimotauti, aiempi ohitusleikkaus ja diabetes.
Lääkärin mielestä Pekan hoitoonhakeutumisen syy oli ollut solisluunivelen kulumatauti eikä olkanivelen kulumatauti. Lääkärin näkemyksen mukaan &#8221;olkanivelen todettu kulumatauti ei ole potilasta häirinnyt&#8221;. Hänen mielestään potilasta on yritetty hoitaa mahdollisimman hyvin. Myös potilasvakuutuskeskus oli sitä mieltä, että hoitovirhettä ei ole tapahtunut.
Pekka huomauttaa, että lääkärin vastineessa Pekalle on tullut kymmenen vuotta liikaa ikää. Jos lääkärillä on ollut väärä mielikuva Pekan todellisesta iästä, se on Pekan mielestä saattanut vaikuttaa hoitopäätöksiin.
&#8211; Siitä ilmeni, että hänen mielestään tämän ikäistä ei kannattanut enää leikata, Pekka sanoo.
Omasta mielestään Pekka on ikäisekseen (71 vuotta) hyväkuntoinen. Nyt, vajaa vuosi leikkauksen jälkeen hän pärjää yhä yksin omakotitalossaan. Olkapää on kivuton ja liikkuu hyvin, ja Pekka ei tarvitse enää kipulääkkeitä.
Potilaan ymmärrettävä hoitopäätökset
Tapauksessa oli selvästi ollut ongelmia lääkärin ja potilaan välisessä kommunikaatiossa ja näkemyseroja siitä, mikä se perimmäinen vaiva on oikeasti ollut.
Suomen Uutiset otti yhteyttä Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasasiamieheen. Tiina Ketola-Mäcklin 
korostaa, että hän ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.
&#8211; Potilaan oikeusturvan kannalta on ilman muuta tärkeää, että hoitopäätöksistä keskustellaan potilaan kanssa ja että hoitopäätösten tai -linjausten perusteet tuodaan potilaalle avoimesti ja ymmärrettävässä muodossa esiin, potilasasiamies Ketola-Mäcklin toteaa.
Hoitoon liittyvä informointi on potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin kirjattu normi ja siihen on siten suhtauduttava asian edellyttämällä vakavuudella.
Tekonivelleikkaus on kallis operaatio, jonka suorittamista vanhemmille ihmisille harkitaan tapauskohtaisesti.
&#8211; Minulle on työni puolesta syntynyt vaikutelma, että julkisessa terveydenhuollossa tekonivelleikkausten tarpeen arviointi tapahtuu nimenomaan lääketieteellisin perustein ja potilaskohtaiset yksilölliset seikat huomioiden, potilasasiamies, Ketola-Mäcklin sanoo.
&#8221;Ei hoidettu sairautta vaan juoksutettiin&#8221;
Pekan tilanne on nyt hyvä. Hän on kuitenkin vielä hieman katkera kahden vuoden sairaalakierteestä ja siitä, että hän &#8221;joutui syömään huumelääkkeitä&#8221; koviin kipuihinsa.
&#8211; Olisi sairautta voitu hoitaa eikä juoksuttaa, Pekka sanoo.
Pekalla on terveiset EU-puheenjohtajakauttaan hoitavalle Suomen hallitukselle.
&#8211; EU:ssa Suomi pyrkii aina laittamaan koko maailman asiat kuntoon. Laittaisitte mieluummin suomalaisten asiat kuntoon ensin.

Ikärasismia vai lääketieteellistä harkintaa: Pääsevätkö ikäihmiset riittävän helposti tekonivelleikkauksiin?

lääkäri

Juvonen: Hoitojen lykkäämisellä voi olla potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia

Lääkäri: Tarvitsemme järeitä karanteenitoimia nyt tai terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa ajautua Italian kaltaiseen kaaokseen

Lääkärille pääsy ei nopeudu – Juvonen: ”Hoivatakuu on vain yksi hienoista kiertoilmaisuista”

Ikärasismia vai lääketieteellistä harkintaa: Pääsevätkö ikäihmiset riittävän helposti tekonivelleikkauksiin?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025