Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Laetitia Avia

Ranskan kansalliskokous on hyväksynyt lain, joka kieltää kielellisen syrjinnän eli &#8221;glottofobian&#8221;. Henkilön syrjiminen aksentin tai murteen perusteella rinnastetaan jatkossa rasismiin, seksismiin tai muuhun kiellettyyn syrjintään. 
Lakialoite glottofobian kieltämisestä hyväksyttiin äänin 98-3. Asiasta käytiin vilkas eduskuntakeskustelu, jossa kuultiin monia ranskan kielen aksentteja ja murteita Polynesiasta Algeriaan. Osa kansanedustajista uskaltautui myös vastustamaan lakialoitetta.
&#8211; Minä en pyydä säälipisteitä tai erityissuojelua. Minä olen mitä olen, sanoi Ranskan lounaiskolkan baskialuetta edustava Jean Lassalle omalla murteellaan.
Oikeusministeri Éric Dupond-Moretti oli kuitenkin äärimmäisen vakuuttunut uuden lain tarpeellisuudesta, kertoo <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/nov/27/grave-issue-france-bans-discrimination-against-regional-accents">Guardian</a>-lehti.
Lakialoitteen takana oli Emmanuel Macronin En Marche -puoluetta edustava Christophe Euzet. Vastaavanlaista glottofobialakia on aiemmin vaatinut saman puolueen togolaistaustainen kansanedustaja Laetitia Avia, jolta Ranskan uudehko <a href="https://stage.sudev.fi/ranska-otti-kayttoon-ankaran-nettisensuurilain-somen-yritykset-joutuvat-toimimaan-sensoreina-jattisakon-uhalla/">nettisensuurilaki</a> Lex Avia on saanut nimensä.
<h4>Jopa kolme vuotta vankeutta murresyrjinnästä</h4>
Maksimirangaistus puhetapaan perustuvasta syrjinnästä on kolme vuotta vankeutta ja enintään 45 000 euron sakkoa, kertoo Ranskan julkishallinnon <a href="https://www.vie-publique.fr/loi/277433-proposition-de-loi-glottophobie-promouvoir-la-france-des-accents">tiedotussivusto</a>. Uusi syrjintäkriteeri on tarkoitus sisällyttää sekä rikoslakiin että työlainsäädäntöön.
Syrjintäkriteeriä sovellettaisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa joku kokee tulleensa syrjityksi työhönotossa tai ylennyksissä murteensa vuoksi. Kiellettyä on myös puhetapaan perustuva syrjiminen tavaroiden tai palvelujen myynnissä.
<h4>Äärivasemmistolainen pilkkasi toimittajan aksenttia</h4>
Yleensä kaikenlaisesta syrjinnästä syytetään äärioikeistoa, mutta tällä kertaa murrerasismin takana on äärivasemmisto. Yksi glottofobian vastaisen lakialoitteen taustalla olevista tapauksista on se, kun vasemmiston presidenttiehdokkaanakin viime vaaleissa toiminut kansanedustaja Jean-Luc Melenchon <a href="https://www.midilibre.fr/2018/10/19/accent-moque-par-jean-luc-melenchon-une-proposition-de-loi-contre-la-glottophobie,4738337.php">pilkkasi</a> kameroiden edessä toimittajaa, joka esitti hänelle kysymyksen vahvalla eteläisen Ranskan aksentilla.
&#8211; Voisiko joku kysyä minulta kysymyksen ranskaksi? Ja vähän ymmärrettävämmin, Melenchon sanoi.
Aiheesta on Suomessa aiemmin uutisoinut ainakin <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9969cfaa-e593-4345-ae73-197afceb7722">Iltalehti</a>.

”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa

Uusi laki tekee yksityisistä yrityksistä &#8221;ajatusrikospoliiseja&#8221;, joille netin sensuroiminen on ulkoistettu. Sananvapausjärjestöt pelkäävät, että yli miljoonan euron sakkojen uhka saa sosiaalisen median yritykset sensuroimaan aivan laillistakin sisältöä yli-innokkaasti. Nettisensuurilla pelätään muutenkin olevan haitallinen vaikutus ihmisten ilmaisunvapauteen. 
Ranskan parlamentin 13. toukokuuta <a href="http://www.assemblee-nationale.fr/dyn/actualites-accueil-hub/ppl-visant-a-lutter-contre-les-contenus-haineux-sur-internet-adoption-en-lecture-definitive">hyväksymä</a> laki vaatii, että sosiaalisen median alustojen on poistettava &#8221;vihapuhe&#8221; 24 tunnin ja &#8221;terroristinen sisältö&#8221; yhden tunnin kuluessa ilmiannosta. Laki ei koske vain suuryrityksiä, kuten Facebook, Google, Twitter, YouTube ja Instagram, vaan kaikki nettisivustot ovat sen piirissä, kertoo <a href="https://www.bbc.com/news/technology-52664609">BBC</a>. Mikäli yritys epäonnistuu näiden vaatimusten täyttämisessä, se voi saada sakkoa jopa 1,25 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia vuotuisesta liikevaihdostaan.
<h4>Sensuurin malli otettu Saksasta</h4>
Uudessa sensuurilaissa ranskalaiset ovat selvästikin ottaneet mallia Saksassa vuonna 2017 hyväksytystä NetzDG-nettisensuurilaista, jossa myös määrätään erittäin kovia sakkoja sosiaalisen median alustoille, mikäli ne eivät poista vihapuhetta tiukan määräajan kuluessa.
Saksan NetzDG-laki on jo johtanut yli-innokkaaseen sensurointiin. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/facebook-havinnyt-useita-oikeusjuttuja-saksassa-sensuuriin-liittyen/">kertoi</a> aiemmin, että Facebook on hävinnyt Saksassa useita sananvapausjärjestöjen nostamia oikeusjuttuja nettisensuuriin liittyen.
<h4>Yksityisistä yrityksistä tehdään ajatusrikospoliiseja</h4>
Gatestone Institute -ajatuspajan asiantuntija Judith Bergman <a href="https://www.gatestoneinstitute.org/16057/france-free-speech">arvostelee</a> nettisensuurilakeja siitä, että niiden avulla valtiot ulkoistavat sensuurin yksityisille yrityksille, jotka pakotetaan toimimaan &#8221;ajatusrikospoliiseina&#8221; valtion puolesta. Valtavien sakkojen uhka saa yritykset toimimaan varman päälle, joten ne soveltavat sensuuria liiankin tiukasti ja jopa automatisoidusti mieluummin kuin ottavat sakot.
Ranskan sensuurilakia kutsutaan Avia-laiksi valmistelutyöryhmää johtaneen Laetitia Avian mukaan.
Togolaistaustainen juristi ja kansanedustaja Avia on aiemmin <a href="https://www.reuters.com/article/us-france-accents/french-lawmaker-proposes-bill-to-outlaw-mockery-of-accents-idUSKCN1MT2BU">vaatinut</a>, että ranskan kielen paikallisten murteiden ja afrikkalaistaustaisten ranskalaisten ääntämyksen pilkkaaminen eli &#8221;glottofobia&#8221; pitäisi kieltää lailla.
<h4>Epämääräinen &#8221;vihapuheen&#8221; määritelmä</h4>
Avia-laissa &#8221;vihapuhe&#8221; on määritelty yhtä laajasti ja epämääräisesti kuin muissakin eurooppalaisissa vihapuheen vastaisissa laeissa. Judith Bergmanin mukaan lain tarkoitus on kaksijakoinen: sillä sekä toteutetaan nettisensuuri käytännössä mutta myös vaiennetaan netissä käytävää keskustelua herättämällä pelkoa sosiaalisen median käyttäjien piirissä. Esimerkiksi Ranskan oikeusministeri Nicole Belloubet on sanonut aivan suoraan, että lain tarkoitus on saada ihmiset &#8221;miettimään kahdesti&#8221;, ennen kuin kirjoittavat nettiin.
Article 19 -sananvapausjärjestön juridinen asiantuntija Gabrielle Guillemin pitää nettisensuurilakia <a href="https://www.article19.org/resources/france-avia-law-is-threat-to-online-speech/">uhkana</a> sananvapaudelle.
&#8211; Avia-laki antaa Ranskan valtiolle mahdollisuuden siirtää sensuuri netin suuryrityksille, joiden vaaditaan toimivan tuomareina sen suhteen, mikä on &#8221;selvästi laitonta&#8221; sisältöä, Guillemin kirjoittaa.
Sisällön laittomuus ei ole aina yksiselitteistä, mutta tiukka aikaraja saa todennäköisesti yritykset pelaamaan varman päälle sensuurissaan. Yritykset joutuvat myös turvautumaan automatisoituihin suodattimiin, jotka johtavat siihen, että laillistakin sisältöä poistetaan tarpeettomasti, Guillemin arvelee.
&#8211; Ranskan valtio on jättänyt huomiotta digitaalisia oikeuksia ja sananvapautta puolustavien järjestöjen esittämät huolenaiheet, ja tuloksena tulee olemaan ilmaisunvapauden hyytyminen Ranskan netissä, Gabrielle Guillemin kirjoittaa.

Ranska otti käyttöön ankaran nettisensuurilain – somen yritykset joutuvat toimimaan sensoreina jättisakon uhalla

Laetitia Avia

”Murrerasismi” rikoslakiin – Ranska kieltää puhetapaan perustuvan syrjinnän, maksimirangaistus jopa kolme vuotta linnaa

Ranska otti käyttöön ankaran nettisensuurilain – somen yritykset joutuvat toimimaan sensoreina jättisakon uhalla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025