Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Lähdesuoja

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

<div>
EU ryhtyy toimiin median moniarvoisuuden suojelemiseksi sananvapautta uhkaavia vitsauksia vastaan. Kaikenkarvainen painostus seis ja toimitukselliset päätökset kuuluvat sananmukaisesti toimituksille itselleen. Toisaalta vallan vahtikoirilla ei saa olla ketunhäntää kainalossa – edes yleisradiossa.
&nbsp;
</div>

<div>
Euroopan parlamentti <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230929IPR06111/medianvapaussaados-tiukemmat-saannot-toimittajien-ja-median-suojelemiseksi">hyväksyi</a> tiistaina <a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5504">eurooppalaisen mediavapaussäädöksen</a> (Emfa) äänin 448 puolesta 102 vastaan. Parlamentti haluaa ilmoituksensa mukaan velvoittaa jäsenmaat varmistamaan tiedotusvälineiden moninaisuuden sekä suojelemaan niiden riippumattomuutta valtiolliselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä sekaantumiselta.
</div>
<div>
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin. Lisäksi halutaan estää toimittajiin kohdistuva ulkoinen painostus, kuten pakottaminen paljastamaan lähteensä, salattuun sisältöön murtautuminen heidän laitteillaan tai <a href="https://www.nytimes.com/2023/04/02/us/politics/nso-contract-us-spy.html">vakoiluohjelmien</a> kohdistaminen heitä vastaan.
Turvaverkko medialle
</div>
<div>
Meppien kannan mukaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan sallittaisiin vain tapauskohtaisesti viimeisenä keinona ja riippumattoman oikeusviranomaisen määräyksestä, kun tutkitaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa
</div>
<div>
&#8211; Olen itse elänyt kommunismin vallan alla. Se oli täysin kontrolloimaton mahti, jolle ei voinut panna vastaan. Näin ei saa päästä käymään missään EU:n jäsenmaassa, <a href="https://www.dn.se/varlden/land-efter-land-i-europa-begransar-pressfriheten-nu-agerar-eu/">sanoo</a> EU:n oikeusasioista vastaava komissaari Vera Jourova Dagens Nyheterissä.
</div>
<div>
&#8211; Joissain Euroopan maissa toimittajien on yhä vaikeampi toimia vallan vahtikoirina yhtäältä suorien poliittisten hyökkäysten ja toisaalta kasvavan itsesensuurin takia. Jotta media voi säilyttää tärkeän roolinsa demokratiassa, meidän on luotava tiedotusvälineitä varten eräänlainen eurooppalainen turvaverkko.
</div>
<div>
Politikointi pois yleisradiosta
</div>
<div>
Julkisesti rahoitetun median eli kansallisten yleisradiolaitosten osalta Emfa edellyttää vastaavaa läpinäkyvyyttä kuin markkinaehtoiselta medialta. Dagens Nyheterin mukaan erityisen korkea riski yleisradioiden kautta tapahtuvalle määrätietoiselle poliittiselle vaikuttamiselle on Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa, Italiassa ja Espanjassa.
</div>
<div>
&#8211; Mikään julkisen palvelun media ei voi olla puolueiden propagandakone, painottaa komissaari Jourova.
</div>
<div>
Parlamentin vahvistettua kantansa neuvottelut lain lopullisesta muodosta voidaan nyt aloittaa neuvoston kanssa. <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/21/european-media-freedom-act-council-secures-mandate-for-negotiations/" target="_blank" rel="noopener">Neuvosto hyväksyi kantansa kesäkuussa 2023</a>.
</div>
<div>

</div>

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Kansanedustaja Riikka Purran Twitter-tili on tänään täyttynyt kiukkuisista ja jopa alatyylisistä kommenteista, joissa väitetään, että Purran tiedot olisivat mielikuvituksen tuotetta. Vaikka Purran Ylellä esittämät tiedot pitävät paikkansa, yksikään somekirjoittaja ei ole tänään vaivautunut myöntämään olleensa itse väärässä tai pahoittelemaan omia virheellisiä kirjoituksiaan.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on joutunut täysin aiheetta hurjan ryöpytyksen, dissauksen ja häirinnän kohteeksi sosiaalisen median alustoilla. Syynä on Purran kommentti eilisessä A-talk-ohjelmassa.
A-talkissa keskusteltiin eilen siitä, miten yhteiskunta pidetään käynnissä koronaviruksen koetellessa Suomea. Suorassa lähetyksessä Purra esitti lähdetietojensa perusteella huolensa siitä, että tällä hetkellä Suomen <a href="https://stage.sudev.fi/purra-kehottaa-viranomaisia-viestimaan-avoimemmin-koronatilanteesta-ymmarran-etta-on-tarve-valttaa-paniikin-luomista-mutta-kylla-demokraattisessa-valtiossa-kansalaiset-kestavat-kuulla-tosi/">sairaaloissa on ollut pulaa</a> sairaanhoitovälineistä ja suojatarvikkeista.
Tieto oli saatu useista sairaaloista
Purra esitti lähdetietoihinsa perustuen, että tällä hetkellä sairaaloissa joudutaan tarkasti miettimään, millaisia apuvälineitä, kuten maskeja käytetään missäkin vaiheissa.
&#8211; Olen myös kuullut, että joissain tilanteissa on jopa jouduttu pesemään kertakäyttöisiä välineitä, Purra sanoi.
A-talkin juontaja kysyi, mistä Purra oli saanut tietää kertakäyttöisien sairaalavälineiden pesemisestä. Purra ei paljastanut lähdettään, vaan hän viittasi terveydenhuollon ammattihenkilöiltä saamiinsa tietoihin, joita on tihkunut useista sairaaloista.
Kansalaiset kertovat tietoja kansanedustajalle
Purra on usein todennut, että hän pitää jatkuvasti yhteyttä kansalaisiin, paljolti sähköisten kanavien kautta mutta myös kasvotusten, joten kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että myös työympäristöstä ja välineresursseista huolestuneet terveydenhuoltoalan ammattihenkilöt ovat kertoneet tilanteesta kansanedustajalle.
Tästä huolimatta Purran Twitter-tili on tänään täyttynyt kiukkuisista,jopa alatyylisistä kommenteista, joissa muun muassa väitetään, että Purran tiedot olisivat mielikuvituksen tuotetta.
&#8211; Kuulostaa keksityltä. Mutta valitettavasti, vaikka todennetaan puheen olevan valetta, juttu kiertää jo totena, eräs kirjoittaja väittää.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Olli Kohonen julistaa Purran halventavan kommentillaan hoitohenkilökuntaa.
Kirjoittajanimimerkki kanadalaistoimittaja väittää Purran levittävän valheellista tietoa. Monet kommentit ovat myös alatyylisiä, jopa loukkaavia kuten erään kirjoittajan rottalausunnot.
Useat kirjoittajat ovat lähteneet käymään kovilla ylikierroksilla, kuten voi havaita uusisuomi.fi -blogialustalla julkaistusta <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/suburbian/kreml-levittaa-disinformaatiota-koronasta-purran-avulla/">kirjoituksesta</a>, jossa väitetään Purran olevan ”Kremlin agendaa tukeva huhujen levittäjä”.
Apu-lehti paljasti kertakäyttövälineiden pesemisen
Mikäli laukalle lähteneet somekirjoittajat olisivat etukäteen viitsineet käyttää muutaman minuutin omien ennakkokäsitystensä tarkistamiseen, olisivat he huomanneet, että Purran A-talkissa esittämä lausunto kertakäyttövälineiden pesemisestä sairaaloissa pitää paikkansa.
Esimerkiksi Apu-lehden tuoreessa jutussa lehti kirjoittaa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin  sisäisessä viestinvaihdossa on jo kehotettu säästämään koronaviruksen hoidossa tarvittavia suojavälineitä ja <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/apu-selvitti-hus-kehotti-saastamaan-kertakayttoisia-suojatarvikkeita">pesemään kertakäyttöisiä suojia</a>. Jutussa myös paljastetaan, että suojavälineitä on kadonnut sairaaloissa ja että henkilökuntaa kehotetaan säästämään kertakäyttöisiä suojatarvikkeita ja käsidesipumppupulloja.
Karjalainen-lehti puolestaan kirjoittaa aiheeseen liittyen, että <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/245650">hengityssuojaimet</a> ovat loppumassa, koska Suomessa ei valmisteta sairaalakäyttöön sopivia hengityssuojaimia, ainakaan merkittäviä määriä eikä valtio ole ryhtynyt edistämään tuotantoa.
Lähteitä ei ole tapana paljastaa
Siinä, että Purra ei halunnut tv-lähetyksessä paljastaa omia sairaalalähteitään, ei ole mitään kummallista. Luottamuksellisen tiedon saamisen edellytyksenä yleensä muutenkin on lähdesuoja, koska tiedon vuotaja haluaa pysyä nimettömänä. Mediassa nimettömiin lähteisiin perustuvien juttujen julkaiseminen on arkipäivää. Vaikka tiedon lähdettä ei mediassa paljasteta, se ei tarkoita sitä, että tieto ei olisi totta.
Purraan sosiaalisessa mediassa kohdistunut hyökkäys ja nimittely on ollut puhdasta disinformaation levittämistä ja solvaamista, joskin se on vähitellen loppunut perjantain kääntyessä iltaan.
Sosiaalisen median ilmapiiristä ja keskustelukulttuurista kertoo paljon se, ettei yksikään vihaviestejä lähettänyt kirjoittaja ole vaivautunut myöntämään olleensa itse väärässä tai pahoittelemaan omia virheellisiä kirjoituksiaan.

Riikka Purra kertoi totuuden: Sairaaloissa kehotetaan jo säästämään koronan hoidossa tarvittavia välineitä ja pesemään kertakäyttösuojia –  joutui massiivisen somehäirinnän kohteeksi

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehty kotietsintä oli laillinen ja myös takavarikot pysyvät voimassa, <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005584040.html">Helsingin Sanomat</a> uutisoi. Kotietsintä liittyi HS:n laajaan artikkeliin puolustusvoimien viestikoekeskuksesta joulukuussa.

Kotietsintä herätti heti sen tapahduttua vilkkaan keskustelun toimittajan lähdesuojasta. Myös <a href="https://stage.sudev.fi/lain-takaama-lahdesuoja-vaaraantunut-helsingin-sanomat-nayta-tietavan-mita-lahdesuoja-tarkoittaa/">Suomen Uutiset</a> käsitteli uutista tuoreeltaan. Poikkeuksellinen kotietsintä ei käynnistynyt poliisin aloitteesta, vaan Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen yrityksestä tuhota tietokoneensa kovalevy vasaralla kotinsa kellarissa.
Halminen itse soitti palokunnan paikalle, koska hänen tietokoneestaan nousi savua. Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paikalle saapui yleisen käytännön mukaisesti myös poliisipartio, joka ilmoitti asiasta ja palopaikalla saamistaan tiedoista eteenpäin ja tämä tieto saatettiin myös Keskusrikospoliisille.
Halminen on toinen viestikoekeskusta käsitelleen artikkelin kirjoittajista.
Käräjäoikeuden tuoreen päätöksen mukaan kotietsintä täytti pakkokeinolain edellytykset. ”Etsintä- ja takavarikointitoimenpiteet oli suoritettu lainmukaisella, kohdehenkilön oikeusturvan huomioon ottavalla tavalla”, Helsingin Sanomat siteeraa käräjäoikeuden tiedotetta.
Esitutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki HS:n artikkelista tutkintapyynnön. Sen jälkeen keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan epäillyistä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja virkasalaisuuden rikkomisesta.
Helsingin Sanomien mukaan Halminen vaati, että kotietsintä todetaan laittomaksi ja että takavarikot puretaan.
”Lähdemme siitä, että kotietsintää ja siihen liittyneitä takavarikkoja ei olisi pitänyt tehdä lainkaan”, Halmisen asianajaja Kai Kotiranta sanoi oikeudessa helmikuun puolivälissä.
<h4>Lähdesuoja turvattiin alusta alkaen</h4>
Käräjäoikeuden mukaan etsinnässä oli pidetty huolta siitä, että toimittajalla on oikeus suojata tietolähdettään. ”Halmisen tapauksessa lähdesuojaa ole rikottu eikä tähänastisten tietojen valossa pyritäkään rikkomaan. Erityiseen kotietsintään osallistui etsintävaltuutettu, joka kontrolloi, ettei poliisin haltuun ja esitutkinnassa käytettäväksi tule lähdesuojan alaista aineistoa”, käräjäoikeus toteaa Helsingin Sanomien mukaan.
Oikeus huomautti myös, että tutkinnanjohtaja oli etsintäpäätöksessään antanut määräyksen, ettei lähdesuojaa saa rikkoa. Käräjäoikeuden ratkaisussa todetaan, että etsinnällä voi löytyä tutkinnan kannalta merkittävää materiaalia, joka ei ole lähdesuojan alaista.
Kuten Suomen Uutiset kirjoitti jo joulukuussa, oli kotietsinnässä paikalla asianajaja Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämänä etsintävaltuutettuna, ja aineistoa takavarikoitiin esitutkinnan turvaamiseksi.
<h4>Kiistelty aineisto on edelleen sinetöitynä</h4>
Aineisto suljettiin sinettipusseihin, eikä poliisi ole tarkastellut sitä. Sinetöity aineisto sisältää Halmisen mukaan lähdesuojan alaista tietoa, mutta ne eivät koske tiedustelujuttua.
Asian käsittely jatkuu varsin todennäköisesti hovioikeudessa. Halminen ja Kotiranta ovat Helsingin Sanomien mukaan jo ilmoittaneet tyytymättömyytensä tuomioon.
&#8211; Kyse on toimittajan lähdesuojaan kuuluvasta asiasta ja siihen pätee eri pelisäännöt kuin normaalisti. Nähdäkseni tämä on tutkinnanjohtajalta unohtunut, Kotiranta sanoi Helsingin Sanomien mukaan.
Asianajajalta taas on unohtunut, että aineisto on yhä sinetöitynä, eikä poliisi ole päässyt käyttämään sitä hyväksi esitutkinnassa.
Tutkinnanjohtaja Markku Ranta-aho Keskusrikospoliisista kuitenkin kertoi HS:lle, että Keskusrikospoliisi aikoo jättää käräjäoikeudelle lähipäivinä hakemuksen erityisestä laite-etsinnästä. Käräjäoikeuden tehtäväksi jää siis myöhemmin ratkaista, murretaanko sinetit vai ei.
&nbsp;

Käräjäoikeus: Kotietsintä tietokonettaan tuhoavan HS-toimittajan kotiin oli laillinen, eikä lähdesuojaa rikottu

Journalistiliitto on puolustanut tiukasti Helsingin Sanomia ja toimittajien pyhänä pitämää lähdesuojaa tiedustelujuttujupakassa. Osa toimittajista kokee, että journalistien oma ammattiliitto on ennemminkin kykenemätön itsekritiikkiin kuin vankkumaton sananvapauden puolustaja.
Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja Satu Schauman ilmoitti <a href="https://www.verkkouutiset.fi/hyvasti-journalistiliitto/">omassa lehdessään</a> eronneensa Journalistiliitosta. Liiton puheenjohtaja Hanne Ahon näkemykset Helsingin Sanomien tiedustelujutusta olivat Schaumanille viimeinen pisara.
&#8211; Kun erittäin salaiseksi luokiteltua sotilastiedustelumateriaalia julkaisseet toimittajat joutuivat tekemisistään tikunnokkaan, näin saman kaavan toistuvan – jälleen kerran. Liitto puolusti omiaan. Oli huolissaan sananvapaudesta. Oli huolissaan lähdesuojasta. Piti rikostutkinnan ulottamista HS:n toimittajiin ”arveluttavana sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta”, Schauman toteaa poikkeuksellisen kriittisessä kirjoituksessa omasta ammattikunnastaan.
Schaumanin mielestä asetelma tuntui nurinkuriselta.
&#8211; Ikään kuin kansalliseen turvallisuuteen liittyvää vakavaa tietovuotorikosta tutkiva poliisi olisikin se konna ja tietokoneensa kovalevyä hakannut toimittaja sankari, joka suojeli lähdettään – siis ketä?
Toisin kuin Journalistiliiton puheenjohtaja Aho väittää, Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005492284.html">tiedustelujutun</a> yhteydessä julkaistu korkeimman suojaustason materiaali ei ollut yhteiskunnallisesti merkittävää.
&#8211; Se ei paljastanut mitään laittomuuksia eikä yhteiskunnallista epäkohtaa, mikä olisi oikeuttanut julkistamisen. Päinvastoin siitä saattoi ja saattaa koitua vahinkoa kansalliselle turvallisuudelle, minkä yksityiskohtia toimittajien voi olla vaikea arvioida, Schauman kirjoittaa.
Schaumanin on vuosien saatossa havainnut, että Journalistiliiton ja sen ammattilehti Journalistin ylevillä julistuksilla ei ole juuri tekemistä todellisuuden kanssa. Ne ovat asettuneet julkisuuteen nousseissa kiistoissa Schaumanin mielestä varsin kritiikittömästi toimittajien puolelle.
”Journalisti vaalii laadukasta journalismia, sananvapautta ja alan parhaita perinteitä. Journalisti tarkastelee kriittisesti media-alaa ja sen ilmiöitä”, lupaa Journalisti avausaukeamallaan.
&#8211; Oli sitten kyseessä Sipilä-uutisointi tai sen väitetty vaikutus Suomen ”putoamiseen” kolmoseksi lehdistönvapausindeksissä, mikä on indeksin pisteitä lähemmin tarkastellen vähintäänkin kyseenalaista, Schauman kirjoittaa.
Schaumanin mukaan syyttävä sormi osoittaa yleensä aina muualle kuin toimittajiin.
&#8211; Toimittajat vahtivat tarkkaan poliitikkojen ja muiden vallankäyttäjien työreissuja ja näiden vastaanottamia etuja eri tahoilta. Vähemmän on harjoitettu itsekriittisyyttä toimittajien ”voitelusta”: ilmaisista lounaista, matkoista ja monista muista.
&nbsp;

”Hyvästi, Journalistiliitto” – kaikki toimittajat eivät liity Helsingin Sanomia puolustavaan kuoroon

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on toistuvasti vedonnut lähdesuojaan puolustellessaan salaisia tietoja sisältäneen, sotilastiedustelua koskevan jutun julkaisemista lauantaina. Lähdesuojaa ei kuitenkaan voi soveltaa nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Poliisi teki sunnuntaina kotietsinnän kohujutun toisen kirjoittajan, Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmisen kotiin.
&#8211; Poliisi käyttäytyi asiallisesti, joskin heillä ei tuntunut olevan kokemusta lähdesuojasta, Halminen <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005494078.html">sanoo HS:ssa</a>.
&#8211; Toimittajaan kohdistuva kotietsintä, vieläpä tällaisessa mittaluokassa, on täysin poikkeuksellinen Suomessa, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi samassa jutussa.
&#8211; Pidän tapahtunutta lehdistön toimintaedellytysten ja lähdesuojan kannalta hyvin huolestuttavana, Niemi sanoo.
Aiemmin Niemi totesi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005493110.html">HS</a>:ssa, että salattuja tietoja käytettiin lähteenä laillisesti. Jutusta saa vaikutelman, että päätoimittajan mielestä riittää, että tiedonhankinnassa ei syyllistytty esimerkiksi tietomurtoihin. Niemi ei lainkaan käsittele sitä, oliko lehti syyllistynyt turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
<h4>Aineisto sinetöitiin, tuomioistuin päättää jatkosta</h4>
<a href="http://www.poliisi.fi/keskusrikospoliisi/tiedotteet/1/0/krp_teki_erityisen_kotietsinnan_toimittajan_asuntoon_mahdollisen_todistusaineiston_turvaamiseksi_66518">Poliisin tiedotteen</a> mukaan poikkeuksellinen kotietsintä ei käynnistynyt poliisin aloitteesta, vaan Halmisen yrityksestä tuhota tietokoneensa kovalevy vasaralla kotinsa kellarissa. Vasarointi sai ilmeisesti aikaan koneen akun syttymisen, jonka takia Halminen hälytti paikalle palokunnan.
Asia tuli poliisin tietoon, kun pelastuslaitos sai hälytyksen kellaripalotehtävälle. Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paikalle saapui yleisen käytännön mukaisesti myös poliisipartio, joka ilmoitti asiasta ja palopaikalla saamistaan tiedoista eteenpäin ja tämä tieto saatettiin myös Keskusrikospoliisille.
Tuossa vaiheessa asuintalon kellarissa palanut tietokone määrättiin takavarikoitavaksi. Tämän jälkeen asuntoon ja kellaritiloihin määrättiin erityinen kotietsintä.
Poliisin tiedotteesta käy ilmi, että eri osapuolien oikeuksista on huolehdittu, eikä Halmisen väitteelle poliisin kokemattomuudesta lähdesuojan suhteen ole katetta.
Poliisin mukaan erityisen kotietsinnän aikana paikalla oli Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämänä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna ja paikalta takavarikoitiin aineistoa esitutkinnan turvaamiseksi. Aineisto on toistaiseksi suljettu sinettipusseihin, eikä poliisi ole tarkastellut sitä.
Kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on suoritettu. Jos etsintävaltuutettu puolestaan vastustaa takavarikointia, tällainen aineisto sinetöidään ja tutkinnanjohtaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eilisessä erityisessä kotietsinässä tutkinnanjohtaja oli myös itse läsnä ja määräsi takavarikoidun aineiston jo lähtökohtaisesti sinetöitäväksi, tiedotteessa kerrotaan.
<h4>Mitä lähdesuojalla tarkoitetaan?</h4>
Lähdesuoja ei tarkoita sitä, ettei poliisi voisi suorittaa esitutkintaa lakien mukaan ja valtuuksiensa puitteissa myös toimittaa kotietsinnän. Lähdesuoja ei myöskään tarkoita sitä, että tiedotusväline voisi siihen vedoten päästä esimerkiksi kunnianloukkaussyytteestä kuin koira veräjästä.
Lähdesuoja tarkoittaa ainoastaan sitä, että lehden toimittajan ei tiettyjen ehtojen täyttyessä tarvitse tuomioistuimessa todistajan roolissa paljastaa lähdettään. Todistaminen on pääsääntöisesti velvollisuus, josta ei voi kieltäytyä.
Emeritusprofessori <a href="http://kemppinen.blogspot.fi/2017/12/oikeus-olla-tietamatta.html">Jukka Kemppinen</a> kommentoi tänään blogillaan tätä Helsingin Sanomien tapausta.
Lähdesuoja on Kemppisen mukaan murrettavissa muun muassa silloin, jos kysymyksessä on maan turvallisuuden vaarantava rikos.
&#8211; Poliisin eilen tekemää kotietsintää on pidetty aivan poikkeuksellisena. Entä jos vuotaneet salaisuudet ovat aivan poikkeuksellisia, Kemppinen kysyy.
&#8211; Maanpetosrikosten rangaistusasteikko on korkea. Julkisen Sanan neuvoston entinen puheenjohtaja viittasi siihen, ettei salaisia tietoja ole käytetty. Rikoslaki kuitenkin kieltää myös sellaisten tietojen hankkimisen.
Jo <a href="http://kemppinen.blogspot.fi/2009/11/lahdesuoja.html">vuonna 2009</a> Kemppinen kirjoitti blogillaan median taipumuksesta liioitella lähdesuojaa yli sen, mitä laki siitä sanoo.
Lähdesuoja ei koske tietoa, joka on annettu vastoin sellaista salassapitovelvollisuutta, jonka rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus, Kemppinen muistuttaa. Jos esimerkiksi verovalmistelija tai sosiaalityöntekijä on kertonut lehdelle yksityistä koskevan tiedon, lähde on paljastettava.
&#8211; Puhe lähdesuojasta virkamiesten sananvapauden turvana on epämääräistä. Salassa pidettävät asiat, esimerkiksi useimmat henkilöverotusta koskevat tiedot, ovat salaisia, eivätkä ne lehtiin vuotaneina siis kuulu lähdesuojan piiriin, Kemppinen kirjoittaa.
&#8211; Lehdet eivät halua korostaa tätä näkökohtaa. Jos siis poliisi vuotaa tietoja esitutkinnan aikana, lähdesuojaa ei ole, koska esitutkinnassa kerrottu on pidettävä salassa niin kauan kuin menettely kestää.
Päätoimittaja Kaius Niemi muiden toimittajien tavoin suhtautuu lähdesuojaan sananvapauden kaltaisena pyhänä arvona. Kemppisen suhde lähdesuojaan on raadollisempi.
&#8211; Lähdesuoja ei ole erikoisen ylevä oikeus. Ilmiantojärjestelmä on ollut kautta aikojen hirmuvallan vankka tuki.”Oikeutta” saada tietoja toisten asioista ei ole olemassa eikä sitä voi johtaa demokratiasta eikä perusoikeuksista.
&nbsp;

Lähdesuoja

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Riikka Purra kertoi totuuden: Sairaaloissa kehotetaan jo säästämään koronan hoidossa tarvittavia välineitä ja pesemään kertakäyttösuojia – joutui massiivisen somehäirinnän kohteeksi

Käräjäoikeus: Kotietsintä tietokonettaan tuhoavan HS-toimittajan kotiin oli laillinen, eikä lähdesuojaa rikottu

”Hyvästi, Journalistiliitto” – kaikki toimittajat eivät liity Helsingin Sanomia puolustavaan kuoroon

Lain takaama lähdesuoja ei vaaraantunut – Helsingin Sanomat ei näytä tietävän, mitä lähdesuoja tarkoittaa

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025