Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

läheisyysperiaate

Hoitoalalla työskentelevä nuori poliittinen vaikuttaja Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.

Perussuomalaisen Nuorison hallituksen jäsen Nanna Väätäinen on ehdokkaana kesäkuun europarlamenttivaaleissa.
– Lähdin eurovaaleihin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Euroopan parlamenttiin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua ja vastustavat turhaa sääntelyä, Väätäinen kertoo.
Kuopiossa asuva Väätäinen toimii myös Savo-Karjalan Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtajana. Hänen poliittista toimintaansa ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus.
– Pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota, Väätäinen sanoo.
Läheisyysperiaate tärkeää
Väätäinen korostaa, että EU:n läheisyysperiaatetta on vaalittava. Läheisyysperiaatteen mukaan toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– EU ei noudata omaa läheisyysperiaatettaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU-sääntelyn tulisi koskea vain asioita, joista ei voida säätää jäsenvaltioiden tasolla. EU-tason sääntelyä tulisi keventää ja jäsenvaltioiden päätäntävaltaa omista asioista lisätä, Väätäinen vaatii.
Suomen asema EU:ssa on Väätäisen mukaan liian heikko.
– Suomi on ollut viime vuosikymmeninä kiltti ja tottelevainen nettomaksaja ilman hampaita. Jatkossa Suomen tulisi olla EU:ssa rohkea toimija ja uskaltaa tarvittaessa käyttää omaa veto-oikeuttaan, jos EU:ssa ollaan päättämässä jostakin Suomelle haitallisesta.
Suomi on verrattain pieni EU-maa, ja Väätäisen mielestä yksittäisellä europarlamentaarikolla on melko vähän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
– Nyt etenkin, kun Suomi on Naton jäsen, tulee meidän uskaltaa olla EU:ssa rohkeita ja Suomelle tärkeissä asioissa periksiantamattomia. Pienenä maana Suomen tulee pitää tiukasti kiinni yksimielisyysperiaatteesta tärkeiden kysymysten osalta, hän katsoo.
Itsenäiset metsäpäätökset
EU:n yhteinen maa- ja metsätalouspolitiikka kaipaa Väätäisestä korjaustoimia. Hän muistuttaa, että Suomi on EU:n metsäisin maa ja Suomen tulee saada päättää omista metsistään.
– Maa- ja metsätalous on elinkeinon lisäksi myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Suomalaiset metsät ja maatalouden tuntee parhaiten suomalainen maanviljelijä tai metsänomistaja &#8211; ei saksalainen pukuherra Brysselissä, Väätäinen painottaa.
Hänestä myös maataloustuista ja niiden alueellisesta tasa-arvoisuudesta on pidettävä huolta.
– EU:ssa puhututtanut ennallistamisasetus ei saa mennä sellaisenaan läpi. Onneksemme Suomi nykyisellään vastustaa sitä liian korkeiden kustannusten vuoksi.
Siirtolaisongelma kuriin
Europarlamentaarikkona Väätäinen haluaisi osallistua EU:n siirtolaisuusongelman korjaamiseen.
– Lähtisin ajamaan niin sanotun Ruanda-mallin käyttöönottoa, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin jossakin EU:n ulkopuolisessa maassa ja turvapaikan saatuaan henkilö saisi jäädä tähän turvalliseen maahan.
– Mielestäni massiivinen siirtolaisuus turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäen on uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle, Väätäinen toteaa.
Koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen osalta hän pitää tärkeänä turvallisuus- ja raja-asioita.
– Tarvittaessa meillä pitää olla mahdollisuus käännyttää ihmisiä itärajalla, jos sitä käytetään keinona meitä vastaan, Väätäinen katsoo.
EU:sta kauppaunioni
Nanna Väätäinen haluaisi, että EU kehittyisi ennen kaikkea kauppaunioniksi, jossa ylikansallinen valta on mahdollisimman pientä ja joka pitää kiinni omista periaatteistaan.
– Haluaisin EU:n olevan tulevaisuudessa mahdollisimman omavarainen ja riippumaton Kiinasta ja muista EU:n ulkopuolisista valtioista. Haluaisin tulevaisuudessa myös nähdä Euroopan ilman laitonta siirtolaisuutta ja sen tuomia haasteita, Väätäinen toivoo.
Opiskelijan kannalta EU on Väätäisen mielestä hyvä asia, sillä muun muassa Erasmus+-ohjelmalla tuetaan nuoria opiskelumahdollisuuksien ja kansainvälisten vaihtojen osalta.
– Muitakin ohjelmia on olemassa, mutta Erasmus+ lienee suurin. EU-kansalaisella on oikeus opiskella muun EU-maan yliopistossa samoin ehdoin kuin maan omilla kansalaisilla. EU on siis opiskelijan kannalta hyödyllinen, Väätäinen toteaa.
Ensihoidon ammattilainen
Väätäinen on 20-vuotias, ja koulutukseltaan hän on lähihoitaja sekä perustason ensihoitaja.
Luonteeltaan Väätäinen on puhelias, sosiaalinen ja yhteistyökykyinen. Hän tulee perheestä, johon kuuluu äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Väätäinen asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa.
– Tulen pääasiallisesti kaikkien kanssa toimeen. Olen utelias ja monista asioista kiinnostunut. Olen hieman jääräpäinen, kun kyse on itselle tärkeästä asiasta. Perheeni ja avopuolisoni ovat tärkeimpiä tukijoitani, hän kertoo.
Väätäinen on yhteiskunnallisesti valveutunut ja valmis ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
– Minusta saisitte aktiivisen ja kiinnostuneen mepin, joka seisoo omien arvojensa takana ja tekee päätöksiä tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille eduksi, Väätäinen lupaa.
Mahdollisuus vaikuttaa
Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995. Väätäinen kannustaa nuoria lähtemään vaaliuurnille kesän EU-vaaleissa.
– Me nuoret emme ole saaneet vaikuttaa siihen, liittyykö Suomi EU:hun vai ei. Nyt meillä kuitenkin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen on tulevaisuuden EU, Väätäinen sanoo.
Euroopan unioni on muutoksen edessä, kun osa päättäjistä on ajamassa EU:ta kohti liittovaltiota ja osa vastustaa tätä kehitystä.
Väätäisen mielestä kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää nimenomaan perussuomalaista ehdokasta, jos haluaa, että Suomi on jatkossakin itsenäinen kansallisvaltio, joka saa päättää omista asioistaan.
– Perussuomalaista äänestämällä tiedät varmaksi, että äänestät sen puolesta, että Euroopan parlamenttiin saadaan edustajia, jotka ajavat siellä aina Suomen ja suomalaisten etua, Väätäinen perustelee.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: ”Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”

Tänään eduskunnassa käsiteltiin opposition välikysymystä EU:n ennallistamisasetuksesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vertasi EU:n neuvottelutaktiikkaa Venäjään.

&#8211; Viron pääministeri Kaja Kallas on kuvaillut hyvin Venäjän neuvottelutaktiikkaa ja miksi sille ei pidä koskaan tehdä mitään myönnytyksiä. EU toimii juuri kuin Venäjä. EU vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu. Kun kaikkein typerimmistäkin esityksistä tehdään aina kompromissi, EU saa kuitenkin jotain, mitä sillä ei ennen ollut ja johon sillä ei ole oikeutta, Ranne kommetoi.
Lulu Ranne vain pitää komissiota vielä kasakkaakin ahneempana.
&#8211; Hallituksellemme tuntuu olevan elimellisesti mahdotonta sanoa millekään ei. Kuviteltua poliittista pääomaa ei yritetäkään käyttää yhdessäkään kysymyksessä, koska silloin paljastuisi, ettei sitä pääomaa ole.
<h4>Haluaako vihervasemmisto edes puolustaa Suomen etua?</h4>
Ranteen mukaan tässä välikysymyksessä ei ole kyse toissijaisuushuomautuksesta. EU ei huomautuksista piittaa, vaikka koko EU myytiin meille läheisyysperiaatteella.
&#8211; Kysymys on siitä, onko vihervasemmistolla edes halua saati kykyä ymmärtää ja puolustaa Suomen etuja? Asiaa ei auta, että hallituspuolueilla on EU:ssa oma viides kolonna.
Ranne luettelee pitkän listan asioista, joissa Suomen etuja ei ole joko riittävästi ajettu tai niistä on tahallisesti luovuttu: elpymisväline, suo- ja turvepolitiikka sekä uusiutuvan energian direktiivi, CAP-ohjelma, LULUCF, rahoituksen taksonomia, metsäkatoasetus ja nyt tämä ennallistamisasetus.
&#8211; Viimeksi eilen Suomi kävi EU-neuvotteluissa kuittaamassa itselleen vuodeksi 2030 korkeimman 50 % vähennystavoitteen liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä sekä jätehuollossa.
<h4>Eduskunta vedettiin kölin alta</h4>
Ranne pitää erityisen vahingollisena, miten eduskunta vedettiin kölin alta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen määrittelyssä ja ilmastolain käsittelyssä. Eduskunta ei koskaan päässyt edes keskustelemaan saati sitten päättämään siitä, mikä on Suomen itsensä mielestä sen oikeudenmukainen osuus globaalista hiilibudjetista.
&#8211; Kyseessä on yksin Suomelle satojen miljardien arvoinen budjetti, josta eduskunnalta ei edes kysytty.
Ranne uskoo kaikkien varmaan haluavan hyvää. Keskustalla ja vihervasemmistolla vain tuntuu olevan hallussaan jokin pyhä tieto ja tavoite, joka oikeuttaa mitkä tahansa keinot oheisvahingoista piittaamatta.

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää EU-komission antamaa ennallistamisasetusta järjettömänä. Tavion mielestä EU on viemässä Suomelta viimeisetkin itsemääräämisoikeuden rippeet.

Ennallistamisasetuksella Euroopan komissio pyrkii siihen, että metsissä, soilla, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä tehdään uusia luonnonsuojelutoimia ja että talouskäyttöön otettuja alueita palautetaan luonnontilaan.
Ville Tavio katsoo, että asetuksesta koituisi kohtuuttomia kustannuksia maa- ja metsätaloussektorille.
– Vuosikustannukset Suomelle olisivat arviolta lähes 930 miljoonaa euroa eli melkein EU:n suurimmat, vaikka Suomi on jo unionin metsäisin maa, Tavio kertoo.
Kansallinen päätösvalta vaarassa
Esimerkiksi vaatimus turvepeltojen ennallistamisesta ja vesittämisestä luonnontilaan on vahingollinen. Asetusehdotuksessa ei ole mainittu taloudellisesti kannattavia ja Suomen olosuhteisiin sopivia vaihtoehtoisia tuotantomuotoja.
– Suomessa on laaja luontodiversiteetti, kestävät luontoarvot ja laadukasta metsänhoitoa, joten unioni puuttuu asiaan Suomen osalta tarpeettomasti. Esitys on jälleen yksi osoitus komission astumisesta kansallisen päätäntävallan tontille, Tavio moittii.
Ajaako hallitus Suomen etua?
Ruotsin valtiopäivät on päättänyt vastustaa komission ehdotusta, koska Ruotsissa asetuksen katsotaan rikkovan päätöksenteon läheisyysperiaatetta. Tavion mielestä Suomellakin pitää olla yhtä tiukka kanta.
– Me suomalaiset osaamme itse hoitaa metsämme ilman EU:n määräyksiä ja raporttibyrokratiaa. Emme voi sallia, että Brysselissä keksittyjen luonnonsuojelutavoitteiden takia vaarannetaan meidän maa- ja metsätaloutemme, Tavio sanoo.
&nbsp;

Suomen tulee vastustaa EU:n ennallistamisasetusta – ”Osaamme itse hoitaa metsämme”

Euroopan komissio vastasi europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (PS/ID-ryhmä) kirjalliseen kysymykseen teräshaulien käytön vaikutuksesta sahattavan puutavaran hylkäämiseen puunjalostusteollisuudessa, komission tuoreen lyijykieltoasetuksen korvatessa tulevaisuudessa lyijyhaulit suurelta osin teräshauleilla.

Teuvo Hakkaraisen huolena on, että puun sisällä lymyävä teräshauli jää isojen sahojen tunnistuslaitteisiin ja haulitukki hylätään polttolaitokselle, lisäten paitsi teollisuuden kustannuksia myös puuston haaskuuta ja lisähakkuutarvetta.
&#8211; Jo tukkipinon tunnistelapun kiinnittäminen niitillä aiheuttaa tukin hylkäämisen ja suuruusluokaltaan niitti vastaa yksittäistä haulia. On selvää, että teräshaulien yleistyessä puun sisällä olevia hauleja alkaa löytyä kaikista metsiköistä, joiden läheisyydessä metsästetään haulikolla, Hakkarainen toteaa.
Komission vastaukset ohittivat Suomen erityispiirteet
Komission mielestä teräshauleista ei ole haittaa, koska Tanskassakaan niistä ei ole haittaa ja Metsähallituksen päätös sallia teräshaulit maillaan on osoitus ongelman poistumisesta Suomessa.
&#8211; Tanskassa ei ole juuri metsääkään, havumetsää ei lainkaan. Tammet ja pyökit sahataan pikkusahoilla, joissa ei edes ole teriä suojaavia metallinpaljastimia, Hakkarainen puuskahtaa.
Hakkaraisen mielestä Metsähallitus teki päätöksensä pakon edessä, koska lyijyhaulien kielto eteni EU:ssa.
&#8211; Komission kehäpäätelmää voi verrata mafian toimintaan: koska käräjätuomari ja poliisipäällikkökin alistuivat kummisedän uhkauksiin, niin myös kenttäpoliisin ja muiden kansalaisten on alistuttava ilman vastarintaa.
Hämmentävä selitys läheisyysperiaatteen rikkomiseen
Syytä siihen, miksei asiaa voitu jättää jäsenvaltioiden ratkaistavaksi EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti, komissio selittää vesilintujen yhtäläisellä suojelemisella ja Afrikan maiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, Hakkarainen kertaa saamaansa hämmentävää vastausta.
&#8211; Miten jäniksen ampuminen rämemännikössä tai lyijyhaulien hallussapitokielto suuressa osassa Suomea onkin yhtäkkiä afrikkalaisten eikä paikallisen riistanhoitopiirin tai metsänomistajan asia? europarlamentaarikko kummastelee.
Komissio vieraantunut käytännön elämästä
Komission vastauksessa on Hakkaraisen mukaan täysin käytännön elämästä vieraantunutta ajattelua. Komissio toteaa, että teräshauli ei ole ainoa lyijyä korvaava haulityyppi vaan antaa ymmärtää, että ongelmien kohdalla teräs voidaan vaihtaa wolframiin.
&#8211; Voiko olla typerämpää ajatusta? Ongelmahan on tulossa vuosikymmenien kuluttua ja silloin terähaulipuuta on jokaisessa metsikössä. Silloin on myöhäistä vaihtaa haulityyppiä, Hakkarainen puuskahtaa.
&#8211; Toisaalta jos haulityypin vaihtoa vaadittaisiin jo nyt, niin metsästys loppuisi monin paikoin. Se lienee komission tavoitteenakin: lopetetaan metsästys, metsäteollisuus tai molemmat. Saatetaan ainakin ryhmät toisiaan vastaan, Hakkarainen pohdiskelee.
Komissio uhkaa suomalaisten rauhallista yhteiseloa
Metsästäjät ja metsäsektori ovat eläneet toisiaan hyödyttävässä suhteessa pääosin rauhallista yhteiseloa. Moni metsästäjä on myös metsänomistaja. EU ajaa ryhmiä toisiaan vastaan verhoten toiminnan yleviin tavoitteisiin.
&#8211; Joskus joutuu miettimään, pitääkö komissio kansalaisia ja yrityksiä pilkkanaan tyhmyyttään vai ilkeyttään. Vai onko kyseessä todellakin vain pohjaton vallanhimo ja alistamisesta saatava nautinto? Hakkarainen kysyy.
&#8211; Suomalaisten on pidettävä yhtä ja siedettävä vielä jonkin aikaa. EU hajottaa itse itsensä elvytyspaketeilla, jakamalla kansaa ja tarjoamalla metsäsuomalaisille vain alistujan roolia. Tulee aika, jolloin metsäsuomalaiset saavat kunniansa ja vapautensa takaisin.
&nbsp;

Tanska nostettu metsäteollisuuden esimerkkimaaksi – Hakkarainen: EU hajottaa ja hallitsee metsäsuomalaisia teräshauleilla

läheisyysperiaate

Eurovaaliehdokas Nanna Väätäinen: ”Jäsenvaltioiden saatava päättää omista asioistaan”

Kansanedustaja Lulu Ranne pitää EU:ta kasakkaakin ahneempana: ”EU toimii juuri kuin Venäjä – vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu”

Suomen tulee vastustaa EU:n ennallistamisasetusta – ”Osaamme itse hoitaa metsämme”

Tanska nostettu metsäteollisuuden esimerkkimaaksi – Hakkarainen: EU hajottaa ja hallitsee metsäsuomalaisia teräshauleilla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025