Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

lähihoitajat

Pula hoitohenkilökunnasta ei ole yksin suomalaisen sote-sektorin ongelma. Hoitoala on kriisiytymässä Ruotsissakin ja yli puolet vanhushoivan työntekijöistä on valmis jättämään toimensa. Kyse on paljolti palkasta.

&#8211; Luvut uusimmassa <a href="https://www.kommunal.se/nyhet/personalen-lamnar-aldreomsorgen">raportissamme</a> osoittavat, että väki on saanut tarpeekseen, he eivät jaksa enää, <a href="https://www.dn.se/brandstudio/kommunal/undersokning-over-halften-av-de-anstallda-vill-lamna-aldreomsorgen/">sanoo</a> ammattiliitto Kommunalin tutkija Anders Bucht Dagens Nyheterissä.
Vanhuspalveluissa työskentelevien tyytyväisyys ammatinvalintaansa on romahtanut. Vielä yksitoista vuotta sitten työpaikan vaihtoa suunnitteli 24 prosenttia työntekijöistä ja vuonna 2021 lähtöä pohtivien osuus oli jo 54 prosenttia työvoimasta.
Yksityisellä puolella tilanne on vielä synkempi eli vanhushoivan henkilöstöstä 58 prosenttia on valmis pistämään pensselit santaan kolmen vuoden sisällä.
Kyse on palkasta
Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosentilla 10 vuodessa. Hoivapalveluita tarvitsevat ovat vanhempia ja sairaampia kuin ennen ja käytännössä ikääntyvän ihmisen on oltava monisairas päästäkseen palveluiden piiriin.
&#8211; Resurssit niukkenevat samaan aikaan, kun tarve kasvaa, Bucht toteaa.
&#8211; Jos alalla on pula henkilökunnasta, palkkojen pitäisi nousta. Naisvaltaisilla julkisilla aloilla mekanismi näyttää olevan toinen.
100 000 työntekijän lisätarve
&#8211; Henkilökunta tekee kaikkensa, jotta hoidettavat eivät huomaisi todellista tilannetta. Liiton jäsenistä 37 prosenttia vastasi kuitenkin, että henkilöstön määrä oli päivittäin tai viikoittain niin alhainen, että se muodosti riskin vanhuksille.
TV4:n uutisten <a href="https://www.tv4.se/artikel/3agQCTDAbDVMRwm03nuKM/larmet-fler-aen-haelften-inom-aeldreomsorgen-vill-laemna-sitt-jobb">mukaan</a> kunnallisen sektorin lisätyövoiman tarve vanhusten palveluyksiköihin ja kotihoitoon on väestön ikääntyessä 100 000 henkilöä.

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

Suomessa on syvä ja vakava päivystyskriisi, josta on uutisoitu laajasti. Odotusajat päivystyksissä on vuorokausia, potilaita on käytävillä ja henkilöstöstä huutava pula.

Kansanedustaja Arja Juvonen toteaa, että päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti Suomessa.
&#8211; Yksikin menetetty ihminen siksi, että hänen hoitoonpääsynsä viivästyy, on väärin. Puhumme nyt ihmisistä ja heidän oikeuksistaan saada hoitoa.
&#8211; Nyt on tehtävä toimet, jotka varmasti maksavat rahaa, mutta jotka auttavat ihmisiä, Juvonen vaatii.
Vuokratyövoima apuun
Juvosen mukaan joulunaika pahentaa tilannetta entisestään. Lukuisilla hoitajalla on joululomat sovittuna.
&#8211; Onko mahdollisesti hoitajia, jotka ovat valmiita joustamaan lomistaan, tehdä ylitöitä tai siirtyä omasta työyksiköstään päivystykseen? Palkanmaksussa ei saa nyt säästellä, vaan ylityö-, hälyytysraha- ja lomansiirtokorvaukset on oltava tuntuvia.
&#8211; Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta on otettava käyttöön, sillä siellä on reserviä todellisista osaajista, jotka ovat valmiita tulemaan töihin. Yksityissektorin palvelutuottajien mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon on ehdotonta. Yksityiset sairaalat ja lääkärikeskukset hoitavat jo nyt päivystys- , leikkaus- ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Yksityisen ja julkisen sektorin on nyt lähennyttävä toisiaan, Juvonen vaatii.
Ensihoitajakoulutus vetää hakijoita
Ensihoitajakoulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa.
&#8211; Valitettavasti paikkoja alan opintoihin on liian vähän. Kun ensihoidosta on tullut hakijoiden suosikki, on kutsuun vastattava ja moninkertaistettava opiskelijapaikkojen määrät. Ensihoitajista saamme osaavaa työvoimaa päivystyksiin. Olen tehnyt ensihoitajakoulutuksen lisäämisestä toimenpidealoitteen lokakuussa 2022, sillä kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan näin tärkeässä asiassa, Juvonen kertoo.
&#8211; Terveyskeskusten on kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikea-aikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuu nopeasti, eikä vaiva viivästy ja vakavoidu. Terveyskeskusten on toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Terveyskeskuksissa kyetään antamaan ensiapu moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse ruuhkauttaa ilta- ja yöpäivystystä.
Ikääntyneille oma hoitokaista
Juvosen mielestä ikääntyneille pitäisi avata oma kaista päivystykseen ja oma vanhustenhoidon akuutteihin ongelmiin vastaava yksikkö.
&#8211; Vanhukset hakeutuvat päivystyksiin ja tarvitsevat myös ympärivuorokautista hoivaa sairauksissa. Tähän tulisi varautua hyvinvointialueilla. Miksi meillä ei voisi olla omia vanhustensairaaloita? Juvonen kysyy.
Juvonen ei pidä vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta syynä sille, että päivystyksestä puuttuu hoitajia.
&#8211; Vanhustenhoito on oma alansa, jonka toimintaan pääsee mukaan myös matalammalla koulutuksella esimerkiksi välillisiin eli vanhustenhoivan avustaviin tehtäviin.
Palkka ja työolot kuntoon
Juvonen toivoo, ettei vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta käytetä keppihevosena sille, että päivystyksestä puuttuu osaavaa henkilöstöä. Vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilöstöä.
&#8211; Vanhustenhuollossa tarvitaan lähihoitajia ja perushoitajia, joilla on vahvaa osaamista ja ymmärrystä perushoidollisista asioista. Heillä on myös tiettyä lääkekoulutusta ja osaamista. Sairaanhoitajia ja perustason ensihoitajia ja ylemmän tason ensihoitajia (AMK) on saatava houkuteltua töihin päivystyksiin ja sairaaloiden osastoille, sillä heillä on erityisosaamista sairaanhoidollisesta hoitotyöstä ja päivystystoiminnoista.
&#8211; Opetusministeriössä tulisi myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydä vakava vuoropuhelu sairaanhoitajakoulutuksen sisällöstä ja siitä, että miten koulutuksella vastataan parhaiten työvoimapulaan. Pohjoismaihin töihin lähteneet sairaanhoitajat on houkuteltava takaisin. Rahalla, työoloilla ja asunnolla heidät houkutellaan, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on järkyttynyt Uuden lastensairaalan leikkausjonoista. Tällä hetkellä yli viisikymmentä lasta on joutunut odottamaan sydänleikkaukseen pääsyä yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan. Tilanne johtuu teho-osastojen vaikeasta henkilöstöpulasta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tehnyt itsestään ilmoituksen aluehallintovirastoon ja Valviraan koskien Uuden lastensairaalan leikkausjonoja. Helsingin Sanomien mukaan sydänleikkausta odottaa parhaillaan 117 lasta, joista 51 on odottanut yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan, 180 vuorokautta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on seurausta teho-osastojen henkilökuntapulasta, jonka seurauksena tehohoitopaikkoja ei voida pitää auki eikä leikkauksia tehdä.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sydänsairaita lapsia jää hoitamatta. Tehohoitajapula on tiedostettu jo koronakriisin alkaessa, mutta asiaa ei ole saatu vieläkään korjattua. Nyt tarvitaan akuutit ja nopeat koulutuspoliittiset toimet. Ministeriöiden on viipymättä laadittava tilanteen korjaamiseksi pelastussuunnitelma, joka otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) vaatii.
Tehohoidon kriisi ei ratkea itsestään
Koulutuspolkuja on muokattava siten, että sairaanhoitajiksi opiskeleville ja tehohoidosta kiinnostuneille järjestetään tehohoidon intensiivisiä koulutusmoduuleja. Lisäkoulutusta olisi ryhdyttävä järjestämään yliopistosairaaloiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta, ja sen tulisi olla maksutonta ja opiskelijalle tuettua.
&#8211; Tehohoidon henkilöstöpula ei ratkea itsestään, vaan tilanne korjaantuu ainoastaan koulutuksen lisäämisellä, ja siihen tarvitaan hallitukselta rahoitus. Tehohoidon koulutuksen tulee olla mahdollista myös lähihoitajille, joiden osaaminen on otettava myös käyttöön. Sairaaloissa ja ensihoidossa työskentelee jo nyt on erittäin osaavia lähihoitajia. Myös eläkkeellä olevien tehohoitajien halukkuutta ja mahdollisuutta tehdä sijaisvuoroja sekä päivittää osaamistaan tulisi kartoittaa. Suomesta ulkomaille siirtyneitä hoitajia on ryhdyttävä houkuttelemaan takaisin. Kun on hätä, on toimittava heti, Juvonen linjaa.
Hoitajien koulutuspaikkamäärät tuplattava
Perustason ensihoitaja (lähihoitaja) &#8211; ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät on Juvosen mukaan tuplattava.
&#8211; Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8 796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa. Suomessa ei ole varaa tällaisiin tilastoihin. Jos ensihoito on alana näin kiinnostava, opiskelupaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, kun sote-ammattilaisista on huutava pula eikä tilanne näytä ainakaan helpottamisen merkkejä. Hyvä alku olisi tuplata ensihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä, Juvonen ehdottaa.
&nbsp;

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan Suomesta lähinnä Norjaan työn perässä muuttaneet ja Suomessa toisiin ammatteihin siirtyneet lähihoitajat ja muutkin sairaanhoidon piirissä olevat saataisiin takaisin kotimaan sairaanhoidon piiriin palkkatasoa nostamalla.

Palkkataso hoitohenkilökunnalla on aina ollut matala. Kun ottaa huomioon työn rasittavuuden, epäsäännöllisen työajan, stressaavan työtahdin ja henkilökunnan toiminnan vajaalla henkilömäärällä, hoitohenkilökunta palaa loppuun ja siirtyy toisiin ammatteihin tai Norjaan, jossa palkkaus on kohdillaan.
&#8211; Yksityinen työnvälitysfirma etsi kotimaan kohteeseen hoitohenkilöitä 3 500-4 000 euron kuukausipalkalla, joka vastaa Norjan palkkatasoa, ja hakijoita oli yli 300. Paikat saatiin täytettyä nopeasti. Tästä saadaan näkemys, että hoitohenkilökunta on valmis palaamaan töihin, kun saadaan palkkataso kohdilleen, uskoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Koronalisä taisi jäädä lupauksen asteelle
Suomessa palkkataso on 2 200-2 600 euroa ilman lisiä riippuen siitä, onko yksityisen vai kunnallisen toimijan palkkalistoilla.
&#8211; Hoitajille luvattu koronalisä taisi jäädä vain lupaukseksi, joten hoitohenkilökunta tuntee jääneensä aika turvattomaan asemaan, vaikka heidän tekemänsä työ on arvokasta ja koskettaa jokaista meistä jossain kohtaa elämää, Juvonen sanoo.
Sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin
Juvosen mukaan on aika laittaa tämä kansallinen epäkohta kuntoon, koska se vaatii vain hyvää tahtoa ja päätöksiä. Hoitajiin sijoitetut eurot kyllä maksavat itsensä takaisin.
&#8211; Hallitus voisi jo alkaa toimimaan, eikä vain puhua lupauksista, joita ei laiteta eteenpäin, Juvonen toteaa.
&nbsp;

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n tavoitteena olevan, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8.2021). Koulutukseen kannattaakin sijoittaa, mutta kansanedustaja Arja Juvosen mielestä on syytä kysyä myös, mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

&#8211; Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa &#8211; kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alimmillaan jopa ykkösellä, korkeakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Työperäinen maahanmuutto lisää kustannuksia
Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuudenvelassaan eivät uskalla sanoa asioihin mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, eli työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.
Sotealan ongelmat korjattavissa palkkauksen keinoin
&#8211; Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoiva-alan koulutuspaikkoja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös kipeästi. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.
Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostavat vuorotyöstä saatavat lisät, jotka eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
&nbsp;

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Spd:n kansanedustaja Antti Lindtman sanoi puheessaan, että lähihoitajille jää tulevaisuudessa 500 euroa lisää käteen palkastaan. &#8211; Mistä ihmeestä tuo 500 euron lupaus oikein lähihoitajalle tulee? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

&#8211; Hallituksen lupaama vappusatanen pieniin eläkkeisiin on paljastunut puppupuheeksi, jolla saatiin eläkeläisiä vaaliuurnille. Satasta ei ole tulossa. Puppugeneraattorista tuli myös lupaus hoitajamitoituksesta, joka matkalla muuttuikin henkilöstömitoitukseksi, joka ei astumaan voimaan heti vaan vasta vuonna 2023, Arja Juvonen sanoo.
Hoitotyöhön yhä halvempaa työvoimaa
Juvosen mielestä hallitus unohtaa lupauksensa ja pesee törkeästi kätensä lupaamastaan hoitajamitoituksesta siirtämällä sen voimaantulon vastuun seuraavien eduskuntavaalien alle.
&#8211; Nyt hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää liksaa käteen. Kun henkilöstömitoitukseen tullaan laskemaan tulevaisuudessa myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset ja alan opiskelijat, laajennetaan samalla hoitajamitoitusta ja heikennetään ammattikoulutetun hoitajan työllistymistä.
&#8211; Avustajalle henkilöstölle on toki tarvetta, mutta se ei saa korvata hoitoalan henkilöstöä. On syytä pelätä, että vanhustenhoidon säästöt tullaan hakemaan palkkapolitiikalla palkkaamalla matalamman palkkatason työntekijöitä. Kuinka paljon lähihoitajien ja sairaanhoitajien työnkuvia katoaa tulevaisuuden vanhustenhoidon sektorilta? Juvonen kysyy.
”Se on paljon luvattu”
Veronmaksajien keskusliiton laskujen mukaan kansalaisten verot kiristyvät huomattavasti ja progressio kasvaa entisestään (Veronmaksajain keskusliiton Teemu Lehtinen Iltalehdelle 17.9.2019).
&#8211; Hallitus kuitenkin väittää toista. Hallitus lupaa lähihoitajalle 500 euroa lisää palkkaa. Se on paljon luvattu. Toivottavasti lupaus ei paljastu puppugeneraattorista tulleeksi, Juvonen toivoo.

Sdp:n Lindtmanilla suuret puheet – lupaili lähihoitajille lisää rahaa

Työpaikan arjen toimivuuden sekä työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijöiden ammattiosaaminen vastaa toimialan vaatimuksiin mahdollisimman hyvin, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.

&#8211; Osaamisen ja asenteen merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa työn jälki vaikuttaa olennaisesti asiakkaiden terveydenhuollon toimivuuteen ja potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa, sanoo 70-luvulla Koskelan sairaskodissa hoitotyössä työskennellyt kansanedustaja.
Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen oli virhe
Hyvä tapa huomioida ammatissa toimimisen erityisvaatimukset on järjestää soveltuvuuskokeet, jolloin koulutukseen valikoituu soveltuva opiskelija-aines. Soveltuvuuskokeita on järjestetty olennaisena osana sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalintoja jo vuosikymmeniä, mutta nykyisin niiden merkitys on vähäinen tai niillä ei ole painoarvoa valintaprosessissa.
Elomaa suoritti aikanaan itsekin sairaanhoito-opiston soveltuvuuskokeen.
&#8211; Pakollisten soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lähihoitajiksi aikovilta vuonna 2016 oli virhe. Lisäksi ihmisläheisessä hoitotyössä tarvitaan ehdottomasti sosiaalisia taitoja.
Heikko motivaatio vaikuttaa työyhteisöön
Soveltuvuuskokeen avulla on mitattu tasapuolisesti hakijoiden sopivuutta alalle.
&#8211; On yhteiskunnan, oppilaitoksen ja opiskelijan itsensä etu, että henkilö soveltuu ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin valitsemalleen koulutusalalle ja valmistumisen jälkeen käytännön työelämään. Tarve sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden soveltuvuusarvioille on noussut esille mediassa taas tänä syksynä. Soveltumattomuus alalle ja puutteellinen ammattiosaaminen sekä heikko motivaatio vaikuttavat työyhteisöihin laajemmin. Kokeneetkin osaavat tekijät ovat alkaneet uupua osin tästä johtuen, Elomaa toteaa.
&#8211; Olen samoilla linjoilla monien hoitoalan työntekijöiden, ammattiliittojen ja työnantajien kanssa siitä, että soveltuvuustestaus on palautettava. Valvirakin on ottanut kantaa potilasturvallisuuden puolesta.
Hallituksen syytä herätä
Elomaa jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Hän kysyy vastuunkantajien näkemystä siitä, tulisiko pakolliset soveltuvuuskokeet palauttaa lähihoitajaopintoihin pyrkiville.
&#8211; Odotan mielenkiinnolla vastausta ja toivon myös hallituksen heränneen tämän ongelmakohdan suhteen, Elomaa sanoo.

lähihoitajat

Pitäkää tunkkinne – yli puolet vanhuspalveluiden työntekijöistä aikoo pistää pillit pussiin Ruotsissa

Juvonen: Päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Juvonen: Lähihoitajat saataisiin palaamaan ammattiinsa palkkatasoa korottamalla

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Sdp:n Lindtmanilla suuret puheet – lupaili lähihoitajille lisää rahaa

Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025