Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

laitoshoivapaikat

Hallitus siirtää 0,7 hoitajan henkilöstömitoituksen voimaantuloa 1.1.2028 saakka. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kertoi täysistunnossa tiistaina, ettei hoitajamitoituksen nosto iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä ratkaise sitä ongelmaa, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole riittävästi hoitoalan henkilökuntaa.

Eduskunta päätti tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti, että lain voimaantulosäännöksessä säädettyä iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintayksiköissä asiakasta kohti noudatettavan 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa jatkettaisiin 1.1.2028 saakka. Ennen sitä edellytettäisiin vähintään 0,65 työntekijän henkilöstömitoitusta kyseisiin tehtäviin voimassa olevan lain mukaisesti.
Edellinen hallitus päätti, että henkilöstömitoitusta nostetaan nykyisen hallituksen ja eduskunnan aikana vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Henkilöstömitoitus säädettiin alun perin tulevaksi voimaan täysimääräisesti 1.4.2023 päättyvän siirtymäajan jälkeen, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen kasvuun.
Sanna Marinin hallitus kuitenkin totesi itsekin tavoitteensa mahdottomaksi toteuttaa käytännössä ja siirsi yhtenä viimeisistä töistään voimaantulopäiväksi 1.12.2023 ajatuksella ”seuraava hallitus hoitakoon, me otamme kunnian!”
Yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää perusteli asiaa tiistain täysistunnossa:
&#8211; Hoitajamitoituksen nosto 0,7 työntekijään ei ole mikään taikaisku, jolla pelastamme vanhustenhoidon ja hoitoalan. Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa.
&#8211; Hoitajamitoitus on tällä hetkellä 0,65, koska tällä hetkellä siihen riittää henkilökunta, juuri ja juuri. Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että tämä 0,65 pidetään voimassa tämän hallituskauden ajan ja ympärivuorokautisen hoivan 0,7 henkilöstömitoituksen voimaantulo siirretään alkamaan tammikuussa 2028. Tämä siksi, että voimme varmistaa tarvittavan määrän henkilökuntaa, kun tuo mitoitus tulee voimaan.
&#8211; Mikäli hoitajamitoitusta nostettaisiin nyt, se johtaisi vain siihen, että useampi vanhus joutuisi jäämään kotiin ilman hoitoa. He, jotka pääsisivät hoitoon, saisivat hyvää ja entistä parempaa hoitoa, mutta yhä suurempi osa jäisi kokonaan ilman hoitoa. Tämä olisi täysin kestämätöntä, Sillanpää totesi.
Hoitoalan veto- ja pitovoimaa parannettava
Sillanpään mukaan saadaan tehdä kovasti töitä, että tavoitteeseen päästään edes vuoteen 2028 mennessä.
&#8211; Hoitajamitoituksen nostoon on aikaa reilut neljä vuotta, ja saamme todella tehdä töitä, että tavoitteeseen päästään. Samaan aikaan väestö ikääntyy, vanhusten määrä kasvaa ja hoitoala menettää työntekijöitä aloille, joilla on paremmat palkat, perusoikeudet kunnossa ja työn kuormitus vähäisempää. Tai sitten lähdetään töihin Ruotsiin tai Norjaan, jossa hoitajat tienaavat tuplasti sen, mitä Suomessa, ja jossa hoitajien perusoikeuksia kunnioitetaan.
&#8211; Alan veto- ja pitovoimaa täytyy parantaa. Hallitusohjelmassakin oleva hyvän työn ohjelma on yksi toimi, jolla lähdemme tekemään parannuksia alalle. Meidän tulee huolehtia siitä, että alan työtehtävät täytetään osaavalla väellä, määräaikaisuuksia ei ketjuteta, uusien työntekijöiden perehdytykseen panostetaan ja henkilökunnan osaamista ylläpidetään. Työn kuormittavuus ei saa nousta liialliseksi.
&#8211; Lisäksi itselleni ja tuhansille hoitajille on tärkeää, että hoitajien perusoikeudet taataan, kehollinen itsemääräämisoikeus palautetaan ja pakollisten rokotusten vaatiminen muutetaan takaisin vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Nämä ovat askel siihen suuntaan, että meille riittäisi tulevaisuudessakin hoitajia ja ikääntyneemme saisivat sitä hyvää hoitoa, Sillanpää sanoi.
&nbsp;

Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatkettava hoitajapulasta johtuen – ”Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen vaatii akuutisti sairastuneille vanhuksille lisää kuntakohtaisia vuodehoivapaikkoja alueen omiin terveyskeskuksiin ja hoivakoteihin sekä omat kaistat päivystyksiin. Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen ottamista käyttöön pikaisesti uudelleen.

&#8211; Vanhusten akuutit sairaudet, kuten keuhkokuume, kaatumisesta aiheutuneet vammat tai vaikea virtsatieinfektio, voivat olla niin vakavia, että vanhuksen pärjääminen omassa kodissaan muodostuu vaikeaksi. Kuitenkin huonokuntoiset vanhukset kotiutetaan sairaina, vaikka heidän paikkansa olisi toipua ympärivuorokautisen valvonnan alla. Myös vanhuksen odotuttaminen tuntitolkulla päivystyksessä lääkärille, laboratorioon tai röntgeniin pääsyä on kohtuutonta ja julmaa, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) kuvailee tilannetta.
Sairastuneet vanhukset jäävät heitteille
Vanhusten hoivapaikkapulaan otti kantaa myös laaja joukko terveydenhuollon ammattilaisia jo vuosi sitten. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 117 lääkäriä ja sairaanhoitajaa. (Lääkärilehti 10.8.2021).
Vetoomuksessa todettiin, että kun terveyskeskusten vuodehoivan paikat täyttyvät, kuntoutusta tai terveyskeskuspaikkaa tarvitseva potilas jää jumiin erikoissairaanhoitoon.
&#8211; Terveyskeskusten vuodeosastojen alasajo on ollut suuri virhe, ja se on johtanut siihen, että äkillisesti sairastunut vanhus jää heitteille. Sote-uudistus ei ole helpottamassa asiaa, koska hallitus ei ole osoittanut hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta. Vaje on jopa 1,5 miljardia, ja on selvää, että tämä tilanne ei johda palveluiden paranemiseen, vaan palveluverkon karsimiseen ja keskittämiseen entisestään, Juvonen moittii.
Hallitukset toimet hölmöläisten matontekoa
Juvonen kertoo saavansa paljon viestejä ikääntyneiden omaisilta ja läheisiltä.
&#8211; Sain tiedon, että sairastunut huonokuntoinen ikääntynyt odotti yli kuusi tuntia päivystyksessä ilman kenenkään huomiota. Edes hoitajilla ei ollut hänelle aikaa.
Yhteiskunnassa on paha vika, kun se on luisunut tälle tasolle. Suomalaisten hyvinvointia tulee rakentaa kannattelemalla peruspilaria &#8211; sairastunut on kyettävä hoitamaan nopeammin, ja tähän prosessiin on laitettava resurssia eli rahaa. Samaan aikaan, kun julkisen terveydenhuollon kantokyky sakkaa, Sanna Marinin hallitus leikkaa yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksista.
&#8211; Ensin suomalaista ei hoideta päivystyksessä ajallaan, ja sitten hänen pääsynsä yksityiselle torpataan leikkaamalla Kela-korvaukset &#8211; hölmöläisen matontekoa, ei ihmisen edun mukaista, Juvonen kritisoi hallituksen toimintaa.
&nbsp;

Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen pikaista käyttöönottoa: Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii pääministeri Sanna Marinia (sd.) antamaan heti ilmoituksen eduskunnalle siitä, miten hallitus aikoo ratkaista terveydenhuollon kriisin. Juvosen mukaan kysymys on potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan peruspilareiden ja kantavien rakenteiden ylläpidosta.

&#8211; Koko terveydenhoidon sektori on romahtamassa, sillä jos ihminen ei pääse hoitoon tai hänen hoitonsa viivästyy kohtuuttomasti, siitä syntyy myös potilasvahinko ja velvollisuus rahallisiin korvauksiin potilaalle. Kyseessä on inhimillinen, mutta myös taloudellinen näkökulma, varoittaa kansanedustaja Arja Juvonen.
Huonokuntoiset vanhukset makaavat kodeissaan
Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissäkin kovan hoitajapulan johdosta. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)
&#8211; Vanhukset odottavat huonokuntoisina kodeissaan tai ylitäydessä erikoissairaanhoidossa hoivapaikkaa vanhustenhoivan yksiköstä. Laitospaikat on ajettu alas ja lakkautettu. Epärealistinen unelma siitä, että koti on paras paikka vanhukselle, on poksahtanut saippuakuplana ilmaan, Juvonen kertoo.
Maailman onnellisimman maan varjokuva
&#8211; Tämänkö pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi tarjoaa vanhuksilleen? Tämä on katastrofi, joka on myös maailman onnellisimmaksi maaksi nimetyn Suomen varjokuva, Juvonen moittii.
Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilöstömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua. Hallitus ei ole onnistunut ratkaisemaan kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa.
&#8211; Pääministerin on kerrottava, aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Koko terveydenhoidon sektori romahtamassa – Arja Juvonen vaatii eduskuntaa koolle: ”Pääministeri Marinin on annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä”

Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan vanhustenhoitajien kielitaidottomuudesta tulee ryhtyä käymään Suomessa aktiivisempaa keskustelua. Tähän asti asiaa ovat pitäneet esillä lähinnä perussuomalaiset.

&#8211; Vanhusten hoivapaikoissa on tällä hetkellä töissä paljon heikon suomen kielen taidon omaavia hoitajia. Saan tästä asiasta jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja kansalaisilta, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
Kyse on vanhusten inhimillisestä kohtelusta
Immosen mukaan hoitajilta on vaadittava riittävän ammattiosaamisen lisäksi hyvää suomen kielen taitoa ennen valmistumista ammattiin.
&#8211; Riittävän suomen kielen osaamisen tulee olla välttämätön edellytys ennen työelämään siirtymistä. Kyse on vanhusten inhimillisestä kohtelusta ja heidän turvallisuudestaan.
Suomen Uutiset uutisoi aiemmin Ruotsin Göteborgin tilanteesta, jossa ruotsidemokraatit tekivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jonka mukaan hoitoalalle pitää asettaa vaatimus riittävästä kielitaidosta. Vasemmisto ja vihreät yhdessä oikeiston allianssipuolueiden kanssa äänestivät ehdotuksen nurin.
Vanhusten etu on asetettava keskiöön
Immonen pitää Göteborgissa nähtyä puolueiden asennoitumista vanhuksia kohtaan ongelmallisena.
&#8211; Vihervasemmistolle maahanmuuttajien etu ja vanhalle oikeistolle yritysten etu menee vanhusten edun edelle. Näin ei voi jatkua. Vanhusten etu on asetettava keskiöön.
&#8211; Suomessa vanhojen puolueiden on herättävä todellisuuteen ja tiedostettava hoitajien kielitaidottomuudesta seuraavat ongelmat. Kyseiset puolueet eivät saa enää väistää vastuutaan maamme vanhusten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
&nbsp;

Immonen: Vanhustenhoitajilta vaadittava riittävä suomen kielen osaaminen – ”Vihervasemmistolle maahanmuuttajien etu menee vanhusten edun edelle”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa esitetään työntekijälle oikeutta jäädä omaishoidon vapaalle työstään läheisensä omaishoidon, saattohoidon tai vakavan sairastumisen ajaksi.
Nykyisen työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi hoitamaan läheistään. Juvosen mielestä pelkkä pyrkimys ei kuitenkaan riitä, vaan oikeus omaishoidonvapaaseen on kirjattava lakiin.
Huonokuntoiset vanhukset kotihoidossa
Lakialoitteesta käytiin lähetekeskustelu eduskunnassa maaliskuussa.
&#8211; Tämän hetkinen laki mahdollistaa omaishoidon vapaan, mutta todellisuudessa se jää liian usein toteutumatta. Työntekijä joutuu irtisanoutumaan, sillä hänelle ei myönnetä työstään vapaata omaishoidon ajaksi. Myös äkillinen läheisen sairastuminen ja esimerkiksi saattohoitotilanne tulee huomioida siten, että työntekijällä on oikeus jäädä omaishoidonvapaalle, Juvonen esittää.
&#8211; Vanhustenhoidon pitkäaikaisten laitoshoivapaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, 
että yhä huonokuntoisempia vanhuksia kotiutetaan kotihoitoon. Laitoshoivapaikkojen alasajo on ollut yhteiskunnassamme systemaattista ja se on tapahtunut hallituskaudesta toiseen. Hoivapaikkojen vähentäminen on ollut kohtuutonta.
Laitoshoivapaikkoja vähennetty rajusti
Vuoden 2019 valtiontalouden talousarvion mukaan laitoshoivapaikkoja on vähennetty vuodesta 2014 siten, että kun vuonna 2014 3,9 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä vanhuksista oli laitoshoivassa. Tänä vuonna heitä arvioidaan olevan vain 1,5 prosenttia.
&#8211; Vanhusten lyhytaikaisen akuutin hoivan tarve on kuitenkin Suomessa suuri, mutta hoivapaikan sijaan vanhus lähetetään kotiin. Tämä on todellista heitteillejättöä ja potilasturvallisuutta heikentävää toimintaa. Se merkitsee myös sitä, että yhä useampi huonokuntoinen ikääntynyt ihminen hoidetaan kotihoidon piirissä tai hän viettää muutoin vanhuuttaan kotona, Juvonen sanoo.
&#8211; Kotihoidon tilanne taasen nousee toistuvasti Suomessa esiin huolestuttavana, sillä siihen ei ole kohdennettu riittävästi hoitohenkilöstön resurssia.
Yhä useampi huolehtii läheisestään
Kun vanhukselle ei myönnetä ympärivuorokautista hoivapaikkaa, on yhtälö ikääntyneen kotona pärjäämisen kannalta mahdoton.
&#8211; Seurauksena on, että yhä useampi omainen huolehtii läheisestään, mutta työelämässä olevan henkilön osallistuminen läheisensä hoivaan on usein erittäin hankalaa. Kesken työpäivän voi tulla tarvetta lähetä katsomaan läheisen tilannetta tämän kotiin, osallistua perushoidollisiin tehtäviin, viedä läheistä lääkäriin tai kuntoutukseen tai viettää muutoin aikaa yksinäisen läheisen luona. Myös parantumattomasti sairaan ja saattohoidossa olevan läheisen omaisella on usein edessä tilanteita, jossa hän toivoisi voivansa olla läheisensä vierellä, mutta se ei välttämättä ole työn ja työaikojen vuoksi mahdollista, Juvonen sanoo.
&#8211; On siis erittäin tärkeää, että näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus jäädä työstään omaishoitajaksi tai olla muutoin poissa perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.
Tuki riittäväksi ja verovapaaksi
Juvonen painottaa, että omaishoitajien työ on äärettömän merkityksellistä ja tärkeää.
&#8211; Työn, perhe-elämän ja omaishoidon yhteensovittamisen tulee voida olla mahdollista. Lakialoitteessa ehdotetulla lakimuutoksella pyrkimyksenä on myös lisätä inhimillisyyttä ja ymmärrystä kansalaisten erilaisiin elämäntilanteisiin.
&#8211; Keskusteluun tulee nostaa myös omaishoidontuen riittävyys ja tuen verovapaus.
Vuoden 2019 omaishoidontuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 399,91 euroa kuukaudessa ja enimmäismäärä 799,81 euroa kuukaudessa.
&#8211; Omaishoidontuen tulisi turvata myös taloudellinen pärjääminen omaishoidon aikana, mutta nykyisellään tuen määrä on liian pieni, Juvonen muistuttaa.

laitoshoivapaikat

Hoitajamitoituksen siirtymäaikaa jatkettava hoitajapulasta johtuen – ”Hoitajamitoituksen nosto ei ratkaise sitä tosiasiaa, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hoitoalan henkilökuntaa”

Juvonen vaatii alasajettujen hoivapaikkojen pikaista käyttöönottoa: Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin

Koko terveydenhoidon sektori romahtamassa – Arja Juvonen vaatii eduskuntaa koolle: ”Pääministeri Marinin on annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä”

Immonen: Vanhustenhoitajilta vaadittava riittävä suomen kielen osaaminen – ”Vihervasemmistolle maahanmuuttajien etu menee vanhusten edun edelle”

Juvonen: Lakialoite työntekijän oikeudesta jäädä omaishoitajaksi

Uusimmat

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025